kht-tilintarkastajaksi hyväksymisvaatimukset - Kauppakamari

KHT-TILINTARKASTAJAKSI
HYVÄKSYMISVAATIMUKSET
Helmikuu 2009
KESKUSKAUPPAKAMARI
Aleksanterinkatu 17, PL 1000, 00101 Helsinki
Puh. (09) 4242 6200, faksi (09) 650 303
www.keskuskauppakamari.fi, www.chamber.fi

SISÄLLYS
Sivu
YLEISTÄ 3
Hyväksymishakemus 3
Tutkinnon ajankohta 3
Maksut 3
Hyväksymisvaatimuksia koskevat säädökset 3
Hyväksymisvaatimukset lyhyesti 3
PERUSVAATIMUKSET 4
TUTKINTOA KOSKEVAT VAATIMUKSET 4
Ylempi korkeakoulututkinto 4
Ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto 4
Puuttuva ylempi korkeakoulututkinto 4
OPINTOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET 4
Vastaavuustodistus 5
Puuttuvat opinnot 5
KHT-tutkintoon vaadittavat opinnot 6
Muut hyväksi luettavat opinnot 6
KÄYTÄNNÖN KOKEMUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET 7
POIKKEUKSELLINEN HYVÄKSYMINEN 8
Poikkeuksellisen hyväksymisen edellytysten täyttymisen
osoittaminen 9
HYVÄKSYMINEN KHT-TILINTARKASTAJAKSI ETA-VALTIOSSA
MYÖNNETYN TILINTARKASTAJAKSI HYVÄKSYMISEN PERUSTEELLA 9
ENNAKKOTIETO HYVÄKSYMISVAATIMUSTEN TÄYTTYMISESTÄ 10
KHT-TUTKINTO 10
TILINTARKASTAJAN VAKUUTUS 10
VALMENNUSKOULUTUS KHT-TUTKINTOA VARTEN JA
TILINTARKASTAJAN URALLE 10
LIITTEET
Siirtymäajan 2008–2012 voimassa olevat hyväksymisvaatimukset
o Säädökset
o Opinnot
o Poikkeuksellinen hyväksyminen
KHT-tutkintoon liittyvät maksut vuonna 2009
Hakemukset KHT-tutkintoihin sekä tutkintoihin hyväksytyt 1991–2008
KHT-tutkinnoissa hyväksytyt 1994–2008, lukumäärä ja osuus osallistuneista
KHT-tilintarkastajien lukumäärän kehitys 1925–2009
Keskuskauppakamarin yhteystiedot
Tässä esitteessä olevat tiedot perustuvat 13.2.2009 voimassa oleviin säännöksiin ja määräyksiin.

YLEISTÄ
Tilintarkastajan tehtävistä ja tilintarkastajan valinnasta
säädetään tilintarkastuslaissa. Jos yrityksessä vaaditaan
tilintarkastus, on tilintarkastajaksi valittava KHT- tai
HTM-tilintarkastaja 1 tai KHT- tai HTM-yhteisö 2 .
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta (TILA)
järjestää KHT- ja HTM-tutkinnot sekä hyväksyy KHTtilintarkastajat
ja KHT-yhteisöt. Kauppakamarien tilintarkastusvaliokunnat
hyväksyvät HTM-tilintarkastajat ja
HTM-yhteisöt. KHT-tilintarkastajat ja KHT-yhteisöt voivat
toimia tilintarkastajina kaikissa yhteisöissä ja säätiöissä.
Hyväksymishakemus
KHT-tilintarkastajaksi hyväksymistä haetaan TILA:n
vahvistamalla lomakkeella ja hakemus on toimitettava
TILA:lle. Vuonna 2009 hakuajan päättymispäivä on
1.6.2009. Hakemus KHT-tilintarkastajaksi on samalla
hakemus KHT-tutkintoon.
Hakulomakkeita saa Keskuskauppakamarista ja Internet-osoitteesta
www.keskuskauppakamari.fi.
Tutkinnon ajankohta
TILA päättää tutkintojen järjestämisestä. KHT-tutkinto
on kaksipäiväinen. Vuoden 2009 KHT-tutkinto järjestetään
5.–6.9.2009.
Maksut
KHT-tilintarkastajaksi hyväksymistä hakevalta peritään
vuonna 2009
Hyväksymisvaatimuksia koskevat
säädökset
KHT-tilintarkastajien hyväksymisen edellytyksistä säädetään
tilintarkastuslaissa (459/2007) ja
työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asetuksessa
KHT- ja HTM-tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksista
(262/2008).
Siirtymäsäännökset ovat voimassa hyväksyttäessä
hakijoita vuosina 2008–2012 järjestettäviin KHT- ja
HTM-tutkintoihin. 3 Hyväksymisvaatimuksista voidaan
poiketa, jos hakijalla on
kumotussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä
1325/1996 tarkoitetut opinnot ja/tai
kumotussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä
519/1995 tarkoitettu käytännön kokemus.
Hyväksymisvaatimukset lyhyesti
KHT-tilintarkastajaksi hyväksyminen edellyttää seuraavien
vaatimusten täyttymistä:
I
Perusvaatimukset
- luonnollinen henkilö
- ei ole toiminnallaan osoittanut olevansa sopimaton
tilintarkastajan tehtävään
- ei ole konkurssissa
- toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu
- ei ole määrätty edunvalvojaa
- ei ole määrätty liiketoimintakieltoon
- ei harjoita tilintarkastustoiminnan kanssa muuta
toimintaa, joka on omiaan vaarantamaan tilintarkastuksen
suorittamisen
1) hyväksymishakemuksen käsittelymaksuna 30 euroa.
KHT-tilintarkastajatutkintoon osallistuvalta peritään
vuonna 2009
2) osallistumismaksuna 610 euroa.
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan päätöksestä
voi valittaa työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä
toimivaan valtion tilintarkastuslautakuntaan,
joka perii päätöksestään maksun (200 euroa).
II
III
IV
Tutkintoa koskevat vaatimukset
- ylempi korkeakoulututkinto
Opintoja koskevat vaatimukset
- tilintarkastuksen ja laskentatoimen opinnot
- oikeustieteen opinnot
- kauppa- ja taloustieteelliset yleisopinnot
Käytännön kokemusta koskevat vaatimukset
1
KHT-tilintarkastaja = Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan
hyväksymä tilintarkastaja, HTM-tilintarkastaja = Kauppakamarin
tilintarkastusvaliokunnan hyväksymä tilintarkastaja
2
KHT-yhteisö = Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan
hyväksymä tilintarkastusyhteisö, HTM-yhteisö = Kauppakamarin
tilintarkastusvaliokunnan hyväksymä tilintarkastusyhteisö
V
Tilintarkastajatutkinnon suorittamista koskevat
vaatimukset
- KHT-tutkinto
3
Siirtymäajan voimassa olevia säädöksiä ja hyväksymisvaatimuksia
on oppaan liitteissä 1–3.
3

