kokkola.fi 3/2010
kokkola.fi 3/2010
kokkola.fi 3/2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KOKKOLA.<strong>fi</strong><br />
3 / <strong>2010</strong><br />
VAALITAAN KOKKOLAN<br />
MONIMUOTOISTA LUONTOA<br />
Rautatie 125 v.<br />
Lentoasema 50 v.<br />
LOISTAVAA!<br />
STRÅLANDE!<br />
Oma koti käyttöön<br />
messuvieraille!<br />
JUHLAVUODEN<br />
KOHOKOHTIA<br />
ULLAVANJÄRVEN<br />
PINTA NOUSEE
18<br />
16<br />
tässä numerossa.<br />
1 Pääkirjoitus / Ledare<br />
2 Viheralueohjelma valmis /Stora parkområden önskas<br />
4 Guardia Nuevan juhlakonsertti aukoo uusia ovia /<br />
Vinteraccordeon på <strong>fi</strong>nskt vis<br />
6 Juhlavuoden kohokohtia<br />
7 Ilmojen halki jo 50 vuotta<br />
8 Vattaja on upea<br />
9 Ympäristönsuojelumääräykset<br />
10 Oma koti käyttöön messuvieraille!<br />
Rosso huomioi mitä Kokkolassa tapahtuu!<br />
11 Ensi kesänä Kokkolassa: 150 000 asiakasta enemmän<br />
13 Peltokorpi, Ruotsalo ja Marinkainen<br />
saavat uudet yleiskaavat<br />
14 Kunnossa- ja puhtaanapitovastuut kadulla /<br />
Ansvaret för underhåll och renhållning av gator<br />
15 Kokkola sitoutuu energiatehokkuuden lisäämiseen<br />
16 Loistavaa! / Strålande!<br />
18 Rautatie 125 vuotta Kokkolassa /<br />
125 år sedan järnvägen kom till Karleby<br />
20 Kokkolan monimuotoista luontoa kannattaa vaalia<br />
22 Jätevedet viemäriin myös haja-asutusalueilla<br />
24 Ensi kesänä Ullavanjärven pinta nousee<br />
Kannessa:<br />
Jussi Korpi soutelee Ullavanjärvellä./<br />
Jussi Korpi ror ute på Ullavanjärvi.<br />
2<br />
6<br />
TOIMITUS<br />
Päätoimittaja Kaj Broman,<br />
Johanna Rantanen ja Kokkolan kaupungin<br />
viestintätyöryhmä<br />
sähköposti: toimitus@<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong><br />
www.<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong><br />
Seuraava <strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong><br />
ilmestyy keväällä 2011.<br />
JULKAISIJA<br />
Kokkolan kaupunki<br />
PL 43, 67101 Kokkola<br />
puh. (06) 828 9111<br />
faksi (06) 828 9389<br />
PAINOPAIKKA<br />
Art Print Oy<br />
ULKOASU<br />
Creamedia / Hannele Ala-Hillilä<br />
KUVAT<br />
Kuvatiimi<br />
Aki Paavola, Tomi Hirvinen
PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • PÄÄKIRJOITUS • LEDARE<br />
YHTEINEN ASIA<br />
Kesä 2011 lähestyy nopeaa tahtia. Kesän 2011 mukana lähestyvät<br />
myös Kokkolan asuntomessut. Asuntomessut Suomen<br />
suurimpana vuosittaisena yleisötapahtumana tuovat Kokkolaan<br />
lähes 150 000 vierasta. Toivottavasti enemmänkin.<br />
Messujen järjestäminen on työteliäs projekti. Asuntomessualue<br />
on suunniteltava ja rakennettava sovitussa ajassa. Messujen<br />
projektiorganisaation on hankittava rakentajat ja yhteistyökumppanit<br />
alueelle ja huolehdittava projektin aikataulun<br />
mukaisesta etenemisestä.<br />
Kaikkein työläin asuntomessut ovat itse rakentajille. Rakentamisen<br />
on tapahduttava tiukassa määräajassa ja työn laadun<br />
on oltava huippuluokkaa. Uusia ratkaisujakin pitää uskaltaa<br />
kokeilla. Rakentamisessa he toteuttavat omaa asumisen unelmaansa,<br />
mutta samalla he välittävät unelmia myös jokaiselle<br />
messukävijälle. Jokainen meistä <strong>kokkola</strong>laisista saa toivottaa<br />
näille rakentajille intoa ja voimia haasteessaan.<br />
Haluan, että asuntomessut ovat meille kaikille yhteinen<br />
asia. Jokainen <strong>kokkola</strong>lainen voi osallistua tapahtuman onnistumiseen<br />
kutsumalla ja houkuttelemalla mahdollisimman paljon<br />
tuttaviaan, yhteisöjään ja viiteryhmiään vierailemaan Kokkolaan<br />
15.7.–14.8.2011 välisenä aikana. Vieraanvaraisuuden me<br />
osaamme, ja asuntomessuissa meillä on erilaista näytettävää.<br />
Kokkolan asuntomessujen www-sivujen kautta voi seurata asioiden<br />
etenemistä, ja sivuille tulevien sähköisten kutsukirjeiden<br />
avulla viestiä on helppo levittää eteenpäin. Joukkotoiminta on<br />
liikkeelle saava voima. Käytetään sitä.<br />
Yhteisen osallistumisen mahdollisuus on myös siinä, että<br />
tarjoamme messujen aikana omaa asuntoamme tai kesähuvilaamme<br />
messuvieraiden majoittumispaikaksi. Monissa suurten<br />
vuotuisten tapahtumien isäntäkaupungeissa tätä mahdollisuutta<br />
on tarjottu jo vuosia, meillä tällainen toimintana vielä puuttuu.<br />
Nyt on hyvä tilaisuus tämän toteuttamiseen. Kokkolan Matkailu<br />
toimii koordinaatiotahona ja tekee käytännön toimenpiteet<br />
hyvin helpoiksi.<br />
Tehdään yhdessä Kokkolan asuntomessuista tapahtuma, joka<br />
täällä ja muualla muistetaan vielä vuosienkin päästä!<br />
EN GEMENSAM SAK<br />
Sommaren 2011 närmar sig med stormsteg. Med sommaren<br />
2011 närmar sig också Bostadsmässan i Karleby. Bostadsmässan<br />
är ett av Finlands största årliga publikevenemang och<br />
Karleby kommer att besökas av närapå 150 000 personer.<br />
Förhoppningsvis fl er än så.<br />
Det är ett digert projekt att arrangera mässan. Bostadsmässområdet<br />
måste planeras och byggas inom utsatt tid.<br />
Mässans projektorganisation måste skaffa byggare och samarbetspartners<br />
till området och se till att projektet framskrider<br />
enligt tidtabellen.<br />
Det tyngsta arbetet på bostadsmässan har själva byggarna.<br />
Byggandet måste ske inom en snäv tidtabell och kvaliteten på<br />
arbetet ska vara i toppklass. Man måste även våga pröva på nya<br />
lösningar. I byggandet förverkligar de sin dröm om hur de vill<br />
bo, men samtidigt förmedlar de drömmar till alla som besöker<br />
mässan. Alla vi karlebybor får önska dessa byggare inspiration<br />
och krafter att orka med sina projekt.<br />
Jag vill att bostadsmässan är en gemensam sak för oss alla.<br />
Alla stadens invånare kan hjälpa till att göra bostadsmässan till<br />
ett lyckat evenemang genom att bjuda och locka så många bekanta,<br />
grupper och andra som möjligt till ett besök i Karleby<br />
under tiden 15.7–14.8.2011. Att vara gästvänliga, det kan vi, och<br />
under bostadsmässan har vi något nytt att visa. Via webbsidorna<br />
för Karleby bostadsmässa kan man följa med hur ärendena<br />
framskrider, och med hjälp av elektroniska inbjudningsbrev på<br />
webbsidorna är det lätt att sprida information. Gruppverksamhet<br />
är en utlösande faktor. Låt oss utnyttja den.<br />
Ett sätt att delta i vår gemensamma sak är också att hyra ut<br />
sin egen bostad eller sommarstuga för inkvartering av besökare<br />
under mässan. I många städer som står värd för årliga stora<br />
evenemang har detta alternativ utnyttjats i åratal, hos oss saknas<br />
ännu erfarenheter. Nu har vi en ypperlig chans att testa denna<br />
typ av inkvartering. Karleby Turism fungerar som koordinator<br />
och gör det praktiskt mycket lätt att hyra ut sin bostad.<br />
Låt oss tillsammans göra Bostadsmässan i Karleby till ett<br />
evenemang som vi här och besökare från andra håll minns<br />
i fl era år!<br />
Käännös: Carita Mäki-Ullakko Kuva: Aki Paavola<br />
Jarmo Nissi<br />
Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör<br />
1
VIHERALUEOHJELMA VALMISTUI<br />
HOITOLUOKITUSMUUTOKSIA<br />
VAIN VÄHÄN<br />
Teksti: Elina Hirvinen Kuvat: Tomi Hirvinen<br />
Kokkolan kaupungin viheralueohjelma on valmis.<br />
Tämä pitkän aikavälin suunnitelma tarkastelee<br />
kaupunkimme viheralueita laajana kokonaisuutena<br />
ensimmäistä kertaa. Näin ollen se on<br />
erinomainen työkalu alueiden suunnitteluun, rakentamiseen<br />
ja ylläpidon kehittämiseen. Myös<br />
vuosittainen työ- ja taloussuunnitelma syntyy<br />
jatkossa vaivattomammin selkeän yleiskattauksen<br />
ansiosta.<br />
Metsätalousinsinööri Ahti Räinä tarkastelee erilaisista väriläiskistä<br />
koottua karttaa hyvillä mielin. Töitä viheralueohjelman<br />
eteen on tehty kaksi vuotta.<br />
– Viheralueiden hoitoluokituksen uudistustyö alkoi valtakunnantasolla<br />
vuonna 2005. Uudistus oli Kokkolan vinkkelistä hyvä<br />
asia, sillä se toi luokituksen piiriin suuren määrän kaupunkimme<br />
kannalta oleellisia ja yleisiä viheralueita, Räinä taustoittaa.<br />
– Samat tiedot löytyivät toki aiemminkin, mutta aineisto<br />
oli hyvin hajanaista, hän huomauttaa.<br />
Tavalliselle kaupunkilaiselle viheralueohjelma ei<br />
juurikaan uusia eväitä anna. Sen sijaan ohjelma tuo<br />
helpotusta kaupungin viheralueiden parissa työskentelevien<br />
ihmisten työn sujuvuuteen.<br />
Leikkipuistoille osoitteet<br />
Uunituoreesta viheraluesuunnitelmasta käy ilmi Kokkolan<br />
eri viheralueiden hoitoluokitus. Hoitoluokitus puolestaan<br />
määrittelee, miten aluetta tulee hoitaa ja kuinka usein.<br />
Tällä hetkellä suunnitelma kattaa niin sanotun kanta-Kokkolan<br />
asemakaava-alueen, mutta työtä on tarkoitus laajentaa koskemaan<br />
myös Kälviän, Ullavan ja Lohtajan keskusta-alueita.<br />
Grönområdesprogrammet<br />
har nyligen trätt<br />
i kraft och gäller<br />
till utgången av<br />
år 2019.<br />
Ahti Räinä on tyytyväinen uuteen viheralueohjelmaan. Töitä tehtiin<br />
kaksi vuotta.<br />
– Tavoitteenamme on, että ensi vuoden loppuun mennessä<br />
viheralueohjelma kattaisi myös liitoskuntien<br />
asemakaava-alueet.<br />
Nykyistä viheralueohjelmaa varten inventoitiin<br />
noin 1000 hehtaaria erityyppisiä viheralueita<br />
kuten puistoja, maisemapeltoja, lähimetsiä, ulkoilu-<br />
ja virkistysmetsiä sekä suojelualueita. Nykytilan<br />
kartoituksen ohella esiin tuotiin kunkin alueen<br />
kehitystarpeita.<br />
Tarkastelun alla olivat esimerkiksi alueen kasvillisuus<br />
tai vaikkapa leikkipuistojen turvakalustot.<br />
– Tarkastelussa kävi ilmi, että Kokkolan leikkipuistoilla ei ole<br />
virallista osoitetta, mikä on suuri puute varsinkin pelastustehtävien<br />
näkökulmasta. Tähän asiaan on tulossa nyt muutos. Jokaiselle<br />
