Kasarminmäellä - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Kasarminmäellä - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Kasarminmäellä - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri / <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong><br />
2 /2012<br />
Pelit & puut nousukiidossa<br />
/Kasarminmäellä
SISÄLTÖ<br />
/<br />
Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri<br />
Innoste on <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan kampuslehti.<br />
Julkaisija / Publisher: <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong> /<br />
Kymenlaakso University of Applied Sciences<br />
Osoite/Address: PL 9, 48401 Kotka, Finland<br />
Puh. / Tel. +358 5 220 8111 Fax +358 5 220 8209<br />
www.kyamk.fi<br />
Päätoimittaja / Editor-in-Chief: ANNINA PIENIMÄKI<br />
AD / Art Director: MINNA LINNALA<br />
Toimittajat / Reporters:<br />
HANNA HOTTOLA, EMILIA KAUKIAINEN, JENNI KEMPPAINEN,<br />
JOHANNA KÄMÄRÄINEN, MINNA LINNALA, KATJA NEUVONEN,<br />
ANNINA PIENIMÄKI, ARTO TOMMISKA<br />
Valokuvat / Photographs:<br />
ARIFUL ISLAM, SIRJE-EMILIA JÄÄSKELÄINEN, JENNI KEMPPAINEN,<br />
JOHANNA KÄMÄRÄINEN, SUVI MÄÄTTÄNEN, ARTO TOMMISKA<br />
Painatus / Printing: TAMMERPRINT, TAMPERE<br />
Paperi / Paper: Cyclus Print 115g/m2 ja 170g/m2<br />
Painos/Edition: 1500 kappaletta / copies<br />
Pääkirjoitus • 5<br />
Lisäpuhtia pelialalle Kymenlaaksossa • 6–8<br />
Pelialan rajattomat mahdollisuudet • 9–10<br />
Opiskelijat uusien pelien perässä • 11–13<br />
Tilastotietoa: Yli 600 tahtoo opiskelemaan Kasarminmäelle • 14<br />
Kolumni: Päät käyttöön • 15<br />
Mitä uutta puusta? • 16–21<br />
Terveisiä tukikohdasta • 22–23<br />
Meduusalla iskettiin onnistuneesti ajan henkeen • 24–29<br />
Sähkömiehestä mediataiteilijaksi • 30–33<br />
Tehokeskus auttaa yrittäjiä alkuun • 34–35<br />
Gallup: Muutto Sairaalanmäeltä Kasarminmäelle<br />
sopii toisille, toisille ei • 36<br />
Aikuisopiskelijaksi täysillä ja vähän vahingossa • 37<br />
Kasarminmäen kuulumisia • 38–41<br />
Kesäterveiset • 42<br />
6–15 18–23<br />
26–31<br />
Pelikoulutus valloittaa<br />
myös Kasarminmäen.<br />
Mitä uutta puusta?<br />
Wood Academyssä kasvaa<br />
puualan osaajia.<br />
Meduusa-festivaali 2012:<br />
Iron Sky johdatteli kävijät<br />
illuusion jäljille.<br />
5.
PÄÄKIRJOITUS<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Minä en pelaa. Ja koska en pelaa, mikään peleihin liittyvä ei kosketa minua.<br />
En voi ihastella kaupassa Angry Birds -pehmoleluja enkä muuten paatuneena<br />
kitch-ihmisenä haikailla Super Mario -figuurien perään. En myöskään saa<br />
iloita suomalaisen peliteollisuuden meriiteistä, sillä kuten jo sanoin, en pelaa.<br />
Piste.<br />
Onneksi päädyin hiljattain työni puolesta seuraamaan uusia tietokone-,<br />
konsoli- ja mobiilipelejä ideoivaa ryhmää. Keskustellessani pelialan ammattilaisten<br />
ja alasta kiinnostuneiden opiskelijoiden kanssa minulle alkoi aueta, ettei<br />
pelimaailma pyöri pelkkien koodaajien ja pelaajien voimin. Alan yritykset<br />
tarvitsevat toimintaansa samat edellytykset kuin mikä tahansa muu firma. Ja<br />
mitä suuremmaksi yritykset kasvavat, sitä enemmän väkeä kaivataan töihin,<br />
kaikilta osa-alueilta.<br />
Ihan niin yksinkertaista se ei varmaankaan tule olemaan, mutta pelialassa<br />
voi olla potentiaalia. Taidanpa sittenkin antaa mahdollisuuden miesystävän<br />
puhelimeeni lataamalle Angry Birdsille. Ei sitä tiedä, vaikka löytäisin vielä itseni<br />
työskentelemästä jonkin peliyrityksen markkinoinnista.<br />
Lisää pelialan mahdollisuuksista voi lukea sivuilta 6-13.<br />
Toinen lehden kantava teema on tuttu ja turvallinen puu. Paperinkaupungin<br />
tyttönä olen tottunut siihen, että puulla tosiaan mennään pitkälle. Perinteisen<br />
teollisuuden harmittavasti siirtyessä muille maille on kuitenkin ihanaa<br />
huomata, että esimerkiksi lehdessämme esiteltävä Wood Academy haluaa pitää<br />
puun pinnalla ja keksiä sille uusia, luovia käyttötarkoituksia. Puusta kerrotaan<br />
sivuilla 14-19.<br />
Pelaat sitten yöt ja päivät tai rakennat linnunpönttöjä vanhoista laudoista,<br />
toivotan kaikille rentouttavaa kesää!<br />
ANNINA PIENIMÄKI<br />
päätoimittaja<br />
Ps. Taisin hieman valehdella, sillä olen joskus saattanut sortua pelaamaan<br />
miinaharavaa, mutta eihän sitä lasketa.<br />
6. 7.
PELIT<br />
PELIT<br />
Lisäpuhtia<br />
pelialalle<br />
Kymenlaaksossa<br />
Peliala on tällä hetkellä Suomen<br />
merkittävin kulttuurivientiala. Se on<br />
nosteessa myös Kymenlaaksossa, jossa voi<br />
hankkia pelialan koulutusta monessa<br />
oppilaitoksessa. Lisäksi alueella on<br />
meneillään useita alan hankkeita.<br />
teksti HANNA HOTTOLA kuvat HANNA HOTTOLA<br />
yAMK:ssa pelialan koulutus on jakautunut niin että<br />
Kotkassa keskitytään peliohjelmointiin, kun taas<br />
Kouvolassa opiskellaan pelien suunnittelua, konsep tin<br />
luomista, mallintamista sekä visuaalista ilmettä.<br />
- Vuonna 2007 suunniteltiin digitaalisen median suuntautumisvaihtoehtoa,<br />
johon liittyi pelialan opintoja. On hienoa nähdä,<br />
että olimme jo silloin oikeilla jäljillä, KyAMK:n digitaalisen median<br />
opettaja Marko Siitonen sanoo.<br />
Kasarminmäelle oma pelistudio<br />
Yhden laajan pelin tuotanto voi olla on vuosien prosessi. Työryhmään<br />
kuuluvat niin graafikot, mallintajat, animaattorit kuin äänisuunnittelijat<br />
ja ohjelmoijatkin.<br />
Lisäpuhtia pelien suunnittelulle ja testaukselle tuo KyAMK:n<br />
Meduusa-studioon rakenteilla oleva pelistudio, joka valmistuu syksyllä.<br />
Pelistudioon hankitaan niin kutsuttu liikkeenkaappausjärjestelmä,<br />
joka mahdollistaa esimerkiksi pelihahmon liikkeiden mallintamisen<br />
näyttelijän liikkeistä.<br />
Siitonen kertoo, että pelistudioon tulee myös kaupallisilla ohjelmalisensseillä<br />
varustettuja työasemia. Tämän uskotaan lisäävän yhteistyötä<br />
paikallisten peliyritysten kanssa.<br />
- Pelillisiä elementtejä voidaan hyödyntää viihteen lisäksi muun muassa<br />
opetuksen tukena, simuloinneissa ja hyvinvointipalveluissa.<br />
Kotkassa peliala kasvaa jo<br />
Kuvauspäivänä digitaalisen<br />
median opiskelijoiden tehtävänä<br />
oli pelisuunnittelun kurssilla<br />
dokumentoida peli-ideansa.<br />
Myös Kotkassa peliala kehittyy vahvasti. Siellä toimii jo Playa Game<br />
Industry Hub, markkinointibrändi ja yhteisö kaakkoissuomalaisille<br />
pelialan toimijoille. Sen LevelUp-pelikehitysympäristöä aloittelevat<br />
yritykset voivat vuokrata pelien kehittämistä varten. Playa Game<br />
Industry Hubiin kuuluu tällä hetkellä kymmenen yritystä, esimer-<br />
Maria Riihelän suunnitteleman hahmon kehityskaari.<br />
8. 9.
PELIT<br />
PELIT<br />
Pelialan<br />
Rajattomat mahdollisuudet<br />
Lisätty todellisuus, Augment Reality eli AR,<br />
tarkoittaa teknologiaa, jonka avulla voidaan<br />
yhdistää digitaalista informaatiota käyttäjän<br />
näkymään todellisesta maailmasta. Tällaista<br />
uutta teknologiaa on KyAMK:n Meduusastudioon<br />
tuomassa uusi pelihanke.<br />
teksti HANNA HOTTOLA kuvat HANNA HOTTOLA<br />
Pelistudion pohjapiirustus<br />
ja tilankäyttösuunnitelma.<br />
Janne Virkin pelikenttä.<br />
kiksi Nitro Games. Takana on yhteistyötä<br />
myös <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n,<br />
Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja<br />
Kotkan-Haminan kehittämisyhtiö Cursor<br />
Oy:n välillä. Rahoittajina ovat aluekehitysrahasto,<br />
EU:n sosiaalirahasto ja Kaakkois-<br />
Suomen ELY-keskus.<br />
KyAMK on mukana myös Game Cluster<br />
-hankkeessa, jossa ovat mukana muun<br />
muas sa Turun <strong>ammattikorkeakoulu</strong> sekä<br />
Lap peenrannan teknillinen yliopisto.<br />
- Yhtenä hankkeen tarkoituksena on toisiaan<br />
tukevien pelialan opintojen sekä oppimisympäristöjen<br />
kehittäminen, valottaa<br />
Siitonen.<br />
Konseptikuva Heidi Varpeniuksen nuorten pelistä.<br />
10. 11.