VI
Vaatimus tilintarkastajan vakuutuksen antamisesta
oikeudelle
Seuraavassa hyväksymisvaatimukset esitetään tarkemmin.
Yksinkertaisuuden vuoksi jatkossa puhutaan
perustutkintoa ja opintoja koskevien vaatimusten sekä
käytännön kokemusta koskevien vaatimusten yhteydessä
tilintarkastajaksi hyväksymisen sijasta KHTtutkintoon
hyväksymisestä.
PERUSVAATIMUKSET
KHT-tilintarkastajaksi hyväksyminen edellyttää, että
hakija on luonnollinen henkilö, joka ei ole osoittanut
toiminnallaan olevansa sopimaton tilintarkastajan tehtävään,
joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta
ei ole rajoitettu, jolle ei ole määrätty edunvalvojaa
ja joka ei ole liiketoimintakiellossa. Lisäksi hakija ei saa
harjoittaa tilintarkastuksen kanssa muuta toimintaa, joka
on omiaan vaarantamaan tilintarkastajan riippumattomuuden
tai tilintarkastuksen suorittamisen.
Hakijan sopivuus tilintarkastajan tehtävään on kyseenalainen
ainakin silloin, jos hänet on tuomittu vankeusrangaistukseen
talousrikoksesta, varkaudesta tai kavalluksesta
tai jos hänet on tuomittu liiketoimintakieltoon.
Tilintarkastuksen kanssa harjoitettava muu toiminta on
yhteensopimatonta, jos se vaarantaa tilintarkastuksen
suorittamisen. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi
tilintarkastajan oloihin nähden laajamittainen sijoitustoiminta.
Perusvaatimusten täyttymistä osoittavat viranomaistodistukset
on annettava pyydettäessä. Todistukset kerätään
pääsääntöisesti sen jälkeen, kun KHT-tutkinto on
hyväksytysti suoritettu. Hakijalta voidaan kuitenkin jo
hakemuksen käsittelyvaiheessa pyytää käräjäoikeuden 4
todistus siitä, ettei häntä vastaan ole vireillä konkurssiasiaa,
sekä holhousasioiden rekisteriote, josta tarkastetaan,
ettei henkilön toimikelpoisuutta ole rajoitettu eikä
hänelle ole määrätty edunvalvojaa 5 . Sopivuuden toteamiseksi
hakijalta voidaan pyytää rikosrekisterin ote ja
todistus siitä, ettei hakija ole liiketoimintakiellossa.
Ylempi korkeakoulututkinto
Ylemmistä ja alemmista korkeakoulututkinnoista säädetään
yliopistolaissa (645/1997) ja sen nojalla annetuissa
asetuksissa.
Ylempiä korkeakoulututkintoja
kauppatieteiden maisterin tutkinto
hallintotieteiden kandidaatin tutkinto
ekonomin tutkinto (kauppatieteellisistä tutkinnoista
annetun asetuksen 402/77 mukaan suoritettu)
kauppatieteiden kandidaatin tutkinto (kauppatieteellisistä
tutkinnoista annettua asetusta 402/77
aikaisempien säännösten ja määräysten mukaan
suoritettu)
Ekonomin ja kauppatieteiden kandidaatin tutkinnot
voivat olla joko ylempiä tai alempia korkeakoulututkintoja
riippuen siitä, minkä asetuksen mukaisen tutkinnon
hakija on suorittanut. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot,
esimerkiksi tradenomi (ylempi AMK), rinnastetaan
ylempiin korkeakoulututkintoihin KHT-tutkintoon
haettaessa.
Ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto
Ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto voidaan tietyin
edellytyksin hyväksyä tutkinnoksi. Ulkomailla tutkinnon
suorittaneen hakijan on osoitettava, että hänen suorittamansa
tutkinto vastaa Suomessa suoritettavaa korkeakoulututkintoa.
Ulkomailla suoritetun korkeakoulututkinnon
tunnustamispäätöksen tekee Opetushallitus. Päätös
on maksullinen, ja sitä haetaan Opetushallitukselta
erityisellä lomakkeella 6 .
Puuttuva ylempi korkeakoulututkinto
Jos hakija ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa,
hänet voidaan hyväksyä poikkeuksellisesti KHTtutkintoon
(ks. sivu 8, Poikkeuksellinen hyväksyminen.)
TUTKINTOA KOSKEVAT
VAATIMUKSET
KHT-tutkintoon hyväksyminen edellyttää, että hakija on
suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylemmän
korkeakoulututkinnon on oltava suoritettuna tutkinnon
järjestämisajankohtaan mennessä. (Ks. kuitenkin sivu 8,
Poikkeuksellinen hyväksyminen.)
OPINTOJA KOSKEVAT
VAATIMUKSET
Ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi vaaditaan, että
hakija on suorittanut yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa
vaadittavat tilintarkastuksen ja laskentatoimen,
oikeustieteen sekä kauppa- ja taloustieteelliset yleisopinnot.
Opintovaatimuksista määrätään TEM:n asetuksessa
(262/2008).
4 Käräjäoikeuksien yhteystiedot: www.oikeus.fi
5 Otteen holhousasioiden rekisteristä saa maistraatista ks.
www.maistraatti.fi
6 Ks. www.oph.fi → Koulutusjärjestelmä → Tutkintojen tunnustaminen
ja kansainvälinen vertailu → Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen
Suomessa
4

