HTM-TUTKINTO 12.9.1999 - Kauppakamari

KESKUSKAUPPAKAMARI 1 (11) 

Tilintarkastuslautakunta 

HTM-TUTKINTO 12.9.1999 

______________________________________________________________________ 

OHJEET VASTAAJILLE 

1. Ainoastaan tutkinnon järjestäjän antamille vastauspapereille 

kirjoitetut vastaukset otetaan arvostelussa huomioon. 

2. Jokaisen tehtävän vastaus on kirjoitettava eri paperille. 

3. Vastaukset on kirjoitettava selvällä käsialalla. 

4. Tehtävämonistetta ei tarvitse palauttaa. 

______________________________________________________________________ 

1-OSA 

HYVÄ TILINTARKASTUSTAPA JA HYVÄ KIRJANPITOTAPA (3 tuntia) 

Vastaa seuraaviin tehtäviin (1−4) tehtäväkohtaisten tietojen perusteella. 

Vastaa voimassa olevien säädösten sekä hyvän tilintarkastustavan ja hyvän 

kirjanpitotavan perusteella, ellei tehtävästä muuta ilmene. Perustele vastauksesi. 

Tehtävä 1 (40 min) 

Toimit KHT-yhteisö Tilintarkastus-Ihme Oyj:ssä tilintarkastusapulaisena. Kovan työpäivän iltana 

olet nauttimassa kupillista kuumaa KHT-yhteisö Tilintarkastus-Ihme Oyj:n Helsingin 

pääkonttorin taukotilassa. Kännykkäsi soi. Puhelimessa on kauppatieteiden ylioppilas Kukkamaaria 

Kemppainen, joka työskentelee tilintarkastusapulaisena KHT-yhteisö Tilintarkastus-Ihme 

Oyj:n tytäryhtiön, HTM-yhteisö Tilintarkastus-Työ Ky:n palveluksessa Oulussa. 

Olet toiminut Kemppaisen työhön perehdyttäjänä. 

Huolestunut Kemppainen kertoo, että juuri saapuneen telefaxin mukaan emoyhtiön, KHTyhteisö 

Tilintarkastus-Ihme Oyj:n palveluksessa olevat KHT-tilintarkastajat ovat yöjunalla 

matkalla Helsingistä Ouluun. Tilintarkastus-Ihme-konsernin sisäisiin toimintatapoihin kuuluu, 

että emoyhtiön KHT-tilintarkastajat tarkastavat tilintarkastuksen laadunvalvonnan toimivuuden 

kaikissa konserniyhtiöissä. 

Nyt KHT-yhteisö Tilintarkastus-Ihme Oyj:n laaduntarkastajat haluavat tehdä tarkastuksen 

HTM-yhteisö Tilintarkastus-Työ Ky:ssä. He haluavat heti aamulla Ouluun saavuttuaan tutustua 

eräiden HTM-yhteisö Tilintarkastus-Työ Ky:n tilintarkastusasiakkaiden työpapereihin. 

Samalla he haluavat haastatella nimeämiään toimiston HTM-tilintarkastajia. Laaduntarkastajat 

ovat pyytäneet Kemppaista kokoamaan mapit val-

2 

miiksi, mistä telefaxin mukaan on sovittu HTM-yhteisön toimitusjohtajan, HTM Aapo Ankan 

kanssa. 

Kemppainen epäilee, että tilintarkastuslaki estää Suomessa kyseisten tietojen antamisen, 

koska laaduntarkastajat eivät ole HTM-yhteisö Tilintarkastus-Työ Ky:n palveluksessa. 

Kemppainen ei mielestään voi kerätä työpaperimappeja valmiiksi, ennen kuin asiaan saadaan 

varmuus. Kemppainen muistelee, että hänen edellisessä työpaikassaan HTM-yhteisö 

Passiiva Ky:ssä tilintarkastajien työpapereita ei vaadittaessa annettu edes verotarkastajalle, 

koska hän olisi käyttänyt niitä kerätäkseen tietoja tilintarkastusasiakkaista eikä tilintarkastustoimistosta. 

HTM-yhteisö Passiiva Ky:ssä vain kunkin tarkastusryhmän esimiehellä oli 

lupa katsoa tilintarkastajan työpapereita tilintarkastajan itsensä lisäksi. 

Kemppainen muistelee lukeneensa HTM-yhteisö Passiiva Ky:n työntekijöilleen laatimasta tilintarkastajan 

käsikirjasta, että tilintarkastajien työpaperimapit ovat kunkin tilintarkastajan 

henkilökohtaista omaisuutta ja ettei niitä saa näyttää kenellekään ulkopuoliselle ilman tilintarkastusasiakkaan 

ja HTM-yhteisö Passiiva Ky:n toimitusjohtajan lupaa. Kemppaisen mielestä 

HTM-yhteisö Tilintarkastus-Työ Ky:ssä pitäisi noudattaa samaa käytäntöä kuin HTMyhteisö 

Passiiva Ky:ssä eikä näyttää tilintarkastajien työpapereita emoyhtiön laaduntarkastajille, 

ennen kuin asiakkailta on saatu suostumukset. Kemppaisen mielestä vain tuomioistuin 

voi velvoittaa tilintarkastajan antamaan luottamuksellisia asiakastietoja ja työpapereissa 

olevia muita tietoja. 

Epäilet, että Kemppainen on ainakin osittain väärässä ja oikaiset häntä mielellään. 

Tehtävä: 

Selvitä, millä edellytyksillä HTM-yhteisö Tilintarkastus-Työ Ky voi lain ja hyvän 

tilintarkastustavan mukaan luovuttaa sen palveluksessa olevien tilintarkastajien 

työpapereita Helsingistä saapuville laaduntarkastajille. Millä edellytyksillä työpapereita voi 

luovuttaa poliisille, veroviranomaiselle tai muulle viranomaiselle? Selvitä myös, millä 

edellytyksillä HTM-yhteisö Tilintarkastus-Työ Ky tai tilintarkastajan työpaperit laatinut 

tilintarkastaja voi kieltäytyä työpapereiden antamisesta poliisille, veroviranomaiselle tai 

muulle viranomaiselle.


3 

Telebon Oy on telekommunikaatioalan alihankkijana toimiva yhtiö. Yhtiön tilikausi on 1.7.– 

30.6. Telebon Oy:n hallitus on valmistellut 30.9.1999 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle 

seuraavan ehdotuksen. 

Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle päätöksiksi (yhtiökokouksen kokouspöytäkirjaan 

30.9.1999): 

…… 

Asia 5 

Hallituksen ehdotuksen 13.8.1999 mukaisesti yhtiön osakepääomaa korotetaan yhteensä 

5 000 000 (viidellä miljoonalla) markalla antamalla yhteensä 500 (viisisataa) 

kappaletta uusia, 10 000 (kymmenentuhannen) markan nimellisarvoisia osakkeita. 

Kustakin osakkeesta on maksettava 11 000 (yksitoistatuhatta) markkaa. Merkintähinta 

perustuu osakkeen nimellisarvoon, johon on lisätty 10 %. Näin saatu merkintähinta 

on jonkin verran alle osakkeen substanssiarvon. 

Oikeus merkitä osakkeita on merkintäetuoikeutensa mukaisesti yhtiön osakkeenomistajilla. 

Merkintäaika on 1.–15.11.1999. Maksu osakkeista on suoritettava 31.12.1999 

mennessä. Hallituksella on valtuudet päättää menettelystä yli- tai alimerkintätilanteissa. 

Hallituksen ehdotuksen 13.8.1999 mukaisesti tarjotaan maksullisia optio-oikeuksia 

pöytäkirjan liitteenä olevassa nimiluettelossa mainituille yhtiön avainhenkilöille. Osakkeenomistajien 

merkintäetuoikeudesta poiketaan siksi, että yrityksen tärkeimmät 

avainhenkilöt halutaan sitouttaa tiukemmin yhtiöön. 

Optio-oikeuksien merkintähinta on 500 mk/kpl. Optio-oikeuksien merkintäaika on 1.– 

30.11.1999. Oikeuksien nojalla on mahdollisuus merkitä Telebon Oy:n maksullisia 

osakkeita 1.4.–30.11.2000 hintaan 12 700 mk/kpl. Yhdellä optio-oikeudella voi merkitä 

yhden osakkeen. Merkintähinta perustuu osakkeen substanssiarvoon, joka on järjestettävän 

osakeannin jälkeen noin 11 200 mk/osake, jos ei oteta huomioon kertyvää 

voittoa, joka on tarkoitus jakaa osakkeenomistajille osinkoina. 

Maksu optio-oikeuksista on suoritettava kuukauden kuluessa optio-oikeuden merkinnästä. 

Maksu optio-oikeuden nojalla merkitystä osakkeesta on suoritettava kuukauden 

kuluessa merkinnästä.

Tehtävä: 

4 

a) Laadi luettelo osakepääoman korotuksen vaatimista tarkastustoimenpiteistä. 

b) Laadi Telebon Oy:lle osakepääoman korotuksessa tarvittava(t) lausuntoja/tai todistusluonnos(-luonnokset). 

c) Laadi Telebon Oy:n hallituksen optio-oikeuksia koskevasta ehdotuksesta annettava(t) 

lausuntoja/tai todistusluonnos(-luonnokset). 