PELIT<br />
PELIT<br />
PELIALA SUOMESSA<br />
Vuoden 2011 arvioitu liikevaihto 165<br />
•<br />
miljonaa euroa.<br />
Vuonna 2011 Suomen pelitoimiala<br />
•<br />
liikevaihdoltaan pohjoismaiden suurin.<br />
•<br />
•<br />
Pelialan yrityksiä runsaat 70.<br />
Vuonna 2010 peliala työllisti 1079 ihmistä.<br />
Lähde: Finnish Games Industry<br />
2010 - 2011 -selvitys<br />
Samuli Karevaara on tuore pelialan<br />
tutkimuspäällikkö Kasarminmäellä.<br />
- Uusien laitteiden ja tietokoneohjelmien<br />
avulla pystytään tekemään monipuolista ARtuotantoa.<br />
Tekniikkaa voidaan hyödyntää esimerkiksi<br />
monimedialähetysten ja pelien kehityksessä,<br />
kertoo pelialan tutkimuspäällikkö<br />
Samuli Karevaara.<br />
Pitkällä tähtäimellä KyAMK:n studiosta<br />
on tarkoitus tehdä Suomen kehittynein ARtekniikkaa<br />
hyödyntävä studio.<br />
Pelistudio Meduusa-studioon valmistuu<br />
ensi syksynä. Sinne tulee pelikonsoleiden ja<br />
tietokoneiden lisäksi liikkeentunnistusjärjestelmä,<br />
jonka avulla live-videokuvaan lisätyt<br />
AR-animaatiohahmot ovat entistäkin<br />
to dentuntuisempia.<br />
- Toiveena on paikka, joka elää ja hengittää<br />
pelejä, Karevaara hehkuttaa.<br />
Tavoitteena on saada aikaan monialaisia,<br />
esimerkiksi pelituotantoon liittyviä projekteja.<br />
Niissä olisivat mukana paikalliset pelialan<br />
yritykset ja eri alojen opiskelijat.<br />
- Tällaisia projekteja voisivat olla vaikkapa<br />
pelitrailerin tekeminen tai pelihahmojen vaatteiden<br />
suunnittelu.<br />
Monialaisten projektien avulla opiske lija saa<br />
pelialasta laajemman kuvan, minkä uskotaan<br />
parantavan myös työllistymismahdollisuuksia.<br />
Pelialan kasvu kiihtyy<br />
Pelin ympärille voi keksiä rajattomasti asioita.<br />
- Esimerkiksi Rovio teki Angry Bird Space<br />
-pelinsä yhteydessä yhteistyötä NASAn<br />
kans sa, ja pelin promovideo oli kuvattu kansainvälisellä<br />
avaruusasemalla, Karevaara<br />
valaisee.<br />
Maailmanlaajuisesti pelit ovat miljardibisnes,<br />
ja pelimarkkinan kasvu on muita viihteenalojen<br />
kasvua nopeampaa. Pelien myynti<br />
on jo suurempaa kuin elokuvien ja musiikin<br />
yhteensä. Esimerkiksi Grand Theft Auto IV<br />
-peli myi yhdessä päivässä yli 300 miljoonan<br />
dollarin edestä, enemmän kuin esimerkiksi<br />
Harry Potter -kirjasarjan viimeinen ja odotetuin<br />
kirja tai Spider Man 2 -elokuva.<br />
Suomessa pelialan liikevaihto ylitti sadan<br />
miljoonan rajan vuonna 2010. Yritysten<br />
määrä on kasvanut merkittävästi: vuosina<br />
2009 - 2010 niitä perustettiin 24.<br />
Kymenlaaksossa toimii kymmenisen pelialan<br />
yritystä. Tällä hetkellä olisi tarvetta<br />
200 - 300 uudelle pelialan ammattilaiselle<br />
vuodessa.<br />
Opiskelijat<br />
uusien pelien<br />
perässä<br />
KymiDesign&Busineksen projektipäällikkö Pasi Jaskari ja<br />
tietotekniikan koulutusohjelmavastaava Teemu Saarelainen<br />
kokosivat monialaisen opiskelijajoukon ideana lähteä<br />
kehittämään uusia tietokone-, konsoli- ja mobiilipelejä.<br />
Tulokseksi saatiin motivoituneet ideointiryhmät.<br />
teksti HANNA HOTTOLA kuvat HANNA HOTTOLA<br />
Tästä se lähtee, suunnittelusta.<br />
Tavoitteena on yhteinen pelidemo<br />
vuoden loppuun mennessä.<br />
12. 13.
PELIT<br />
Pelitiimistä innostuneet tapasivat ensimmäistä kertaa tammikuun<br />
puolessa välissä. Kotkan Datariinaan oli aikaisesta lauantaiaamusta<br />
huolimatta saapunut reilu joukko tulevia tietotekniikan insinöörejä,<br />
digitaalisen median opiskelijoita ja muutama graafisen suunnittelun<br />
opiskelija sekä joukko paikallisten peliyritysten edustajia.<br />
Ammattilaisten aloituspuheenvuorojen jälkeen opiskelijajoukosta<br />
jaettiin ryhmät yksi, kaksi ja kolme. Ryhmät vetäytyivät kukin omaan<br />
soppeensa tutustumaan, jakamaan ajatuksiaan ja valottamaan omaa<br />
taustaansa pelaajina. Sen jälkeen päästiin kiinni päivän pääasiaan,<br />
oman pelin suunnitteluun. Paperit alkoivat täyttyä ideoista ja termeistä:<br />
platform, 3D, graphics ja paljon muuta.<br />
Suunnittelun välissä rupateltiin kovassa käytössä olleen kahvinkeittimen<br />
äärellä ja syötiin pelialan lempiruokaa, pitsaa ja kokista.<br />
Ilmapiiri oli rento, porukka näytti yhtenäiseltä ja kaikki puhuivat samaa<br />
kieltä. Pelialan yrittäjät kiertelivät pitkin päivää katsellen ja kommentoiden<br />
ideoita. Tärkeänä viestinä kuitenkin oli, että omista ideoista<br />
kannattaa pitää kiinni.<br />
Ideointipäivän tulokset esiteltiin englanniksi,<br />
tottakai. Esittelyvuorossa Tero Kuparinen<br />
ryhmänsä kanssa.<br />
Pitkän, mutta antoisan ideointipäivän päätteeksi jokainen ryhmä<br />
esitteli oman tuotoksensa englanniksi. Päivän anti tuntui kelpaavan<br />
myös pelialan ammattilaisille, ja kaikkia pelejä pidetään pienin muutoksin<br />
toimivina ja toteutuskelpoisina.<br />
Yhteiseksi päämääräksi asetettiin demon tekeminen vielä tämän<br />
vuoden aikana. Demon kanssa voisi lähteä alan messuille esittelemään<br />
omaa ideaansa julkaisijoille. Tiedä, vaikka nämä pelit keikkuisivat vielä<br />
joku päivä kaupan hyllyillä.<br />
Ryhmät jatkavat toimintaansa tavaten toisiaan kevään aikana<br />
Kotkan GameLabissa sekä Kouvolan Meduusa-studiolla. Edessä on<br />
valtava määrä suunniteltavaa, konseptikuvia ja viilausta ennen demon<br />
valmistumista, mutta se ei motivoituneita ryhmiä tunnu pelottavan.<br />
14. 15.
TILASTOA<br />
KOLUMNI<br />
Yli 600 tahtoo opiskelemaan<br />
Kasarminmäelle<br />
Kevään yhteishaussa Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin kampukselle Kouvolan<br />
Kasarminmäelle haki kaikkiaan hieman yli 1500 kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa. Näistä reilut<br />
600 on niin kutsuttuja ensisijaisia hakijoita, jotka ovat yhteishaussa ilmoittaneet pyrkivänsä<br />
opiskelemaan ensisijaisesti <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>un.<br />
Opiskelupaikkoja Kasarminmäellä on syksyllä luvassa noin 270 uudelle opiskelijalle.<br />
Lähde: KYAMK<br />
Yhteishaku, nuoret<br />
ALA<br />
Liiketalouden koulutusohjelma<br />
Muotoilun koulutusohjelma<br />
Restauroinnin koulutusohjelma<br />
Viestinnän koulutusohjelma<br />
Yhteishaku, aikuiset<br />
ALA<br />
Vanhustyön koulutusohjelma<br />
Sosiaalialan koulutusohjelma,<br />
ylempi amk-tutkinto<br />
Vieraskielisen koulutuksen yhteishaku<br />
ALA<br />
Degree Programme in Design<br />
ALOITUSPAIKKOJA ENSISIJAISET HAKIJAT HAKIJOITA YHTEENSÄ<br />
70<br />
26<br />
16<br />
150<br />
103<br />
397<br />
349<br />
47 123<br />
40 148 400<br />
ALOITUSPAIKKOJA ENSISIJAISET HAKIJAT HAKIJOITA YHTEENSÄ<br />
40<br />
18<br />
ALOITUSPAIKKOJA<br />
16<br />
81<br />
28<br />
KELPOISUUSEHDOT<br />
TÄYTTÄVÄT<br />
ENSISIJAISET HAKIJAT<br />
34<br />
112<br />
40<br />
HAKIJOITA YHTEENSÄ<br />
69<br />
Päät käyttöön<br />
Tämän lehden sisältönä ovat erityisesti puuala ja peliteollisuus, kaksi keskeistä<br />
toimialamme TKI-toiminnan aluetta. Puusta puhuttaessa tulee mieleen valtioneuvos<br />
Riitta Uosukaisen kirjoitus, jossa hän toteaa, että Suomella on kaksi<br />
uusiutuvaa luonnonvaraa, ”puut ja päät”. Äidinkielen opettaja ja kokenut poliitikko<br />
on siinä nähnyt ja kiteyttänyt yhden perustavaa laatua olevan asian. Peliteollisuutta<br />
ajatellen päät ovat ratkaiseva resurssi. Maakuntamme vaikeassa<br />
rakenteellisessa tilanteessa olisi nyt panostettava tutkimukseen, tuotekehitykseen<br />
ja innovaatiotoimintaan ja kasvualoihin, joita edellä mainitut molemmat<br />
alat edustavat. Molemmissa on potentiaalia.<br />
Mielenkiintoisia kehityshankkeita on jo käynnissä sekä puualalla että peliteollisuudessa.<br />
Puun osalta näyttää itse asiassa siltä, että koko Suomi on heräämässä<br />
uudenlaisten puuperäisten tuotteiden kehittämiseen ja puurakentamiseen.<br />
Peliteollisuus on nousussa monien korkeakoulujen ja oppilaitosten<br />
koulutusohjelmiin. Kouvolassa on ryhdytty myös alojen parhaimpien osaajien<br />
rekrytointiin sekä kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen. Toimeen<br />
on kuitenkin ryhdyttävä laajalla rintamalla ja pikaisesti, jotta heiveröinen etumatka<br />
muihin kyetään säilyttämään.<br />
Aalto-yliopisto on perustanut mielenkiintoisen tehtävän, joka kulkee nimellä<br />
yli-innovaattori. Suomalaisilla yrityksillä ja innovaatiojärjestelmillä on<br />
ko. yli-innovaattorin mielestä globaalissa maailmassa kaksi vaihtoehtoa: reaktiivinen<br />
kriisiin sopeutuminen tai proaktiivinen, innovatiivinen muutos.<br />
Ensimmäinen tarkoittaa tappioiden minimoimista kutistamalla nykyistä toimintaa,<br />
toinen toimialojen konventioita muuttavia innovaatioita. Leikkausten,<br />
supistusten ja nipistysten tien tunnemme kaikki; se on luettavissa joka<br />
päivä lehdestä.<br />
Nyt kaivataan proaktiivista innovaatiotoimintaa, päiden käyttöä. Innovatiivisten<br />
puutuotteiden ja erilaisten puuperustaisten tuotteiden kehittämiseen<br />
sekä vahvan peliklusterin luomiseen tulisi nyt Kymenlaaksossa satsata ja valjastaa<br />
koulujärjestelmä tuottamaan luovia kykyjä.<br />
Otetaan puut ja erityisesti päät käyttöön.<br />
Degree Programme in<br />
International Business<br />
40<br />
23<br />
77<br />
Hakemuksia englanninkieliseen koulutukseen tuli paljon mm. Ghanasta, Nigeriasta, Togosta, Kiinasta,<br />
Nepalista, Pakistanista ja etenkin Venäjältä ja Vietnamista. Suurin osa ei kuitenkaan täyttänyt kelpoisuusehtoja.<br />
RAIMO PELLI on <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n kansainvälisen<br />
liiketoiminnan ja kulttuurin toimialajohtaja.<br />
16. 17.