leikkipuistolle on nimetty selvä osoite. Lisäksi puistoihin<br />
2
asennetaan taulut, joista käy ilmi yhteystietojen ohella pelastuslaitoksen<br />
vaatimat tiedot, Ahti Räinä kertoo.<br />
Vastikään voimaan astunut viheralueohjelma palvelee vuoden<br />
2019 loppuun. Ahti Räinä huomauttaa, että suunnitelmat<br />
elävät koko ajan.<br />
– Asemakaavamuutokset ja erilaiset yhdyskuntarakentamiseen<br />
liittyvät muutokset ovat kaupungin arkea. Kaikki tämä vaikuttaa<br />
luonnollisesti myös viheralueisiin.<br />
Kokkolan viheralueohjelman pääkonsulttina toimi VSU, Arkkitehtuuri-<br />
ja viheraluesuunnittelu Oy ja alikonsulttina maisema-arkkitehtitoimisto<br />
Väyrynen. Kokkolan kaupungin puolelta<br />
työstä vastasi Ahti Räinä. Lisäksi projektiin osallistui Jouko Härkönen,<br />
Terho Lindberg, Asko Pekkarinen ja Anna Kujala. Hankkeen<br />
projektipäällikkönä toimi Marko Väyrynen.<br />
YKSPIHLAJA<br />
Kartan merkkien selitykset:<br />
A1 edustusviheralue<br />
A2 käyttöviheralue<br />
A3 käyttö- ja<br />
suojaviheralueet<br />
B1 maisemapelto<br />
B4 avoimet alueet<br />
ja näkymät<br />
C1 lähimetsä<br />
C2 ulkoilu ja virkistysmetsä<br />
C3 suojametsä<br />
C5. 1 maisemametsä<br />
E erityisalue<br />
R maankäytön muutosalue<br />
S suojelualue<br />
Reitistö<br />
KOIVUHAKA<br />
STORA PARKOMRÅDEN ÖNSKAS<br />
Innan den konkreta kartläggningen av<br />
grönområdesprogrammet inleddes gjorde<br />
staden en åsiktsenkät bland stadsinvånarna.<br />
Man ville höra kommentarer om<br />
bland annat i vilket skick stadens grönområden<br />
ansågs vara, om mål och om utvecklandet<br />
av dem. Enkäten gjordes för precis<br />
två år sedan.<br />
I barnfamiljernas svar betonas lekparkerna<br />
samt en önskan att få en mångsidigare<br />
utrustning i parkerna. 13–19-åringarna<br />
tycker för sin del att motions- och<br />
idrottsområdena är viktigast, även om<br />
denna åldersgrupp använder grönområdena<br />
ifråga allra minst. Tonåringar vill ha<br />
grönområden för fritidsvistelse och för<br />
att träffa vänner, inte så mycket för aktiv<br />
användning.<br />
De som var mest nöjda med antalet<br />
skogs-, park- och friluftsområden samt<br />
kvaliteten var över 60-åriga karlebybor.<br />
De värdesätter ett ekonomiskt utnyttjande<br />
av skogar t.o.m. mera än rekreationsanvändningen<br />
av dem.<br />
Alla åldersgrupper önskar hellre stora<br />
grön- och parkområden än små.<br />
3
JÄÄHALLISTA NYKYAIKAINEN SUURESTRADI<br />
GUARDIA<br />
NUEVAN<br />
JUHLAKONSERTTI<br />
aukoo uusia ovia<br />
Teksti: Elina Hirvinen Kuvat: Aki Paavola<br />
Syksyisessä Kokkolassa vihmoo vettä,<br />
mutta Raimo Vertaisen olemus pysyy<br />
aurinkoisena. Kiireistä huolimatta. Puuhakas<br />
kapellimestari harjoittelee parhaillaan<br />
Kokkolan kaupunginteatterin marraskuussa<br />
ensi-iltaansa saavaa Piukat paikat -musikaalia,<br />
mutta katseet ovat kohdistettuna<br />
myös toiseen suurprojektiin: argentiinalaiseen<br />
tangoon erikoistuneen viihdeorkesteri<br />
Guardia Nuevan kymmenvuotisjuhlaan.<br />
Helmikuisista synttäreistä ollaan<br />
leipomassa spektaakkelia, jota ei ole Kokkolan<br />
mittakaavassa aivan heti nähty.<br />
Vertainen on nimittäin varannut juhlapaikaksi<br />
Kokkolan jäähallin. Pienempi ei<br />
riitä, sillä tapausta on kutsuttu juhlistamaan<br />
melkoinen joukko Suomen eturivin artisteja:<br />
Jari Sillanpää, Matti Korkiala, Jorma<br />
Uotinen, Mari Palo sekä Tuomas Airola.<br />
Jäähallin uusi aika?<br />
Kokkolan jäähallissa ei ole järjestetty konserttia<br />
kahteenkymmeneen vuoteen.<br />
– Jäähalli on Kokkolan ainoa vaihtoehto<br />
tämän kaltaisen massatapahtuman järjestämiseksi.<br />
Jäähallin muuttamisessa konserttiareenaksi<br />
on kova työ, mutta uskon<br />
lopputuloksen olevan onnistunut, Guardia<br />
Nuevan perustaja, kapellimestari Raimo<br />
Vertainen sanoo ja huomauttaa, että<br />
hänen apunaan työskentelee yli sadan<br />
hengen ammattilaistiimi.<br />
Vertainen on tottunut vuosien saatossa<br />
täyttämään Kokkolan ainoan suuren musiikkiestradin,<br />
Snellman-salin, mutta juhlavuoden<br />
puitteisiin kaivattiin lisäpotkua.<br />
– Mielestäni jäähalli tulisi ottaa tilana<br />
nykyistä aktiivisempaan käyttöön. Konserttien<br />
ohella se voisi palvella esimerkiksi<br />
messujen järjestäjiä. Jäähalli olisi meille<br />
suuri mahdollisuus!<br />
Ennen kuin hallissa pystytään järjestämään<br />
konsertteja tai muita suurtapahtumia,<br />
tulee tila peittää kokonaisuudessaan<br />
jäänpeittolevyin. Vertainen onkin ehdottanut<br />
omien jäänpeittolevyjen hankkimista<br />
kaupunkiin, mutta päätös asiaan saadaan<br />
vasta kaupungin joulukuisessa talousarviokäsittelyssä.<br />
Jos omat levyt jäävät hankkimatta,<br />
lainataan sellaiset Helsingin jäähallilta.<br />
– Jäänpeittolevyt tekevät muuten kylmästä<br />
jäähallista lämpimän ja näin ollen<br />
miellyttävän konserttikäyttöä ajatellen.<br />
Musiikista pääsee nauttimaan pikkukengissä,<br />
kapellimestari hymyilee.<br />
Kokkolan jäähallin katsomoon mahtuu<br />
2000 hengen konserttiyleisö. Tieto suurkonsertista<br />
on otettu ilmeisen hyvin vastaan:<br />
jo puolet lipuista on myyty.<br />
Juhlakonsertti suurilla nimillä<br />
Guardia Nuevan juhlavuoden konsertin<br />
päänimet ovat odotetusti valtakunnan<br />
huipulta.<br />
Talveksi Espanjan aurinkoon muuttava<br />
Jari Sillanpää tulee kylmään Pohjolaan<br />
helmikuussa varta vasten juhlakonsertin<br />
solistiksi.<br />
– Olen aina halunnut tehdä monenlaista<br />
musiikkia enkä kaihda uusia haasteita.<br />
Tuleva yhteistyö Guardia Nuevan<br />
kanssa on minulle taas uusi sellainen. Orkesterin<br />
kokoonpano on mielenkiintoinen<br />
ja minulle ennen kokematon. Odotan<br />
innolla uusia sovituksia kappaleisiini, koska<br />
pidän siitä, että vanhat kappaleet saavat<br />
uutta väriä, Jari Sillanpää toteaa.<br />
Kokkolan Talviharmonikan esiintyjänä<br />
tuttu, 40-vuotista taiteilijataivaltaan juhliva<br />
Jorma Uotinen nähdään niin ikään konsertissa<br />
– tällä kertaa Guardia Nuevan<br />
tanssisolistina.<br />
Jäähallin konserttilavalla kuullaan<br />
myös orkesterin muita tuttuja tähtisolisteja<br />
kuten Mari Paloa, Matti Korkialaa<br />
ja Tuomas Airolaa sekä orkesterin omaa<br />
solistia Jonna Pirttijokea. Konsertin juontaa<br />
tv-kasvo, himankalaislähtöinen Anna-<br />
Liisa Tilus.<br />
VINTERACCORDEON<br />
PÅ FINSKT VIS<br />
Guardia Nuevas 10-årsjubileumskonsert<br />
är huvudkonserten under Vinteraccordeonfestivalen<br />
i februari. Beaktansvärt<br />
i evenemanget nästa år är att<br />
festivalen förverkligas i sin helhet med<br />
artister från Finland.<br />
Söndagen den 20 februari 2011 startar<br />
Vinteraccordeon som traditionellt<br />
har ett mycket mångsidigt utbud. I år<br />
framförs klassisk musik av olika artister<br />
i många konserter. T.ex. på tisdag kväll<br />
får vi i stadskyrkan höra Bach framförd<br />
av Pekka Kuusisto och Janne Rättyä.<br />
Oförglömlig är säkert också konservatoriets<br />
Finska afton då baryton Jorma<br />
Hynninen uruppför fyra svenskspråkiga<br />
sånger av Sibelius till ackompanjemang<br />
av accordeon.<br />
Jazz, teaterkonst och musik kombineras<br />
onsdagen den 23 februari i stadsteatern<br />
i ett musikdrama om Edith Piafs liv.<br />
Susanna Haavisto står för manuskriptet<br />
och spelar rollen som Piaf. Merja Ikkelä<br />
svarar för musikackompanjemanget med<br />
accordeon.<br />
Veckan omfattar även mycket annat.<br />
Gå in och kika på programmet som beaktar<br />
vänner av all slags musik på adressen<br />
www.talviharmonikka.com.<br />
4
JUHLAVUODEN<br />
KOHOKOHTIA<br />
Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola, Sari Eloranta<br />
Kuluvan vuoden aikana Kokkolan kaupunki on<br />
juhlinut 390-vuotista taivaltaan monipuolisesti.<br />
Synttäreistä ovat nauttineet kaikenikäiset <strong>kokkola</strong>laiset.<br />
Kokkolan Matkailun tuoreen toimitusjohtajan, Kokkolan<br />
monitoiminainen Kaija Jestoin ryhtyessä miettimään juhlavuoden<br />
kohokohtia, ei kuulijan tarvitse kauan odottaa, kun iloinen<br />
puhe alkaa pulputa.<br />
– Yksi ehdoton kohokohta on Tuomas Hälin esi- ja alakouluikäisille<br />
tekemä puuhakirja Antti & Fanny, joka kertoo lapsille<br />
kotikaupunkimme historiasta monipuolisesti ja elävän kaksikielisesti.<br />
Ilahduin erityisesti siitä, että aito kuntalainen esitti näin<br />
hienon idean ja ryhtyi itse aktiivisesti kirjaa toteuttamaan. Lopputulos<br />
on hienompi kuin uskalsin edes kuvitella.<br />
Jestoi iloitsee, että <strong>kokkola</strong>laiset yhdistykset ja kylät ovat ottaneet<br />
kaupungin synttärijuhlat omakseen ja halunneet ilmoittaa<br />
oman tapahtumansa osaksi juhlavuotta.<br />
– Vuoden aikana on järjestetty paljon koko perheen tapahtumia<br />
joka puolella Kokkolaa, ja upea juttu oli esimerkiksi se,<br />
kun Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri järjesti salin täydeltä<br />
yleisöä vetäneet konsertit Lohtajalla, Kälviällä ja Ullavassa. Myös<br />
matkaoppaiden järjestämät kiertoajelut Öjaan ja tuoreempiin<br />
liitoskuntiin onnistuivat hienosti.<br />
– Juhlavuoden kunniaksi kävimme myös esittäytymässä kesäkuussa<br />
Helsingin Narinkkatorilla Keski-Pohjanmaa NYT2-<br />
hankkeen järjestämässä tapahtumassa. Saimme valtavasti huomiota<br />
ja meistä todella tuntui, että pääkaupunkiseutu otti<br />
meidät omakseen.<br />
Kasper Kivelä tutustuu Kokkolan historiaan Antin & Fannyn opastuksella.<br />
Musiikkia, urheilua ja kukkasia<br />
Ilonaiheet eivät Jestoilta lopu. Kahdeksan vuoden välein Kokkolassa<br />
järjestettävät Pohjoismaiset päivät osuivat Kokkolan järjestettäviksi<br />
juuri tänä vuonna. Neljän pohjoismaisen ystävyyskaupungin<br />