Ratkaise seuraavat tehtävät. Kaikkiin kohtiin a−e edellytetään annettavan ratkaisun lisäksi 

perustelu ratkaisun kaikilta osin. Tilinpäätöskäsittelyä ja/tai kirjauksia koskevissa kohdissa 

tileiksi on valittava kirjanpitoasetuksen (1339/97) mukaisessa tuloslaskelma- ja tasekaavassa 

esiintyvät erät täsmälleen oikeannimisinä. 

a) Oy Energia Ab perii uusilta asiakkailtaan liittymismaksuja, jotka liittymissopimuksen 

mukaan ovat siirrettävissä toiselle henkilölle. Sopimusehtojen mukaan tietyissä tilanteissa 

Oy Energia Ab palauttaa suoritetun liittymismaksun asiakkaalleen. Oy Energia 

Ab oli ennen kirjanpitolainsäädännön vuoden 1997 uudistamista merkinnyt perimänsä 

liittymismaksut omana eränään taseen vastattaviin varausten pääryhmän ja vieraan 

pääoman pääryhmän väliin. 

Oy Energia Ab siirtyy soveltamaan uutta kirjanpitolakia (1336/97) ja kirjanpitoasetusta 

(1339/97) tilikaudelta 1.1.−31.12.1999 laadittavassa tilinpäätöksessään. Millä 

vaihtoehtoisilla tavoilla se voi esittää tilinpäätöksessä asiakkailta perityt liittymismaksut? 

b) Oy Optimitulos Ab on konsulttitoimisto, joka ostaa oman palvelutuotantonsa ohessa 

alihankintapalveluita oman alansa muilta yrityksiltä. Vuonna 1999 yhtiö on ostanut 

alihankkijoilta ulkopuolisia palveluita sellaisia projekteja varten, jotka luovutetaan tilaajille 

vuonna 1999. Ulkopuolisina palveluina Oy Optimitulos Ab:n kirjanpitoon on kirjattu 

vuonna 1999 myös yhtiön käyttämän kirjanpitotoimiston veloituksia samoin kuin 

perintätoimiston veloituksia, jotka eivät koske konsulttitoimintaa vaan yhtiön omaa taloushallintoa. 

Millä tavoin Oy Optimitulos Ab esittää edellä mainituista ostetuista palveluista vuonna 

1999 aiheutuneet menot 31.12.1999 päättyvältä tilikaudelta laadittavassa tilinpäätöksessään?

5 

c) Cyber Shop Oy kuuluu vähittäismyyntiketjuun, jossa on käytössä kantaasiakasmarkkinointijärjestelmä, 

jota hoitaa koko ketjun osalta erillinen markkinointiyhtiö 

Cyber Marketing Oy. Asiakkaille kertyy tehtyjen ostojen perusteella pisteitä. Kun 

asiakkaan pisteet ylittävät tietyn rajan, Cyber Marketing Oy lähettää asiakkaalle pisteseteleitä, 

jotka ovat käypiä maksuvälineitä kaikissa vähittäismyyntiketjun liikkeissä. 

Cyber Marketing Oy veloittaa asiakasmarkkinointikustannukset kuukausittain vähittäiskaupoilta 

sovittuna prosenttiosuutena niiden kanta-asiakasmyynnistä. 

Miten asiakasmarkkinointiveloitukset esitetään 

1) Cyber Marketing Oy:n tilinpäätöksessä ja 

2) Cyber Shop Oy:n tilinpäätöksessä? 

d) Tehdas Oy:n pääkirjanpitoon 31.7.1999 sisältyi seuraavia eriä: 

* Ennakonpidätysvelka 5 000 (kredit) 

* Sotu-maksuvelka 500 (kredit) 

* TEL-velka 1 000 (kredit) 

* Lomapalkkavelka 10 000 (kredit) 

* Arvonlisäverosaaminen 2 500 (debet) 

* Arvonlisäverovelka 6 000 (kredit) 

* Vuoden 1998 vahvistettuun tuloverotukseen 

liittyvä velka 

1 000 (kredit) 

* Tilikauden tuloverojen suoriteperusteisesta 

kirjaamisesta aiheutunut velka 


* Korkomenojen suoriteperusteisesta kirjaamisesta 

aiheutunut velka 


Miten edellä mainitut erät esitetään Tehdas Oy:n 31.7.1999 päättyneeltä tilikaudelta 

laadittavassa tilinpäätöksessä? 

e) Mega Project Oy harjoittaa elektroniikka-alan tuotteiden valmistusta. Yhtiön kirjanpitoon 

on tilikaudella 1.8.1998−31.7.1999 kirjattu tutkimus- ja kehitysmenojen tilille menoina 

yhteensä 3,2 miljoonaa markkaa, jotka jakaantuvat seuraavasti: 

* Ulkopuoliselle Tutkimus Oy:lle suoritetut menot selvityksestä, jolla 

kartoitettiin toimialan tulevaisuudennäkymiä (1,0 miljoonaa markkaa) 

* Matkamenot, jotka ovat aiheutuneet yhtiön johtoryhmässä ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa 

työskentelevän henkilöstön ulkomaanmatkasta. Matkan

6 

tavoitteena oli tukea Mega Project Oy:n uusien tuotevaihtoehtojen kartoittamista 

(0,4 miljoonaa markkaa) 

* Tutkimus- ja kehitystoiminnan projekteissa toimivan henkilökunnan henkilöstömenot. 

Nämä jakaantuvat seuraavasti: 

* Vuonna 2000 markkinoille tuotavan uuden tuotteen suunnittelu (0,6 miljoonaa 

markkaa) 

* Nykyisin tuotannossa olevien tuotteiden laadun parantamiseen liittyvä 

suunnittelu (0,5 miljoonaa markkaa) 

* Koulutusmenot (0,4 miljoonaa markkaa) 

* Tutkimus- ja kehittämistoimintaa varten ostetut palvelut 

(0,3 miljoonaa markkaa). 

Millä vaihtoehtoisilla tavoilla yhtiöoikeudelliset säännökset huomioon ottaen edellä 

mainitut erät voidaan esittää Mega Project Oy:n 31.7.1999 päättyneeltä tilikaudelta 

laadittavassa tilinpäätöksessä? 


Olet Asunto Oy Vintin yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 

15.4.1999 tehtiin muun muassa seuraavat päätökset. 

Päätettiin hallituksen esityksen mukaisesti kirjata tilikauden 1.1.–31.12.1998 voitto 74,68 

markkaa vapaan oman pääoman lisäykseksi. Osinkoa ei jaeta. 

Vahvistettiin tilikauden 1.1.–31.12.1999 talousarvio hallituksen esityksen mukaisena. Vuoden 

1999 vastikkeet ovat seuraavat: 

1.1.–30.4. 1.5.–31.12. 

Hoitovastike 6,20 mk/osake/kk 6,70 mk/osake/kk 

Korjauslainavastike 0,70 mk/osake/kk 0,60 mk/osake/kk. 

Korjausrahastovastiketta ei kerätä vuonna 1999. Vastikkeiden maksupäivä on kuukauden 

3. päivä. 

Hyväksyttiin hallituksen esittämä parvekelinjojen korjaussuunnitelma. Asunto-osakeyhtiön 

parvekkeiden peruskorjaus alkaa 1.7.1999. Urakka valmistuu viimeistään 30.9.1999. Urakoitsijaksi 

valittiin Parvekkeentekijät Oy. Urakkahinta on 2 000 000 markkaa.

7 

Hallitus on neuvotellut asunto-osakeyhtiölle enintään 2 000 000 markan peruskorjauslainan 

Ankkapankista. Koko laina on nostettavissa 1.7.1999. Osakkaat voivat maksaa osuutensa 

parvekeurakasta hankeosuutena hallituksen laatiman hankeosuuslaskelman perusteella. 

Asunto Oy Vintin korjausrahastosta käytetään 20 623,50 markkaa parvekeurakkamenojen 

kattamiseen. Urakan valvontakustannukset ja uusien panttikirjojen käsittelymaksut katetaan 

hoitovastikkeella. 

Parvekeurakan hankeosuuksien maksupäiväksi sovittiin 15.6.1999. Nostettavan lainan hoitokulujen 

kattamiseksi ryhdytään perimään vastiketta heinäkuusta 1999 alkaen. Hallitus valtuutettiin 

päättämään vastikkeen määrästä. 

Vuonna 1997 Asunto Oy Vintillä oli myös ikkunoiden uusimista varten otettu laina. Yhtiön 

taseessa per 31.12.1998 on enää kattojen peruskorjaukseen vuonna 1992 otettu laina. Lainan 

lyhennysten ja muiden lainanhoitokulujen kattamiseksi peritään korjauslainavastiketta. 

Lainasta vastasi 1.1.1999 yhtiön kaikista 4 583 osakkeesta 1 332 osaketta. Lainaa on 

31.3.1999 lyhennetty 5 928,20 markalla. 31.12.1999 lainaa lyhennetään 

6 000 markalla ja maksetaan korko koko vuodelta. Pankin kanssa on sovittu, että korkovuodessa 

on 360 päivää. 

Hallitus on päättänyt, että osakkaiden velkaosuussuorituksia otetaan vuonna 1999 vastaan 

kahtena ajankohtana 30.6. ja 31.12. 

Oheisena on laina-/velkaosuuslaskelma, jonka perusteella huoneiston A9 osakas (osakenumerot 

1143–1307) on maksanut 24.6.1999 yhtiön pankkitilille 3 316,50 markkaa. 