PUU<br />
PUU<br />
Mitä uutta<br />
puusta?<br />
Puukerrostaloja on Suomessakin alkanut nousta<br />
pikavauhtia, mutta puurakentamisen työtavat ja<br />
menetelmät ovat vahvan betonirakentamisen vuoksi<br />
viime vuosikymmeneltä. Wood Academy pyrkii<br />
poistamaan tätä osaamisen puutetta.<br />
• "Tuotanto-osaamista meillä on,<br />
mutta asentamisessa ja huollossa<br />
tehdään virheitä." •<br />
teksti JOHANNA KÄMÄRÄINEN, ANNINA PIENIMÄKI kuvat ANNINA PIENIMÄKI, ARTO TOMMISKA<br />
- Puuala kaipaa ripeästi uutta ajattelutapaa ja uusia innovaatioita, toteaa<br />
puualan tutkimuspäällikkö Petri Heino.<br />
Wood Academy on puualan muotoilupainotteinen verkostoitumishanke.<br />
Yhdeksi sen keskeiseksi toiminta-alueeksi Heino nimeää materiaaliset<br />
innovaatiot ja niiden hyödyntämisen puurakentamisessa.<br />
Ristiinlaminoitu liimapuu on esimerkki materiaaleista, joiden kaltaisia<br />
innovaatioita ala kaipaa lisää. Sellaista liimapuuta käytetään paljon<br />
Keski-Euroopassa, mutta meillä valmistajat eivät ole jostain syystä<br />
innostuneet.<br />
- Tämän materiaalin avulla rakenteiden mittoja on voitu keventää<br />
huomattavasti verrattuna perinteiseen kertopuuhun.<br />
Toisena esimerkkinä puualan innovaatioista, jotka odottavat uusia tuotesovelluksia,<br />
Heino mainitsee kemikaalein tai prosessein muunnellun<br />
puun. Sellainen parantaa esimerkiksi tilojen akustisia ominaisuuksia<br />
nykyistä pienemmillä levypaksuuksilla, helpottaa asennusta ja vähentää<br />
pintakäsittelytarvetta.<br />
Malliesimerkki modifioidusta puusta on lämpökäsitelty puu, jonka<br />
fysikaaliset ominaisuudet kuten kosteuseläminen ja lämpölaajeneminen<br />
ovat muuntuneet mm. ulkokäyttöön paremmin soveltuviksi.<br />
- Näiden uusien puumateriaalien käyttöön tarvitaan myös koulutusta<br />
ja uutta ajattelutapaa, jota voisi hyvin löytyä muotoilun alalta.<br />
Miksei hissikuilua voi tehdä puusta?<br />
Yhtenä puurakentamisen kehittämisalueena Heino näkee palonkestävät<br />
puurakenteet. Betonirakentamisen ehdoilla laaditut rakennusmääräykset<br />
sisältävät vielä tällä hetkellä määräyksiä, jotka estävät puun<br />
laajemman käytön. Esimerkiksi muuten kokonaan puurakenteisen talon<br />
hissikuilu on rakennusmääräysten mukaan rakennettava betonista.<br />
Betonin ja puun yhdistäminen taas tuo ongelmia rakenteiden suunnittelussa,<br />
koska materiaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudet ovat<br />
erilaisia.<br />
- Myös korjausrakentamisessa puuta voisi käyttää monipuolisemmin,<br />
Heino huomauttaa.<br />
Tällaisia kohteita voisivat olla esimerkiksi 1970-luvulla rakennetut,<br />
modernisoitavat betonikerrostalot. Puuta käyttäen on hyvinkin mahdollista<br />
korjata niitä sekä sisä- että ulkopuolisten rakenteiden osalta<br />
nykyvaatimustasoja vastaavaksi.<br />
- Korjausrakentamisessa nimenomaan uusien suunnitteluta pojen<br />
ja tuotteistamisen alueella on paljon mahdollisuuksia, erityisesti<br />
puu elementtituotannossa.<br />
Miten innovaatiot tuotteiksi?<br />
Toiseksi päätoiminta-alueeksi Heino nostaa koulutukselliset tarpeet<br />
ja niihin vastaamisen. Alan insinööritaidot ja materiaalinen ymmärrys<br />
ovat Suomessa hyvällä tasolla, mutta osaaminen käytännön puurakentamisessa<br />
on jäänyt betonirakentamisen jalkoihin.<br />
Wood Academy -hankkeessa on suunnitteilla tietoiskuja yrittäjille,<br />
ja tarvittaessa järjestetään myös täydennyskoulutusta. Hankkeen suojeluksessa<br />
on myös mahdollista ylläpitää innovaatiopajoja, joissa yrittäjien<br />
innovaatioita lähdetään tukijoiden avustamana kehittämään.<br />
Liiketoimintaosaamisen kehittämisestä vastaa puolestaan<br />
Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Haasteena on asiakastarpeiden<br />
ymmärtäminen ja uusien liiketoimintakonseptien<br />
kehittäminen niiden pohjalta.<br />
Liiketoimintaosaamiseen liittyy myös puumateriaalien<br />
tuotteistaminen sellaiseen muotoon, että niiden ostaminen<br />
ja käyttö esimerkiksi rakentamisessa olisi luontevaa.<br />
- Viime vuosikymmenet puu on nähty ensisijaisesti<br />
raaka-aineena ja bulkkitavarana. Nyt olisi jo aika tuotteistetuille<br />
ratkaisuille. Erityisesti palveluiden osuutta voisi<br />
kasvattaa omaksi kokonaisuudekseen, Heino painottaa.<br />
Tällainen tuotteistettu palvelu saattaisi olla vaikkapa rakennuksissa<br />
käytettyjen puutuotteiden huolto. Siitä voisi<br />
joissakin tapauksissa huolehtia tavarantoimittaja asiakkaan<br />
sijaan - elinkaarimallin mukaisesti.<br />
Puualan tutkimuspäällikkö Petri Heino haluaa edistää näkemystä, että puu nähtäisiin pitkälle<br />
tuotteistettuna eikä pelkästään raaka-aineena.<br />
18. 19.
PUU<br />
Wood Academy<br />
pähkinänkuoressa<br />
Wood Academy -hankkeen avulla halutaan mm. parantaa puualan<br />
imagoa, tunnettuutta ja koulutuksen vetovoimaa. Hanke on jatkoa<br />
Kymenlaaksossa aiemmin järjestetyille puualan ja puurakentamisen<br />
hankkeille, mutta aiempien teknologiapainotteisten hankkeiden<br />
vastapainoksi kantavana ajatuksena on muotoilun ja innovaatiotoiminnan<br />
tuominen mukaan alan kehittämiseen.<br />
Wood Academyn kokonaistavoitteena on muodostaa kansainvälinen<br />
verkosto, joka kokoaa, yhdistää ja luo uusinta tietoutta<br />
kestävien puutuotteiden kehittämiseksi ja puurakentamisen<br />
edistämiseksi. Konkreettisena tavoitteena on toimivan Wood<br />
Academy -keskuksen muodostvvaminen Kasarminmäen kampukselle<br />
Kouvolaan.<br />
Hanke toimii yhteistyössä Kouvolan kaupungin WoodInnohankkeen<br />
kanssa. Wood Village puolestaan on Wood Academyn<br />
osahanke, jolla tarkoitetaan modernien, hyvin suunniteltujen ja toimivien<br />
rakennuskohteiden verkostoa. Projektissa tuotetaan julkaisuja<br />
puurakentamisen historiallisista esimerkeistä alueella ja vastaavista<br />
uusista puun käyttömahdollisuuksista.<br />
Kevätpäivän sahaus -teemaviikko järjestettiin<br />
11.-13.4. <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
Pajassa ja sen ympäristössä. Kaikille avoimen<br />
tapah tuman ensimmäinen päivä keskittyi<br />
erikoispuulajeihin, toinen muotoiluun ja kolmas<br />
arkkitehtuuriin ja rakentamiseen. Ohjelmassa oli<br />
luentoja, workshoppeja sekä työnäytöksiä. Teemaviikon<br />
toteutuksesta vastasi Wood Academy.<br />
Kevätpäivän sahaus huipentui Pecha Kucha -iltaan, jossa nautittiin<br />
esitysten lomassa virvokkeista ja keskusteluista.<br />
Hankeaika: 1.5.2011 - 31.12.2013<br />
Rahoitus: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Manner-Suomen ESRohjelma,<br />
Kouvolan kaupunki, <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>,<br />
yksityinen rahoitus<br />
Päätoteuttaja: <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong><br />
Osatoteuttaja: Lappeenrannan teknillinen yliopisto<br />
20. 21.
