KULUTTAJIEN KÄSITYKSIÄ RISKEISTÄ, - Kuluttajatutkimuskeskus

Vastakkain ovat olleet vanhempien korostamat turvallisuusriskit ja lasten esille tuoma
sosiaalinen riski, joka aiheutuu kypärän käytöstä muiden lasten nähden.
Kodin riskeihin varautuminen yleisesti liitetään ennen muuta tulipalojen ehkäisyyn.
Kuluttajat puhuvat tässä yhteydessä omista säännöllisistä tarkastuksistaan (”katson että
sähköt ovat pois päältä, kun lähden kotoa”) ja teknisistä apuvälineistä tulipalojen varalta
(palovaroittimet, sammutuspeitot, jauhesammuttimet, häkävaroittimet).
Muiden kodeissa tapahtuvien onnettomuuksien ehkäisystä puhutaan sen sijaan
vähemmän. Esille tulee tässä yhteydessä esimerkiksi korjaustöiden keskeyttäminen tai
tekemättä jättäminen, jos siihen nähdään liittyvän riskejä. Putoamis-, kaatumis- tai
liukastumisonnettomuuksien tai vastaavien ehkäisystä ei keskustella kuitenkaan enempää.
Esimerkiksi yleinen varovaisuus tämänkaltaisten onnettomuuksien ehkäisemiseksi ei tule
esille, vaikka mainittuja onnettomuuksia tapahtuu eniten kaikista tapaturmista. Taustalla
lienee ajattelu, että ”riskeille ei voi mitään”. Voidaan myös kysyä, eikö kodeissa mielletä
riskeiksi muita tilanteita kuin sellaiset, joihin on varauduttu erilaisilla teknisillä keinoilla.
Myös tietoinen riskin otto tulee esille kodin riskeistä puhuttaessa. Keskustelussa
käydään läpi sähkölaitteiden aiheuttamia vaaratilanteita, joiden taustalla on oma varomattomuus
tai osaamattomuus. Panelistit uskovat kuluttajien yleisesti ryhtyvän tekemään
sellaisia töitä, joita he eivät hallitse. Myös syitä tämänkaltaiseen riskin ottoon tuodaan
esille:
SN: ”Pienet tulotkin on… sitä ryhtyy ite tommosiin kauheisiin riskitöihin,
kun ei oo varaa palkata jotakuta pätevämpää….”
CN: ” …varomattomuudesta… sähkösysteemeissä ainakin…. Jokainen sen
tietää, mutta jostain syystä epähuomiossa…, se on niin pienestä kiinni.”
MA: ”Kaikesta syntyy kustannuksia, säästää kun tekee itse, uskokaa tai
älkää.”
CN: ”Vanhemmat ihmiset ei välttämättä osaa….”
TE: ”En ole koskaan laittanut pääkatkaisijaa enkä lampunkaan katkaisijaa
pois, siinä näkee heti, palaako lamppu vai ei. Ei siinä mitään voi tapahtua.”
Kuluttajapanelistit myöntävät, että he eivät ole toimineet aina ohjeiden mukaisesti
esimerkiksi korjatessaan viallisia sähkölaitteita tai vaihtaessaan lamppuja. Yhtenä riskitilanteena
mainitaan erilaiset väliaikaiset viritykset, joita on tehty muun muassa remonttien
aikana. Myös Saastamoisen (2005) tekemän kyselytutkimuksen mukaan viallisten
sähkölaitteiden korjaaminen on huolestuttavan yleistä miehillä, vaikka suomalaiset
käyttävätkin yleisesti sähkölaitteita turvallisesti. Panelistit toteavat myös, että alkoholi on
usein syy kodeissa tapahtuviin onnettomuuksiin.
Kun osaa riskeistä, esimerkiksi monia kodin riskejä, ei lainkaan ajatella tai tunnisteta
riskeiksi, ei niiden hallintakaan voi olla tietoista. Riskikeskustelu osoittaa toisaalta, että
vaikka riskeistä ei puhutakaan riskeinä, osataan kuitenkin toimia riskit huomioiden.
Osaksi tämä johtuu siitä, että kuluttajien tavat ilmaista asioita vaihtelevat. Riskeihin
varautumisen tai riskienhallinnan sijaan puhutaan keskusteluissa maalaisjärjen käytöstä.
Tätä ei kuitenkaan mielletä riskienhallinnaksi. Liikennekeskustelu tarjoaa tähän monia
esimerkkejä. Varovaisuus katua ylitettäessä kurkkaamalla muuta liikennettä, ajoissa
lähteminen ja turvattomien paikkojen kiertäminen tuodaan esille. Seuraava keskustelu
kuvaakin hyvin puhetapojen erilaisuutta samasta ilmiöstä puhuttaessa:
20