Tehtävä: 

a) Tarkasta, onko laina-/velkaosuuslaskelma oikein laadittu. Jos laskelmassa on virheitä, 

laadi korjattu laskelma. 

b) Miten päätetty korjausrahaston käyttö vaikuttaa Asunto Oy Vintin parvekekorjausurakasta 

laadittavaan hankeosuuslaskelmaan ja osakaskohtaisesti määriteltävään hankeosuuteen? 

c) Miten valvontakustannusten kattaminen hoitovastikkeella vaikuttaa Asunto Oy Vintin 

parvekekorjausurakasta laadittavaan hankeosuuslaskelmaan ja osakaskohtaisesti 

määriteltävään hankeosuuteen? 

d) Mitä olennaisia asioita hankelaskelman ja osakaskohtaisen hankeosuuslaskelman 

tarkastuksessa on tilikauden aikaisessa tarkastuksessa ja tilinpäätöstarkastuksessa 

otettava huomioon?

ASUNTO OY VINTTI LAINA-/VELKAOSUUSLASKELMA PER 30.6.1999 

KORJAUSLAINA / KATTOJEN PERUSKORJAUS 

8 

Tilikausi: 1.1.−31.12.1999 

RAHOITUSTUOTOT 

Vastiketuotot 

1 332 osaketta x 0,70 mk/osake/kk x 4 kk 3 729,60 mk 


RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ 

10 123,20 mk 

RAHOITUKSESTA JOHTUVAT MAKSUT 

Korko ajalta 1.1.−31.3.1999: 

lainapääoma: 30 000 mk; korkoprosentti: 5,5 % p.a. 

korkoaika: 90 pv 

Korko ajalta 1.4.−30.6.1999: 



Korko ajalta 1.7.−31.12.1999: 

lainapääoma: 30 000 mk; korkoprosentti 4,5 % p.a. 


Lainan lyhennys 31.3.1999 

Pankin toimitusmaksu 31.3.1999 

RAHOITUKSESTA JOHTUVAT MAKSUT YHTEENSÄ 

412,50 mk 

375,00 mk 

675,00 mk 

5 928,20 mk 

40,00 mk 

7 430,70 mk 

KORJAUSLAINAVASTIKEYLIJÄÄMÄ YHTEENSÄ 

LAINAPÄÄOMA 30.6.1999 

VELKAPÄÄOMA (24 071,80 mk + 2 692,50 mk) 

2 692,50 mk 

24 071,80 mk 

26 764,30 mk 

LAINAOSUUS PER OSAKE: 24 071,80 mk/1 332 osaketta 

VELKAOSUUS PER OSAKE: 26 764,30 mk/1 332 osaketta 

18,07 mk 

20,10 mk 

Huoneiston A9 osakkaan maksettavaksi muodostuva velkaosuus 

per 30.6.1999: 165 osaketta x 20,10 mk/osake = 3 316,50 mk.

ASUNTO OY VINTTI 

9 

TULOSLASKELMA 

(mk) 

1.1. - 

31.12.1998 1.1. - 31.12.1997 

Kiinteistön tuotot 

Vastikkeet 361 598,50 340 974,00 

Rahastosiirrot -20 623,50 0,00 

Vuokrat 26 820,00 29 915,00 

Käyttökorvaukset 19 290,00 18 825,00 

Muut kiinteistön tuotot 775,00 27,20 

Kiinteistön tuotot yhteensä 387 860,00 389 741,20 

Kiinteistön hoitokulut 

Henkilöstökulut -6 240,00 -6 240,00 

Hallinto -37 151,40 -45 866,00 

Käyttö ja huolto -28 224,00 -27 552,00 

Ulkoalueiden hoito -14 508,00 -12 717,00 

Siivous -16 213,00 -16 900,50 

Lämmitys -112 074,60 -103 943,30 

Vesi ja jätevesi -48 723,90 -50 403,90 

Sähkö -18 578,40 -18 035,30 

Jätehuolto -15 713,80 -15 761,90 

Vahinkovakuutukset -3 685,10 -3 393,70 

Kiinteistövero -21 116,00 -20 940,00 

Korjaukset -57 669,76 -32 458,45 

Muut hoitokulut -3 710,80 -3 710,70 

Kiinteistön hoitokulut yhteensä -383 608,76 -357 922,75 

HOITOKATE 4 251,24 31 818,45 

Poistot 

Rakennuksista ja rakennelmista -700,00 -26 900,00 

Koneista ja kalustosta -2 800,00 -4 000,00 

Poistot yhteensä -3 500,00 -30 900,00 

Rahoitustuotot ja -kulut 

Korkotuotot 196,04 52,34 

Muut rahoitustuotot 3 189,60 4 001,00 

Korkokulut -4 012,20 -4 818,87 

Muut rahoituskulut -50,00 -70,00 

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -676,56 -835,53 

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA 

ERIÄ, 

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 74,68 82,92 

TILIKAUDEN VOITTO 74,68 82,92


10 

TASE 31.12.1998 31.12.1997 

(mk) 

V A S T A A V A A 

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ- 

AIKAISET SIJOITUKSET 

Aineettomat hyödykkeet 

Aineettomat oikeudet 33 793,20 33 793,20 

Aineelliset hyödykkeet 

Tontti 460 229,23 460 229,23 

Rakennukset ja rakennelmat 4 731 340,71 4 732 040,71 

Koneet ja kalusto 6 808,50 9 608,50 

Sijoitukset 

Muut osakkeet ja osuudet 480,00 480,00 

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS 

Saamiset 

Vastike-, vuokra- ja käyttökorvaussaamiset 83,70 0,00 

Siirtosaamiset 815,00 685,00 

Rahat ja pankkisaamiset 62 961,52 42 119,89 

VASTAAVAA YHTEENSÄ 5 296 511,86 5 278 956,53 

V A S T A T T A V A A 

OMA PÄÄOMA 

Osakepääoma 2 291 500,00 2 291 500,00 

Rakennusrahasto 2 066 980,00 2 066 980,00 

Muut rahastot 

Yhtiökokouksen perustamat rahastot 

Lainanlyhennysrahasto 780 895,93 765 895,93 

Korjausrahasto 102 904,10 82 280,60 

Edellisten tilikausien tappio -25 779,30 -25 862,22 

Tilikauden voitto 74,68 82,92 

VIERAS PÄÄOMA 

Pitkäaikainen 

Lainat rahoituslaitoksilta 30 000,00 36 928,20 

Lyhytaikainen 

Vastike-, vuokra- ja käyttökorvausennakot 3 063,20 1 363,60 

Ostovelat 29 556,85 35 218,40 

Siirtovelat 5 388,20 4 569,10 

Lainat rahoituslaitoksilta 11 928,20 20 000,00 

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 5 296 511,86 5 278 956,53


11 

VASTIKELASKELMAT 

HOITORAHOITUS 31.12.1998 31.12.1997 

Hoitotulot 

Hoitovastikkeet 340 975,00 340 974,00 

Korjausrahastovastike 

4583 osaketta x 0,50 mk/osake x 9 kk 20 623,50 0,00 

Siirretty korjausrahastoon -20 623,50 0,00 

Vuokrat 26 820,00 29 915,00 

Käyttökorvaukset 19 290,00 18 825,00 

Muut kiinteistön tuotot 775,00 27,20 

Korkotuotot 196,04 52,34 

Hoitotulot yhteensä 388 056,04 389 793,54 

Hoitomenot 

Hoitokulut 383 608,76 357 922,75 

Korkokulut 875,00 973,57 

Hoitomenot yhteensä 384 483,76 358 896,32 

Hoitojäämä tilikaudelta +3 572,28 +30 897,22 

Edellisten tilikausien hoitojäämät +5,89 -30 891,33 

Siirtyvä hoitojäämä +3 578,17 +5,89 

PÄÄOMARAHOITUS (KORJAUSLAINAVASTIKE / 

KATTOJEN PERUSKORJAUS) 

Pääomatulot 

Pääomavastikkeet (Vuonna 1998 siirretty lainanlyhennysrahastoon 

lainanlyhennyksiä 

vastaava määrä 15 000 mk.) 18 189,60 13 992,00 

Pääomatulot yhteensä 18 189,60 13 992,00 

TÄSMÄYTYS TASEESEEN 

Pääomamenot 

Korkokulut 3 137,20 3 799,80 

Lainan lyhennykset 15 000,00 20 000,00 

Muut rahoituskulut 50,00 50,00 

Pääomamenot yhteensä 18 187,20 23 849,80 

Pääomajäämä tilikaudelta +2,40 -9 857,80 

Edellisten tilikausien pääomajäämät +1 647,90 +11 505,70 

Siirtyvä pääomajäämä seuraavalle tilikaudelle +1 650,30 +1 647,90 

Kokonaisjäämä 5 228,47 1 653,79 

Rahoitusomaisuus 63 860,22 42 804,89 

Lyhytaikainen vieras pääoma -38 008,25 -41 151,10 

Taseen rahoitusasema +25 851,97 +1 653,79 

Tase-ero 1998: käyttämätön rahasto 20 623,50 0,00

KESKUSKAUPPAKAMARI 1(2) 


HTM-TUTKINTO 12.9.1999 

OHJEET VASTAAJILLE 

1. Ainoastaan tutkinnon järjestäjän antamille vastauspapereille 

kirjoitetut vastaukset otetaan arvostelussa huomioon. 

2. Jokaisen tehtävän vastaus on kirjoitettava eri paperille. 

3. Vastaukset on kirjoitettava selvällä käsialalla. 

4. Tehtävämonistetta ei tarvitse palauttaa. 

2-OSA 

TILINTARKASTUSKERTOMUS JA MUUT RAPORTIT (4 tuntia) 1 

Vastaa seuraaviin tehtäviin (1−2) tehtäväkohtaisten tietojen perusteella. Vastaa voimassa 

olevien säädösten sekä hyvän tilintarkastustavan ja hyvän kirjanpitotavan perusteella, 

ellei tehtävästä muuta ilmene. 