Vastaavuustodistus
Hakijan on liitettävä hakemukseensa yliopiston tai ammattikorkeakoulun
antama todistus (ns. vastaavuustodistus)
siitä, että hänen suorittamansa opinnot vastaavat
KHT-tutkintoon vaadittavia opintoja. Yleensä vastaavuustodistuksen
saa joko opintotoimistosta tai laskentatoimen
ja oikeustieteen laitokselta/yksiköstä.
Rahoituksen opinnot kuuluvat TEM:n asetuksen mukaan
aiemmista säädöksistä poiketen kauppa- ja taloustieteellisiin
yleisopintoihin. Aiempien säädösten mukaiseen
opintovaatimuksien rakenteeseen perustuva vastaavuustodistus
hyväksytään vielä vuosina 2008–2012
järjestettäviin KHT-tutkintoihin haettaessa.
Jos hakija poikkeuksellisesti ei saa omasta yliopistostaan
tai ammattikorkeakoulustaan vastaavuustodistusta
kaikista, eri yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa
suorittamistaan opinnoista, hän voi pyytää vastaavuustodistusta
siltä osin kuin yliopisto tai ammattikorkeakoulu
voi sen antaa.
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta voi
erityisestä syystä hyväksyä hakijan KHT-tutkintoon,
vaikka hakijalla ei ole vastaavuustodistusta, jos hakijan
antaman selvityksen perusteella suoritetut opinnot
laajuudeltaan ja sisällöltään vastaavat tämän luvun
mukaisia opintovaatimuksia.
Malli vastaavuustodistuksesta
Kauppatieteiden maisteri Kaija Kokelaan suorittamat
tilintarkastuksen ja laskentatoimen opinnot (XX ov/op),
oikeustieteen opinnot (XX ov/op) sekä kauppa- ja taloustieteelliset
yleisopinnot (XX ov/op) vastaavat tällä
hetkellä voimassa olevien vaatimusten mukaan työ- ja
elinkeinoministeriön asetuksen 262/2008 mukaisia
KHT-tutkintoon hyväksymistä koskevia opintovaatimuksia.
Päiväys + allekirjoitus + korkeakoulun tunnistetiedot
Malli vastaavuustodistuksesta kun osa
tutkintoon vaadittavista opinnoista puuttuu
Kauppatieteiden maisteri Tommi Tarkastajan suorittamat
tilintarkastuksen ja laskentatoimen opinnot (68
op), oikeustieteen opinnot (28 op) sekä kauppa- ja
taloustieteelliset yleisopinnot (26 op) vastaavat tällä
hetkellä voimassa olevien vaatimusten mukaan työja
elinkeinoministeriön asetuksen 262/2008 mukaisia
KHT-tutkintoon hyväksymistä koskevia opintovaatimuksia
muilta osin paitsi:
- Tilintarkastuksen ja laskentatoimen opinnoista
puuttuu sisäistä tarkastusta koskevat
opinnot (sisältö)
- Oikeustieteen opinnoista on suorittamatta 2
opintopistettä (laajuus).
Päiväys + allekirjoitus + korkeakoulun tunnistetiedot
5

KHT-tutkintoon vaadittavat opinnot
Hakijan on täytettävä seuraavat yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja koskevat
vaatimukset 7 :
Tilintarkastuksen ja laskentatoimen opinnot, vähintään 60 opintopistettä tai 40 opintoviikkoa,
jotka käsittävät ainakin seuraavat aihealueet.
Tilintarkastusta koskeva
sääntely ja hyvä tilintarkastustapa
Kirjanpitoa ja tilinpäätöstä
koskeva
sääntely, hyvä
kirjanpitotapa ja
tilinpäätöksen
analysointi
Johdon laskentatoimi
Sisäinen valvonta
Oikeustieteen opinnot, vähintään 30 opintopistettä tai 20 opintoviikkoa, jotka käsittävät ainakin
seuraavat aihealueet.
Eri yhteisömuotoja ja
arvopaperimarkkinoita
koskeva sääntely
Yritysverotus,
ennakkoperintä,
arvonlisäverotus ja
verotusmenettely
Kauppa- ja varallisuusoikeus,
maksukyvyttömyys-
sekä työlainsäädäntö
Muut opinnot, vähintään 22 opintopistettä tai 15 opintoviikkoa, jotka sisältävät kauppa- ja taloustieteellisiä
yleisopintoja seuraavista asiakokonaisuuksista
Liiketaloustiede
ja/tai kansantaloustiede
Yritysrahoitus
ja/tai rahoitusmarkkinat
Talousmatematiikka
ja/tai
tilastotiede
Tietotekniikka
ja/tai tietojärjestelmät
Muut hyväksi luettavat opinnot
Hakijan hyväksi voidaan lukea myös muita vastaavia opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa
Suomessa tai muualla, jos ne vastaavat laajuudeltaan ja sisällöltään TEM:n asetuksen (262/2008) 3–5
§:ssä tarkoitettuja opintoja. Tällöin opintojen hyväksi lukemisesta päättää TILA.
Puuttuvat opinnot
Poikkeuksellista hyväksymistä hakeva henkilö voi korvata osan vaadituista opinnoista suorittamalla oppiaineita
käsittelevät lisätehtävät (ks. s. 8, Poikkeuksellinen hyväksyminen).
Siirtymäaikana (2008–2012) voidaan soveltaa myös aikaisempia opintoihin liittyviä vaatimuksia
(LIITE 2).
7
Opintovaatimusten täyttymistä voidaan arvioida opintopisteinä tai opintoviikkoina. Jos hakijan antamasta selvityksestä ei muuta ilmene, Keskuskauppakamarin
tilintarkastuslautakunta käyttää kerrointa 1,5. Esimerkiksi 40 opintoviikkoa = 60 opintopistettä.
6

