KULUTTAJIEN KÄSITYKSIÄ RISKEISTÄ, - Kuluttajatutkimuskeskus

taloudellista hyötyä. Vakuutusyhtiöissä nimet, syntymäajat, joku vois
hyödyntää tai saa häviämään.”
TE: ”Ei voi hävittää, yrityksissä on varmuuskopioinnit.”
KL: ”…kaikki tiedot sellasia sitten voi kuitenkin joutua vääriin käsiin. En
jaksa tommosia pelätä kauheasti.”
Molemmissa keskusteluissa tulee vahvasti esille, että riski lähettää omia
henkilökohtaisia tietoja Internetissä on hyvin vähäinen, jos oma tietokone on suojattu.
Panelistit ovat edelleen myös sitä mieltä, että yksityisiä tietoja pystyy saamaan selville
muutenkin – vaikka paperinkeräyksestä. Leino (2005) päätyy kyselytutkimuksensa
perusteella myös tulokseen, että turvallisuus- ja yksityisyyskysymykset eivät ole
merkittäviä riskitekijöitä verkkopalvelujen käytön taustalla.
Täysin turvallisena ja riskittömänä Internetiä ei kuitenkaan pidetä. Kuluttajapanelistit
korostavat, että kaikki kuluttajat eivät ehkä selviä Internetissä. Esimerkiksi
rikostarkoituksessa tehdyt valekotisivut voivat harhauttaa kuluttajaa toimimaan väärin.
Kaikki Internetin käyttäjät eivät ole ajatelleet tällaista mahdollisuutta eivätkä ole niistä
tietoisia. Eräs keskustelija korostaakin tässä yhteydessä, että kun sivuille mennään
palveluntuottajan kotisivun kautta, riskiä ei ole. Sen sijaan jos sivulle mennään
sähköpostissa tulevan linkin kautta, voi päätyä rikollistarkoituksessa tehdyille sivuille.
Arvellaan myös, että iäkkäillä ihmisillä ei ole välttämättä tietoa tällaisesta toiminnasta,
koska ”siellä ei mikään hälytä, että tässä on jotain kummallista kun kysytään”.
Myöskään lapsilla ei ole välttämättä valmiuksia säästyä rikolliselta toiminnalta
Internetissä.
Verkossa maksamisen turvallisuus on ollut esillä siitä asti, kun verkko-ostamisesta on
puhuttu. Keskustelussa kuluttajat kertovat omista ostoksistaan netin kautta ja VISA-kortin
käytöstä maksuvälineenä ulkomailta ostettaessa. Tulee ilmi, että vaikka virheitä on joskus
tapahtunut, ne on korjattu asianmukaisesti. Keskustelusta välittyy, että maksamisen
turvallisuus ei huolestuta. Kautta koko keskustelun, ei vain maksamisesta puhuttaessa,
esille otetaan pankit, joiden kanssa on totuttu asioimaan sähköisesti. Sähköistä
pankkiasiointia pidetään turvallisena, vaikka huijausyritykset ovatkin tuoreessa muistissa.
5.5 Sähköisten vakuutuspalvelujen kehittäminen
Kuluttajat uskovat, että Internetin kautta saatavien vakuutuspalveluiden käyttö yleistyy,
kuten sähköinen asiointi muutenkin (esim. Leino 2005). Toistaiseksi niihin liitetään
ennakkoluuloja ja lähinnä henkisiä esteitä. Kuluttajapanelistien mielestä varsinkin
yksinkertaiset vakuutusasiat on helppo hoitaa Internetissä. Myös kaikkien
vakuutusasioiden uskotaan hoituvan tulevaisuudessa yhä enemmän sähköisesti. Tärkeänä
pidetään mahdollisuutta vakuutusten vertailuun ja hintojen selvittämiseen esimerkiksi
laskureiden avulla. Kuluttajat kaipaavat lisäksi konkreettisia esimerkkejä, mitä vakuutus
korvaa ja mitä ei korvaa. Keskustelussa tulee kuitenkin esille, että kaikilla ei ole
välttämättä halukkuutta käyttää sähköisiä palveluja, jos he arvostavat henkilökohtainen,
kasvoista kasvoihin -palvelua.
Tuorilan (2002) mukaan uusien sähköisten palvelujen menestyminen riippuu
potentiaalisten käyttäjien hyväksynnästä. Sähköisten palvelujen pitää olla käyttäjälleen
selvästi hyödyllisempiä kuin perinteisten palvelujen. Näkemys tulee esille myös
ryhmäkeskusteluissa. Esille tulee myös, että perinteisiä palvelukanavia edullisempi
vakuutuksen hinta saisi kuluttajia siirtymään sähköisiin kanaviin. Meuterin (2000)
mukaan kuluttajien siirtyminen suosimaan sähköistä asiointia edellyttää, että kuluttajat
34