Taustatiedot 

Rautatukku Oy on konsernin emoyhtiö. Rautatukku Oy:n ja sen kotimaisten tytäryhtiöiden 

tilintarkastajat ovat KHT-yhteisö Tilintarkastus-Ihme Oyj ja yhteisön palveluksessa työskentelevä 

KHT Antti-Jussi Lakka. Sinä työskentelet tilintarkastusapulaisena KHT-yhteisö Tilintarkastus-Ihme 

Oyj:ssä. Olet jo kolmen vuoden ajan vastannut monista tarkastustoimenpiteistä 

Rautatukku Oy:ssä ja sen kotimaisissa tytäryhtiöissä. 

Rautatukku Oy:llä on kolmetoista liiketoimintaa harjoittavaa tytäryhtiötä, jotka sijaitsevat 

Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä. 

Rautatukku Oy:öön on keskitetty konsernin taloushallinto, rahoitustoiminnot, tietojärjestelmät 

ja strategiset asiat. Tytäryhtiöt harjoittavat rautakauppatavaroiden ja lvi-laitteiden maahantuontia, 

tukku- ja vähittäiskauppaa sekä asennustoimintaa. Konserniyhtiöillä on 20 vähittäismyymälää 

ja kolme tukkumyymälää Suomessa. Konsernin ulkomaiset tytäryhtiöt harjoittavat 

vähittäiskauppaa ja tukkumyyntiä kotimaansa pääkaupungissa. 

1 Tutkinnon 2-osaan kuuluvat liitteet 1 ja 2. Tehtävän yhteydessä esittämättömillä hallinto- ja kirjanpitoasiakirjoilla 

tai tehtävässä mainituilla, mutta siitä puuttuvilla liitteillä ei ole merkitystä tehtävän ratkaisun kannalta. Tehtävän 

ratkaisun kannalta ei ole merkitystä sillä, että tilinpäätöslukuja on esitetty joissakin kohdissa tuhansina tai 

miljoonina markkoina. Tehtävässä ei ole merkitystä sillä, mille viikonpäiville päivämäärät sijoittuvat.

2 

Rautatukku-konsernin kasvu on viime vuosina perustunut liiketoimintojen tuote- ja palveluvalikoiman 

sekä maantieteellisen kattavuuden laajenemiseen. Konserni on kasvanut myös 

yritysostoilla. 

Tehtävä 1 (9,00 pistettä) 

Mitä puutteita ja/tai virheitä on Rautatukku Oy:n kirjanpidossa, tilinpäätöksessä, konsernitilinpäätöksessä 

ja/tai hallinnossa? Ota vastauksessasi erikseen kantaa myös tilintarkastajakollegasi 

10.9.1999 päivätyssä työpaperiyhteenvedossa esittämiin näkemyksiin. 

Esitä mahdollisten puutteiden ja/tai virheiden markkamäärä, laatu ja yksityiskohtaiset perustelut. 

Esitä myös, miten puutteet ja/tai virheet voidaan korjata. Ota vastauksessasi kantaa 

siihen, miten kukin havaitsemasi puute tai virhe vaikuttaisi erikseen tai yhdessä muiden 

puutteiden ja/tai virheiden kanssa tilintarkastajien raportointiin, ellei puutetta tai virhettä korjata. 

Laadi vastauksesi työpapereiden muotoon seuraavan mallin mukaisesti siten, että työpapereista 

ilmenee tarkastettu asia, tarkastushavainto ja sen perusteltu arviointi, puutteen ja/tai 

virheen korjausmenettely sekä tarkastushavainnon vaikutus raportointiin. 

VASTAUSMALLI 

KHT-yhteisö Tilintarkastus-Ihme Oyj Päiväys: 12.9.1999 

Rautatukku Oy:n tilintarkastus Tilikausi 1.7.1998−30.6.1999 Tarkastaja: K.Kokelas 

1 

2 

Tarkastettu asia 

Tarkastushavainto, sen perusteltu 

arviointi ja korjausmenettely 

Vaikutus raportointiin 

jne. 

Tehtävä 2 (1,00 pistettä) 

Laadi Rautatukku Oy:n tilintarkastajien allekirjoitettavaksi tänään päivätyt ja täydelliset: 

a) vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus 2 ja 

5. vakiomuotoinen tilinpäätösmerkintä. 

2 Vakiomuotoisella tilintarkastuskertomuksella tarkoitetaan tilintarkastuskertomusta, joka ei sisällä kielteisiä lausuntoja 

tilintarkastuslain (936/94) 19 §:ssä tarkoitetuista seikoista eikä lisätietoja eikä täydentäviä tietoja.

HTM-TUTKINTO 12.9.1999 LIITE 1 

2-OSA 1(13) 

TILINTARKASTUSKERTOMUS JA MUUT RAPORTIT 

SISÄLLYS 

Sivu 

Hallituksen toimintakertomus 2 

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 4 

Tuloslaskelmat 5 

Taseet 6 

Rahoituslaskelmat 7 

Liitetiedot 8 

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 13 

Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitus 13 

Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä 13

Rautatukku Oy 

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 

Rautatukku-konserni harjoittaa rautakauppatavaroiden 

ja lvi-laitteiden maahantuontia, 

valmistusta, kokoonpanoa, tukku- ja vähittäiskauppaa 

sekä asennustoimintaa ja näihin 

toimintoihin liittyvien hallintopalvelujen tuottamista. 

Konsernin erityisenä vahvuutena ja 

osaamisalueena ovat kattavat ja tehokkaat 

varastointi- ja logistiikkapalvelut. 

Konsernisuhteet 

Rautatukku Oy on emoyhtiö konsernissa, 

johon kuuluu neljätoista toimivaa yhtiötä. 

Rautatukku Oy:n tytäryhtiöitä ovat Helsingin 

Rautatukku Oy, Itä-Suomen Rautatukku Oy, 

Jyväskylän Rautatukku Oy, Pohjois-Suomen 

Rautatukku Oy, Rautakiinteistöt Oy, Turun 

Rautatukku Oy, Rautatukku AB (Tukholma), 

Rautatukku AO (Moskova), Rautatukku A/S 

(Oslo), Rautatukku A/S (Kööpenhamina), 

Rautatukku As (Tallinna), Rautatukku SIA 

(Riika) ja Rautatukku UAB (Vilna). 

Konsernin taloudellinen kehitys 

Konsernin liikevaihto oli päättyneellä tilikaudella 

735,2 Mmk (edellisellä tilikaudella 

628,0 Mmk). Liikevaihdon sisältö ja tilinpäätöksen 

vertailuluvut on muutettu uuden kirjanpitolain 

mukaisiksi. Tilinpäätös on myös 

muutoin laadittu uuden kirjanpitolain ja uudistetun 

osakeyhtiölain mukaisesti. 

Konsernin liikevoitto oli 13,5 Mmk (15,9 

Mmk). Liikevoitto oli 1,8 % (2,5 %) liikevaihdosta. 

Voitto ennen veroja oli 8,7 Mmk 

(9,2 Mmk). Oman pääoman tuotto oli 16,3 % 

(19,5 %). Konsernin kannattavuuden kehitys 

ei vastannut asetettuja tavoitteita. Erityisesti 

Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Venäjän yhtiöissä 

kannattavuus ei edelleenkään vastannut 

tavoitteita. Kaikissa konserniyhtiöissä kulurakennetta 

on tervehdytetty ja toimintoja tehostettu 

lokakuusta 1998 lähtien. 

Konsernin omavaraisuusaste oli 12,8 % 

(10,0 %). Omavaraisuusastetta paransi eniten 

kesäkuussa 1999 päätetty osakepääoman korotus. 

Konsernin rahoitusasema pysyi hyvänä 

koko tilikauden. Toiminnan kasvusta huolimatta 

tavoitteena on saada omavaraisuusaste 

jatkossa yli 15 %:n. Paranevan ja kaupan alalle 

riittävän omavaraisuusasteen avulla voidaan 

kasvattaa toimintojen maantieteellistä 

kattavuutta. 

Investoinnit 

Konsernin tilikauden investoinnit olivat 

11,9 miljoonaa markkaa. Suurimmat investoinnit 

kohdistuivat kuljetuskalustoon sekä 

varasto- ja myymäläkalusteisiin. Konserniyhtiöissä 

siirrytään euron käyttöön siten, että 

1.7.1999 lukien sijoituksissa, markkinoinnissa, 

hinnoittelussa, maksuliikenteessä, sopimuksissa 

ja muissa myyntiasiakirjoissa, atkohjelmissa 

sekä viranomaisraporteissa aletaan 

käyttää euroa Suomen markan asemesta kuitenkin 

siten, että palkat ja eläkkeet lasketaan 

sekä maksetaan edelleen Suomen markkoina 

31.12.2001 asti. Kirjanpito 1.7.2001 lukien 

pidetään euroina ja ensimmäinen euromääräinen 

tilinpäätös laaditaan 30.6.2002. Konserniyhtiöiden 

osakepääomaa ja osakkeen nimellisarvoa 

koskevat ratkaisut euron käyttöönoton 

johdosta tehdään vuoden 2001 loppupuolella. 

Konserni on kartoittanut euron käyttöönottoon 

liittyvät vaikutukset. Euroon siirtymisen 

ei arvioida vaikuttavan merkittävästi 

konserniyhtiöiden toimintaan. 