KÄYTÄNNÖN KOKEMUSTA KOSKE-
VAT VAATIMUKSET
KHT-tutkintoon hyväksytään hakija, jolla on vähintään
kolmen vuoden käytännön kokemus vaativista tilintarkastuksen
ja laskentatoimen tehtävistä. Myös osaaikaisesta
työstä saatu kokemus luetaan riittäväksi
käytännön kokemukseksi, jos se kestoltaan vastaa
kolmen vuoden päätoimista työskentelyä kyseisissä
tehtävissä.
Pääsääntö: Vaadittavan kokemuksen KHT-tutkintoon
voi saada vähintään kolmen vuoden päätoimisella
kokemuksella kirjanpitovelvollisen yhteisön tai säätiön
tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten tilintarkastuksesta
tai vastaavien taloudellisten laskelmien tarkastamisesta
- KHT- tai HTM-tilintarkastajan ohjauksessa 8
- HTM-tilintarkastajana tai
- JHTT-tilintarkastajana 9 .
Vaihtoehto 1: Mikäli hakijan käytännön kokemus ei
täyty pääsäännön mukaan, enintään yksi kolmasosa
vaadittavasta käytännön kokemuksesta voi koostua
kokemuksesta
- JHTT-tilintarkastajana valtion liikelaitoksessa,
kunnan liikelaitoksessa tai muussa vastaavassa
julkisyhteisössä tai
- kirjanpitolaissa tarkoitetun konsernin sisäisenä
tarkastajana.
Vaihtoehto 2 (siirtymäsäännösten mukaan): Mikäli
hakijan käytännön kokemus ei täyty pääsäännön mukaan,
vaadittavan käytännön kokemuksen voi saada
vähintään kolmen vuoden päätoimisella kokemuksella
JHTT-tilintarkastajana
- kumotun tilintarkastuslain (936/1994) 14 §:ssä
tarkoitetussa tehtävässä tai
- voimassa olevan tilintarkastuslain 57 §:n 4 momentissa
tarkoitetussa tehtävässä.
Vaihtoehto 3 (siirtymäsäännösten mukaan): Jos
KHT-tutkintoon hakijan käytännön kokemuksen vaatimus
ei täyty pääsäännön mukaan, hänellä on oltava
- tilintarkastuksen kokemus, joka on saatu jäl-
8 tai muussa Euroopan talousalueen valtiossa neuvoston kahdeksannen
yhtiöoikeudellisen direktiivin (84/253/ETY) mukaisen lainsäädännön
nojalla hyväksytyn henkilön ohjauksessa; tai vastaavat
vaatimukset täyttävän hyväksytyn henkilön ohjauksessa muussa
kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, kuitenkin
enintään kaksi vuotta vaadittavasta kolmesta vuodesta.
9
Tilintarkastuslain 7 §:n mukaisessa tehtävässä.
sekä
jempänä joko kohdassa A tai kohdassa B tarkoitetulla
tavalla
- laskentatoimen kokemus, joka on saatu jäljempänä
joko kohdassa C, kohdassa D tai kohdassa
E tarkoitetulla tavalla.
Tilintarkastuksen kokemus (2008–2012)
A) Tilintarkastuksen kokemus on riittävä, jos hakija on
toiminut sivutoimisena tilintarkastajana siten, että
hän on suorittanut loppuun vähintään 20 vuositilintarkastusta,
joista vähintään puolet on liiketoimintaa
harjoittavien yhteisöjen tai säätiöiden tilintarkastuksia.
Keskeneräisiä tilintarkastustehtäviä ei siis oteta huomioon.
Tilintarkastustehtävä on loppuun suoritettu, kun
tilintarkastuksesta on annettu tilintarkastuskertomus.
Tilintarkastuksen kokemusta arvioitaessa hakijan hyväksi
luetaan ne vuositilintarkastukset, joiden tilintarkastuskertomukset
hakija on allekirjoittanut ja joiden
tilintarkastuskertomukset on annettu kolmen viimeisen
vuoden aikana tutkinnon järjestämisajankohdasta
taaksepäin lukien. Esimerkiksi vuonna 2009 tutkinto
järjestetään 5.–6.9.2009. Tällöin hakijan hyväksi luetaan
ne vuositilintarkastukset, joista annettu tilintarkastuskertomus
on päivätty ajanjakson 6.9.2006–5.9.2009
aikana.
B) Tilintarkastuksen kokemus on riittävä, jos hakija on
toiminut päätoimisesti vähintään kolmen vuoden
ajan jossakin seuraavista tehtävistä:
- kirjanpitolaissa (1336/97) tarkoitetun konsernin
sisäisenä tarkastajana
- julkishallinnon ja -talouden tilintarkastustehtävissä
kirjanpitolakia soveltavissa yhteisöissä
tai säätiöissä
- tilintarkastustehtävissä valtion liikelaitosten ja
liikelaitoskonsernien kirjanpidon perusteista ja
tilintarkastuksesta annettua valtioneuvoston
päätöstä (1247/93) soveltavissa valtion liikelaitoksissa
ja lisäksi
suorittanut loppuun vähintään 10 vuositilintarkastusta,
jotka kaikki ovat liiketoimintaa harjoittavien yhteisöjen
tai säätiöiden tilintarkastuksia tai vaativuudeltaan
näitä vastaavia muita tilintarkastuksia (tilintarkastustehtävien
hyväksi lukemisesta katso kohta A).
7