nuorten yhteisproduktio ”Kokkola näkyvissä!” herätti<br />
laajaa ihastusta, ja hienosti juhlavuoteen osuivat myös KPV:n 80-<br />
vuotisjuhlat sekä GBK:n Kokkola Cupin kolmikymppiset.<br />
– Eikä saa unohtaa kaupungin omien työntekijöiden innovatiivisuutta.<br />
Kaupunginpuutarhan työntekijöiden juhlavuoden istutukset<br />
Laajalahdentien varrella kaupunginvarikon kohdalla olivat upeat.<br />
Idean kukkasipulijokeen kaupunginpuutarhan Paula Knutar,<br />
Elina Vierimaa, Nina Brandt, Arja Helminen ja Sari Eloranta<br />
hakivat Amsterdamista keväällä 2009. Sieltä saatua ajatusta<br />
kypsyteltiin isommalla porukalla ja sipulijoki toteutettiin koko<br />
puutarhan voimin TYKY-päivänä kaikkien kaupunkilaisten iloksi.<br />
Kokonaisuuden kruunasi kukkameren taustalla juhlavuodesta<br />
kertova infotaulu.<br />
6
KOKKOLA-PIETARSAARI PÄRJÄÄ LENTOLIIKENTEEN TURBULENSSISSA<br />
Ilmojen halki<br />
jo 50 vuotta<br />
Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Tomi Hirvinen<br />
Kokkola-Pietarsaaren lentoasema juhlii tänä<br />
vuonna 50-vuotista taivaltaan. Helatorstaina vietettiin<br />
koko perheen ilmailupäivää, joka veti aurinkoiselle<br />
lentoasemalle viiden tunnin aikana<br />
huikean 6000:n ihmisen yleisön.<br />
Marraskuun ensimmäisenä päivänä tulee kuluneeksi<br />
tasan 50 vuotta ensimmäisestä reittilennosta.<br />
Päivää juhlistetaan seminaarilla ja todella<br />
hyvillä uutisilla: aikataulut paranevat ja lisää lentoja<br />
on luvassa! Myös lomalentotarjonta vahvistuu.<br />
Vuosikymmenet lentoasemien rakennusprojektien vetäjänä<br />
työskennelleellä Vinge Nybergillä on selvä muisto Kruunupyyn<br />
lentoaseman ensiaskeleista.<br />
– Tulin Kruunupyyhyn töihin 1963 vastaamaan kiitotien 500<br />
metrin pidennysurakasta. Kiitotie piteni 1800 metriin ja kentälle<br />
pääsivät myös isommat Convair Metropolitan -koneet<br />
aiempien DC-3-koneiden lisäksi. Muistan hyvin Kruunupyyn<br />
liikenteen alkamisen. Muutama päivä ennen uuden reittiliikenteen<br />
alkamista lennettiin aina tekninen lento. Vuonna 1960<br />
olin töissä Kauhavalla ja olin lennonjohtotornissa juuri silloin,<br />
kun Kruunupyyn tekninen lento lensi Kauhavan yli, kyydissä oli<br />
Helsingin <strong>fi</strong> skaaleja, Nyberg muistelee.<br />
Tasaista kasvua ja hyvät näkymät<br />
Lentotoiminnan alkaessa Kokkola-Pietarsaaren lentokentältä lähti<br />
aamulla kone Helsinkiin. Illalla oli lento takaisin, ja kone yöpyi<br />
Kruunupyyssä. Viidessä vuosikymmenessä lentoaseman liikenne<br />
on kasvanut tasaiseen tahtiin ja syntymäpäivän alla lentoaseman<br />
kehitysprojektia vetävällä Jaska Pensaarella on hyviä uutisia.<br />
– Aikataulut paranevat selvästi marraskuun alussa. Jatkossa<br />
Helsinkiin lennetään aamulla puolentoista tunnin välein. Kolme<br />
lähtöä kolmessa tunnissa. Se on enemmän kuin koskaan ennen.<br />
Kaikkiaan lentovuoroja on kuusi päivässä molempiin suuntiin.<br />
Myös Helsingistä saapuvat yritysvieraat ottavat muutoksen ilolla<br />
vastaan, sillä uusi aikataulu on ihanteellinen päiväkävijöille.<br />
Kokkolan Halpa-Hallin toimitusjohtaja Janne Ylinen toteaa,<br />
että sujuvat lentoyhteydet Helsinkiin ovat Halpa-Hallille äärimmäisen<br />
tärkeät. Matkapäiviä Helsinkiin, Aasiaan ja Eurooppaan<br />
kertyy vuodessa paljon.<br />
– On hieno asia, että Kokkola-Pietarsaaren<br />
lentokentältä on toimiva syöttöliikenne Helsingistä<br />
maailmalle lähteviin koneisiin, ja toimivat<br />
yhteydet käydä nopealla reissulla Euroopassa<br />
jopa päiväseltään.<br />
Terminaalin ilme uudistuu<br />
Även utbudet<br />
av semesterflyg<br />
direkt håller<br />
tydligt på att<br />
förbättras.<br />
Jaska Pensaarella on kerrottavanaan muitakin hyviä<br />
uutisia, lentoasemaan panostetaan.<br />
– Työn alla on monia uudistuksia. Finavia uusii lentotietojärjestelmänsä<br />
ja infotaulunsa loppuvuoden aikana. Myös<br />
lähtöselvitystiskit ja turvatarkastus saavat uudet näytöt. Uusi<br />
leikkinurkkaus parantaa pienten matkustajien viihtyvyyttä ja<br />
kosketusnäytöllinen internetkioski on matkustajien vapaasti<br />
käytettävissä.<br />
– Myös suora lomalentotarjonta on selvästi vahvistumassa.<br />
Sopimuksia on solmittu useamman matkanjärjestäjän kanssa!<br />
UUSI LENTOAIKATAULU 1.11.<strong>2010</strong> ALKAEN<br />
NY FLYGTIDTABELL FR.O.M. 1.11.<strong>2010</strong><br />
Maanantai-perjantai, tarkemmat aikataulut ja viikonlopun<br />
lennot lentoyhtiön sivuilta, lentoaika n. 1 h.<br />
Måndag-fredag, exaktare tidtabeller och fl yg under<br />
veckoslut på fl ygbolagets sidor, fl ygtid ca 1 h.<br />
Lähtöaika /Start<br />
Kokkola-Pietarsaari<br />
Karleby-Jakobstad<br />
05.55<br />
07.25<br />
08.50<br />
11.40<br />
14.20<br />
18.00<br />
Lähtöaika /Start<br />
Helsinki<br />
Helsingfors<br />
07.25<br />
09.40<br />
13.10<br />
16.30<br />
20.05<br />
23.40<br />
7
VATTAJA ON UPEA<br />
Vattaja herättää suuria tunteita. Hiekkarantaa<br />
silmänkantamattomiin, Suomen upeimmat dyynit,<br />
50 vuoden tauon jälkeen lainehtiva Vatunginjärvi,<br />
linnut… Mutta se armeija?<br />
Tero Jelekäinen kannustaa<br />
ulkoilemaan Vattajalla.<br />
Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen<br />
Puolustusvoimilla on Vattajalla<br />
toimintaa noin 200 päivänä<br />
vuodessa. Useimpiin vuorokausiin<br />
liittyy ampumatoimintaa, mutta ei<br />
kaikkiin. Kun armeija leireilee Vattajalla,<br />
on liikkuminen alueella hyvin<br />
rajattua. Muina aikoina alueella<br />
kuitenkin pätevät normaalit jokamiehenoikeudet<br />
tietyillä rajoitteilla<br />
koskien esimerkiksi puolustusvoimien<br />
maalialueita. Noin 165<br />
vuorokautena vuodessa ihan tavallinen<br />
kansalainen voi käyskennellä<br />
Vattajalla kaikessa rauhassa<br />
kauniista luonnosta nauttien.<br />
Moni meistä, joka ei Vattajaa niin hyvin tunne, empii kuitenkin<br />
sinne lähtemistä luullen, että armeijan harmaita tulee<br />
vastaan joka päivä. Tästä ongelmasta pääsee helposti yli menemällä<br />
Puolustusvoimien nettisivuille (www.puolustusvoimat.<br />
<strong>fi</strong> ). Etusivun vasemmassa reunassa on linkki ”Varoilmoitukset”,<br />
jota klikkaamalla löytää tarkat aikataulut Vattajalla pidettävistä<br />
harjoituksista. Käynnissä olevat ampumaharjoitukset huomaa<br />
alueella mm. sektorivartiotornien punaisista lipuista, tiellä olevista<br />
puomeista ja varoituskylteistä.<br />
Luonnosta nauttimaan Vattajalle<br />
Lohtajan kirkonkylällä asuva Kokkolan kaupungin Teknisen palvelukeskuksen<br />
työpäällikkö Tero Jelekäinen kertoo iloisia uutisia<br />
varsinkin vanhemmille lohtolaisille tutusta Karipolusta.<br />
– Karipolku on vanha reitti, joka kulkee kirkolta Vattajalle.<br />
Reitti on pikkuhiljaa pusikoitunut, mutta nyt kaupungilla on<br />
suunnitelmat kunnostaa Karipolku ja ryhtyä ylläpitämään sitä.<br />
Jelekäinen kannustaa liikkumaan Vattajalla vuoden ympäri.<br />
– Karipolun lisäksi Vattajalla ja Ohtakarissa on kolme hyvin<br />
merkattua luontopolkua, kaksi lintutornia ja mahtavat hiihtoladut.<br />
Uimarannan opastuspisteessä on tietoa alueen reiteistä<br />
ja luonnosta.<br />
Natura-alueeseen kuuluvalla Vattajalla on vuosien 2005–<br />
2009 aikana toteutettu Dyyni-Life-hanke, jonka aikana luonnonsuojelun,<br />
maanpuolustuksen ja virkistyskäytön tarpeita<br />
soviteltiin yhteen alueen ainutlaatuisen luonnon parhaaksi.<br />
Hankkeen aikana lampaat palasivat Vattajalle laiduntamaan<br />
pusikoita siisteiksi, Vatunginjärvi ennallistettiin ja vaurioituneita<br />
dyynejä palautettiin jopa kaivinkoneilla.<br />
Vattajan kärjestä lähtee pengertie Ohtakarin saareen. Jelekäinen<br />
kertoo, että sielläkin tapahtuu.<br />
– Ohtakarin veneväylien ja satama-altaan ruoppauksesta on<br />
tehty päätös ja työt alkavat mahdollisesti jo ensi keväänä.<br />
• Dyyni-Life-hanke Metsähallituksen sivuilla www.metsa.<strong>fi</strong><br />
• Vattajan harjoitusalueen vuosittainen käyttösuunnitelma,<br />
mm. ampumapäivät www.panssariprikaati.<strong>fi</strong> tai<br />
www.puolustusvoimat.<strong>fi</strong><br />
8
YMRÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET<br />
Teksti: Saila Suominen Kuva: Tomi Hirvinen<br />
Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset<br />
täydentävät valtakunnallista<br />
ympäristönsuojelulainsäädäntöä. Ne ovat<br />
kokoelma määräyksiä, ohjeita ja suosituksia,<br />
joissa on otettu huomioon paikalliset<br />
erityispiirteet ja -tarpeet. Niihin voi tutustua<br />
internetissä kaupungin kotisivuilla.<br />
Toistaiseksi määräykset ovat voimassa<br />
vain ns. vanhassa Kokkolassa, mutta alkuvuodesta<br />
2011 ne on tarkoitus saattaa<br />
täsmennettyinä voimaan koko Kokkolan<br />
kaupungin alueelle.<br />
Jätevesien käsittely<br />
Erittäin ajankohtainen ympäristönsuojelumääräysten<br />
piiriin kuuluva asia on jätevesien<br />
käsittelyä koskevat määräykset.<br />
Vuonna 2004 voimaan tullut hajajätevesiasetus<br />
velvoittaa haja-asutusalueilla kiinteistön<br />
omistajan huolehtimaan, että jätevesijärjestelmä<br />
täyttää lain vaatimukset<br />
vuoteen 2014 mennessä.<br />
– Mielestäni hajajätevesistä puhuttaessa<br />
on jäänyt vähemmälle huomiolle<br />
se seikka, että kunnilla on mahdollisuus<br />
myöntää jätevesille lievennetty käsittely<br />
tietyillä alueilla. Tässä puhutaan taloudellisesti<br />
merkittävästä asiasta, yksittäiselle<br />
kiinteistölle jopa parin tuhannen<br />
euron säästöstä. Kokkolan<br />
kaupunkiin kuuluu laajoja<br />
alueita, joilla lievennetty<br />
käsittely on mahdollinen,<br />
vinkkaa ympäristösuunnittelija<br />
Risto Koljonen Kokkolan<br />
kaupungin Ympäristöpalvelut<br />
-osastolta.<br />
Vanhat öljysäiliöt<br />
Toinen ajankohtaiseksi noussut asia on<br />
käytöstä poistettavat öljysäiliöt.<br />