Osakepääoma, osakeannit ja osakeantivaltuudet 

Ylimääräinen yhtiökokous päätti kesäkuussa 

1999 yhtiön osakepääoman korottamisesta 

500 000 markalla. Korotus suunnattiin osakkeenomistajien 

merkintäetuoikeudesta poiketen 

Putki Consulting Oy:lle. Osakeannissa 

annettujen osakkeiden merkintähinta oli 

15,00 markkaa osakkeelta. Merkintähinta 

perustui yhtiön osakkeiden käypään arvoon 

toukokuun alussa 1999. Merkittäväksi annetut 

osakkeet edustivat 10,6 % yhtiön osakkeista 

ja niiden tuottamista äänistä ennen merkittäväksi 

annettuja uusia osakkeita. 

2

Rautatukku Oy 

Tietoja osakkeista 

Yhtiöjärjestyksen mukaan Rautatukku Oy:n 

vähimmäisosakepääoma on 3 500 000 markkaa 

ja enimmäisosakepääoma 14 000 000 

markkaa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan 

korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä 

muuttamatta. Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin 

merkitty osakepääoma oli tilikauden 

päättyessä 4 704 500 markkaa, ja osakkeita 

oli 4 704 500 kappaletta. Osakkeiden nimellisarvo 

on yksi (1) markka. Yhtiö ei ole laskenut 

liikkeeseen optio- tai 

vaihtovelkakirjalainoja. 

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat 

ja tulevaisuuden näkymät 

Konsernin kehitys on jatkunut kuluvan tilikauden 

ensimmäisten kuukausien aikana tavoitteiden 

mukaisesti. Konsernin liikevaihdon ja kannattavuuden 

uskotaan kehittyvän tulevaisuudessa 

myönteisesti. 

3 

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 12.6.1999 

päätettyä 500 000 markan osakepääoman 

korotusta ei ole vielä merkitty kaupparekisteriin. 

Korotus maksettiin yhtiölle antiehtojen 

mukaisesti 28.6.1999. 

Hallinto 

Rautatukku Oy:n hallitukseen ovat kuuluneet 

Kalevi Rautakoura (puheenjohtaja), Juhana 

Romppainen, Petrus Mäki ja Tapio Puumalainen. 

Yhtiön toimitusjohtaja on Jorma 

Parkkali. Tilintarkastajina ovat tilikauden 

aikana toimineet KHT-yhteisö Tilintarkastus- 

Ihme Oyj, päävastuullisena tilintarkastajana 

KHT Marjaana Raunio sekä KHT Antti-Jussi 

Lakka. 

Hallituksen voitonjakoesitys 

Rautatukku Oy:n voitonjakokelpoinen oma 

pääoma on 17 241 265,40 markkaa. Konsernin 

voitonjakokelpoinen oma pääoma on 

23 792 400,00 markkaa. Hallitus ehdottaa, että 

osinkona maksetaan 0,80 markkaa 5 204 500 

osakkeelle eli yhteensä 4 163 600 markkaa ja 

että loppuosa tilikauden voitosta jätetään voittovarojen 

tilille. Osinko maksetaan 21.11.1999 

niille osakkaille, joiden omistus on merkitty 

arvo-osuusrekisteriin osingonmaksun täsmäytyspäivänä 

16.11.1999.

Rautatukku Oy 

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERI- 

AATTEET 

1. Konsolidointiperiaatteet 

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki 

konserni- ja osakkuusyhtiöt. Tarkemmat tiedot 

tytäryhtiöistä on esitetty tilinpäätöksen 

liitetiedoissa. Keskinäinen osakeomistus on 

eliminoitu hankintamenomenetelmän mukaan. 

Tilikauden aikana hankitut yhtiöt on 

yhdistelty hankinta-ajankohdasta lukien. 

Osakkuusyritykset on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä. 

Tytäryhtiön hankintaajankohdan 

oman pääoman määrän ylittävä 

osa tytäryhtiön osakkeiden hankintamenosta 

on kohdistettu niihin käyttöomaisuuseriin, 

joista ylittävä osa on katsottu maksetun. Se 

osa hankintamenosta, jota ei ole näin kohdistettu, 

on esitetty taseessa konserniliikearvona. 

Konserniliikearvo poistetaan suunnitelman 

mukaisin tasapoistoin vaikutusaikanaan 5−20 

vuoden kuluessa. Yli viiden vuoden poistoaikaa 

voidaan käyttää silloin, kun suoritettu 

yritysosto on strategisilta perusteiltaan merkittävä 

konsernin kasvu- ja kehityssuunnitelmien 

kannalta. 

Konsernin sisäiset tapahtumat, sisäiset katteet 

ja sisäinen voitonjako on eliminoitu. Erillisyhtiöiden 

kertynyt poistoero on jaettu laskennalliseen 

verovelkaan ja omaan pääomaan. 

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu 

tilikauden kuluksi. 

3. Poistoperiaatteet 

Konsernin ja emoyhtiön kuluvan käyttöomaisuuden 

suunnitelman mukaisten poistojen 

määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua 

poistosuunnitelmaa. Käyttöomaisuuteen ei 

ole tehty arvonkorotuksia, vaikka yhtiön taseeseen 

sisältyy arvonkorotuskelpoista omaisuutta. 

Suunnitelmapoistot on laskettu tasapoistoina 

alkuperäisestä hankintahinnasta taloudellisen 

vaikutusajan mukaisesti. Poistoajat 

ovat seuraavat: 

Rakennukset ja rakennelmat 

Koneet ja kalusto 

Muut pitkävaikutteiset menot 

Konserniliikearvo 

4 

20–40 vuotta 

5–8 vuotta 

5–10 vuotta 

5−20 vuotta. 

Käyttöomaisuuteen kohdistettu konserniaktiiva 

poistetaan konsernitilinpäätöksessä samaa 

poistoprosenttia käyttäen kuin siinä käyttöomaisuuserässä, 

josta konserniaktiivan katsotaan 

johtuvan. Erilliseränä esitettävään 

konserniliikearvoon sisältyy aktivointeja, joiden 

poistoaika on yli viisi vuotta, koska on 

katsottu, että niiden vaikutusaika on tätä 

pidempi. 

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmaerät 

on muutettu Suomen markoiksi tilikauden 

keskikurssiin ja tase-erät tilinpäätöspäivän 

kurssiin. 

2. Arvostusperiaatteet 

Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaan 

rahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu 

tilinpäätöspäivän kurssiin. Vaihtoomaisuus 

on esitetty fifo-periaatteen mukaisesti 

hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan 

tai todennäköisen myyntihinnan 

määräisenä.

TULOSLASKELMAT 

5 

Konserni 

Emoyhtiö 

(1 000 mk) Liite- 1.7.98-30.6.99 1.7.97-30.6.98 1.7.98-30.6.99 1.7.97-30.6.98 

tieto 

LIIKEVAIHTO 735 179 627 977 13 948 13 438 

Liiketoiminnan muut tuotot 1.1. 5 217 5 362 20 62 

Materiaalit ja palvelut 1.2. -482 251 -378 308 0 0 

Henkilöstökulut 1.3. -124 291 -100 078 -11 853 -11 427 

Poistot ja arvonalentumiset 2.1. -12 764 -12 210 -1 091 -975 

Liiketoiminnan muut kulut -107 555 -126 832 -2 022 -1 793 

LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 13 535 15 911 -998 -695 

Rahoitustuotot ja -kulut 1.4. -4 874 -6 748 5 412 -1 588 

VOITTO (TAPPIO) ENNEN 8 661 9 163 4 414 -2 283 

SATUNNAISIA ERIÄ 

Satunnaiset erät 1.5. 0 0 0 0 

VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILIN- 8 661 9 163 4 414 -2 283 

PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 

Tilinpäätössiirrot 1.6. 0 1 515 10 072 11 220 

Välittömät verot 1.7. -2 745 -4 124 -4 260 -2 781 

TILIKAUDEN VOITTO 5 916 6 554 10 226 6 156

TASEET 

6 

Konserni 

Emoyhtiö 

(1 000 mk) Liite- 30.6.1999 30.6.1998 30.6.1999 30.6.1998 

tieto 

V a s t a a v a a 

PYSYVÄT VASTAAVAT 2.1. 

Aineettomat hyödykkeet 485 506 1 718 2 423 

Konserniliikearvo 10 016 11 171 0 0 

Aineelliset hyödykkeet 40 532 40 354 961 1 055 

Sijoitukset 6 577 6 843 32 122 31 022 

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 57 610 58 874 34 801 34 500 

VAIHTUVAT VASTAAVAT 

Vaihto-omaisuus 2.2. 136 286 133 492 0 0 

Lyhytaikaiset saamiset 2.3. 119 418 120 775 25 571 17 301 

Rahat ja pankkisaamiset 9 466 3 121 7 727 58 

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 265 170 257 388 33 298 17 359 

VASTAAVAA YHTEENSÄ 322 780 316 262 68 099 51 859 

V a s t a t t a v a a 

OMA PÄÄOMA 

Osakepääoma 2.4. 4 705 4 705 4 705 4 705 

Ylikurssirahasto 1 570 1 570 1 570 1 570 

Osakeanti 7 500 0 7 500 0 

Edellisten tilikausien voitto 21 468 18 649 7 015 4 594 

Tilikauden voitto 5 916 6 554 10 226 6 156 

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 41 159 31 478 31 016 17 025 

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 2.5. 0 0 450 517 

VIERAS PÄÄOMA 

Laskennallinen verovelka 1 396 1 395 0 0 

Pitkäaikainen vieras pääoma 2.6. 131 112 130 932 24 521 23 438 

Lyhytaikainen vieras pääoma 2.7. 149 113 152 457 12 112 10 879 

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 281 621 284 784 36 633 34 317 