Laskentatoimen kokemus (2008–2012)
Jos KHT-tutkintoon hakijan käytännön kokemuksen
vaatimus ei täyty pääsäännön eikä vaihtoehto 1:n tai 2:n
mukaisesti, hakija on saanut riittävän käytännön kokemuksen,
jos hänellä on tilintarkastuksen kokemus vaihtoehto
3A:n tai 3B:n mukaan sekä laskentatoimen
käytännön kokemus, joka on saatu päätoimisesti
kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisen liike- tai vastaavaa
toimintaa harjoittavan yhteisön tai säätiön toimintaan
liittyvissä laskentatoimen tehtävissä sekä perehtymällä
tällaisen yhteisön tai säätiön tilinpäätöksen laadintaan
ja hallintoon.
Tällöin KHT-tutkintoon hakijalla on oltava laskentatoimen
kokemus, joka on saatu jäljempänä joko kohdassa
C, D tai E tarkoitetulla tavalla.
C) KHT-tutkintoon hakevalla henkilöllä on riittävä laskentatoimen
kokemus, jos hän on työskennellyt päätoimisesti
kolme vuotta
- tilintarkastustehtävissä KHT-tilintarkastajan 10 ohjauksessa
tai HTM-tilintarkastajana
- kirjanpito- tai laskentapäällikkönä
- sisäisenä tarkastajana tai
- sisällöltään ja vaativuudeltaan vastaavassa muussa
tehtävässä.
Kokemus luetaan hakijan hyväksi tehtävien sisällön ja
vaativuuden perusteella kokonaan tai puoleksi.
D) Hyväksyttävää laskentatoimen kokemusta on myös
kolmen vuoden päätoiminen työskentely seuraavissa
tehtävissä:
- kirjanpidon tarkastuksia suorittavana verotarkastajana
- pankkitarkastajana
- yritystutkijana
- laskentatoimen opettajana korkeakoulussa tai
kauppaoppilaitoksessa
tai
- sisällöltään ja vaativuudeltaan vastaavissa muissa
tehtävissä.
Kokemus luetaan hakijan hyväksi tehtävien sisällön ja
vaativuuden perusteella kokonaan tai puoleksi (pääsääntöisesti
puoleksi). Lisäksi hakijalla on oltava vähintään
yhden vuoden ajalta C-kohdassa tarkoitettua kokemusta.
E) Työskentely julkishallinnon ja -talouden tarkastustehtävissä
luetaan hakijan hyväksi puoleksi. Lisäksi
tällaista kokemusta luetaan hakijan hyväksi enintään
1,5 vuotta, jolloin hakijalla on oltava vähintään 1,5
vuotta kokemusta C)-kohdassa tarkoitetuista tehtävistä.
POIKKEUKSELLINEN HYVÄKSYMINEN
Hakija, jolla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa ja/tai
vaadittavia opintoja ja/tai jolla ei ole vaadittavaa käytännön
kokemusta, voidaan tietyin edellytyksin hyväksyä
KHT-tutkintoon.
Opintojen korvaaminen lisätehtävillä
Jos hakija ei ole suorittanut kaikkia vaadittuja opintoja
ja/tai hakijalta puuttuu lisäksi ylempi korkeakoulututkinto
ja/tai ns. pääsäännön mukainen käytännön kokemus
(ks. sivu 7, Käytännön kokemusta koskevat vaatimukset),
hänet voidaan hyväksyä poikkeuksellisesti KHTtutkintoon,
jos hän suorittaa tarvittavat lisätehtävät.
Mahdollisuus suorittaa lisätehtäviä on ainoastaan poikkeuksellista
hyväksymistä hakevalla henkilöllä, joka on
toiminut
5 vuotta HTM-tilintarkastajana tai
7 vuotta vaativissa laskentatoimen, rahoituksen
ja oikeustieteen tehtävissä tai
15 vuotta vaativissa laskentatoimen, rahoituksen
ja oikeustieteen tehtävissä.
Poikkeuksellista hyväksymistä hakeva henkilö voi korvata
KHT-tutkinnon yhteydessä suoritettavilla lisätehtävillä
enintään
9 opintopistettä tai 6 opintoviikkoa tilintarkastuksen
ja laskentatoimen opintoja
9 opintopistettä tai 6 opintoviikkoa oikeustieteen
opintoja ja
6 opintopistettä tai 4 opintoviikkoa kauppa- ja
taloustieteellisiä yleisopintoja.
TILA päättää lisätehtävien sisällöstä ja laajuudesta, ja ne
vastaavat korvattavien opintojen sisältöä ja laajuutta.
Lisätehtäviä ei suoriteta tutkinnon ajankohtana, vaan sen
jälkeen. Lisätehtäviä suorittamaan hyväksytyt henkilöt
saavat erilliset ohjeet lisätehtävien suorittamisesta tutkintoajankohdan
jälkeen.
10
tai muussa Euroopan talousalueen valtiossa neuvoston kahdeksannen
yhtiöoikeudellisen direktiivin (84/253/ETY) mukaisen lainsäädännön
nojalla hyväksytyn henkilön ohjauksessa; tai vastaavat
vaatimukset täyttävän hyväksytyn henkilön ohjauksessa muussa
kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, kuitenkin
enintään kaksi vuotta vaadittavasta kolmesta vuodesta.
8

YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON JA OSAN
OPINNOISTA PUUTTUESSA
Hakija, jolta puuttuvat ylempi korkeakoulututkinto ja
vaadittavat opinnot, voidaan hyväksyä KHT-tutkintoon,
jos hän on toiminut päätoimisesti
- 5 vuotta HTM- tilintarkastajana
tai
- 7 vuotta JHTT-tilintarkastajana
tai
- 7 vuotta toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen,
talousjohtajan, sisäisen tarkastuksen päällikön
tehtävässä tai muussa vastaavassa tehtävässä:
- julkisen kaupankäynnin kohteena olevassa yhteisössä
- tilintarkastuslain 5 §:ssä tarkoitetussa yhteisössä
tai säätiössä 11 tai
- konsernin emoyrityksessä, jos konsernissa
täyttyy vähintään kaksi tilintarkastuslain 5
§:ssä mainituista kolmesta edellytyksestä.
Hakijan on KHT-tutkinnon yhteydessä suoritettava
hyväksytysti vaadittuja oppiaineita käsittelevät lisätehtävät.
YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON, OSAN
OPINNOISTA JA PÄÄSÄÄNNÖN MUKAISEN KÄY-
TÄNNÖN KOKEMUKSEN PUUTTUESSA
Hakija, jolta puuttuvat ylempi korkeakoulututkinto, vaadittavat
opinnot ja pääsäännön mukainen käytännön
kokemus, voidaan hyväksyä KHT-tutkintoon, jos hän
on toiminut päätoimisesti
- 15 vuotta JHTT-tilintarkastajana
- 15 vuotta toimitusjohtajan, toimitusjohtajan
sijaisen, talousjohtajan, sisäisen tarkastuksen
päällikön tehtävässä tai muussa vastaavassa tehtävässä:
- julkisen kaupankäynnin kohteena olevassa yhteisössä
- tilintarkastuslain 5 §:ssä tarkoitetussa yhteisössä
tai säätiössä tai
- konsernin emoyrityksessä, jos konsernissa
täyttyy vähintään kaksi tilintarkastuslain 5
§:ssä mainituista kolmesta edellytyksestä.
Hakijan on KHT-tutkinnon yhteydessä suoritettava
hyväksytysti vaadittuja oppiaineita käsittelevät lisätehtävät.
Poikkeuksellisen hyväksymisen edellytysten
täyttymisen osoittaminen
Hakijan on osoitettava, että hän täyttää poikkeuksellisen
hyväksymisen edellytykset. Esimerkiksi hakijan, joka on
toiminut tilintarkastuslain 5 §:ssä tarkoitetun yrityksen
toimitusjohtajana 15 vuoden ajan, on osoitettava, että
yritys, jonka toimitusjohtajana hän on työskennellyt,
täyttää yrityksen kokoa koskevat vaatimukset kaikkina
15 vuotena.
Siirtymäaikana (2008–2012) voidaan soveltaa myös
aikaisempia poikkeuksellisen hyväksymisen vaatimuksia
(LIITE 3).
HYVÄKSYMINEN KHT-
TILINTARKASTAJAKSI ETA-
VALTIOSSA MYÖNNETYN TILIN-
TARKASTAJAKSI HYVÄKSYMISEN
PERUSTEELLA
ETA-valtiossa hyväksytty tilintarkastaja voidaan tietyin
edellytyksin hyväksyä KHT-tilintarkastajaksi. Hakijan on
ennen hyväksymistä suoritettava TILA:n määräämä osa
tilintarkastajan ammattitutkinnosta (kelpoisuuskoe) ja
annettava oikeudelle tilintarkastajan vakuutus.
Hyväksyminen edellyttää kirjallista hakemusta TILA:lle.
Erityistä hakuaikaa ei ole. Hakijan on osoitettava, että
hänet on hyväksytty tilintarkastajaksi toisessa ETAvaltiossa.
KHT-tilintarkastajaksi hyväksymistä hakevan on suoritettava
kelpoisuuskoe. Kelpoisuuskoe sisältää tilintarkastusta,
kirjanpitoa, eri yhteisömuotoja ja tilintarkastukseen
liittyvää muuta kansallista sääntelyä koskevia
tehtäviä. Kelpoisuuskoe on suoritettava suomen tai
ruotsin kielellä. Tehtävien osia voi olla myös englannin
kielellä. Kelpoisuuskoe on maksullinen
Kelpoisuuskokeen suorittamisen lisäksi tilintarkastajaksi
hyväksyminen edellyttää tilintarkastajan vakuutuksen
antamista. Tämän jälkeen hakijaa koskevat tiedot merkitään
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan
pitämään tilintarkastajarekisteriin.
11
Yhteisön tai säätiön taseen loppusumma ylittää 25 000 000 euroa;
liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 50 000 000 euroa;
taikka yhteisön tai säätiön palveluksessa on keskimäärin yli 300
henkilöä.
9

ENNAKKOTIETO HYVÄKSYMIS-
VAATIMUSTEN TÄYTTYMISESTÄ
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta antaa
hakemuksesta KHT-tilintarkastajan hyväksymistä hakevalle
henkilölle ennakkotiedon siitä, täyttyvätkö hyväksymisen
edellytykset hakijan esittämien tietojen perusteella.
Hakemuksen käsittelymaksu on 60 euroa.
KHT-TUTKINTO
KHT-tutkinnon sisällöstä määrätään TEM:n asetuksessa
KHT- ja HTM-tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksista
(262/2008).
KHT- ja HTM-tutkinnon tehtävät liittyvät hakijan valmiuksiin
hoitaa itsenäisesti kirjanpitovelvollista yhteisöä
ja säätiötä sekä konsernia koskevia tilintarkastustehtäviä.
KHT-tutkinnon tehtävät liittyvät lisäksi hakijan valmiuksiin
hoitaa itsenäisesti vaativia, julkisen kaupankäynnin
kohteena olevaa yhteisöä ja sen konsernia
koskevia tilintarkastustehtäviä.
KHT-tutkinto jakautuu kahteen osaan, jotka ovat
1-osa - Hyvä tilintarkastustapa ja hyvä kirjanpitotapa
2-osa - Tilintarkastuskertomus ja tilintarkastajan muu
raportointi.
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta päättää
KHT-tutkinnon tehtävien sisällöstä. Tutkintotehtävät
laaditaan tilintarkastuksen näkökulmasta. Tutkinto
järjestetään suomen ja ruotsin kielellä. Tehtävien osia
voi olla myös englannin kielellä.
KHT-tutkinnon 1-osa sisältää tehtäviä seuraavista aihealueista
- kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskeva sääntely ja
hyvä kirjanpitotapa
- tilintarkastusta koskeva sääntely ja hyvä tilintarkastustapa
- sisäinen valvonta ja riskienhallinta
- eri yhteisömuotoja koskeva sääntely
- tilintarkastukseen liittyvä muu sääntely.
KHT-tutkinnon 2-osa sisältää kirjallisia tehtäviä tilintarkastuskertomuksen
ja muiden tilintarkastajan lausuntojen
tai todistusten laatimisesta sekä näiden edellyttämistä
tarkastustoimenpiteistä.
KHT-tutkintoon osallistuva HTM-tilintarkastaja suorittaa
tutkinnon 1-osan aihealueita käsittelevän täydennysosan
sekä tutkinnon 2-osan. Täydennysosa voi olla
laajuudeltaan enintään puolet KHT-tutkinnon 1-osan
laajuudesta.
Tutkintosuoritus hyväksytään, jos kokelas saa vähintään
tilintarkastuslautakunnan vahvistaman hyväksymispisterajan
mukaisen painotetun kokonaispistemäärän tutkinnon
molemmissa osissa.
Jos kokelaan suoritus hyväksytään vain tutkinnon yhdessä
osassa, hän saa yrittää uudelleen hylätyn osan
suorittamista seuraavan viiden vuoden ajan suorittamatta
uudelleen tutkinnon molempia osia. Esimerkiksi
vuoden 2009 KHT-tutkinnossa hyväksytysti suoritettu
osa on voimassa vuoden 2014 loppuun asti. Uusimiskertoja
ei ole rajoitettu. Kokelaan on lisäksi täytettävä
muut tutkintoon hyväksymisen edellytykset. Kunkin
vuoden KHT-tutkintoon on haettava erikseen.
Tilintarkastuslautakunta julkistaa KHT-tutkinnon arvosteluperusteet
sen jälkeen, kun tutkintovastausten arvostelu
on vahvistettu. Tulokset julkistetaan yleensä marrasjoulukuun
vaihteessa.
TILINTARKASTAJAN VAKUUTUS
Ennen kuin KHT-tutkinnon hyväksyttävästi suorittanut
henkilö saa oikeuden ryhtyä käyttämään KHTtilintarkastajan
ammattinimikettä, hänen on oikeuden
edessä annettava seuraava KHT-tilintarkastajan vakuutus:
"Minä N.N. lupaan kunniani ja omantuntoni kautta rehellisesti,
riippumattomasti ja tunnollisesti suorittaa hyvää
tilintarkastustapaa noudattaen kaikki ne tehtävät, jotka
minulla on KHT-tilintarkastajana, olla luvatta ilmaisematta,
mitä tässä toimessa minulle uskotaan tai mitä siinä
muutoin olen saanut tietooni sekä muutoinkin noudattaa
ammattieettisiä periaatteita ja hyvää tilintarkastustapaa
sekä niitä säännöksiä ja määräyksiä, jotka koskevat
KHT-tilintarkastajia."
KHT-tilintarkastajiksi hyväksytyt henkilöt saavat oikeuden
käyttää KHT-tilintarkastajan ammattinimikettä sen
jälkeen, kun heitä koskevat tiedot on merkitty Keskuskauppakamarin
tilintarkastuslautakunnan pitämään tilintarkastajarekisteriin.
VALMENNUSKOULUTUS KHT-
TUTKINTOON JA TILINTARKASTA-
JAN URALLE
Muun muassa eräät yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset
järjestävät kursseja KHT-tutkintoon ja tilintarkastajan
uralle valmentautumista varten. Tietojen päivitys ja
teorian käytäntöön soveltamiseen valmentautuminen
täydentävät käytännön kokemusta ja teoriaopintoja
korkeakoulussa. Lisätietoja kannattaa hakea suoraan
oppilaitoksista ja Internetistä.
Yksi vaihtoehto on KHT-yhdistys – Föreningen CGR
ry:n KHT-valmennus, josta saa lisätietoja osoitteesta
www.kht.fi/koulutus/kht-valmennus.html.
10