– Kun kiinteistö haluaa vaihtaa lämmitysjärjestelmän<br />
öljylämmityksestä esimerkiksi<br />
kaukolämpöön, on muistettava<br />
noudattaa ympäristösuojelumääräyksiä<br />
koskien säiliön puhdistamista ja käytöstä<br />
poistoa. Vanha säiliö tulee myös poistaa<br />
maaperästä. Mikäli se ei ole käytännössä<br />
Man kan<br />
bekanta sig med<br />
Karlebys<br />
miljöskyddsbestämmelser<br />
på stadens<br />
hemsidor.<br />
mahdollista, voi hakea poikkeusta, kertaa<br />
Koljonen säädöksiä.<br />
Hyötyä määräyksistä<br />
– Helposti kuvitellaan, että<br />
määräykset aina hankaloittavat<br />
elämää ja aiheuttavat<br />
ylimääräisiä kustannuksia.<br />
Tämä ei aina pidä paikkaansa<br />
ympäristönsuojelumääräyksistä<br />
puhuttaessa.<br />
Naapurisopukin säilyy paremmin,<br />
kun on selvät pelisäännöt,<br />
tuumailee Koljonen.<br />
– Lisäksi määräyksiä noudattamalla<br />
pystytään ehkäisemään ennalta monia<br />
ongelmia, joiden korjaaminen voisi myöhemmin<br />
tulla todella kalliiksi. Lopulta kyse<br />
on kaikkien viihtyvyydestä ja ympäristön<br />
suojelemisesta tuleville sukupolville.<br />
LVI-asentaja Mikko Lensu asentaa uudet<br />
määräykset täyttävää pienpuhdistamoa<br />
Kaustariin.<br />
9
Kokkolan Matkailun Kaija Jestoi<br />
ja Lipputoimiston Sami Luoma<br />
kannattavat perhemajoitusta.<br />
OMA KOTI<br />
KÄYTTÖÖN<br />
MESSU-<br />
VIERAILLE!<br />
Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola<br />
Asuntomessujen aikaan 15.7.–<br />
14.8.2011 vaaditaan Kokkolan<br />
majoituskapasiteetilta paljon. Yksi<br />
tapa saada lisää yösijoja messuvieraille<br />
on perhemajoitus:<br />
Ottaisitko messuvieraan teille<br />
yöksi? Jos vastaus on kyllä, niin<br />
ota yhteys Kokkolan Matkailuun.<br />
Uusille yöpuille on ensi kesänä<br />
varmasti kysyntää!<br />
– Kaustislainen perhemajoitus on tuotteena<br />
lähes yhtä vanha kuin kansanmusiikkijuhlat,<br />
festareiden majoitusasioita hoitavan<br />
Lipputoimiston Sami Luoma kertoo.<br />
Luoma toteaa, ettei hänen korviinsa<br />
ole koskaan kantautunut, että kenelläkään<br />
olisi ollut mitään ongelmia yövieraittensa<br />
kanssa.<br />
– Suosittelen, että vieraille tarjotaan<br />
B&B-majoitusta, eli pakettiin kuuluisi huone,<br />
lakanat, pyyhkeet, pesumahdollisuus<br />
ja aamupala. Vieraille täytyy<br />
taata tietty yksityisyys<br />
eikä useampaa vierasta<br />
voi majoittaa<br />
samaan huoneeseen.<br />
Mikäli vieraille<br />
tarjotaan tyhjillään<br />
olevaa asuntoa, kannattaa<br />
sopimus tehdä<br />
silloin pitemmäksi aikaa ja<br />
I höst<br />
arrangerar<br />
staden en tillställning<br />
där mera<br />
information ges om<br />
familjeinkvartering.<br />
niillä ehdoilla, että vieraat huolehtivat itse<br />
huoneiston siivouksesta ja ostoksista.<br />
Kaustisella myös monet paikalliset liikkeet<br />
tukevat perhemajoitusta tarjoavia alennuksilla<br />
kansanmusiikkiviikon aikana.<br />
Majoituksessa täytyy huomioida myös<br />
allergiat, eli esimerkiksi lemmikeistä on syytä<br />
tietää ennen majoituksesta sopimista.<br />
Majoituksesta kesätyö!<br />
Luoma vinkkaa, että perhemajoituksessa<br />
on mahdollisuus myös kesätöihin.<br />
– Jos vanhemmat ovat esimerkiksi<br />
mökillä tai lomamatkalla, voi 16–18-<br />
vuotias nuori huolehtia vieraista ja<br />
samalla ansaita omaa rahaa. Kaustisella<br />
perhemajoituksen hintahaitari<br />
lähtee 60 eurosta yöltä ja ensi<br />
kesänä Kokkolassa se on varmasti<br />
enemmän.<br />
– Nettiä kannattaa käyttää hyväksi<br />
esimerkiksi majoituskohteiden esittelyssä,<br />
mutta varaukset kannattaa hoitaa<br />
keskitetysti yhden numeron kautta, silloin<br />
asiat pysyvät hyvin hanskassa.<br />
Kaupunki järjestää vielä syksyn aikana<br />
kaupunkilaisille yleisötilaisuuden, jossa<br />
kerrotaan tarkemmin mahdollisuudesta<br />
tarjota perhemajoitusta ensi kesän asuntomessuvieraille.<br />
Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola<br />
ROSSO huomioi mitä<br />
Kokkolassa tapahtuu!<br />
Kokkolan Rossossa on jo vuosien ajan toteutettu voimakasta paikallista<br />
markkinointia huomioiden Kokkolan tapahtumat. Paikallinen<br />
ote on kerännyt kiitosta sekä Kokkolassa että valtakunnallisesti<br />
– Kokkolan Rosso valittiin vuoden 2009 Rossoksi.<br />
– Tärkeitä valintakriteerejä olivat innostunut<br />
henkilökunta, paikallinen markkinointi<br />
sekä yhteistyö muiden alueen<br />
toimijoiden kanssa, palvelupäällikkö Saija<br />
Uski kertaa.<br />
10
Ensi kesänä Kokkolassa:<br />
150 000 asiakasta enemmän<br />
Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola<br />
Kesän 2011 asuntomessut ovat<br />
liioittelematta valtavan iso tapahtuma,<br />
Suomen kesän suurin. Yhden<br />
kuukauden aikana Kokkolaan<br />
odotetaan noin 150 000 vierasta.<br />
Tapahtuma on Kokkolalle sekä<br />
iso haaste että valtava mahdollisuus.<br />
Kaupunkimme saa huomiota<br />
enemmän kuin koskaan!<br />
tavallaan keskustan liikkeiden sisäänheittäjinä,<br />
Tina & co -vaateliikkeen Tiina Haka-Ylitalo<br />
toteaa.<br />
Teltan lisäksi KOSEK valjastaa alueen<br />
pienvenesataman käyttöönsä.<br />
– Satamaan saamme hyvin esille alueen<br />
monipuolisen venevalmistuksen kanooteista<br />
40-jalkaisiin aluksiin. Suunnittelemme<br />
veneiden ympärille myös erityistä<br />
teemaviikkoa, yritysasiamies Stefan Jungell<br />
sanoo.<br />
En stor<br />
utmaning<br />
och<br />
en enorm<br />
chans.<br />
KOSEK tarttui toimeen. Asuntomessualueelle<br />
nousee 400 neliön teltta, jonne<br />
saavat tuotteensa esille monet paikalliset<br />
yrittäjät. Kiinnostuneita ovat olleet sekä<br />
keskustan pienet liikkeet että monet käsityöläiset.<br />
– Olemme pohtineet telttaan sekä tavaratalomallia,<br />
jossa tuotteet maksettaisiin<br />
yhdelle kassalle että yrittäjien yksittäisiä<br />
osastoja. Todennäköisin on kombinaatio<br />
molemmista, rekrytointiasiantuntija<br />
Päivi Korpisalo<br />
kertoo.<br />
Isokadun kauppiasyhdistyksen<br />
jäsenliikkeet<br />
ovat lähteneet<br />
aktiivisesti<br />
mukaan telttaa täyttämään.<br />
– Uskon, että voimme<br />
luoda telttaan tyylikkäät ja viimeistellyt<br />
osastot, jotka houkuttelevat vieraita ostoksille<br />
Kokkolan keskustaan. Toimimme<br />
Lehmädrinksuja ja<br />
tapahtumapaitoja<br />
Tunnelmaa kaupunkiin<br />
Korpisalo ja Jungell puhuvat yhteen ääneen<br />
siitä, kuinka koko seudun pitää olla<br />
mukana asuntomessutalkoissa.<br />
– Liikkeiden kannattaa kiinnittää erityistä<br />
huomiota tunnelman luomiseen ja<br />
pidentää aukioloaikojaan. Jokainen meistä<br />
voi varautua miettimällä valmiiksi muutaman<br />
hyvän vinkin, jos kaupunkiin saapunut<br />
messuvieras kysyy, mitä Kokkolassa<br />
voisi tehdä.<br />
Samaa mieltä on yrittäjä Tiina Haka-Ylitalo,<br />
joka pohtii samalla myös omia voimavarojaan.<br />
– Asuntomessut ovat Kokkolalle upea<br />
mahdollisuus ja niistä pitää ottaa kaikki irti.<br />
Ensi kesää pitää oikeasti miettiä ja varautua<br />
siihen. Uskon, että ensi kesänä monet<br />
yrittäjät tarvitsevat enemmän kesätyöntekijöitä<br />
pystyäkseen palvelemaan kaikkia<br />
Kokkolaan saapuvia vieraita. Niin minäkin.<br />
Kesällä 2009 Kokkolassa järjestettiin Suomen<br />
kesän suurin maatalousnäyttely, Farmari.<br />
Tapahtuma näkyi myös Rossossa komeasti.<br />
– Meillä oli päivän drinkit teeman mukaan,<br />
useimmissa oli mukana maito jossain<br />
muodossa. Henkilökunnalla oli essut<br />
ja huivit lehmäkankaasta, terassilla kukkivat<br />
luonnonkukat maitotonkissa.<br />
– Meillä on esimerkiksi usein työpaitoina<br />
Kokkolassa meneillään olevan tapahtuman<br />
paidat. Talvella meillä oli Talviharmonikan<br />
paidat ja kesällä olemme tehneet<br />
töitä Pohjoismaisten päivien paidat päällä.<br />
Asuntomessukesäksikin on Rossossa<br />
ehditty suunnitella jo kaikenlaista, nimikkojuomiakin<br />
on luvassa.<br />
– Asuntomessujen aikaan meillä on<br />
pitemmät aukioloajat. Leikki-ikäiselle rakennamme<br />
uuden ”oma koti” -leikkinurkkauksen,<br />
jossa lapset saavat puuhata<br />
ja sisustaa. Koululaisille suunnittelemme<br />
kesän asuntomessuteemaan sopivaa kilpailua,<br />
Uski valottaa Rosson suunnitelmia.<br />
Tiina Haka-Ylitalo odottaa vilkasta<br />
asuntomessukesää.<br />
Asuntomessujen kotisivujen kautta<br />
messurakentajat pääsevät omilla tunnuksillaan<br />
sivullisilta suojattuun extranettiin. Sivuille<br />
pääsevät esille myös yritykset, jotka<br />
tarjoavat palveluitaan messurakentajille.<br />
– Yritykset voivat mm. räätälöidä messurakentajille<br />
suunnattuja tarjouksia extranettiin.<br />
Yhteystietonsa sivuille saa ottamalla<br />
yhteyttä suoraan minuun, messusihteeri<br />
Ritva Luomala-Björkskog kertoo.<br />
Kutsu vieraita<br />
Kokkolaan!<br />
Kokkola.<strong>fi</strong> n mukana seuraa kahdeksan<br />
tonttuista joulukorttia. Joulutervehdyksen<br />
siivellä voit kutsua ystäväsi kyläilemään<br />
Kokkolaan ensi kesänä, asuntomessujen<br />
aikaan!<br />
Bjud gäster till Karleby!<br />
Med Kokkola.<strong>fi</strong> får du åtta julkort med<br />
tomtemotiv. Samtidigt med din julhälsning<br />
kan du bjuda vänner till Karleby<br />
nästa sommar vid tidpunkten<br />
för bostadsmässan!<br />
11
Asuntomessujen oheiskohteena Knapen talo/ Knapes hus visas upp vid sidan av bostadsmässan.<br />
Kuluneesta<br />
keltaisesta tulee<br />
komea sininen.<br />
Sliten gul blir<br />
snygg blå.<br />
Knapen<br />
talon remontti<br />
edistyy aikataulussa.<br />
Reparationen av<br />
Knapes hus framskrider<br />
enligt<br />
tidtabellen.<br />
12<br />
Vanhasta<br />
uutta.<br />
Nytt av<br />
gammalt.<br />
Huopakaton<br />
alla oli paljon<br />
tuohta.<br />
Det fanns mycket<br />
näver under<br />
<strong>fi</strong>lttaket.