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 322 780 316 262 68 099 51 859

RAHOITUSLASKELMAT 

7 

Konserni 

Emoyhtiö 

(1 000 mk) 30.6.1999 30.6.1998 30.6.1999 30.6.1998 

LIIKETOIMINTA 

Liikevoitto 13 535 15 911 -998 -695 

Oikaisut liikevoittoon 13 464 12 210 1 091 972 

Nettokäyttöpääoman muutos -4 781 2 520 -8 137 2 228 

Rahoitustuotot ja -kulut -5 280 -7 071 5 412 -1 588 

Verot -2 745 -4 124 -4 260 -2 781 

Liiketoiminnan nettokassavirta 14 193 19 446 -6 892 -1 864 

INVESTOINNIT 

Osakkeiden hankinta 0 0 0 -10 379 

Muiden pysyvien vastaavien hankinta -11 882 -14 976 -313 -919 

Pysyvien vastaavien myynti 89 246 21 0 

Investointien kassavirta yhteensä -11 793 -14 730 -292 -11 298 

Kassavirta ennen rahoitusta 2 400 4 716 -7 184 -13 162 

RAHOITUS 

Pitkäaikaisten lainojen nostot 15 170 2 338 14 838 8 755 

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset -14 990 -7 013 -13 755 -6 369 

Maksetut osingot -3 735 -3 203 -3 735 -3 203 

Konserniavustukset 0 0 10 005 11 250 

Osakeanti 7 500 1 700 7 500 1 700 

Rahoitus yhteensä 3 945 -6 178 14 853 12 133 

LIKVIDIEN VAROJEN MUUTOS 6 345 -1 462 7 669 -1 029 

Likvidit varat 1.7. 3 121 4 583 58 1 087 

Likvidit varat 30.6. 9 466 3 121 7 727 58

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 

(1 000 mk) 

1.1. Liiketoiminnan muut tuotot 

Konserni 

Emoyhtiö 

1999 1998 1999 1998 

8 

Vuokratuotot 4 000 3 800 0 0 

Käyttöomaisuuden myyntivoitot 174 0 0 0 

Muut 1 043 1 562 20 62 

Yhteensä 5 217 5 362 20 62 

1.2. Materiaalit ja palvelut 

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 

Ostot tilikauden aikana 464 342 361 870 0 0 

Varastojen muutos -2 794 -4 291 0 0 

Ulkopuoliset palvelut 20 703 20 729 0 0 

Yhteensä 482 251 378 308 0 0 

1.3. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 

Henkilöstökulut 

Palkat 95 918 76 654 8 834 8 002 

Palkkiot 64 94 62 90 

Henkilösivukulut 

Eläkekulut 15 628 12 010 1 363 1 383 

Muut henkilösivukulut 12 681 11 320 1 594 1 952 

Yhteensä 124 291 100 078 11 853 11 427 

1.4. Rahoitustuotot ja -kulut 

Osuus osakkuusyritysten voitosta 406 324 

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista 

Osinkotuotot 

Saman konsernin yrityksiltä 0 0 5 078 0 

Osakkuusyrityksiltä 1 700 0 1 700 0 

Muilta 3 2 1 0 

Yhteensä 1 703 2 6 779 0 

Muut korko- ja rahoitustuotot 

Saman konsernin yrityksiltä 0 0 690 407 

Muilta 456 378 24 47 

Yhteensä 456 378 714 454 

Rahoitustuotot yhteensä 2 565 704 7 493 454 

Korkokulut ja muut rahoituskulut 

Saman konsernin yrityksille 0 0 288 263 

Muille 7 439 7 452 1 793 1 779 

Rahoituskulut yhteensä 7 439 7 452 2 081 2 042 

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -4 874 -6 748 5 412 -1 588 

1.5. Satunnaiset erät 0 0 0 0 

1.6. Tilinpäätössiirrot

9 

Poistoeron muutos 0 1 515 67 -30 

Saadut konserniavustukset 0 0 11 340 11 250 

Annetut konserniavustukset 0 0 -1 335 0 

Yhteensä 0 1 515 10 072 11 220 

1.7. Välittömät verot 

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 2 744 2 902 4 260 2 781 

Laskennallisen verovelan muutos 1 1 222 0 0 

Yhteensä 2 745 4 124 4 260 2 781 

Emoyhtiön veroihin vaikuttaa tilinpäätössiirtoihin sisältyvät annetut ja saadut 

konserniavustukset.

TASEEN LIITETIEDOT 

(1 000 mk) 

10 

2.1. Pysyvät vastaavat 

Konserni Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 

Käyttöomaisuus Aineettomat Konserni- Yhteensä Maa-alueet Rakennukset Koneet ja Yhteensä 

oikeudet liikearvo kalusto 

Hankintameno 1.7. 1 415 17 950 19 365 639 7 284 80 642 88 565 

Lisäykset 123 0 123 0 0 11 731 11 731 

Vähennykset 0 0 0 0 0 -281 -281 

Hankintameno 30.6. 1 538 17 950 19 488 639 7 284 92 092 100 015 

Kertyneet poistot 1.7. 909 6 779 7 688 0 2 106 46 104 48 210 

Vähennysten ja siirtojen 

kertyneet poistot 0 0 0 0 0 -192 -192 

Tilikauden poistot 144 1 155 1 299 0 229 11 236 11 465 

Kertyneet poistot 30.6. 1 053 7 934 8 987 0 2 335 57 148 59 483 

Kirjanpitoarvo 30.6. 485 10 016 10 501 639 4 949 34 944 40 532 

Emoyhtiö Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 

Käyttöomaisuus Aineettomat Muut pitkä- Yhteensä Maa-alueet Rakennukset Koneet ja Yhteensä 

oikeudet vaikutteiset 

kalusto 

menot 

Hankintameno 1.7. 174 10 245 10 419 0 0 2 184 2 184 

Lisäykset 0 114 114 0 0 198 198 

Vähennykset 0 0 0 0 0 -33 -33 

Hankintameno 30.6. 174 10 359 10 533 0 0 2 349 2 349 

Kertyneet poistot 1.7. 161 7 835 7 996 0 0 1 129 1 129 

Vähennysten ja siirtojen 

kertyneet poistot 0 0 0 0 0 -12 -12 

Tilikauden poistot 0 820 820 0 0 271 271 

Kertyneet poistot 30.6. 161 8 655 8 816 0 0 1 388 1 388 

Kirjanpitoarvo 30.6. 13 1 704 1 717 0 0 961 961 

Konserni Osuudet Muut Yhteensä 

Sijoitukset osakkuus- osakkeet 

yrityksissä ja osuudet 

Hankintameno 1.7. 6 286 557 6 843 

Lisäykset 0 29 29 

Vähennykset -295 0 -295 

Hankintameno 30.6. 5 991 586 6 577 

Kirjanpitoarvo 30.6. 5 991 586 6 577 

Emoyhtiö Osuudet Osuudet Muut Saamiset Yhteensä 

Sijoitukset saman osakkuus- osakkeet saman 

konsernin yrityksissä konsernin 

yrityksissä yrityksiltä 

Hankintameno 1.7. 25 229 5 558 235 0 31 022 

Lisäykset 0 0 0 1 100 1 100 

Vähennykset 0 0 0 0 0 

Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0 

Hankintameno 30.6. 25 229 5 558 235 1 100 32 122 

Kirjanpitoarvo 30.6. 25 229 5 558 235 1 100 32 122

(1 000 mk) 

11 

Konserniyritykset Konsernin Emoyhtiön Emoyhtiön omistamien Tilikauden 

omistus- omistus- osakkeiden/osuuksien tulos 

osuus % osuus % määrä nimellis- kirjan- 

(kpl) arvo pitoarvo 

Helsingin Rautatukku Oy, Helsinki 100 100 500 50 6 452 -7 

Itä-Suomen Rautatukku Oy, Lappeenranta 100 100 15 15 1 451 3 

Jyväskylän Rautatukku Oy, Jyväskylä 100 100 100 50 4 833 1 007 

Pohjois-Suomen Rautatukku Oy, Oulu 100 100 250 250 2 490 405 

Rautakiinteistöt Oy, Helsinki 100 100 25 25 104 102 

Turun Rautatukku Oy, Turku 100 100 15 15 4 015 -5 

Rautatukku AB, Tukholma 100 100 300 600 2 815 391 

Rautatukku AO, Moskova 100 100 1 15 0 -2 667 

Rautatukku A/S, Kööpenhamina 100 100 100 200 1 573 861 

Rautatukku A/S, Oslo 100 100 100 100 106 132 

Rautatukku As, Tallinna 100 100 20 20 1 015 300 

Rautatukku SIA, Riika 100 100 15 15 15 200 

Rautatukku UAB, Vilna 100 100 400 400 360 -23 

Yhteensä 25 229 699 

Osakkuusyritykset Konsernin Emoyhtiön Emoyhtiön omistamien osakkeiden Tilikauden Oma 

omistus- omistus- määrä nimellis- kirjan- tulos pääoma 

osuus % osuus % (kpl) arvo pitoarvo 30.6.1999 

Pohjolan Putki Oy, Espoo 50 50 27 825 2 783 5 558 812 8 582 

Konserni 

Emoyhtiö 

2.2. Vaihto-omaisuus 1999 1998 1999 1998 

Valmiit tuotteet/Tavarat 136 217 133 425 136 217 133 425 

Ennakkomaksut 69 67 69 67 

Yhteensä 136 286 133 492 136 286 133 492 

2.3. Saamiset 

Saamiset muilta yrityksiltä 

Myyntisaamiset 93 820 94 565 0 0 

Lainasaamiset 2 052 2 096 0 0 

Muut saamiset 1 135 1 141 5 3 

Siirtosaamiset 22 411 22 973 568 490 

Yhteensä 119 418 120 775 573 493 

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 

Myyntisaamiset 0 0 0 128 

Lainasaamiset 0 0 6 693 6 528 

Muut saamiset 0 0 0 0 

Siirtosaamiset 0 0 18 305 10 152 

Yhteensä 0 0 24 998 16 808 

Saamiset yhteensä 119 418 120 775 25 571 17 301 

2.4. Oma pääoma 

Osakepääoma 1.7. 4 705 4 575 4 705 4 575 

Osakeanti 23.8.1997 0 58 0 58 

Osakeanti 31.12.1997 0 72 0 72 

Osakepääoma 30.6. 4 705 4 705 4 705 4 705

(1 000 mk) 