LIITE 1
KHT-tilintarkastajien hyväksymisen edellytyksiä koskevat säädökset ennen uuden tilintarkastuslain
(459/2007) ja työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen (262/2008) voimaantuloa
Voimassa haettaessa vuosien 2008–2012 KHT-tutkintoihin
tilintarkastuslaki (936/94) 4 ja 6 §
laki tilintarkastuslain muuttamisesta (322/00) ja (767/01)
kauppa- ja teollisuusministeriön päätös KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavasta käytännön kokemuksesta
(519/95)
kauppa- ja teollisuusministeriön päätös KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavasta käytännön kokemuksesta
annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta (1326/96)
kauppa- ja teollisuusministeriön asetus KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavasta käytännön kokemuksesta
annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta (350/00)
kauppa- ja teollisuusministeriön päätös KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavista opinnoista (1325/96)
kauppa- ja teollisuusministeriön asetus KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavista opinnoista annetun
kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta (351/00)
kauppa- ja teollisuusministeriön päätös KHT- ja HTM-tutkintojen sisällöstä (1477/95)

LIITE 2
KHT-tutkintoon vaadittavat opinnot ennen uuden tilintarkastuslain (459/2007) ja työ- ja
elinkeinoministeriön asetuksen (262/2008) voimaantuloa
Voimassa haettaessa vuosien 2008–2012 KHT-tutkintoihin
KHT-tutkintoon hyväksyttävän hakijan on täytettävä seuraavat yliopisto-opintoja 12 koskevat vaatimukset:
Laskentatoimen opinnot vähintään 40 ov, joihin sisältyy laskentatoimen aineopintokokonaisuus
(min. 35 ov) sekä syventäviä tilintarkastuksen opintoja (min. 4 ov)
Tilintarkastusta koskevat
opinnot min. 12 ov (joista
min. 4 ov syventäviä
opintoja)
Kirjanpitoa ja tuloslaskentaa
koskevat
opinnot
(min. 12 ov)
Johdon laskentatoimea
koskevat
opinnot
(min. 8 ov)
Rahoitusta koskevat
opinnot (min. 4
ov)
Vaadittaviin 8 opintoviikon tilintarkastusta koskeviin aineopintoihin voidaan lukea seminaarityö, jos sen
aiheena on tilintarkastus. Pro gradu -tutkielma kuuluu syventäviin opintoihin. Jos tutkielman aiheena on tilintarkastus,
se voidaan lukea vaadittaviin vähintään 4 opintoviikon syventäviin opintoihin.
Oikeustieteen opinnot vähintään 20 ov, joihin sisältyy oikeustieteen perusopintokokonaisuus (min.
15 ov)
Yritystoimintaa koskevat
opinnot
(min. 4 ov)
Vero-oikeutta koskevat
opinnot
(min. 4 ov)
Siviili- ja työoikeutta
koskevat opinnot (min. 4
ov)
Muut opinnot eli vähintään 15 ov laajuiset kauppa- ja taloustieteelliset yleisopinnot
Liiketalous
(min. 1 ov)
Kansantalous
(min. 1 ov)
Talousmatematiikka
(min.
1 ov)
Tilastotiede
(min. 1 ov)
Tietojärjestelmätiede
(min.
1 ov)
Muut hyväksi luettavat yliopisto-opinnot
Edellä mainittujen opintojen lisäksi hakijan hyväksi voidaan tapauskohtaisesti lukea muita vastaavia opintoja
yliopistossa Suomessa tai ulkomailla, jos ne laajuudeltaan ja sisällöltään vastaavat edellä tarkoitettuja
opintoja. Hakijan on osoitettava opintojen vastaavuus esittämällä suomalaisen yliopiston laatima vastaavuustodistus.
Vastaavuustodistuksen voi saada, jos muualla suoritetut opinnot yliopiston käsityksen
mukaan vastaavat opintoja kyseisessä yliopistossa Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa suoritettuun ekonomin
tutkintoon sisältyvien oikeustieteen opintojen ei yleensä voida katsoa vastaavan KHT-tutkintoon
vaadittavia oikeustieteen opintoja, koska ne eivät koske Suomen oikeusjärjestelmää.
12 Vaadittavien opintojen laajuudet opintoviikoissa perustuvat kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen KHT- ja HTM-tutkintoihin
vaadittavista opinnoista (1325/1996) sekä kauppa- ja teollisuusministeriön asetukseen KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavista
opinnoista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta (351/2000). KHT-tutkintoon hakijan opintoja arvioidaan
tarvittaessa opintopistein yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaan.