PELTOKORPI, RUOTSALO<br />
JA MARINKAINEN SAAVAT<br />
UUDET YLEISKAAVAT<br />
Teksti: Saila Suominen<br />
– Peltokorven, Ruotsalon ja Marinkaisten kyliin kohdistuu<br />
nykyään suuret rakennuspaineet, kertoo yleiskaava-arkkitehti<br />
Päivi Cainberg Kokkolan kaupungin kaavoituspalveluosastolta.<br />
– Aikaisemmin näitä alueita on rakennettu yksittäisten suunnittelutarveratkaisujen<br />
varassa, mutta suunnittelutarveratkaisu,<br />
entiseltä nimeltään poikkeamislupa, on tarkoitettu vain vähäisen<br />
rakennustarpeen omaaville alueille. Nyt Peltokorpi, Ruotsalo<br />
ja Marinkainen tarvitsevat kokonaisvaltaisen suunnitelman,<br />
jossa alueita kehitetään tasapuolisesti ja maankäyttö tutkitaan<br />
kaavan kautta.<br />
PELTOKORPI<br />
Yleiskaavan eteneminen<br />
Yleiskaavan valmisteluvaiheessa kartoitetaan kunkin kolmen alueen<br />
erikoisolosuhteita ja ominaispiirteitä. Esimerkiksi Peltokorven<br />
osalta huomioidaan tuleva rautatien kaksoisraide meluhaittoineen<br />
ja Marinkaisissa Valtatie 8:n aiheuttamat haitat ja tieturvallisuusnäkökohdat.<br />
Kesän aikana alueilla<br />
on tehty luonto- ja<br />
ympäristöselvityksiä.<br />
Rakennetun kulttuuriympäristön<br />
selvitys, eli<br />
rakennusinventointi,<br />
saadaan valmiiksi jouluun<br />
mennessä.<br />
Maaseudun kylien<br />
rakentamisessa<br />
on tärkeää paitsi uusien<br />
rakennuspaikkojen<br />
saaminen, myös<br />
yrittäminen ja maatalouselinkeinon<br />
tur-<br />
Yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg.<br />
vaaminen. Kokkolassa<br />
on maanomistajakyselyjen avulla pyritty selvittämään kaikkien<br />
maanomistajien, niin omakotitalossa asuvien kuin maataloutta<br />
harjoittavien, ajatuksia ja tulevaisuudensuunnitelmia. Kaikkien<br />
maanomistajaryhmien mielestä peltoalueet ovat arvokkaita, ne<br />
tulee säilyttää avoimina ja maatalouskäytössä. Peltokorpi koettiin<br />
enemmän omakotiasuntoalueeksi ja sinne toivottiin asemakaava-alueille<br />
tyypillisiä palveluja, kuten leikkipuistoja.<br />
– Ilman toimivaa maataloutta ei olisi maaseutua, hymyilee<br />
Cainberg.<br />
– Perusselvitysten valmistuttua meillä on tarkoitus ottaa<br />
yhteyttä kyläyhdistyksiin ja järjestää mahdollisesti yhteisiä tiedotustilaisuuksia<br />
kylillä, ja sitten päästäänkin jo tekemään kaavaluonnoksia,<br />
suunnittelee Cainberg.<br />
RUOTSALO<br />
MARINKAINEN<br />
13
KIINTEISTÖN-<br />
OMISTAJAN VASTUU<br />
KADUN HOIDOSTA<br />
Teksti: Saila Suominen Kuva: Aki Paavola<br />
Luminen jalkakäytävä tai roskia ajoradalla. Kuka vastaa?<br />
Kuka valvoo, että asiat hoituvat?<br />
– Aika harva tietää, että katujen kunnossa- ja puhtaanapidon<br />
valvontavastuu kuuluu meille. Yleensä havaituista puutteista<br />
soitetaan Tiemestarin toimistoon, ja sieltä puhelut ohjataan<br />
oikeaan paikkaan tänne Rakennusvalvontaan, kertoo Kokkolan<br />
kaupungin johtava rakennustarkastaja Ralf Hägg. Tyypillinen ilmoitus<br />
koskee paksun lumen peitossa olevaa jalkakäytävää.<br />
– Ilmoituksia tulee vain noin kymmenkunta vuodessa, joten<br />
kyllä katujen kunnossapito on Kokkolassa pääsääntöisesti hyvin<br />
hoidossa, ja myös kiinteistöjen omistajat tiedostavat omat<br />
vastuunsa, kiittelee Hägg.<br />
– Ne lumiset jalkakäytävät puhdistetaan yleensä rivakasti<br />
sen jälkeen, kun kiinteistön omistaja on saanut puhelinsoiton<br />
meiltä, joskus harvoin joudumme lisäksi lähettämään kirjallisen<br />
ohjeistuksen asiasta. Ajoradan roskat kuuluvat myös kiinteistön<br />
omistajan siivottaviksi.<br />
Kiinteistöjen ja kuntien vastuun jakaminen kadun hoidossa<br />
perustuu lakiin, joten samat periaatteet ovat voimassa kaikkialla<br />
Suomessa.<br />
Tontin ja kadun väliin jäävän viherkaistan (max 3 m) kasvillisuuden<br />
siistiminen kuuluu tontinomistajalle, mutta mahdolliset istukset ja<br />
niiden hoitaminen kunnalle. Kuvassa halkokarinen Bengt Holmqvist.<br />
Lähde/källa: Kadut kuntoon, Ympäristöministeriön esite. Gångbara gator, Miljöministeriets broschyr.<br />
Kunnossa- ja puhtaanapitovastuut kadulla/Ansvaret för underhåll och renhållning av gator<br />
KIINTEISTÖ/FASTIGHET A<br />
TALVIKUNNOSSAPITO<br />
• lumen ja jään poisto<br />
• liukkauden torjunta<br />
• hiekoitushiekan poisto<br />
• jalkakäytävälle ja sen viereen<br />
aurattujen lumivallien poiskuljetus<br />
• katuojien ja sadevesikourun pitäminen<br />
lumettomana ja jäättömänä<br />
PUHTAANAPITO<br />
• lian, lehtien, roskien, rikkaruohojen ja<br />
irtonaisten esineiden poisto<br />
• kasvillisuuden siistiminen<br />
Viheralue<br />
ja oja/<br />
Grönremsa<br />
och dike<br />
Ei talvi<br />
kunnossapitoa/<br />
Inget<br />
vinterunderhåll<br />
KIINT. A<br />
max. 3 m<br />
FAST. A<br />
max. 3 m<br />
Yhdistetty<br />
jalkakäytävä<br />
ja<br />
pyörätie/<br />
Kombinerad<br />
gång- och<br />
cykelbana<br />
KIINT. A<br />
FAST. A<br />
Kunta/<br />
Kommunen<br />
Istutuskaista/<br />
Planterad<br />
remsa<br />
Katualueen<br />
keskilinja/<br />
Gatans<br />
mittlinje<br />
KIINT. A<br />
FAST. A<br />
Ajorata/<br />
Körbana<br />
K u n t a / K o m m u n e n<br />
KIINT. B<br />
FAST. B<br />
Jalkakäytävä/<br />
Gångbana<br />
KIINT. B<br />
FAST. B<br />
KIINT. B<br />
FAST. B<br />
KIINTEISTÖ/FASTIGHET B<br />
VINTERUNDERHÅLL<br />
• avlägsnande av snö och is<br />
• förebyggande av halka<br />
• avlägsnande av sanden om våren<br />
• att forsla bort snövallar som hopats på<br />
eller vid gångbanan till följd av plogning<br />
• att hålla rännstenen och regnvattenrännan<br />
fria från snö och is<br />
RENHÅLLNING<br />
• avlägsnande av smuts,<br />
löv, skräp och lösa föremål samt ogräs<br />
• vård av växtlighet<br />
MUU KUNNOSSAPITO<br />
• päällysteen korjaus<br />
• kadun kalusteiden hoito<br />
• liikennemerkkien ja opasteiden hoito<br />
K u n t a / K o m m u n e n<br />
ÖVRIGT UNDERHÅLL<br />
• reparation av beläggning<br />
• underhåll av gatumöbler<br />
• underhåll av vägmärken och skyltar<br />
14
KOKKOLA SITOUTUU<br />
ENERGIATEHOKKUUDEN<br />
LISÄÄMISEEN<br />
Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola<br />
Kokkolan kaupunki on tehnyt<br />
periaatepäätöksen solmia energiatehokkuussopimuksen<br />
Työ- ja<br />
elinkeinoministeriön kanssa. Sopimus<br />
tähtää suoraan EU:n energiapalveludirektiivin<br />
asettamaan<br />
velvoitteeseen, joka asettaa jäsenmaille<br />
ohjeellisen tavoitteen<br />
tehostaa energiankulutustaan<br />
yhdeksällä prosentilla vuoteen<br />
2016 mennessä.<br />
– Ensimmäiseksi on kartoitettu energiankulutuksen<br />
taso vuonna 2009. Sen<br />
pohjalta ryhdymme miettimään toimenpiteitä,<br />
joilla säästötavoitteisiin päästään.<br />
Säästöä ei seurata ja todeta yksinomaan<br />
Utsläppsutredningen<br />
är<br />
en grundläggande<br />
kartläggning<br />
inför utarbetandet<br />
av stadens klimatstrategi.<br />
Energieffektivitetsavtalet<br />
inverkar<br />
både på små,<br />
vardagliga val<br />
och på stadens<br />
stora linjer,<br />
konstaterar<br />
byggnadschef<br />
Olli Karikko.<br />
9 % mera<br />
energieffektivitet<br />
före år 2016.<br />
suoraan mittareista, vaan osa siitä on laskennallista<br />
ja siihen vaikuttavat monet eri<br />
tekijät ja toimenpiteet, rakennuspäällikkö<br />
Olli Karikko toteaa.<br />
Isoja ja pieniä asioita<br />
Energiansäästöllä ja energiatehokkuudella<br />
on kaksi eri tasoa: toisaalta on kyse kaupungin<br />
suurista linjoista ja toisaalta pienistä<br />
arkipäiväisistä valinnoista.<br />
– Sopimuksen solmiminen vaikuttaa<br />
laajasti kaupungin toimintaan. Energiatehokkuus<br />
tulee esimerkiksi yhdeksi kriteeriksi<br />
julkisiin hankintoihin, vaikuttaa<br />
maankäytön-, rakennusten- ja kaupunkisuunnitteluun.<br />
Toteutamme myös energiakatselmukset<br />
kaupungin kiinteistöissä.<br />
Toisaalta pitää muistaa sammuttaa valot<br />
ja tietokone toimistosta poistuessaan, Karikko<br />
valaisee.<br />
Kokkolan<br />
päästöt<br />
selvitetty<br />
Kesän ja syksyn <strong>2010</strong> aikana Kokkolan<br />
kaupungin ympäristöpalveluiden<br />
Maria Lauronen on tehnyt ison urakan<br />
selvittäessään Kokkolan kasvihuonekaasupäästöjä<br />
ja energiankulutusta.<br />
Juuri valmistunut<br />
raportti on peruskartoitus<br />
Kokkolan<br />
kaupungin ilmastostrategian<br />
laadintaa<br />
varten. Ympäristöpäällikkö<br />
Michael<br />
Hagström toteaa, ettei<br />
tulevasta ilmastostrategiasta<br />
pysty vielä sanomaan juuri mitään:<br />
työ alkaa nyt, kun raportti päästöistä ja<br />
kulutuksesta on valmistunut.<br />
Monipuolinen raportti huomioi mm.<br />
teollisuuden polttoaineiden käytön, rakennusten<br />
lämmityksen, liikenteen, työkoneiden,<br />
tiettyjen teollisten prosessien,<br />
maatalouden, jätteiden ja jätevesien<br />
päästö- ja energiankulutusvaikutukset.<br />
Laskelmiin päätyvät niin lehmien määrät<br />
kuin mopojen katkutkin.<br />
– Kasvihuonekaasupäästöt yhtä kanta<strong>kokkola</strong>laista<br />
kohti ovat noin 14 tonnia<br />
hiilidioksidiekvivalenttia, koko Suomen<br />
keskiarvo on 13 tonnia. Kokkolan<br />
keskiarvoa nostaa kaupungin teollisuusrakenne,<br />
Lauronen kertoo.<br />
Raportti perustuu ennen kuntaliitosta<br />
kerättyyn aineistoon, joten Kokkola,<br />
Kälviä, Lohtaja ja Ullava ovat vielä irrallaan<br />
toisistaan.<br />
– Kälviän voi todeta olevan lähes<br />
hiilineutraali alue. Tähän päästään, kun<br />
alueella on suuria ”hiilinieluja”, kuten<br />
kasvavaa metsää. Metsä sitoo valtavasti<br />
hiilidioksidia, toteaa Lauronen.<br />
15
LOISTAVAA YHTEISTYÖTÄ<br />
LASTEN JA NUORTEN<br />
KULTTUURIVIIKOLLA<br />
Merja Pohjonen opastaa Nicolina Sarinia.<br />
Jasmin Lassila<br />
keskittyy savitöihin<br />
16
Teksti: Petra Skantsi Kuvat: Tomi Hirvinen<br />
Marraskuun ensimmäisellä viikolla <strong>kokkola</strong>laiset<br />
lapset ja nuoret saavat valonpilkahdusta<br />
arkeensa, kun kulttuuriviikko<br />
Loistavaa! tarjoaa viikon ajan lukuisia kulttuurielämyksiä.<br />
