Kasarminmäellä - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

PÄÄKIRJOITUS
PÄÄKIRJOITUS
Minä en pelaa. Ja koska en pelaa, mikään peleihin liittyvä ei kosketa minua.
En voi ihastella kaupassa Angry Birds -pehmoleluja enkä muuten paatuneena
kitch-ihmisenä haikailla Super Mario -figuurien perään. En myöskään saa
iloita suomalaisen peliteollisuuden meriiteistä, sillä kuten jo sanoin, en pelaa.
Piste.
Onneksi päädyin hiljattain työni puolesta seuraamaan uusia tietokone-,
konsoli- ja mobiilipelejä ideoivaa ryhmää. Keskustellessani pelialan ammattilaisten
ja alasta kiinnostuneiden opiskelijoiden kanssa minulle alkoi aueta, ettei
pelimaailma pyöri pelkkien koodaajien ja pelaajien voimin. Alan yritykset
tarvitsevat toimintaansa samat edellytykset kuin mikä tahansa muu firma. Ja
mitä suuremmaksi yritykset kasvavat, sitä enemmän väkeä kaivataan töihin,
kaikilta osa-alueilta.
Ihan niin yksinkertaista se ei varmaankaan tule olemaan, mutta pelialassa
voi olla potentiaalia. Taidanpa sittenkin antaa mahdollisuuden miesystävän
puhelimeeni lataamalle Angry Birdsille. Ei sitä tiedä, vaikka löytäisin vielä itseni
työskentelemästä jonkin peliyrityksen markkinoinnista.
Lisää pelialan mahdollisuuksista voi lukea sivuilta 6-13.
Toinen lehden kantava teema on tuttu ja turvallinen puu. Paperinkaupungin
tyttönä olen tottunut siihen, että puulla tosiaan mennään pitkälle. Perinteisen
teollisuuden harmittavasti siirtyessä muille maille on kuitenkin ihanaa
huomata, että esimerkiksi lehdessämme esiteltävä Wood Academy haluaa pitää
puun pinnalla ja keksiä sille uusia, luovia käyttötarkoituksia. Puusta kerrotaan
sivuilla 14-19.
Pelaat sitten yöt ja päivät tai rakennat linnunpönttöjä vanhoista laudoista,
toivotan kaikille rentouttavaa kesää!
ANNINA PIENIMÄKI
päätoimittaja
Ps. Taisin hieman valehdella, sillä olen joskus saattanut sortua pelaamaan
miinaharavaa, mutta eihän sitä lasketa.
6. 7.