PUU<br />
PUU<br />
Muotoilun opiskelija Walter Neto esitteli tapahtumassa omaa suhdettaan designiin.<br />
Suunnitteluarkkitehti Seppo Serola kysyi, onko kaupunki taidetta.<br />
Tapahtuma huipentui torstaina opiskelijoille ja muotoilijoille tarkoitetussa<br />
iltajuhlassa. Tarjolla oli virvokkeita, Pasi Hornamon<br />
Tom Heatly -orkesterin tunnelmallista musiikkia, tuttujen tapaamista<br />
sekä illan pääasia, Pecha Kucha. Pecha Kucha on japanilainen<br />
esitysformaatti, jossa oma asia esitetään 20 dialla ja yhden<br />
dian selittämiseen aikaa saa käyttää 20 sekuntia. Pecha Kucha<br />
-iltoja alettiin järjestää, jotta nuoret muotoilijat voisivat tavata ja<br />
verkostoitua.<br />
Kevätpäivän sahauksen Pecha Kucha -ilta sisälsi esityksiä<br />
aina muotoilusta rakkauteen. Pelialan tutkimuspäällikkö Samuli<br />
Karevaara kertoi puiden ja videopelien yhteisestä lyhyestä historiasta.<br />
Erityis asiantuntija ja muotoilun opettaja Heikki Lindroos<br />
esitteli brittiläisen muotoilun historiaa, ja Wood Academy<br />
-hankkeen tutkimuspäällikkö Petri Heino valaisi puurakentamisen<br />
tilannetta.<br />
Tutkimuspäällikkö Samuli Karevaara kertoi puiden ja pelien lyhyestä<br />
yhteisestä historiasta.<br />
22. 23.
KLAANI<br />
Terveisiä Tukikohdasta<br />
Opiskelijan Tukikohdassa käy keväinen hyörinä. Täällä pitävät<br />
majaa Opiskelijakunta Klaanin, Opiskelijayhdistys Heimon ja<br />
Huvitoimikunta Kuplan aktiivit. Väkeä tulee ja menee. Meno on<br />
kuin muurahaispesässä. Yksi kirjoittaa puhtaaksi kokouspöytäkirjaa,<br />
toinen syventyy lehteen sohvanurkkauksessa, kolmas piipahtaa<br />
vain vaihtamassa päivän kuulumiset. Eletään huhtikuun loppua.<br />
Suurimmalla osalla opiskelijoista koulua on jäljellä enää reilu viikko.<br />
teksti EMILIA KAUKIAINEN kuvat TONI ALASTALO<br />
Kevätpuuhissa<br />
- Terve, huikataan ovelta. Sisään marssii Topi Koponen,<br />
toinen Huvitoimikunta Kuplan vetovastuullisista, ja alkaa<br />
purkaa kasaan luutapallomaaleja. Turnauksen jäljiltä nurkissa<br />
onkin edelleen kaikenlaista rompetta ja nyssykkää.<br />
Henna Mero viimeistelee tiskausta keittiössä ja manailee,<br />
koska kahvitermarit ovat niin suuria, etteivät mahdu<br />
hanan alle tiskialtaaseen.<br />
- Miksi nämä kassit ovat tässä, hän ihmettelee ja alkaa lajitella<br />
tavaroita kaappeihin.<br />
- Noille luudillekin pitäisi keksiä jokin parempi paikka,<br />
tuumaa Klaanin hallituksen puheenjohtaja Aleksanteri<br />
Repo. Pian aletaan yhdessä suunnitella seuraavaksi viikoksi<br />
siivoustalkoita. Jos tänä vuonna kukaan aktiiveista<br />
ei pääse kesäkuntoon, niin ainakin Tukikohta pääsee.<br />
Ja jos ei sada, siivouksen jälkeen voidaan vaikka grillata.<br />
Erinomainen idea.<br />
Samaan aikaan opiskelijan Kymenlaakso -hankkeen<br />
projektipäällikkö Toni Alastalo puurtaa hiljaisena<br />
tietokoneellaan. Tukikohta on hänelle<br />
myös työpaikka. Tonin, Santun sekä pääsihteeri<br />
Anna-Maija "Annis" Jukkara työt<br />
jatkuvat läpi kesän. Klaanin syksyisin<br />
jakaman opiskelijakalenterin aineisto<br />
alkaa olla kasassa ja se lähtee<br />
painoon kuun loppuun<br />
mennessä. Nettisivuja uudistetaan ja opiskelijaetuuksia<br />
päivitetään. Tänään allekirjoitetun tärkeän monivuotisen<br />
yhteistyösopimuksen kunniaksi on Tukikohtaan ostettu<br />
viinereitä. Viikolla on saatu juhlia myös koulun joukkueen<br />
hopeasijaa opiskelijoiden jääkiekon SM-kisoissa.<br />
Toniin tulee eloa, kun ovesta astuu sisään Klaanin hallituksen<br />
entinen puheenjohtaja Ville Konka vuodelta 2007.<br />
Entisiä aktiiveja pyörii Tukikohdassa viikoittain. Yksi vakiovieraista<br />
on Klaanin hallituksen entinen sosiaalipoliittinen<br />
vastaava Elina Sakkara, joka kaikkien suureksi<br />
iloksi tuo usein tullessaan omatekoisia leivonnaisia. Opiskelijan<br />
Tukikohdan kioskia pyritään tulevaisuudessa kehittämään<br />
niin, että kaikkien koulun opiskelijoiden kynnys<br />
vierailla juttusilla alenisi. Sivukorvalla kuulen, että<br />
nyt keittiössä puhutaan opiskelijapolitiikkaa. Opetuksen<br />
laatu, koulun YT-neuvottelut, lähestyvät kunnallisvaalit,<br />
opiskelijoiden liikuntamahdollisuudet - tuttuja aiheita jokaiselle<br />
aktiiville.<br />
Toisaalla Heimon hallituksen jäsenet summaat yhteen<br />
opiskelijoille tehdyn kyselyn vastauksia. Kiirettä pitää, sillä<br />
arviointiviikon lähestyessä kaikilla on jo valmiiksi kädet<br />
täynnä töitä. Onneksi yhdistys on saanut kevään aikana<br />
riveihinsä kaksi uutta innokasta liiketalouden opiskelijaa.<br />
Tukikohdan aktiivien joukko on kampuksen opiskelijamäärään<br />
suhteutettuna melko pieni, mutta motivoitunut<br />
ja sinnikäs. Tarve tehdä on osalla niin suuri, että kaikki<br />
liikenevä vapaa-aika menee yötä myöten erilaisten projektien<br />
parissa. Vastineeksi opiskelijatoiminta antaa hyvän<br />
mielen, mahdollisuuden vaikuttaa ja syleittäin uusia<br />
ystäviä.<br />
Iltapäivällä Tukikohtaan on kokoontunut kahvittelemaan<br />
taas uusi joukko päivän tunneilta vapautuneita opiskelijoita.<br />
Käynnissä on perinteinen tietokilpailu eli kymmenen<br />
kysymystä Kouvolan Sanomista. Ovi pihalle on<br />
auki ja nauru raikuu sisältä ulos ja päinvastoin. Miten sitä<br />
osaakaan olla koko kesän ilman tätä porukkaa?<br />
Muutama vuosi sitten KyAMK siirsi<br />
muotoilun ja liiketalouden opiskelun<br />
Kasarminmäelle, siellä jo pitkään olleen viestinnän kylkeen.<br />
Tämä liike vei, monen muun asian muassa, koulumme<br />
yhteishenkeä roimasti parempaan suuntaan. Tulevana<br />
syksynä Kassun kampus kasvaa ja kehittyy jälleen<br />
kun Kuusankoskelta paukahtaa sosiaali- ja terveysalan<br />
opiskelijoita mukaan yhteiseen hässäkkään. Toinen puolikas<br />
kuusaalaisia matkaa vielä kauemmas - Kotkan Jylpylle<br />
asti. Ensi lukuvuodesta muodostuu siis aivan uudenlainen<br />
kokemus monelle kyamkkilaiselle. Kesä on nyt nurkan takana<br />
joten ottakaa aurinkoa, kerätkää energiaa, nautiskelkaa<br />
jäätelöstä. Rommirusina on allekirjoittaneen valinta.<br />
Syksystä tulee kiireinen ja taatusti mielenkiintoinen.<br />
Opiskelijakunnan puolesta hyvää alkavaa kesää kaikille<br />
Innosteen lukijoille!<br />
Aleksanteri Repo<br />
hallituksen pj, opiskelijakunta Klaani<br />
Lisää tietoa<br />
Facebook-sivulta:<br />
Opiskelijan Kymenlaakso<br />
Opiskelijakunta KLAANI<br />
24. 25.
MEDUUSA<br />
Meduusalla<br />
iskettiin<br />
onnistuneesti<br />
ajan henkeen<br />
Tapahtuma vaati satoja työtunteja.<br />
teksti KATJA NEUVONEN kuvat ARTO TOMMISKA, SUVI MÄÄTTÄNEN<br />
26. 27.