Viikon takana ovat <strong>kokkola</strong>laiset<br />
lasten- ja nuorten kulttuuritoiminnan<br />
ja taidekasvatuksen parissa toimivat tahot.<br />
Viikko alkaa lauantaina 30.10. kaupunginkirjaston<br />
torilla avattavassa Lasten ja<br />
nuorten kuvataidekoulun näyttelyssä ja<br />
päättyy sunnuntaina 7.11. lastenkonserttiin<br />
Jungsborgilla. Viikkoon mahtuu mm. diskoa,<br />
taidepajoja, teatteria, balettia ja kirjavinkkausta.<br />
Jokaisena päivänä on useampikin<br />
tapahtuma. Osa tapahtumista tuodaan<br />
suoraan kouluille ja päiväkoteihin, muualla<br />
kaupungilla toteutettaviin tilaisuuksiin järjestetään<br />
kuljetuksia.<br />
– Ilman muuta tarjolla on myös kaikille<br />
avoimia tapahtumia, jonne perheet voivat<br />
tulla yhdessä. Pääosa tapahtumista on maksuttomia<br />
tai sitten pääsymaksu on mahdollisimman<br />
alhainen, Lasten ja nuorten kuvataidekoulun<br />
rehtori Ritva Kangas toteaa.<br />
Kulttuuritoimijoita<br />
eri sektoreilta<br />
Kangas on ollut mukana viikon suunnittelussa<br />
alusta alkaen. Hän on positiivisesti yllättynyt<br />
siitä, että niin monet tahot ovat lähteneet<br />
innolla mukaan suunnitteluun. Kaikki<br />
toimijat tarjoavat monipuolista ohjelmaa,<br />
vaikka erillistä budjettia tapahtumaan ei<br />
olekaan. Ennen toimittiin omilla sektoreilla,<br />
nyt on verkostoiduttu ja löydetty uusia yhteistyökuvioita,<br />
Kangas iloitsee.<br />
– Lasten ja nuorten kulttuuriviikkoa<br />
koordinoi Kokkolan kaupungin kulttuuritoimi,<br />
joka myös vastaa markkinoinnista. Tapahtumista<br />
ja viikon ohjelmasta vastaavat<br />
kaupungissa toimivat taide- ja kulttuurilaitokset,<br />
taideoppilaitokset sekä eräät kulttuurijärjestöt,<br />
kertoo kulttuuritoimenjohtaja<br />
Sampo Purontaus.<br />
Loistavaa! -viikolla on myös oma logo,<br />
jonka perustana on lasten ja nuorten kuvataidekoulun<br />
oppilaan Sini Saunamäen muutama<br />
vuosi sitten tehty pirteä leiketyö. Loistavaa!<br />
Strålande! -tapahtuman nimen keksi<br />
kuvataidekoulun opettaja Merja Pohjonen.<br />
Loistavaa! -viikko sopii erinomaisesti Kokkolan<br />
kaupungin 390-vuotisjuhlavuoteen.<br />
Kangas ja Purontaus toivovat kuitenkin, että<br />
viikosta tulisi jokavuotinen. Kenties lasten ja<br />
nuorten kulttuuriviikko juhlii kymmenettä<br />
vuottaan, samana vuonna, kun kaupungille<br />
tulee täyteen pyöreät 400 vuotta?<br />
KULTURAKTÖRER STRÅLAR<br />
SAMMAN TILL EN KULTURVECKA<br />
FÖR BARN OCH UNGA<br />
Samtidigt som vi <strong>fi</strong> rar svenska veckan<br />
pågår en annan temavecka i Karleby<br />
nämligen Strålande! som är en kulturvecka<br />
för barn och unga. Veckorna är absolut<br />
inte varandras konkurrenter utan<br />
tvärtom, berättar Karleby stads kulturinstruktör<br />
Berit Store.<br />
– Nu har vi mer program för barnen<br />
i svenska veckan än tidigare, påpekar<br />
hon. Karleby stads kulturbyrå är den<br />
som koordinerar barn- och ungdomskulturveckan<br />
samt sköter marknadsföringen.<br />
Kulturdirektör Sampo Purontaus påpekar<br />
att det är ett fl ertal kulturaktörer som<br />
ordnar veckan, representanter <strong>fi</strong> nns såväl<br />
från staden som från den tredje sektorn.<br />
Kulturveckan Strålande! sparkas igång i<br />
Karleby stadsbibliotek lördagen 30.10. Då<br />
är det vernissage för en utställning med<br />
verk av de svenskspråkiga eleverna vid<br />
Karleby bildkonstskola för barn och unga,<br />
berättar skolans rektor Ritva Kangas.<br />
Barnkonserter och<br />
1800-tals bal<br />
Det blir två svenskspråkiga barnkonserter<br />
under kulturveckan. Mellersta Österbottens<br />
Kammarorkester bjuder på konserten<br />
”Djurens karneval” i konservatoriets<br />
sal lördagen 30.10. Konserten spelas först<br />
på <strong>fi</strong> nska och senare på dagen på svenska.<br />
Följande veckoslut besöker Arne Alligator<br />
& Djungeltrumman Jungsborg och ger en<br />
gratis konsert för hela familjen.<br />
Konserterna och discon som ordnas<br />
för ungdomar på Akkuna är tvåspråkiga.<br />
För de yngsta ordnas sagostunder på<br />
biblioteket på båda språken. Bildkonstskolan<br />
bjuder på fl era verkstäder under<br />
veckan, av dem är konstverkstaden<br />
Skattkistan helt svenskspråkig.<br />
Under veckan har några tredje- och<br />
fjärdeklasser en unik chans att delta i en<br />
tvåspråkig 1800-tals bal som ordnas på<br />
Rooska gården. Balen ordnas av K.H. Renlunds<br />
museum tillsammans med BARK<br />
(Österbottens barnkulturnätverk).<br />
Planeringen av Strålande! har bestått<br />
av ett gränsöverskridande samarbete,<br />
berättar Store. Speciellt glädjande är att<br />
organisationer som inte tidigare samarbetat<br />
nu hittat varandra. Hur mottagandet<br />
blir bland den stora allmänheten<br />
återstår att se. Skolorna och daghemmen<br />
har åtminstone aktivt visat intresse<br />
för att delta i evenemangen som<br />
lyser upp vardagen i<br />
höstmörkret.<br />
Työn touhussa Meeri Hämäläinen (oik.), Janika Kukkamäki ja Vilma Heikkilä.<br />
17
Rautatie<br />
125 vuotta Kokkolassa<br />
125 år sedan järnvägen kom till Karleby<br />
Teksti: Petra Skantsi Kuvat: Aki Paavola,Vi Neristassbor rf / Kokkolan kotiseutuarkisto<br />
Ensimmäiset höyryveturit puksuttivat Englannissa jo<br />
1800-luvun alussa. Suomi oli siihen aikaan Euroopan periferiaa<br />
ja kului vielä vuosikymmeniä ennen kuin kiskot saapuivat<br />
myöhään teollistuvaan maahamme. Ensimmäinen pätkä rautatietä<br />
avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välille vuonna 1862.<br />
Kun rautatie vihdoin tuli, se tuli nopeasti.<br />
Kokkolassa oli ollut menestyvää satamatoimintaa ja yhteyksiä<br />
ulkomaille jo pitkän aikaa. Toimivat sisämaayhteydet sen<br />
sijaan puuttuivat. Raimo Lammi, Kokkolan yhteislyseon lukion<br />
rehtori ja historian opettaja, kertoo, että ennen rautatien<br />
tuloa Keski-Pohjanmaalla mietittiin Perhonjoen rakentamista<br />
kanavaksi sisämaahan. Tämän Keski-Pohjanmaan kanavan esikuvana<br />
oli Saimaan kanava. Kun mahdollisuus liittyä rautatieverkkoon<br />
tuli, se osoittautui heti paremmaksi vaihtoehdoksi,<br />
sillä rautatietä voidaan käyttää ympäri vuoden. Kanava jäätyy<br />
talvella käyttökelvottomaksi.<br />
Rautatien linjaus<br />
Pohjanmaan radan linjaukselle oli useita vaihtoehtoja, tietää<br />
Lammi. Koska Kokkolan ja Pietarsaaren alue oli merkittävä tervan<br />
ja puutavaran tuottaja, alueemme vaikutusvaltaiset valtiopäivämiehet<br />
saivat rautatien tekemään mutkan rannikolle Seinäjoen<br />
ja Ylivieskan välillä.<br />
Juhlajunan saapuessa upouutta rautatietä pitkin Kokkolaan<br />
1885, junaraide Kokkolan keskustasta Ykspihlajaan oli jo valmis.<br />
Ensimmäistä junaa Kokkolassa juhlittiin suuresti. Paikalla oli lukuisten<br />
<strong>kokkola</strong>laisten lisäksi mm. professori ja kirjailija Sakari<br />
Topelius sekä kaupungin oma senaattori Otto Donner. Juhlapuheessaan<br />
Donner sanoi kotikaupunkinsa nyt tulleen ”täysikasvuiseksi<br />
maailmankansalaiseksi”.<br />
Rautatie toi uuden ajan<br />
Rautatien saapuminen Kokkolaan merkitsi uuden ajan alkamista.<br />
Nyt Kokkolasta pääsi ulkomaille meriteitse ja sisämaahan rautateitse.<br />
Sekä talous että väkiluku kasvoivat. Rautatie toi teollisuutta<br />
kaupunkiin ja teollisuus tarvitsi työntekijöitä. Näin ollen myös<br />
kieliolosuhteet Kokkolassa muuttuivat, kun suomenkielisen väestön<br />
osuus kasvoi. Suurteollisuus saapui tänne 1900-luvun kuluessa.<br />
Lammi toteaakin, että ilman rautatietä meillä tuskin olisi<br />
Kokkolassa tänäkään päivänä suurteollisuutta.<br />
Rautatie on siis edelleenkin merkittävä tekijä Kokkolan kehitykselle.<br />
Lammin mielestä rautatie on Kokkolalle yhtä tärkeä kuin<br />
satama. Siksi hän iloitsee, kun kaksoisratahanke välille Seinäjoki-<br />
Oulu edistyy. Kokkolalaiset odottivat paljon rautatieltä ja saivatkin<br />
paljon. Nykyistä Rautatienkatua ajateltiinkin ensiksi nimetä Tulevaisuuden<br />
kaduksi, sillä rautatie toi Kokkolaan uuden ajan.<br />
Kokkolan rautatieasemalla 1912.<br />
I år har det gått 125 år sedan järnvägen byggdes till Karleby.<br />
Att järnvägen skulle göra en sväng till kusten mellan Seinäjoki<br />
och Ylivieska var ingen självklarhet, vet Raimo Lammi,<br />
rektor och historielärare vid Kokkolan yhteislyseon lukio. Tack<br />
vare att Karleby och Jakobstad var ett starkt område inom trävaru-<br />
och tjärhandel, samt med hjälp av infl ytelserika riksdagsledamöter<br />
från regionen lyckades man få järnvägen att göra<br />
en krök till vår kust.<br />
Järnvägens betydelse för Karlebys utveckling ska inte underskattas,<br />
poängterar Lammi. Redan innan järnvägen kom hade vi<br />
en betydelsefull hamn med goda kontakter till utlandet, men<br />
till inlandet var förbindelserna mycket sämre. Därför betydde<br />
järnvägens ankomst en ny tid för staden.<br />
Järnvägen förde med sig tillväxt<br />
År 1885 ångande det första tåget in på den nybyggda stationsgården<br />
i Gamlakarleby. Redan några år tidigare hade man byggt<br />
ett sidospår från centrum av staden ut till Yxpila. Det första<br />
tågets ankomst var en stor händelse för stadsborna och på<br />
plats fanns bl.a. professor Zacharias Topelius och stadens egen<br />
senator Otto Donner. Under festligheterna sa Donner att hans<br />
hemstad nu är en ”fullvärdig världsmedborgare”.<br />
Järnvägen förde med sig en expansion i näringslivet, en<br />
befolkningstillväxt och småningom också storindustri. Raimo<br />
Lammi anser att järnvägen betytt lika mycket för Karleby som<br />
hamnen. Han misstänker att vi inte skulle ha någon storindustri<br />
i staden utan järnvägen. Därför är han glad över att utvecklingen<br />
av järnvägen fortsätter, nu i form av byggande av<br />
ett dubbelspår.<br />
Lähde/Källa: Wiirilinna, Annikki: Merestä noussut kaupunki III<br />
18
19<br />
Raimo Lammi iloitsee,<br />
kun Kokkolasta tuli<br />
rautatie- eikä<br />
kanavakaupunki.