LIITE 3
Poikkeuksellisen hyväksymisen vaatimukset ennen uuden tilintarkastuslain (459/2007) ja
työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen (262/2008) voimaantuloa
Voimassa haettaessa vuosien 2008–2012 KHT-tutkintoihin
Hakija, jolla ei ole vaadittavaa perustutkintoa ja/tai tilintarkastuksen kokemusta, voi tietyin edellytyksin
tulla hyväksytyksi KHT-tilintarkastajaksi. Hakijan on kuitenkin täytettävä muut hyväksymisen edellytykset,
kuten opintoja koskevat vaatimukset.
KHT-tutkintoon voidaan hyväksyä hakija, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, mutta joka
on työskennellyt seitsemän vuoden ajan päätoimisesti seuraavissa vaativissa laskentatoimen, rahoituksen
ja oikeustieteen tehtävissä. Lisäksi hakijalla on oltava riittävä tilintarkastuksen kokemus kauppa- ja
teollisuusministeriön asetuksen (350/00) 2 tai 3 §:n mukaisesti.
POIKKEUKSELLINEN HYVÄKSYMINEN KHT-TUTKINTOON, HYVÄKSYTTÄVÄ KOKEMUS (7
VUOTTA)
- HTM-tilintarkastajana
- toimitusjohtajana, toimitusjohtajan varamiehenä, talousjohtajana, sisäisen tarkastuksen päällikkönä
tai muussa vastaavassa tehtävässä
julkisesti noteeratussa yhtiössä 13 tai
yhteisössä tai säätiössä, jossa vähintään kaksi seuraavasta kolmesta edellytyksestä täyttyy:
- taseen loppusumma on yli 25 miljoonaa euroa
- liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa
- palveluksessa on keskimäärin yli 300 henkilöä
tai sellaisen konsernin emoyrityksessä, jonka konsernin osalta vähintään kaksi edellä mainituista kolmesta
edellytyksestä täyttyy.
Jos hakijalla on 15 vuoden päätoiminen kokemus edellä mainituista vaativista laskentatoimen, rahoituksen
ja oikeustieteen tehtävistä, hänen ei tarvitse täyttää vaatimusta ylemmästä korkeakoulututkinnosta
eikä tilintarkastuksen kokemuksesta.
Poikkeuksellisen hyväksymisen edellytysten täyttymisen osoittaminen
Jos hakija haluaa vedota poikkeukselliseen hyväksymiseen, hänen on osoitettava, että hän täyttää poikkeuksellisen
hyväksymisen edellytykset. Esimerkiksi hakijan, joka on toiminut suuryrityksen toimitusjohtajana
7 vuoden ajan, on osoitettava, että yritys, jonka toimitusjohtajana hän on työskennellyt, täyttää
yrityksen kokoa koskevat vaatimukset kaikkina 7 vuotena.
13 Tässä julkisesti noteeratulla yhtiöllä tarkoitetaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (1326/96) 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa
ja 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittua yhteisöä tai säätiötä, joka on laskenut liikkeeseen arvopaperimarkkinalaissa (495/89) tarkoitetulla
tavalla julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin.

LIITE 4
KHT-TUTKINTOON LIITTYVÄT MAKSUT VUONNA 2009
Maksut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön tilintarkastuslain (459/2007) 55 §:n nojalla antamaan
asetukseen Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan ja kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnan
maksullisista suoritteista (107/2008).
KHT-hyväksymishakemuksen käsittelymaksu
30 euroa
KHT-tutkintoon osallistumismaksu
610 euroa
Maksut tutkintojen lisätehtävistä:
1-3 opintopisteen laajuiset lisätehtävät 180 euroa
4-6 opintopisteen laajuiset lisätehtävät 360 euroa
7-9 opintopisteen laajuiset lisätehtävät 540 euroa
Kelpisuuskokeen osallistumismaksu
KHT-hakijalta
305 euroa
Ennakkotieto hyväksymisen edellytysten
täyttymisestä
60 euroa
Muut suoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein.

LIITE 5
HAKEMUKSET KHT-TUTKINTOIHIN SEKÄ
TUTKINTOIHIN HYVÄKSYTYT 19912008
Vuosi
KHTtutkintoon
hakeneet
KHTtutkintoon
hyväksytyt
1991 145 113
1992 169 129
1993 177 155
1994 188 155
1995 197 150
1996 158 123
1997 120 74
1998 75 59
1999 71 58
2000 141 123
2001 133 116
2002 127 117
2003 138 133
2004 95 88
2005 91 87
2006 87 83
2007 85 82
2008 108 106

LIITE 6
KHT-tutkinnoissa 1994-2008 hyväksytyt
tutkinnossa hyväksytyt, kpl
tutkinnossa hyväksytyt, % osallistuneista
60
50
40
30
20
10
34
31
44
35
36
36
32
29
17
14
9
48
45 46
35
57
52
34
34 33
45
28 29
36
21
33
27
25
23 23
0
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
1400
KHT‐ ja HTM‐tilintarkastajien lukumäärän kehitys 1925‐2009
1210
111410911037992
943
896
845 829 801 776 760 742 735
1200
1000
1021
800
600
400
200
0
705
480
595 587 592 586 604 629 660 697 710 707 713 696 703
350
434
196
35 84 89 112
KHT‐tilintarkastajat
HTM‐tilintarkastajat