MEDUUSA<br />
MEDUUSA<br />
Meduusan tuottajatiimi huhki hiki hatussa tapahtumapäivänä.<br />
Topi Koponen, Emilia Kaukiainen<br />
ja Heidi Kokkonen olivat tyytyväisiä<br />
tapahtumien kulkuun, mutta<br />
myönsivät parannettavaa<br />
kin löytyvän.<br />
Nitro Gamesin 3D-animaattori Constantinos<br />
Mavromichalis (vas.) ja toimitusjohtaja,<br />
medianomi Jussi Tähtinen piipah -<br />
tivat Meduusassa kertomassa<br />
peliteollisuuden uusista<br />
tuulista.<br />
Meduusa-mediafestivaali vietiin onnistuneesti läpi huhtikuun toisena<br />
lauantaina. Jo 13. kertaa Kasarminmäellä järjestetty tapahtuma liikkui<br />
illuusion tunnelmissa tuoden Kouvolaan mielenkiintoisia luennoitsijoita<br />
niin peli- kuin elokuvateollisuudestakin.<br />
Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialajohtaja Raimo<br />
Pelli onnitteli avauspuheenvuorossaan tapahtuman järjestäjiä, jotka<br />
olivat tänä vuonna onnistuneet iskemään erityisen hyvin ajan henkeen.<br />
- Hyvä suunnittelija on tietoinen siitä, mitä ympärillä tapahtuu, Pelli<br />
kehui.<br />
Meduusan tuottaja Topi Koponen sekä hänen ohellaan vetovastuussa<br />
olleet Emilia Kaukiainen ja Heidi Kokkonen vakuuttivat, että<br />
työtunteja tapahtuman eteen on tosiaan tehty.<br />
- Sanotaan nyt vaikka näin, että Meduusan vuoksi en valmistu vielä tänä<br />
vuonna, noin 300 tuntia Meduusan eteen huhkinut Kokkonen ilmoitti.<br />
Iryn Skysta kiinnostuttu Amerikassa<br />
Päivän kaksi luentoa keräsivät auditorion täyteen. Meduusan odotetuin<br />
vieras lienee ollut huhtikuun alkupuolella ensi-iltaan tulleen Iron Sky<br />
–elokuvan alkuperäisidean keksijä Jarmo Puskala, joka kertoi tapahtumassa<br />
elokuvan synnystä. Puskala muistelee, kuinka natsit kuussa –idealle<br />
aluksi naureskeltiin ja lopulta hylättiin kokonaan. Huonosta ideasta<br />
syntyi kuitenkin ennen pitkää elokuva, jonka budjetti ylittää kirkkaasti<br />
muut suomalaiset elokuvat.<br />
Iryn Skysta on kiinnostuttu tällä haavaa useissa eri maissa.<br />
Yhdysvallosita on jopa otettu yhteyttä tekijöihin ja pyydetty elokuvan<br />
remake-oikeuksia.<br />
- Sanoimme niille, että ”katotaan ny”, naurahti Puskala.<br />
Puskalan lisäksi Meduusassa esiintyi kotkalainen Nitro Games.<br />
Yrityksen 3D-animaattori Constantinos Mavromichalis ja toimitusjohtaja<br />
Jussi Tähtinen paljastivat yksityiskohtia Nitro Gamesin uudesta<br />
pelistä, jonka on tarkoitus tulla markkinoille viimeistään ensi<br />
vuoden alussa.<br />
Iron Sky -elokuvan idean isä Jarmo Puskala hauskutti<br />
luentoyleisöä tarinoillaan. Elokuvan synnystä<br />
kertovia juttuja tuli kuulemaan täysi<br />
salillinen ihmisiä.<br />
28. 29.
MEDUUSA<br />
MEDUUSA<br />
Aurinkokahvilassa jäätelötiskeineen<br />
pystyi jo aistimaan lähestyvän kesän.<br />
Meduusa-festivaalin päättäneessä<br />
paneelikeskustelussa puhuttiin muun muassa<br />
illuusion väärinkäytöstä. Paneelissa istuivat<br />
Kouvostoliitto-taiteilijaryhmän Jasso Lamberg, <strong>Kymenlaakson</strong><br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>n viestinnän koulutusohjelmavastaava Auli<br />
Mattila-Möller, kansanedustaja Juho Eerola sekä Iron Sky -elokuvan<br />
tekijätiimiin kuuluva Jarmo Puskala. Keskustelua johti opiskelijakunta<br />
Klaanin hallituksen puheenjohtaja Aleksanteri Repo.<br />
Meduusassa pääsi kokeilemaan, miltä tuntuu urheilla ilman oikeita välineitä.<br />
Mediakasarmin yläkertaan rakennettu Wii-huone oli kovassa käytössä.<br />
Kirppiksellä emännöinyt<br />
yhteisöviestinnän opiskelija Aino Pensola<br />
löysi tavaramäärän joukosta aarteen, prinsessa-soittorasian.<br />
30. 31.
HENKILÖ<br />
Sähkömiehestä<br />
mediataiteilijaksi<br />
Sveitsiläinen Martin Bircher on tuttu näky<br />
mediakasarmin käytävillä. Rennon oloinen mies<br />
opettaa digitaalista mediaa KyAMK:n Kasarminmäen<br />
kampuksella. Lisäksi hän on nouseva mediataiteilija.<br />
teksti ARTO TOMMISKA kuvat ARTO TOMMISKA, MARTIN BIRCHER<br />
Suomen Kulttuurirahaston<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> rahasto myönsi<br />
18.4. Martin Bircherille apurahan<br />
taiteellista työskentelyä varten. Se<br />
merkitsee, että tulevana lukuvuonna<br />
Bircher nähdään opettajan roolissa<br />
Kasarminmäellä aiempia vuosia<br />
harvemmin.<br />
ircher tekee mediataidetta ja installaatioita, joissa vanhat<br />
esineet yhdistyvät digitaaliseen maailmaan. Teoksiinsa<br />
hän valitsee itseään kiehtovia esineitä jotka löytyvät usein<br />
Ebay-verkkohuutokaupasta. Sopivia esineitä löytyy myös<br />
kirpputorilta, mutta analysoiva ja suunnitelmallinen työtapa<br />
asettaa niille usein tiukkojakin ehtoja.<br />
Projektit, joiksi Bircher itse monia töitään kutsuu, ovat hänen itsensä<br />
luomia keinotekoisia ongelmia, joiden ratkaisuun on varattava<br />
niiden tarvitsema aika. Installaatioiden täytyy toimia koko näyttelyn<br />
ajan, joten valittujen ratkaisujen täytyy olla loppuun asti mietittyjä.<br />
Ajatustyön tuloksena Bircherillä on selvä käsitys lopputuloksesta<br />
ennen projektin aloittamista. Työt vaativat kuitenkin paljon aikaa ja<br />
pohjatyötä, esimerkiksi hienomekaanisten laitteiden tutkimista ja purkamista.<br />
Lisäksi mies perehtyy esineiden historiaan, niiden merkitykseen<br />
ja käyttötarkoituksiin jo suunnitteluvaiheessa.<br />
– En oikein pidä siitä, että ihmiset pitävät taidettani insinöörityönä,<br />
Bircher tokaisee. Keskustelemme hetken luovuuden ja insinööritaitojen<br />
yhdistämisestä ja päädymme siihen, että parhaimmillaan insinöörityö<br />
on luovaa ongelmien ratkomista.<br />
Vaikeuksien kautta voittoon<br />
Bircher sanoo olleensa nuorena surkea koululainen, sellainen joka olisi<br />
kaivannut erityistä huomiota. Hän on kuitenkin kiitollinen vanhemmilleen<br />
siitä, että joutui käymään normaalia koulua ja sopeutumaan.<br />
Vanhemmat myös kehottivat nuorta Martinia hankkimaan oikean<br />
ammatin joten hän opiskeli oppisopimuksella itsensä sähkömieheksi.<br />
Selkeä käännekohta nuorukaisen elämässä ajoittuu vuoteen 1999,<br />
jolloin hänet hyväksyttiin suorittamaan mediataiteen opintoja Sveitsin<br />
Aaraussa. Vihdoin hän saattoi keskittää kaiken tarmonsa todella kiinnostaviin<br />
asioihin. Nykyisin Bircheriä voi kuvailla digitaalisen viestinnän<br />
monilahjakkuudeksi, joka hallitsee viestinnän visuaalisuuden<br />
lisäksi myös tekniikan sen taustalla.<br />
Vaihto-oppilaaksi Kouvolaan<br />
Ensikosketus Suomeen tapahtui syksyllä 2001, jolloin Bircher vietti<br />
neljä kuukautta vaihto-opiskelijana KyAMK:ssa. Kauhutarinat vuoden<br />
pimeimmästä ajasta ja sen aiheuttamasta masennuksesta huolestuttivat<br />
ennen matkaa, mutta hyvin pian hän huomasi viihtyvänsä syksyisessä<br />
Kouvolassa.<br />
•<br />
•<br />
MARTIN BIRCHER<br />
Syntynyt 1978 Aaraussa, Sveitsissä<br />
Koulutus: taiteen alempi korkeakoulututkinto<br />
(Bachelor of Arts) suuntautumisalana<br />
mediataide.<br />
• Suorittaa taiteen maisteriopintoja Lapin<br />
yliopistossa. Suuntautunut tieteen ja taiteen<br />
yhdistämiseen.<br />
• Kotisivu: www.mar.li<br />
Opetustöiden lisäksi Martin Bircher tekee mediataidetta ja installaatioita,<br />
jotka ovat viime vuosina saaneet myös kansainvälistä huomiota.<br />
32. 33.