Konserni 

Emoyhtiö 

1999 1998 1999 1998 

12 

Ylikurssirahasto 1.7. 1 570 0 1 570 0 

Emissiovoitto 23.8.1997 0 642 0 642 

Emissiovoitto 31.12.1997 0 928 0 928 

Ylikurssirahasto 30.6. 1 570 1 570 1 570 1 570 

Osakeanti 12.6.1999 7 500 0 7 500 0 

Edellisten tilikausien voitto 1.7. 25 203 21 852 10 750 7 796 

Osingonjako -3 735 -3 203 -3 735 -3 203 

Edellisten tilikausien voitto 30.6. 21 468 18 649 7 015 4 593 

Tilikauden voitto 5 916 6 554 10 226 6 156 

Oma pääoma yhteensä 41 159 31 478 31 016 17 024 

Kertyneestä poistoerosta ja 

vapaaehtoisista varauksista omaan 

pääomaan merkitty osuus 3 592 3 587 0 0 

Jakokelpoiset varat 27 384 25 203 17 241 10 749 

2.5. Tilinpäätössiirtojen kertymä 0 0 450 517 

Tilinpäätössiirtojen kertymä muodostuu kertyneestä poistoerosta. 

2.6. Pitkäaikainen vieras pääoma 

Lainat rahoituslaitoksilta 24 135 23 030 24 135 22 990 

Eläkelainat 6 977 7 902 386 448 

Muut pitkäaikaiset velat 100 000 100 000 0 0 

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 131 112 130 932 24 521 23 438 

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin 

kuin viiden vuoden kuluttua 


Eläkelainat 3 788 3 916 175 325 

Yhteensä 8 702 10 555 2 287 6 964 

2.7. Lyhytaikainen vieras pääoma 

Velat muille yrityksille 


Eläkelainat 835 882 53 53 

Saadut ennakot 0 248 0 0 

Ostovelat 106 459 99 951 182 165 

Muut velat 2 418 1 918 130 105 

Siirtovelat 34 487 45 350 540 1 298 

Yhteensä 149 113 152 457 5 819 5 323 

Velat saman konsernin yrityksille 

Saadut ennakot 0 0 0 0 

Ostovelat 0 0 0 6 

Muut velat 0 0 4 891 5 383 

Siirtovelat 0 0 1 402 167 

Yhteensä 0 0 6 293 5 556 

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 149 113 152 457 12 112 10 879

LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA 

13 

- Päivä- ja pääkirja atk-tulosteena 

- Kassakladi atk-tulosteena 

- Ostoreskontra atk-tulosteena 

- Myyntireskontra atk-tulosteena 

- Tase-erittelyt sidottuna kirjana 

- Tasekirja tilikaudelta sidottuna kirjana. 

TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS 

Helsingissä 7.9.1999 

Kalevi Rautakoura 


hallituksen puheenjohtaja 

Juhana Romppainen 


Petrus Mäki 

Petrus Mäki 

Tapio Puumalainen 


TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 

[Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä laaditaan vastauspaperille.]

HTM-TUTKINTO 12.9.1999 LIITE 2 

2-OSA 1(4) 


SISÄLLYS 

Sivu 

Tilintarkastus-Ihme Oyj: Yhteenveto tarkastushavainnoista 

Rautatukku Oy 10.9.1999 2 

Rautatukku Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja 12.6.1999 3 

Rautatukku Oy:n hallituksen kokouksen 7/1999 pöytäkirja 4

2 

Tilintarkastus-Ihme Oyj YHTEENVETO TARKASTUSHAVAINNOISTA 

KHT-yhteisö RAUTATUKKU OY 10.9.1999 

Matti Rinne 

Tilikauden 1.7.1998−30.6.1999 tarkastus 

Tilikauden 1.7.1998−30.6.1999 aikaisessa ja sen jälkeisessä kirjanpidon ja tilinpäätöksen 

sekä hallinnon tarkastuksessa on tehty seuraavat tarkastushavainnot: 

Arkistointi 

Yhtiö on arkistoinut 1.7.1998 lähtien kaikki myynti- ja ostolaskut sekä kirjanpitomateriaalin 

ainoastaan koneellisilla tietovälineillä. Yhtiö ei ole hakenut erillistä lupaa 

kauppaja teollisuusministeriöltä eikä kirjanpitolautakunnalta. Osto- ja myyntilaskut 

on saatavissa alkuperäisessä muodossaan tietokoneen näytölle ja tarvittaessa paperille 

tulostettuna. Alkuperäiset osto- ja myyntilaskut on hävitetty välittömästi koneellisen 

arkistoinnin tapahduttua. 

Atk-järjestelmät 

Vuonna 1986 hankittuja myynnin, logistiikan ja varastonhallinnan atk-järjestelmiä on 

räätälöity vuosina 1987−1989 useaan otteeseen eri ohjelmistotoimittajien avulla yhtiön 

ja sen konserniyhtiöiden tarpeiden mukaisesti. Ohjelmissa on alkanut esiintyä aikaisempaakin 

enemmän kapasiteetti- ja muita toimintaongelmia alkuvuodesta 1999 

lähtien. Yhtiön atk-vastaavan Mikko Salmelan johdolla on suunniteltu selvitysprojektia, 

jonka tarkoituksena olisi lähivuosina uusia yhtiön myyntitoimintojen ja varastojen 

hallintaohjelmat. Tilikaudella 1.7.1998−30.6.1999 syntyneet atk-järjestelmiin liittyvät 

kulut 0,6 Mmk on kirjattu yhtiön tilinpäätökseen liiketoiminnan muihin kuluihin. 

Verotuksessa vahvistetut tappiot 

Konsernin tytäryhtiöillä ei ole jäljellä verotuksessa vahvistettuja tappioita sen jälkeen 

kun sekä Pohjois-Suomen Rautatukku Oy:n että Jyväskylän Rautatukku Oy:n vahvistetut 

tappiot vuosilta 1994−1995 tulivat käytetyksi tilikauden 1.7.1998−30.6.1999 verotettavan 

tulon perusteella. Rautatukku Oy on ostanut Jyväskylän Rautatukku Oy:n 

osakekannan kesäkuussa 1996. Jyväskylän Rautatukku Oy on tarkoitus sulauttaa 

emoyhtiöönsä vuoden 2000 aikana. 

Konsernin talousjohtaja Pasi Paavola on laatinut käymänsä verokoulutustilaisuuden 

perusteella epävirallisen muistion, jossa todetaan valuuttalainoista ja konserniavustuksesta 

seuraavaa: 

Valuuttamääräiset lainat 

Yhtiön pitkäaikaisissa veloissa on valuuttamääräisiä lainoja (DEM), jotka erääntyvät 

maksettavaksi 30.6.2002. Suomen markka on vahvistunut suhteessa lainavaluuttaan ja 

yhtiölle on syntymässä kurssivoitto. Kurssivoitto on tuloutettava verotuksessa vuonna 

2002, koska kurssivoitto realisoituu vasta lainan takaisinmaksun yhteydessä. 

Konserniavustus 

Jyväskylän Rautatukku Oy:n sulautumisen on tarkoitus tulla voimaan 30.6.2000. Sulautuva 

yhtiö ei voi antaa enää konserniavustusta sulautumistilikaudeltaan, joten yhtiön 

tulisi antaa vielä 30.6.1999 päättyneeltä tilikaudelta konserniavustus emoyhtiölle. 

Tämä on vielä mahdollista, vaikka päätöstä konserniavustuksen antamisesta ei olekaan 

tehty ennen tilikauden päättymistä. 

Jakelu: KHT Antti-Jussi Lakka 

KHT Marjaana Raunio 

K. Kokelas

Rautatukku Oy 

YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 

Aika 12.6.1999 

PÖYTÄKIRJA 

12.6.1999 

3 

Paikka 

Rautatukku Oy, Helsinki 

Läsnä Ääniluettelon mukaan, 3 457 100 osaketta (liite 1) 

1 Kokouksen avaus 

Kokouksen avasi hallituksen jäsen Tapio Puumalainen. Hän kutsui kokouksen puheenjohtajaksi 

valtiotieteen kandidaatti Jaakko Saastamoisen ja sihteeriksi talousjohtaja, ekonomi Pasi 

Paavolan. 

2 Pöytäkirjantarkastajat 

Päätettiin, että pöytäkirjantarkastajina ja tarvittaessa ääntenlaskijoina toimivat Jaana Martikainen 

ja Pekka Etelä. 