VALTAKUNNALLISIIN SUOJELUOHJELMIIN JA<br />
NATURA 2000 -VERKOSTOON KUULUVAT<br />
KOHTEET KOKKOLASSA <strong>2010</strong><br />
10<br />
11<br />
9<br />
14<br />
15<br />
8<br />
17<br />
16<br />
7<br />
4<br />
12<br />
3<br />
2<br />
1<br />
2<br />
3<br />
4<br />
5<br />
6<br />
7<br />
8<br />
9<br />
10<br />
11<br />
12<br />
13<br />
14<br />
15<br />
16<br />
17<br />
Kotkanneva<br />
Lähdeneva<br />
Eteläneva-Viitasalonneva-Seljäsenneva<br />
Iso Ristineva-Pikkuristineva<br />
Kiimaneva-Ison Köyrisenneva<br />
Vionneva<br />
Pentinneva<br />
Vattajanniemi<br />
Kokkolan saaristo<br />
Luodon saaristo<br />
Kåtölandet<br />
Viirretjoen suisto-Maakannuskarinlahti<br />
Hanhilahti<br />
Laajalahti<br />
Rummelö-Harrbådan<br />
Vähäjärven lehto ja Ruotsalon letot<br />
Isosaaren tulvalehto<br />
5<br />
KOKKOLAN<br />
MONIMUOTOISTA LUONTOA<br />
KANNATTAA VAALIA!<br />
6<br />
13<br />
1<br />
Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Tomi Hirvinen<br />
Keskipohjalaisessa maisemassa on paljon hienoja asioita,<br />
joita me erehdymme pitämään arkisina itsestäänselvyyksinä.<br />
Valtakunnallisissa luonnonsuojeluohjelmissa<br />
Kokkolan alueella on varaus kaikkiaan 29 000<br />
hehtaariin suojeltavaa luontoa. Valtaosa hehtaareista<br />
on merialuetta.<br />
– Ympäristöministeriön tavoitteena on ollut,<br />
että suojeluohjelmiin ja Natura 2000 -verkostoon<br />
kuuluvat kohteet toteutetaan vuoteen 2011<br />
mennessä. Käytännössä suojelualueita toteutetaan<br />
siten, että valtio hankkii alueita omistukseensa tai alueen<br />
omistaja hakee kohteelle rauhoituspäätöksen, ympäristösihteeri<br />
Juhani Hannila valaisee asiaa. Hannila kehuu vuolaasti<br />
Områdena<br />
som ska skyddas<br />
visar den<br />
ursprungliga<br />
naturen.<br />
laajentuneen Kokkolan luonnon monimuotoisuutta, josta kertoo<br />
paljon sekin, että Kokkolan uusiin luonnonsuojelualueisiin<br />
kuuluvat kohteet on jaettu moneen eri suojeluohjelmaan.<br />
– Esimerkiksi maankohoaminen on maailmanlaajuisestikin<br />
hyvin ainutlaatuinen ilmiö ja se on parhaiten näkyvissä juuri<br />
meillä, Pohjanlahden rannoilla. Vattajan dyynialue on Suomen<br />
hienoin, matalat merenlahdet ja saaristo ovat arvokkaita lintualueita<br />
ja Kälviällä on maaperän kalkkikivipitoisuuden ansiosta<br />
erikoista kasvillisuutta. Ullavassa avautuu Suomenselän<br />
suoluonto hienoine aapasoineen, Hannila kuvailee Kokkolan<br />
luonnon hienouksia.<br />
Tervetuloa vierailemaan!<br />
Hannila kuvailee suojeltavia alueita ”näytteiksi alkuperäisestä<br />
luonnosta”.<br />
– Luonnonsuojelualueille ovat kaikki tervetulleita vierailemaan.<br />
Monilla alueilla on jo kylttejä ja opasteita, mutta esimerkiksi<br />
suoalueet ovat vielä heikosti opastettuja. Tilanne tulee<br />
paranemaan lähivuosina. Kun maanomistajat hakevat<br />
itse rauhoituspäätökset tai myyvät alueet valtiolle ja<br />
luonnonsuojelualueet virallisesti perustetaan, hyväksytään<br />
myös alueen rauhoitusmääräykset. Yleensä<br />
ei ole tarvetta rajoittaa jokamiehen oikeutta eikä<br />
esimerkiksi metsästystä. Suojelualueet merkitään<br />
maastoon ja kohteille rakennetaan opastusta. Kaupungin<br />
nettisivuille on myös tulossa laajentuneen<br />
Kokkolan suojelualueiden kuvaukset sekä retkeilyohjeita,<br />
lupaa Hannila.<br />
20
Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen<br />
PERHOJOKEEN KALAVÄYLÄ<br />
Perhonjokisuulle on pitkän väännön jälkeen määritelty<br />
kalastuslain määräämä kalaväylä. Kalaväylän tehtävä on varmistaa<br />
vaelluskalan pääsy jokeen, ja lain mukaan väylän tulee<br />
olla kolmasosa jokisuun lahden leveydestä. Väylässä ei<br />
saa kalastaa nk. seisovilla pyydyksillä (mm. verkot, rysät, katiskat).<br />
Perhojokeen on viime vuosina istutettu tehostetusti<br />
sekä lohen, meritaimenen että siian poikasia ja joessa on<br />
tehty mittavia kalatalouskunnostuksia. Riista- ja kalatalouden<br />
tutkimuslaitoksen Salmon Action Plan -hankkeessa Perhojoki<br />
kuuluu kohteisiin, joihin pyritään palauttamaan oma lohikanta.<br />
Meritaimenistutuksissa käytetään uhanalaista Lestijoen kantaa.<br />
Tutkimuspyynnissä Rödsössä on syyskuun <strong>2010</strong> aikana<br />
tutkimusrysään saatu ennätysmäärä jokeen kudulle nousevia<br />
taimenia. Rysään ui myös evämerkitty 3,6-kiloinen naarastaimen,<br />
joka istutettiin Perhojokeen poikasena 2008 ja palasi<br />
nyt jokeen kutemaan. Kalaväylälle on siis todellista tarvetta!<br />
Kannan kasvaessa siiat ja taimenet siirtyvät pikkuhiljaa kutemaan<br />
otollisille sijoille yhä ylemmäs jokea. Kaitforsin voimalaitoksen<br />
ohittavan kalaportaan valmistuttua arvokaloilla on<br />
nyt tie auki Ullavanjärveen saakka.<br />
Rajamerkkiluettelo: (KKJ-koordinaatisto)<br />
Nro x-koordinaatti y-koordinaatti<br />
A 7088468.658 2457828.861<br />
B 7088511.113 2457889.471<br />
E 7088680.783 2457169.283<br />
D 7091034.510 2455970.000<br />
C 7091049.586 2456519.793<br />
D<br />
C<br />
Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen<br />
Kokkolan kaupungin ikiomat<br />
luonnonsuojelualueet<br />
Vuoden 2009 aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus teki joukon<br />
luonnonsuojelualueiden perustamispäätöksiä Kokkolan<br />
kaupungin omistamilla alueilla. Alueiden rauhoitukset on tehty<br />
kaupungin hakemuksesta ja ne kuuluvat Natura 2000 -suojelualueiden<br />
verkostoon. Samalla alueille hyväksyttiin rauhoitusmääräykset.<br />
Perustetut alueet ovat: Rummelö-Harrbådan<br />
lintuvesialue 236 hehtaaria, Tankar ja Poroluoto, molemmat<br />
kymmenen hehtaaria sekä Norra Hamnskär yksi hehtaari.<br />
– Käytännössä näitä alueita on jo pitkään kohdeltu suojelualueina,<br />
mutta nyt niille haettiin virallinen luonnonsuojelualueen<br />
status, ympäristösihteeri Juhani Hannila toteaa.<br />
Lisäksi kaupunki myi valtiolle Laajalahdesta 15 hehtaaria<br />
liitettäväksi Laajalahden luonnonsuojelualueeseen sekä kymmenen<br />
hehtaaria Poroluodosta liitettäväksi Kokkolan saariston<br />
luonnonsuojelualueeseen.<br />
Särjet talteen!<br />
Lokakuusta 2009 tammikuuhun <strong>2010</strong> <strong>kokkola</strong>laiskalastajat<br />
osallistuivat mielenkiintoiseen projektiin, joka kartoitti vähempiarvoisen<br />
kalan hyötykäyttömahdollisuuksia. Hankkeessa perehdyttiin<br />
mahdollisuuksiin käyttää esimerkiksi särkiä, lahnoja,<br />
säynäviä ja haukia elintarvikkeina, energiatuotantoon, turkistarhoilla<br />
sekä biodieselin raaka-aineena. Selvisi muun muassa, että<br />
särjelle olisi suurta kysyntää Keski-Euroopan ruokapöydissä,<br />
kunhan kuljetusongelmat saataisiin ratkaistua. Ympäristösihteeri<br />
Juhani Hannila piti hanketta erittäin onnistuneena.<br />
– Kalastajat olivat hankkeessa tiiviisti mukana ja verkostoituivat<br />
aktiivisesti. Hanke antoi uusia ideoita ammattikalastuksen<br />
tulevaisuutta ajatellen ja tärkeää oli myös jakaa tietoa siitä,<br />
että pyydyksiin jäänyttä vähempiarvoista kalaa ei saisi heittää<br />
takaisin mereen, sillä se on omiaan rehevöittämään ja kuormittamaan<br />
rannikkovesiä. Heikompikin saalis pitää tuoda rantaan<br />
ja ratkaista siitä koituvat jäteongelmat.<br />
Onnistunut hanke on jo poikinut jatkoa<br />
– Kokkolan ammattikalastajat ja Kokkolan kalastajainseura<br />
ideoivat hankkeen, jolla parannetaan Kokkolan kalasatamien<br />
varustelutasoa ja edistetään kalan kuljetusketjua paikallisiin<br />
ruokapöytiin. Satamiin hankitaan mm. uudelleenkäytettäviä<br />
kalalaatikoita, ahvenen perkuukone ja pesureita. Kokkolan<br />
kaupunki toimii hankkeessa hakijana ja osarahoittajana. Pohjanmaan<br />
TE-keskus on myöntänyt hankkeelle hieman yli 40 000<br />
euron rahoituksen, josta EU:n kalatalousrahaston ja valtion rahoitusosuus<br />
on 90 prosenttia.<br />
E<br />
A<br />
B<br />
21
JÄTEVEDET VIEMÄRIIN MYÖS<br />
HAJA-ASUTUSALUEILLA<br />
AVLOPP FÖR AVLOPPSVATTEN ÄVEN I GLESBYGDEN<br />
Valtioneuvoston ”jätevesiasetus” astui voimaan<br />
tammikuun 2004 alussa. Asetuksen mukaan vuoden<br />
2013 loppuun mennessä koko Suomen kaikkien<br />
haja-asutusalueiden jokaisessa taloudessa pitää<br />
jätevesien käsittelyn olla kunnossa. Kirkas vesi<br />
on kaikkiin haja-asutusalueiden asuintaloihin juossut<br />
putkia pitkin jo vuosikymmenet – nyt pitäisi<br />
saada myös viemärit kuntoon.<br />
Statsrådets ”avloppsförordning” trädde i kraft<br />
från början av år 2004. Enligt förordningen ska<br />
hanteringen av avloppsvatten vara ordnad i varje<br />
hushåll i Finlands glesbygdsområden före utgången<br />
av år 2013. Klart vatten har runnit genom<br />
rör till alla bostadshus i glesbygden i åratal – nu<br />
borde även avlopp anläggas.<br />
22
Jaakko<br />
Kiiskilä kartlägger<br />
hur<br />
anläggandet av<br />
avlopp i glesbygden<br />
ska förverkligas<br />
i Karleby.<br />