HENKILÖ<br />
HENKILÖ<br />
MEDIATAIDE PÄHKINÄNKUORESSA<br />
- Tuntui toki oudolta käydä iltapäivällä<br />
kaupassa, kun ulkona vallitsi täysi pimeys.<br />
Valmistuttuaan Bircher teki töitä Aaraussa<br />
opetustehtävissä ja assistenttina mutta päätyi<br />
uudelleen Kouvolaan opettajavaihdon<br />
kautta. Vuonna 2006 töiden päättyessä Sveitsissä<br />
seuraava työpaikka olikin jo valmiina<br />
KyAMK:ssa Kasarminmäellä.<br />
Opettajan työtään Bircher kuvailee unelmatyöksi,<br />
jossa saa päivittäin työskennellä<br />
vaihtelevien ja kiinnostavien asioiden parissa.<br />
Oppitunneilla hänen poikamainen innostuksena<br />
tarttuu helposti myös opiskelijoihin.<br />
Suorasukaisuutta ja yksilön rauhan kunnioittamista<br />
mies pitää suomalaisten hyveinä.<br />
Mielekkään työn lisäksi Kouvola ja<br />
sen läheltä löytyvä luonto ovat Bircherille<br />
tärkeitä. Hän nauttii kalastuksesta<br />
ja sienestämisestä.<br />
Tulevaisuuden suunnitelmat ovat<br />
vielä avoinna, mutta näyttää siltä, että<br />
mediataiteen parissa vietetyt lukuisat<br />
työtunnit alkavat kantaa hedelmää.<br />
Bircherin töihin voi tutustua ainakin<br />
syksyllä Kouvolan taidemuseo Poikilon<br />
Kouta-galleriassa.<br />
Bircher vaikuttaa ihmiseltä, joka sopeutuisi<br />
helposti mihin tahansa maailman kolkkaan.<br />
Kouvolaan jääminen ei ole hänelle<br />
epämieluisa vaihtoehto, ja mediataiteilijoiden<br />
verkosto on käden ulottuvilla verkon<br />
välityksellä.<br />
Mihin ikinä Martin Bircher sitten päätyykin,<br />
hänen mukanaan kulkee suuri pala<br />
suomalaisuutta.<br />
Kalakaveri kertoo:<br />
"Käyn Martinin kanssa kalassa muutaman<br />
kerran keväisin ja kesäisin. Kalojen saaminen<br />
on tietysti aina piristävä kokemus,<br />
koska me molemmat pidämme kalaa<br />
erinomaisena ruoka-aineena. Tärkeintä<br />
retkillämme on kuitenkin hyvä seura.<br />
Martin on tasapainoinen kaveri, jonka<br />
kanssa on hyvä parantaa maailmaa. Miehen<br />
jutuissa on vakavaa asiaa, mutta vastapainona<br />
myös reipasta huumoria ja elämäniloa.<br />
Hän on hyvin suorapuheinen ja<br />
selkeä, joten uskon ymmärtäväni hänen<br />
fiiliksiään kohtuullisen hyvin.<br />
Martin on aina tervetullut."<br />
Nimimerkki FISHES WITH BIG EGO<br />
Bircherin<br />
installaatioteoksia<br />
Aiemmin valmistuneen Typecasen (2010) pohjana<br />
on vanha kirjasinlaatikko, jonka lokeroihin on asennettu<br />
pieniä led-lamppuja. Tietokone prosessoi<br />
näytettäviä kuvia ja ohjaa lokerikon valojen tehoa,<br />
jolloin lokerot toimivat kuten nykyaikaisen näyttöruudun<br />
pikselit. Reilusta sadasta erikokoisesta<br />
ruudusta koostuva kuva on epätarkka. Se jättää<br />
katsojalle tulkinnan varaa ja tekee alati muuttuvasta<br />
teoksesta samalla kiinnostavan. Typecase oli syksyllä<br />
2010 esillä Espoon modernin taiteen museossa<br />
EMMAssa järjestetyillä Cartes Flux -uusmediafestivaaleilla.<br />
Se pääsi myös mukaan "A Touch of Code:<br />
Interactive Installations and Experiences" -kirjaan ja<br />
sai kansainvälistä huomiota internetin välityksellä.<br />
Digital Enhancement (2011) koostuu käsin veivattavasta<br />
dynamosta ja soittorasiasta. Soittorasian<br />
pyöriessä alkuperäinen kappale Symphonium Brevet<br />
nro 28 muutetaan digitaaliseen muotoon. Dynamon<br />
kampea pyörittävä kuuntelija voi vaikuttaa<br />
siihen, miltä lopullinen sinfonia kuulostaa. Digital<br />
Enhancement on kerännyt julkisuutta mm. Vimeovideojakopalvelussa<br />
sekä monilla mediataidetta käsittelevillä<br />
sivustoilla.<br />
Mediataide määritellään yleensä<br />
teknologian uusia muotoja<br />
hyödyntäväksi taiteeksi. Usein se tutkii<br />
mediakulttuuria ihmisen ja teknologian<br />
vuoropuhelun avulla. Taitelijan tyypillisiä<br />
työvälineitä ovat tietokoneet, taiteen<br />
tekemiseen tarvittavat ohjelmistot,<br />
tietoliikenneyhteydet sekä AVesityslaitteet.<br />
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö<br />
Lisätietoja:<br />
http://www.pixelache.ac/<br />
http://cartes-art.fi/<br />
http://www.muu.fi/<br />
http://www.av-arkki.fi/<br />
Mediataiteilijan työpöytä.<br />
34. 35.
TEHOKESKUS<br />
TEHOKESKUS<br />
Tehokeskus<br />
auttaa yrittäjiä alkuun<br />
Helmikuussa 2012 lanseerattu<br />
Tehokeskus lupaa kuudeksi<br />
kuukaudeksi ilmaisen toimitilan<br />
aloittaville yrittäjille.<br />
teksti ARTO TOMMISKA, JENNI KEMPPAINEN kuvat ARTO TOMMISKA<br />
Hankkeen puuhamies Kai Rauhamäki kertoo, että<br />
vuokralaisten tarpeista neuvotellaan yksilöllisesti ja<br />
toimitilat rakennetaan heille sopiviksi.<br />
Olemme saapuneet Kouvolan Teholaan selvittämään, mistä Tehokeskus<br />
-hankkeessa oikein on kysymys. Entisen China Centerin valtava<br />
punainen portti tervehtii tulijoita. Istumme suuressa pöydässä<br />
keskellä avaraa rakennusta, joka on vuosia sitten toiminut meijerin<br />
pääkonttorina. Ulkoa päin karun näköinen rakennus näyttää sisältä<br />
katsottuna valoisalta ja erikoiselta, oikeastaan aika hienolta.<br />
- Jos joku haluaa perustaa tänne parturiliikkeen, pesupiste järjestyy<br />
kun porataan reikä lattiaan ja vedetään putket läpi. Kellari on avointa<br />
tilaa, toimitusjohtaja Kai Rauhamäki toteaa.<br />
Mies tietää mistä puhuu, sillä hän on hankkinut kannuksensa rakennusalalla<br />
ja myöhemmin suurten rakennusprojektien markkinoinnin<br />
parissa. Ennen nykyistä pestiään Rauhamäki oli jäämässä<br />
eläkkeelle, mutta kolmen viikon joutenolo sai mielen muuttumaan.<br />
Työtarjouksiakin ehti tuona aikana tulla jo<br />
kolme kappaletta.<br />
Rauhamäki uskoo vahvasti siihen, että uusia<br />
toimitiloja tarvitsevat yritykset täytyy etsiä<br />
käsiinsä. Hänen mukaansa sivun kokoinen<br />
lehti-ilmoitus tuottaa näissä hommissa harvoin<br />
toivottua tulosta. Kouvolan yrityssektoria<br />
on kartoitettu, ja paikalle yritetään houkutella<br />
uusia yrittäjiä sekä aloja, jotka eivät vielä<br />
ole vahvasti edustettuna.<br />
- Siitähän ei ole mitään hyötyä, jos viereinen<br />
kortteli tyhjennetään uuteen paikkaan. Ei<br />
tule yhtään uutta työpaikkaa tai uutta yritystä,<br />
Rauhamäki sanoo.<br />
Rauhamäki painottaa hankkeen merki tystä<br />
yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Kiinteistön<br />
omistava Kouvolan Seudun Osuuspankki<br />
kan taa kortensa kekoon tarjoamalla aloittaville<br />
yrittäjille ilmaista toimitilaa puoleksi<br />
vuodeksi. Yhteistyökump paneita ovat esimerkiksi<br />
KyAMK, Kouvola Innovation sekä<br />
Työ- ja elinkeinotoimis to, jotka kertovat<br />
hankkeesta omille sidosryhmilleen.<br />
- Yhteistyökumppaneiden kautta onkin<br />
tullut reippaasti yhteydenottoja, Rauhamäki<br />
kiittelee.<br />
Ilmaisia tiloja tarjotaan toimijoille, joiden<br />
yritystoiminta on vasta käynnistymässä.<br />
Tukitoimien tarve arvioidaan tapauskohtai-<br />
Äiti ja tytär yrittäjinä<br />
Maaliskuusta lähtien tiloissa toimineet äiti ja tytär<br />
pitävät Tehokeskuksen kampanjaa hyvänä,<br />
sillä usein vuokratiloihin vaaditaan määräaikainen<br />
sopimus.<br />
- Minusta tämä on ihan hyvä ratkaisu, jos ei halua<br />
hirveästi kaikkea valmista. Tämähän antaa<br />
miettimisajan, Birgit Pursiainen sanoo.<br />
Pursiainen ehti työskennellä laitoksissa 20 vuotta,<br />
kunnes ryhtyi yrittäjäksi. Tytär Jenna on toiminut<br />
avoimena kauneuskonsulttina kahden<br />
vuoden ajan ja valmistuu meikkaaja-maskeeraajalinjalta<br />
tulevana syksynä. Tehokeskus on paikkana<br />
hänelle hyvä, sillä verkkokaupan sijainnilla<br />
ei ole suurta merkitystä.<br />
sesti. Yhtenä ehtona on, että yrityksen pankkija<br />
vakuutuspalvelut ovat OP-Pohjolassa. Jos<br />
tahtoa löytyy, yrittäjyyttä voi kokeilla puolen<br />
vuoden ajan. Mikäli se ei tunnu omalta jutulta,<br />
homman voi helposti jättää siihen.<br />
Hankkeen käynnistyessä helmikuussa 2012<br />
tavoitteeksi asetettiin, että tilat olisivat täynnä<br />
kesään mennessä.<br />
- Ei puutu enää montaakaan yrittäjää. Toki<br />
on tullut sellaisiakin vastaan, jotka eivät täytä<br />
niin sanottuja ilmaiskriteerejä, joten he ryhtyvät<br />
heti maksamaan vuokraa, Rauhamäki<br />
kertoo.<br />
Rauhamäen kokemuksen mukaan vanhan<br />
kiinteistön myyminen on haastavaa.<br />
Mahdolliset ostajat ovat kiinnostuneempia,<br />
jos tiloissa on toimintaa. Tuote siis jalostetaan<br />
sijoittajille valmiiksi vuokralaisineen ja<br />
kiinteistön hinta mukautuu vuokralaisten eli<br />
tuottojen mukaan.<br />
- Sijainti on erittäin hyvä, Etelä-Suomen<br />
paras. Kulkuyhteydet ovat hyvät joka paikkaan,<br />
mutta ei Tehokeskukseen tulla ehkä<br />
ihan heräteostoksia tekemään, Rauhamäki<br />
ynnää.<br />
Birgit Pursiainen, hieroja<br />
Viisi hyvää syytä harkita<br />
uuden yrityksen sijoittamista<br />
Tehokeskukseen<br />
• Vuokrataso edullinen puolen vuoden<br />
kokeilun jälkeenkin.<br />
• Tilat voidaan muokata käyttäjän<br />
tarpeisiin sopiviksi.<br />
• Hyvät liikenneyhteydet kaikkiin<br />
•<br />
•<br />
ilmansuuntiin.<br />
Pysäköinti helppoa.<br />
Riittävästi tilaa.<br />
Jenna Pursiainen, kosmetiikka-alan<br />
verkkokauppias<br />
36. 37.
