<strong>HTM</strong>-<strong>TUTKINTO</strong> <strong>12.9.1999</strong> LIITE 1 2-OSA 1(13) TILINTARKASTUSKERTOMUS JA MUUT RAPORTIT SISÄLLYS Sivu Hallituksen toimintakertomus 2 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 4 Tuloslaskelmat 5 Taseet 6 Rahoituslaskelmat 7 Liitetiedot 8 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 13 Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitus 13 Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä 13
Rautatukku Oy HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Rautatukku-konserni harjoittaa rautakauppatavaroiden ja lvi-laitteiden maahantuontia, valmistusta, kokoonpanoa, tukku- ja vähittäiskauppaa sekä asennustoimintaa ja näihin toimintoihin liittyvien hallintopalvelujen tuottamista. Konsernin erityisenä vahvuutena ja osaamisalueena ovat kattavat ja tehokkaat varastointi- ja logistiikkapalvelut. Konsernisuhteet Rautatukku Oy on emoyhtiö konsernissa, johon kuuluu neljätoista toimivaa yhtiötä. Rautatukku Oy:n tytäryhtiöitä ovat Helsingin Rautatukku Oy, Itä-Suomen Rautatukku Oy, Jyväskylän Rautatukku Oy, Pohjois-Suomen Rautatukku Oy, Rautakiinteistöt Oy, Turun Rautatukku Oy, Rautatukku AB (Tukholma), Rautatukku AO (Moskova), Rautatukku A/S (Oslo), Rautatukku A/S (Kööpenhamina), Rautatukku As (Tallinna), Rautatukku SIA (Riika) ja Rautatukku UAB (Vilna). Konsernin taloudellinen kehitys Konsernin liikevaihto oli päättyneellä tilikaudella 735,2 Mmk (edellisellä tilikaudella 628,0 Mmk). Liikevaihdon sisältö ja tilinpäätöksen vertailuluvut on muutettu uuden kirjanpitolain mukaisiksi. Tilinpäätös on myös muutoin laadittu uuden kirjanpitolain ja uudistetun osakeyhtiölain mukaisesti. Konsernin liikevoitto oli 13,5 Mmk (15,9 Mmk). Liikevoitto oli 1,8 % (2,5 %) liikevaihdosta. Voitto ennen veroja oli 8,7 Mmk (9,2 Mmk). Oman pääoman tuotto oli 16,3 % (19,5 %). Konsernin kannattavuuden kehitys ei vastannut asetettuja tavoitteita. Erityisesti Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Venäjän yhtiöissä kannattavuus ei edelleenkään vastannut tavoitteita. Kaikissa konserniyhtiöissä kulurakennetta on tervehdytetty ja toimintoja tehostettu lokakuusta 1998 lähtien. Konsernin omavaraisuusaste oli 12,8 % (10,0 %). Omavaraisuusastetta paransi eniten kesäkuussa 1999 päätetty osakepääoman korotus. Konsernin rahoitusasema pysyi hyvänä koko tilikauden. Toiminnan kasvusta huolimatta tavoitteena on saada omavaraisuusaste jatkossa yli 15 %:n. Paranevan ja kaupan alalle riittävän omavaraisuusasteen avulla voidaan kasvattaa toimintojen maantieteellistä kattavuutta. Investoinnit Konsernin tilikauden investoinnit olivat 11,9 miljoonaa markkaa. Suurimmat investoinnit kohdistuivat kuljetuskalustoon sekä varasto- ja myymäläkalusteisiin. Konserniyhtiöissä siirrytään euron käyttöön siten, että 1.7.1999 lukien sijoituksissa, markkinoinnissa, hinnoittelussa, maksuliikenteessä, sopimuksissa ja muissa myyntiasiakirjoissa, atkohjelmissa sekä viranomaisraporteissa aletaan käyttää euroa Suomen markan asemesta kuitenkin siten, että palkat ja eläkkeet lasketaan sekä maksetaan edelleen Suomen markkoina 31.12.2001 asti. Kirjanpito 1.7.2001 lukien pidetään euroina ja ensimmäinen euromääräinen tilinpäätös laaditaan 30.6.2002. Konserniyhtiöiden osakepääomaa ja osakkeen nimellisarvoa koskevat ratkaisut euron käyttöönoton johdosta tehdään vuoden 2001 loppupuolella. Konserni on kartoittanut euron käyttöönottoon liittyvät vaikutukset. Euroon siirtymisen ei arvioida vaikuttavan merkittävästi konserniyhtiöiden toimintaan. Osakepääoma, osakeannit ja osakeantivaltuudet Ylimääräinen yhtiökokous päätti kesäkuussa 1999 yhtiön osakepääoman korottamisesta 500 000 markalla. Korotus suunnattiin osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Putki Consulting Oy:lle. Osakeannissa annettujen osakkeiden merkintähinta oli 15,00 markkaa osakkeelta. Merkintähinta perustui yhtiön osakkeiden käypään arvoon toukokuun alussa 1999. Merkittäväksi annetut osakkeet edustivat 10,6 % yhtiön osakkeista ja niiden tuottamista äänistä ennen merkittäväksi annettuja uusia osakkeita. 2