Kartoitus lähtee liikkeelle niiltä kanta-Kokkolan alueilta, jotka<br />
ovat lähimpänä kunnallista viemäriverkkoa ja jatkuu siitä<br />
edelleen liittyneiden kuntien haja-asutusalueille.<br />
– Viemäriverkoston rakentaminen tulee verkkoon<br />
liittyvien asukkaiden maksettaviksi kustannusvastaavuusperiaatteen<br />
mukaisesti. Liittymismaksut eivät ole<br />
yhtenäisiä vaan riippuvat rakennettavan linjan pituudesta.<br />
Lisäksi kiinteistön omistaja vastaa rakentamiskustannuksista<br />
runkoviemärin liittymiskohdasta omaan taloonsa.<br />
Tämän työn voi tilata ja kilpailuttaa keneltä toimijalta haluaa.<br />
Maltti on valttia – ja aktiivisuus kannattaa<br />
Kiiskilän tärkein viesti Kokkolan haja-asutusalueiden asukkaille<br />
tässä vaiheessa on se, ettei kannata hosua.<br />
– Nyt ei kannata ominpäin ryhtyä hakemaan toimenpidelupia<br />
yksityisille puhdistuslaitoksille tai saostuskentille. Kunhan<br />
suunnitelmat etenevät, tulee liittyminen Kokkolan veden viemäriverkkoon<br />
mahdolliseksi yhä useammille alueille. Ja jos lupaa<br />
hakee, niin kannattaa kiinnittää huomiota sen sanamuotoon:<br />
jos lupa on myönnetty ”toistaiseksi”, voivat viranomaiset<br />
silti velvoittaa liittymään verkostoon sen saapuessa alueelle.<br />
Kiiskilä korostaa, että Kokkolan Vesi on asiassa vain toteuttava<br />
taho, joka pyrkii toimimaan kaikkien parhaaksi.<br />
– Me emme ole viranomaisasemassa määräämässä ketään<br />
toimenpiteisiin vaan toimimme itsekin virkamiesten asettamien<br />
pykälien mukaisesti.<br />
Hän kannustaa kyläläisiä myös aktiivisuuteen.<br />
– Suunniteltu rakennuttamisjärjestys ei ole sitova. Mikäli esimerkiksi<br />
Kvikantissa tai Vitsarissa kyläyhdistys tarttuu aktiivisesti<br />
asiaan, voi toteutusjärjestys muuttua.<br />
MAHDOLLINEN HAJA-ASUTUS-<br />
ALUEIDEN VIEMÄRIVERKOSTON<br />
RAKENNUTTAMISJÄRJESTYS (ei sitova)<br />
ANLÄGGANDET AV AVLOPPSNÄTET<br />
I GLESBYGDEN FÖRVERKLIGAS<br />
EVENTUELLT ENLIGT ORDNINGEN<br />
NEDAN (inte bindande)<br />
Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen<br />
Kokkolan Vedellä on edessään iso urakka. Syyskuun ensimmäinen<br />
päivä työnsä aloitti Kokkolan haja-asutusalueiden viemäröinnin<br />
hankekoordinaattori Jaakko Kiiskilä.<br />
– Tehtäväni on kartoittaa, kuinka haja-asutusalueiden viemäröintiä<br />
ryhdytään Kokkolan alueella toteuttamaan. Tähänastiset<br />
suunnitelmat ovat olleet aluekohtaisia suuria linjoja, mutta nyt<br />
asia muuttuu konkreettiseksi. Suunnitelmat tehdään kaikkiin<br />
kyliin, ollaan tiiviisti yhteydessä kiinteistönomistajiin ja tehdään<br />
tarkat tontti- ja talokohtaiset suunnitelmat.<br />
Kiiskilän työkenttä on iso ja haastava.<br />
– Ensimmäisenä tulemme lähestymään kyläyhdistyksiä. Toivomme<br />
asukkailta aktiivisuutta, jotta saamme yhdessä rakennettua<br />
parhaan mahdollisen tavan viedä asiaa eteenpäin, talo talolta.<br />
1. Linnusperä<br />
2. Kvikant<br />
3. Jokilaakso/Älvdalen<br />
4. Vitsari/Vitsar – Vessi<br />
(edellyttää siirtoviemärin rakentamista /<br />
förutsätter anläggande av ett överföringsavlopp)<br />
5. Rimmi<br />
(edellyttää siirtoviemärin rakentamista /<br />
förutsätter anläggande av ett överföringsavlopp)<br />
6. Rödsö<br />
7. Piilesmäki/Pilesbacken<br />
8. Friis – Vitikka/Witick<br />
(edellyttää siirtoviemärin rakentamista /<br />
förutsätter anläggande av ett överföringsavlopp)<br />
9. Sokoja/Såka<br />
10. Öja<br />
11. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan haja-asutusalueet/<br />
Glesbygdsområdena i Kelviå, Lochteå och Ullava<br />
23
ENSI KESÄNÄ<br />
ULLAVANJÄRVEN PINTA NOUSEE<br />
Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola<br />
Ullavanjärvi on voinut huonosti jo kauan. Kalaisa<br />
ja kaunis järvi on turhan matala, umpeenkasvu<br />
uhkaa siellä täällä ja hapetus on ollut tarpeen<br />
monena talvena. Pitkän prosessin jälkeen tilanteeseen<br />
on tulossa iso muutos. Ensi keväänä Kylmäojaan<br />
rakennetaan pohjapato ja Ullavanjärven<br />
pinta nousee noin puoli metriä.<br />
Pinnannousun myötä Ullavanjärven keskisyvyys ylittää 1,5<br />
metriä ja pinta-ala kasvaa 150 hehtaaria. Käytännössä ensi keväästä<br />
alkaen Ullavanjärvi on vuoden ympäri yhtä iso kuin pahimpien<br />
kevättulvien aikaan. Järven pinnan nostaminen on iso<br />
operaatio: se vaatii panostusta niin maanomistajilta kuin virkamiehiltäkin.<br />
Hanke on ollut pitkissä kantimissa. Kunnostuksen suunnittelu<br />
käynnistyi jo 1993 Ullavan kunnan aloitteesta ja Länsi-Suomen<br />
ympäristökeskuksen suunnitelma valmistui 1999. Ympäristövirasto<br />
myönsi luvan kesäkuussa 2006, mutta lainvoiman<br />
saaminen lykkääntyi parilla vuodella valitusten takia. Valituksista<br />
huolimatta hankkeelle saatiin jo töidenaloituslupa, jonka<br />
myötä kunnostuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina<br />
2006–2008. Penkereitä vahvistettiin ja rakennettiin väliaikainen<br />
pohjapato. Elokuussa 2008 heltisi lupa korkeimmalta hallintooikeudelta<br />
ja Ullavan kunta maksoi haitankärsijöille päätöksen<br />
mukaiset korvaukset. Kuntaliitoksen myötä luvanhaltija on nykyään<br />
Kokkolan kaupunki.<br />
– Pinnannostolla estetään järven umpeenkasvua ja happikatoa,<br />
parannetaan veden laatua sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia.<br />
Tärkeää on myös lintujen ja kalojen hyvinvointi, Ullavanjärvi<br />
on arvokas lintujärvi, Kokkolan kaupungin Teknisen<br />
palvelukeskuksen työpäällikkö Tero Jelekäinen summaa.<br />
Paljon ruopattavaa<br />
Ympäristösihteeri Juhani Hannila valaisee tarvittavia toimenpiteitä.<br />
– Järveksi muuttuvilta ranta-alueilta täytyy kaataa kaikki hyötypuu<br />
pois ja voimakas suositus on, että maanomistajat ruoppauttaisivat<br />
veden alle jääviltä alueilta noin 30 sentin kerroksen<br />
metsänpohjan humuskerrosta pois. Silloin ranta-alueille saadaan<br />
enemmän syvyyttä eikä rehevä humus jää pohjaan järveä<br />
rehevöittämään, ympäristösihteeri Juhani Hannila kannustaa ja<br />
on huolissaan siitä, että ruoppausilmoituksia on kaupungille tullut<br />
vasta pieneltä osalta maanomistajista. Kaikilla alueilla ruoppausta<br />
ei tosin tarvita.<br />
ELY-keskuksen Keski-Pohjanmaan rakennuttamisryhmän<br />
päällikkö Tommi Mäki valaisee hankkeen työnjakoa ja toimenpiteitä.<br />
– Hanke vastaa rantarisukon raivauksesta, mutta puuston<br />
kaato ja maaperän pintakerroksen kuorinta kuuluu maanomistajalle.<br />
Toivomme, että maanomistajat ruoppaavat alueita vielä<br />
tämän syksyn, tulevan talven ja alkukevään aikana. Erityisen<br />
kurjaa on, jos hyötypuuta jää pystyyn veden alle jääville alueille<br />
ja järvi lainehtii runkojen välissä. Valmistavina toimenpiteinä<br />
Kinkkisenojaan rakennetaan pohjapato, Poloslahdelle laskevaan<br />
ojaan sekä Pajuojaan ruopataan syvänteitä laskeutusaltaiksi, pellonreunojen<br />
penkereitä vahvistetaan sekä toteutetaan kylmäojan<br />
perkaus ja Hangasnevan myllypadon muutostyöt.<br />
Hyvä juttu<br />
Ullavanjärvellä ikänsä soudellut Jussi Korpi on järven kasvuun<br />
todella tyytyväinen.<br />
– 99 prosenttia ullavalaisista kannattaa tätä. Olin pikkupoika,<br />
kun 40-luvulla järvellä tapahtui ensimmäinen kalojen joukkokuolema.<br />
Erittäin tuhoisaa järven kannalta oli 50–70-lukujen<br />
peruskuivatukset, kun ojia pitkin turve valui järveen, rehevöitti<br />
ja täytti kaikki syvänteet. Nyt järven matalimmilla alueilla kasvaa<br />
paljon kortetta, joka talven aikana mätänee ja syö järvestä<br />
hapen. Hapettaminen on ollut tarpeen monena talvena. Väliaikainen<br />
pohjapato kolme vuotta sitten paransi jo tilannetta eikä<br />
viime talvina ole hapetukselle ollut tarvetta.<br />
Innokas kalamies on hyvillään myös saaliinsa puolesta.<br />
– Enimmäkseen järvestä nousee ahventa ja haukea, madetta<br />
huonosti viime vuosina. Matikan kutu ei ole jostain syystä<br />
onnistunut.<br />
Korpi ei pelkää sitäkään, että maisema voi näyttää tovin rujolta<br />
ison hakkuu-, ruoppaus- ja pengerrysurakan jälkeen.<br />
– Järvenrannat puskittuvat nopeasti. Uskon että maisema<br />
korjaantuu muutamassa vuodessa.<br />
Ytan på Ullavanjärvi stiger nästa vår med ca 50 cm och<br />
sjöns storlek ökar med 150 hektar.<br />
24
YKKÖSOSOITTEETON<br />
Julkinen tiedote,<br />
jaetaan kaikkiin talouksiin.<br />
Of<strong>fi</strong>ciellt meddelande,<br />
delas ut till alla hushåll.<br />
CREAMEDIA<br />
LOGISTIIKKAA<br />
Kokkolan kasvun on varmistanut kaupungin<br />
keskeinen sijainti meri-, maantie-, rautatie- ja<br />
lentoliikenteen solmukohdassa.<br />
LOGISTIK<br />
Läget i mittpunkten för sjö-, landsvägs-,<br />
järnvägs- och ygtra ken har säkerställt<br />
Karlebys tillväxt.<br />
Kuva: KpML Kuva: Kokkolan satama<br />
Vuosisatoja kaupunkilaiselämää<br />
Århundraden av stadsliv
Change language