GALLUP<br />
Muutto Sairaalanmäeltä<br />
Kasarminmäelle sopii toisille, toisille ei<br />
KyAMK:n sosiaali- ja terveyskoulutusalojen opetustilat<br />
muuttavat pois Kuusankosken Sairaalanmäeltä syksyyn<br />
mennessä. Terveysalan opiskelijat siirtyvät Kasarminmäelle ja<br />
aikuis- ja sosiaaliopiskelijat Kotkan Jylppyyn.<br />
Mitkä ovat opiskelijoiden tunnelmat Sairaalanmäellä?<br />
teksti ja kuvat JENNI KEMPPAINEN<br />
Aikuisopiskelijaksi<br />
täysillä ja vähän<br />
vahingossa<br />
AIKUISOPISKELU<br />
Hanna Hölttä<br />
Sosiaaliala, ensimmäisen<br />
vuoden<br />
aikuisopiskelija<br />
- Meiltä kysyttiin heti<br />
haastatteluissa, mitä mieltä<br />
muutosta olemme ja<br />
pääsemmekö kulkemaan hyvin<br />
Kotkaan. Tavallaan siihen on jo<br />
asennoitunut koska aloitimme<br />
vasta tammikuussa. Muutto on<br />
edessä joka tapauksessa.<br />
Henri Tohmo<br />
Sosiaaliala, toisen vuoden<br />
aikuisopiskelija<br />
-Huonot tunnelmat. Hirveästi lisää<br />
ajoja ja päiville pituutta.<br />
Emilia Galejew<br />
Ensimmäisen vuoden<br />
terveysalan opiskelija<br />
-Siirtyminen on sinänsä hyvä juttu,<br />
sillä asun itse Kasarminmäellä.<br />
Tilat mietityttävät, että miten<br />
siellä on tilaa meille. Muuten on<br />
ihan hyvät fiilikset.<br />
Janne Seppälä<br />
Sosiaaliala, toisen vuoden<br />
aikuisopiskelija<br />
-Kuljen osittain Mikkelistä käsin,<br />
kun on työpaikka Mikkelissä. Tulee<br />
ajoa muutenkin paljon ja lisää<br />
tulee sitten kun mennään vielä<br />
Kotkaan kouluun. Mietin Mikkeliin<br />
siirtoa, mutta tuntuu, että on<br />
sittenkin helpompi jatkaa siinä<br />
ryhmässä, jossa on aloittanutkin.<br />
Jos lähipäiviä olisi enemmän, en<br />
lähtisi Kotkaan.<br />
Litra tietoa, ripaus sattumaa<br />
ja tonneittain halua. Siitä on<br />
aikuisopiskelija tehty. Ainakin<br />
Pauliina Palm-Kainulaisen<br />
tapauksessa.<br />
teksti ANNINA PIENIMÄKI kuva JOHANNA KÄMÄRÄINEN<br />
Kainuusta kotoisin oleva Pauliina Palm-<br />
Kainulainen päätyi Kouvolaan 90-luvun lopulla<br />
miehensä jalkapallouran perässä. Hän<br />
oli valmistunut sosiaaliohjaajaksi vuonna<br />
1996 ja teki alalla töitä viime kesään asti.<br />
Sitten riitti.<br />
- Töissä oleminen tuntui pahalta. Tajusin<br />
etten jaksa tätä eläkeikään asti. Työntekoon<br />
pitäisi olla jokin muukin motiivi kuin pelkkä<br />
raha. Olin 38-vuotias, ja minulla oli vielä<br />
mahdollisuus vaihtaa alaa. <strong>Kymenlaakson</strong><br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong> sijaitsi lähellä, joten<br />
ajattelin, että miksipä en hakisi sinne.<br />
Palm-Kainulainen haki muotoilun koulutusohjelmaan<br />
opiskelemaan tuote- ja palvelumuotoilua.<br />
Ryhmä on koulussa ensimmäinen<br />
laatuaan, ja opinnot toteutetaan monimuotoopiskeluna.<br />
Suurin osa opinnoista tehdään<br />
verkossa, ja lähiopetusta on vain noin joka<br />
toinen viikonloppu.<br />
- Aikuisena opiskeluun on erilaiset lähtökohdat.<br />
Monimuoto-opiskelu mahdollistaa<br />
esimerkiksi töissä olemisen samaan aikaan.<br />
Meistä yksi käy täällä jopa Oulusta asti.<br />
Lisäksi verkossa voimme purkaa tuntojamme<br />
omassa Facebook-ryhmässämme, olimme<br />
missä tahansa.<br />
Monimuoto-opiskelijoiden ryhmä koostuu<br />
yhdeksästätoista erilaisilla taustoilla varustetusta<br />
henkilöstä. Osalta löytyy jo pohjaa<br />
muotoilun saralta, ja Palm-Kainulaisen mukaan<br />
se on yksi ryhmän vahvuuksista.<br />
- Apua saa aina kun pyytää, mutta oma rauha<br />
annetaan myös kaikille sen tarvitseville.<br />
Tärkeää oli tajuta, ettei kaikkea tarvitse tietää<br />
eikä itseään verrata muihin.<br />
Muotoilun pariin Palm-Kainulainen päätyi<br />
halutessaan ammatin, jossa tehtävillä on selkeä<br />
alku ja loppu.<br />
- Eihän minulla ollut lukiossa edes kuvaama-<br />
Pauliina Palm-Kainulainen vaihtoi<br />
toimistotuolin puupenkkiin.<br />
taitoa. Kuitenkin luomisen ilo ja uuden oppiminen<br />
olivat jotain, mitä kaipasin. Tässä oppii<br />
myös itsestään koko ajan uutta.<br />
Palm-Kainulaisen mukaan muutos päivätöissä<br />
käyvästä opiskelijaksi on ollut hurjaa,<br />
mutta hetkeäkään hän ei ole valintaansa katunut.<br />
Mahdollisuuden avautumisesta hän<br />
saa kiittää kuulemaansa katukeskustelua.<br />
- Kuulin ohimennen puhuttavan omaehtoisesta<br />
opiskelusta. Se tarkoittaa sitä, että voi<br />
opiskella päätoimisesti menettämättä työttömyysetuutta.<br />
Vaikka olin toiminut sosiaalipuolella,<br />
en ollut mistään kuullut tällaisesta.<br />
Se oli minulle kuin lottovoitto - pääsin vihdoin<br />
jättämään entisen toden teolla taakse.<br />
- Opiskelun jälkeen minusta tulee muotoilija,<br />
mutta sitä, minkälaista työpaikkaa se tarkoittaa,<br />
en ole vielä miettinyt. Oma juttu löytyy<br />
ajan kanssa.<br />
38. 39.
Kasarminmäen kuulumisia<br />
KUULUMISIA<br />
teksti HANNA HOTTOLA, JENNI KEMPPAINEN, MINNA LINNALA<br />
kuvat HANNA HOTTOLA, ARIFUL ISLAM, SIRJE-EMILIA JÄÄSKELÄINEN, JENNI KEMPPAINEN, KYAMK<br />
Opiskelijat Portugalissa<br />
yrityspelitapahtumassa<br />
Kuusi Kasarminmäen kampuksen opiskelijaa osallistui Portugalin Algarvessa<br />
pidettyyn yrityspelitapahtumaan 24.3. – 5.4. Matkalle valittiin kolme<br />
opiskelijaa suomenkielisen liiketalouden linjalta ja kolme englanninkielisen<br />
liiketalouden linjalta. Eri maiden edustajia tapahtumaan saapui Yhdysvalloista,<br />
Venäjältä, Kiinasta, Indonesiasta, Belgiasta, Saksasta, Sveitsistä ja<br />
Suomesta.<br />
Ariful Islamin mukaan työpaja oli hyödyllinen, koska se tarjosi mahdollisuuden<br />
tutustua eri kulttuurien toiminta- ja ajatustapoihin. Matkan kohokohtina<br />
Islam pitää kansainvälistä ympäristöä ja käytännön kokemus-<br />
Suomen joukkue ESCE:n koulussa Setubalissa yrityspelin voittajien<br />
julkistamistilaisuudessa: opettaja Gerald Lange (vas.), Susanna Riihijärvi, Do Thu<br />
May, Ariful Islam, Sirje-Emilia Jääskeläinen, Xiaoying Wang ja Karoliina Jaakkola.<br />
ten saamista.<br />
- Oli erityisesti mielenkiintoista huomata, kuinka voi kehittää omia neuvottelutaitojaan.<br />
Islamin tavoitteena matkaan lähtiessä oli oppia pelaamaan yrityspeliä,<br />
verkostoituminen eri puolelta maailmaa tulleiden ihmisten kanssa ja hauskanpito.<br />
Tavoitteiden toteuduttua Islam voi suositella kansainvälistä yrityspelitapahtumaa<br />
muillekin liiketalouden opiskelijoille. Matka oli kaiken<br />
kaikkiaan hyvä kokemus.<br />
Suunnilleen viikon mittaisen yrityspelin lisäksi matkaan mahtui reilusti<br />
muutakin aktiviteettia. Opiskelijat vierailivat yrityksissä, ja jokaisena iltana<br />
järjestettiin kulttuuri-ilta eri maista tulleiden edustajien kesken. KyAMK:n<br />
opiskelijat saivat paljon kiitosta järjestämästään illasta, jossa kilpailtiin<br />
pienryhmissä Suomi-aiheisen kyselyn muodossa, katsottiin eukonkantovideota,<br />
laulettiin ja tanssittiin letkajenkkaa.<br />
Nähtävyyksiä tutkittiin Portugalissa Algarvessa, Setubalissa, Portossa ja<br />
Lissabonissa sekä Espanjassa Madridissa ja Sevillassa.<br />
Ensi vuonna yrityspelitapahtuman sijaintina on New York.<br />
Opinnäytetyönä muotinäytös<br />
Designer-stylistiksi opiskeleva Enni Frimodig tuotti<br />
opinnäytetyönään Movielike-muotinäytöksen.<br />
Muotinäytöksessä nähtiin eri elokuvahahmoja.<br />
Jenni Frimodig tuotti Movielike-muotinäytöksen.<br />
Kansainvälistä ryhmätyöskentelyä yrityspelin parissa Algarven hotellissa.<br />
Näytös pidettiin ravintola Amarillossa Kouvolassa Muodin yönä perjantaina<br />
20. huhtikuuta. Näytöksessä nähtiin 12 eri elokuvan mieshahmoja<br />
James Bondista Uuno Turhapuroon.<br />
- Halusin tuottaa muotinäytöksen, sillä se kattaa laajasti stailauksen eri<br />
osa-alueet, Frimodig kertoo.<br />
Muotinäytöksessä Frimodig pääsi hyödyntämään tapahtumatuottamisen<br />
opintojaan.Näytös toteutettiin yhteistyössä jääkiekkojoukkue KooKoon<br />
GoGoGirls-cheerleadereiden, Sokoksen, Lehtomäen hius- ja kauneuspisteen<br />
sekä Pilailupuoti Piliksen kanssa.<br />
- Valitsin Sokoksen yhdeksi yhteistyökumppaniksi, koska sieltä löytää paljon<br />
erimerkkisiä vaatteita. GoGoGirlsit ja Lehtomäen hius- ja kauneuspiste<br />
ovat tehneet yhteistyötä neljä vuotta, joten oli tuttua ja turvallista valita<br />
heidät. Pilailupuodista löytyi esitykseen tarvittavat peruukit. Amarillossa<br />
ei ollut vielä ohjelmaa Muotien yöhön, joten oli luonnollista pitää esitys<br />
siellä, Frimodig summaa.<br />
Movielike oli ensimmäinen Frimodigin tuottama muotinäytös. Kipinä<br />
näytösten järjestämiseen tuli Kuorosodassa tehdyn puvustusassistenttiharjoittelun<br />
kautta.<br />
Frimodigin tuotti muotinäytöksen itse.<br />
- Yksi opiskelukaveri on ollut mukana auttamassa, mutta pääasiassa olen<br />
tehnyt kaiken yksin. Silloin tietää missä mennään ja että kaikki tulee varmasti<br />
tehtyä. Sillä tavalla myös oppii eniten.<br />
Letkajenkkaa Suomi-illassa.<br />
40. 41.
KUULUMISIA<br />
KUULUMISIA<br />
Sosiaalisen median avulla<br />
työmarkkinoille?<br />
Baltic Breeze kolmatta kertaa<br />
KyAMK:ssa<br />
Kouvolassa opiskelevan Heidi Kokkosen seminaaripäivä huipentui risteilyyn<br />
Baltic Princessillä vapaan verkostoitumisen merkeissä. Seminaariin osallistui<br />
tradenomiliiton jäseniä eri <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ista ympäri Suomen.<br />
Osa <strong>Kymenlaakson</strong> tradenomiopiskelijoiden yhdistyksen Klato ry:n jäsenistä<br />
osallistui tradenomiksi opiskelevien huippuseminaariin Helsingissä<br />
maaliskuun lopulla. Tradenomiliitto TRAL ry:n järjestämässä seminaarissa<br />
käsiteltiin useassa puheenvuorossa sosiaalista mediaa ja sen tarjoamia<br />
mahdollisuuksia työnhaussa. Muiden muassa Nina Tikkanen Just<br />
Recruite Me -rekrytointipalvelusta suositteli opiskelijoille laajaa ja monipuolista<br />
sosiaalisen median sovellusten käyttöä. Esimerkiksi videokuva voi<br />
antaa lisänäkökulmaa työnhakijan profiiliin.<br />
Tradenomiliiton Johanna Tuovinen esitteli uusimmat tutkimustulokset<br />
vastavalmistuneiden tradenomien työllistymismahdollisuuksista.<br />
Materiaalin pohjalta kävi ilmi, että vaikka valmistuneet tradenomit pystyisivät<br />
koulutuksensa puolesta työskentelemään asiantuntijatehtävissä, osa<br />
suuntautuu suorittaviin tehtäviin kuten kaupan kassalle ja rakennustyömaille.<br />
Tuovinen kehottikin valmistuneita myymään omaa osaamistaan.<br />
Yritysvalmentaja ja tulevaisuudentutkija Ilkka Halava Prime Frontier<br />
Oy:stä toi esille tulevaisuuden näkymiä yhteiskunnassa. Työelämä on<br />
muutoksen kourissa ja uusia ratkaisuja tarvitaan. Ihmiset tahtovat yhä<br />
enemmän vapautta työelämään. Halava puhui rytmitaloudesta, jossa on<br />
otettava huomioon ihmisten tavoitteet "kumpuilevassa elämän rytmissä".<br />
Lineaarinen ja niin kutsuttu järkevä ajattelutapa ei aina toteudu tai ole<br />
oikea tie.<br />
Pajassa nautittiin elävästä<br />
musiikista kahvitauolla<br />
Joka toinen vuosi järjestettävä Baltic Breeze -seminaari avasi ovensa<br />
19.3. Cooperation 2020 -teemalla. Osallistujia tapahtumaviikolle saapui<br />
KyAMK:n partnerikouluista Venäjältä, Saksasta, Latviasta, Liettuasta, Tsekeistä,<br />
Itävallasta ja Afrikasta.<br />
Baltic Breeze -seminaarien tavoitteena on kansainvälisen toiminnan<br />
edistäminen. Tapahtumapaikkana toimivat perinteisesti Kouvolan ja Kotkan<br />
kampukset. Tänä vuonna tapahtuma tarjosi osallistujilleen mm. opiskelijoiden<br />
ja opettajien workshopeja, luentoja, yritysvierailun UPM:n tehtaille,<br />
avantouintia ja oppilaiden järjestämän Suomi-eveningin.<br />
Kansainvälisten asiain päällikkö Henrik Luikon mukaan Baltic Breezen<br />
merkitys KyAMK:lle on huomattava. Tapahtuman avulla pidetään yllä<br />
kansainvälisiä suhteita ja se tukee sekä henkilökunnan että opiskelijoiden<br />
liikkuvuutta partnerikouluihin. Ensimmäinen Baltic Breeze -tapahtuma järjestettiin<br />
vuonna 2008.<br />
Opiskelijatöitä graafisen<br />
suunnittelun aallon harjalta<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n kolmannen vuosikurssin graafisten<br />
suunnittelijoiden teoksia oli esillä Kouvolan pääkirjaston alakerrassa,<br />
Mediamajan näyttelytiloissa 24.4. - 10.5. välisenä aikana. Näyttely kantoi<br />
nimeä Heikoista signaaleista. Esillä oli teoksia monipuolisesti mm. logosuunnittelusta<br />
vesivärimaalauksiin ja kirjankuvituksiin. Näyttelyn nimen<br />
sisältämät heikot signaalit viittaavat kuvainnollisesti asioihin, joista voi<br />
tulevaisuudessa tulla jotain merkittävää ja suurta.<br />
Suomi-eveningin visailussa kysyttiin hallitsevan presidenttimme nimeä.<br />
Kasarminmäen kampuksen Paja-kahvilassa nautittiin keskiviikkona 14.3.<br />
livemusiikista. Tunnelmallisista esityksistä vastasivat opiskelijat Pasi Hornamo,<br />
Henri Samppala sekä Jeison Ramirez.<br />
Tilaisuus keräsi yleisöä kahvilan täydeltä. Konserteista tullaan toivottavasti<br />
nauttimaan myös syksyllä.<br />
Henri Samppala viihdytti yleisöä oman<br />
bändinsä tuotoksilla.<br />
Jenny Korhonen: Veneet<br />
Tiina Laaksonen: Kolme pientä porsasta #2<br />
42. 43.
KESÄTERVEISET<br />
/TIETOA KYMENLAAKSON<br />
AMMATTIKORKEAKOULUSTA:<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> helmi, maakunnan oma, ainoa korkeakoulu –<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>! KyAMK tarjoaa monipuolista<br />
korkeakouluopetusta vain noin 130 kilometriä Helsingistä itään:<br />
Kotkassa ja Kouvolassa.<br />
Tutkintonimikkeet, AMK-tutkinnot<br />
Kulttuuriala<br />
• artenomi (AMK)<br />
• medianomi (AMK)<br />
• muotoilija (AMK)<br />
• muotoilija (AMK), Bachelor of Culture and Arts<br />
Sosiaali- ja terveysalahhh (AMK)<br />
• ensihoitaja (AMK)<br />
• geronomi (AMK)<br />
• naprapaatti (AMK)<br />
• sairaanhoitaja (AMK)<br />
• sosionomi (AMK)<br />
• terveydenhoitaja (AMK)<br />
Tekniikka ja liikenne<br />
• insinööri (AMK)<br />
• merikapteeni (AMK)<br />
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala<br />
• tradenomi<br />
• tradenomi, Bachelor of Business Administration (BBA)<br />
innoste<br />
toivottaa<br />
huoletonta<br />
Tutkintonimikkeet, ylemmät AMK-tutkinnot<br />
Kulttuuriala<br />
• muotoilija (ylempi AMK), Master of Culture and Arts<br />
Tekniikka ja liikenne<br />
• merikapteeni (ylempi AMK)<br />
• insinööri (ylempi AMK)<br />
Sosiaali- ja terveysala<br />
• ensihoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care<br />
• geronomi (ylempi AMK) Master of Social Services and Health Care<br />
• naprapaatti (ylempi AMK) Master of Health Care<br />
• sairaanhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care<br />
• sosionomi (ylempi AMK) Master of Social Services<br />
• terveydenhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care<br />
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala<br />
• tradenomi (ylempi AMK),<br />
Master of Business Administration<br />
Opiskelija- ja henkilöstömäärä<br />
Opiskelijoita on noin 4 200, joista nuorten koulutuksessa<br />
noin 3 300 ja aikuiskoulutuksessa noin 900.<br />
Henkilöstöä on noin 400, joista noin 200 toimii opetustehtävissä.<br />
kesää!<br />
44.