3 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 

Todettiin, että kokouskutsu on toimitettu osakkeenomistajille julkaisemalla se yhtiökokouksen 

päätöksen 23.6.1990 ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti 24.5.1999 Kauppalehdessä ja Taloussanomissa 

(liitteet 2 ja 3). Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 

4 Osakepääoman korotus 

Hallituksen puheenjohtaja Kalevi Rautakoura esitteli yhtiön hallituksen ehdotuksen yhtiön 

osakepääoman korottamiseksi Putki Consulting Oy:lle suunnatulla 500 000 osakkeen annilla 

500 000 markalla. Merkintähintana olisi 15 markkaa osakkeelta yhtiön osakkeen toukokuun 

1999 alun käypään hintaan perustuen. Koska hallituksen ehdotusta sekä kannatettiin että 

vastustettiin, suoritettiin ehdotuksesta lippuäänestys. Äänestyksessä annettiin kaikkiaan 

3 457 100 ääntä, joista 23 500 ääntä oli tyhjiä, 2 290 000 ääntä annettiin hallituksen ehdotuksen 

puolesta ja 1 143 600 ääntä hallituksen ehdotusta vastaan. Todettiin hallituksen ehdotuksen 

suunnatuksi anniksi voittaneen äänestyksen. Tämän perusteella osakeanti toteutetaan 

hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Merkintäpaikka on Rautatukku Oy:n pääkonttori. 

Uudet osakkeet oikeuttavat osinkoon ensimmäisen kerran tilikaudelta 1.7.1999−30.6.2000. 

5 Kokouksen päättäminen 

Koska muita kokousasioita ei ollut, puheenjohtaja päätti kokouksen. 

Vakuudeksi 

Jaakko Saastamoinen 

Jaakko Saastamoinen 

puheenjohtaja 

Jaana Martikainen 

Jaana Martikainen 

pöytäkirjantarkastajat 

Pasi Paavola 

Pasi Paavola 

sihteeri 

Pekka Etelä 

Pekka Etelä

4 

Rautatukku Oy Hallituksen kokous 7/1999 

Aika 1.9.1999 

Paikka 

Läsnä 

Poissa 

Rautatukku Oy:n pääkonttori, Helsinki 

Kalevi Rautakoura, puheenjohtaja 


Petrus Mäki 

Jorma Parkkali, sihteeri 


§ 1 Puheenjohtaja avasi kokouksen. 

§ 2 Puheenjohtaja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi. 

§ 3 Päätettiin ostaa Rakennusinvestointi Oy:ltä Vaasassa sijaitseva Pulttitila-niminen 

kiinteistö 3,0 Mmk:n kauppahinnasta. Valtuutettiin toimitusjohtaja sopimaan kaupan 

yksityiskohdista. Todettin, että kiinteistö on tällä hetkellä vuokrattuna Rautatukku 

Oy:n käyttöön. 

§ 4 Todettiin, että yhtiön hallituksen jäsenen Tapio Puumalaisen 50-vuotispäivät lähestyvät. 

Päätettiin, että hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja huolehtivat yhtiön 

tervehdyksestä Puumalaiselle kyseisenä juhlapäivänä. 

§ 5 Puheenjohtaja päätti kokouksen. 



hallituksen puheenjohtaja 

Jorma Parkkali 

Jorma Parkkali 

sihteeri

KESKUSKAUPPAKAMARI 16.11.1999 


VUODEN 1999 HTM-TUTKINNON 

ARVOSTELUPERUSTEET 

© Keskuskauppakamari 1999

HTM-TUTKINTO 1999 3 

1-OSA 

HYVÄ TILINTARKASTUSTAPA JA HYVÄ KIRJANPITOTAPA 

1(19) 

Tehtävä 1 

Tilintarkastajan salassapitovelvollisuuden sisältöä ja laajuutta tilintarkastuksen 

laadunvalvonnassa on viime aikoina pohdittu Suomessa ja monissa 

muissa maissa, joissa on otettu käyttöön uuden tyyppisiä laadunvarmistusjärjestelmiä. 

Jossain muodossa kaikkiin laadunvarmistusjärjestelmiin kuuluu ulkoinen 

laaduntarkastus. Laadunvalvonta sinänsä ei ole Suomessakaan uutta 

ammattimaisesti hoidetuissa tilintarkastustoimistoissa. 

Tilintarkastuslain mukaista salassapitovelvollisuutta on tarkasteltava sen kannalta, 

jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Tilintarkastuslain 25 

§ sisältää ratkaisun avaimet: 

”Tilintarkastaja ei saa ilmaista ulkopuoliselle - -” 

Tilintarkastuslaki ei anna vastausta siihen, kuka tarkalleen on ”ulkopuolinen”. 

Tilintarkastuslaissa osakkeenomistajakin rinnastetaan ulkopuoliseen. Yleensä 

edes samassa tilintarkastustoimistossa työskentelevät eivät saa salassapitovelvollisuuttaan 

rikkomatta antaa rajoituksetta toisilleen tietoja omista tilintarkastusasiakkaistaan. 

Salassapitoon kollegoiden kesken noudatetaan hyvän 

tavan mukaisia ja tilintarkastusyhteisön itsensä luomia sääntöjä, jotka ovat 

lain vaatimuksia tiukempia. Esimerkiksi saman tarkastusryhmän jäsenten on 

yleensä mahdollista antaa tietoja toisilleen useimmista asioista, mutta tilintarkastustoimiston 

omat säännöt usein edellyttävät joidenkin yrityssalaisuuksien 

pitämistä vain päävastuullisen tilintarkastajan tai henkilökohtaisesti tilintarkastajaksi 

valitun tiedossa. Esimerkiksi kopiokoneen hoitajalle 4 voi antaa kopioitavaksi 

myös salaisia dokumentteja ilman, että salassapitovelvollisuutta tilintarkastuslain 

mukaan välttämättä rikotaan. Käytännössä tietojen luovuttaminen 

edellyttää varmistumista tietojen luottamuksellisesta käsittelystä. Myös 

esimiehillä on yleensä mahdollisuus saada salaisia tietoja tilintarkastustoimiston 

asiakkaista. Sääntöä voidaan varovaisesti soveltaa myös konsernin sisällä. 

Esimerkiksi tarkastusryhmään voidaan tarvittaessa ottaa jäseniä konsernin 

palveluksessa olevista yhtiöistä. Kysymys on menettelytavoista ja siitä, mitä 

käytännön takeita salassapidolle luodaan. Monet tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt 

soveltavat vapaaehtoisesti (riskien minimoimiseksi) lain vaatimuksia 

tiukempia menettelytapoja. 

Perustellusti voidaan katsoa, että tietojen vaihtamisen laillisuus saman toimiston 

sisällä tilintarkastajien kesken sekä tietojen antaminen tilintarkastustoimiston 

ulkopuolisille laaduntarkastajille perustuvat myös asiakkaan oletettuun 

suostumukseen: valitessaan tilintarkastajaksi KHT- tai HTM-yhteisön tai KHTtai 

HTM-yhteisössä työskentelevän tilintarkastajan, asiakas samalla hyväksyy 

tilintarkastajan ja/tai tilintarkastustoimiston 

3 Arvosteluperusteessa käytettävät KPL-viittaukset tarkoittavat lakia 30.12.1997/1336 ja KPA-viittaukset asetusta 

30.12.1997/1339 niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. OYL-viittauksissa on otettu huomioon osakeyhtiölain uudistuksessa 

(14.2.1997/145) tehdyt muutokset. 

4 Kopiokoneen hoitaja ja koko tilintarkastustoimiston henkilökunta sekä mahdolliset alihankkijat ja yhteistyökumppanit ovat 

kaikki velvollisia pitämään salassa tilintarkastusasiakkaita koskevat salassa pidettävät tiedot. Heidän salassapitovelvollisuudestaan 

ja sen rikkomisen sanktioista säädetään rikoslaissa.

2 

työskentelyyn (toimintaan) liittyvät ammatilliset menettelytavat (esimerkiksi 

tarkastustiimien ja asiantuntijoiden käytön). Tämä on asiakkaan edun mukaista. 

”- - tässä laissa tarkoitettua tehtävää suorittaessaan - -” 

Salassa pidettävät tiedot tilintarkastuslain 25 §:n osalta rajoittuvat tilintarkastustehtävän 

hoitamisessa saatuihin tietoihin. Tilintarkastustehtävä on määritelty 

tilintarkastuslain 1 §:ssä, ja siihen sisältyvät myös niin sanotut konsultointitoimeksiannot. 

”- - tarkastettavasta yhteisöstä tai säätiöstä tietoonsa saamaa 

seikkaa - -” 

Tilintarkastajan työpaperit sisältävät tietoja tilintarkastusasiakkaana olevasta 

yrityksestä, mutta myös muita tietoja, esimerkiksi tilintarkastustoimiston työmenetelmistä 

ja sen käyttämästä tekniikasta, jotka ovat yleensä myös salassa 

pidettäviä. Niiden salassapitoa tosin koskevat rikoslain säännökset, eikä tilintarkastuslain 

25 §. 

Salassa pidettävien asioiden rajaaminen voi joskus olla vaikeaa, mutta yleensä 

nyrkkisääntönä voi olla, että salaisia ovat ainakin asiat, jotka tilintarkastusasiakas, 

tilintarkastustoimisto tai tilintarkastaja itse haluavat pitää salassa. 

”- - jos siitä voi aiheutua yhteisölle tai säätiölle haittaa - -” 

Salassapitovelvollisuus on säädetty yhteisölle tai säätiölle aiheutuvan haitan 

ja vahinkojen välttämiseksi. Salassapitovelvollisuutta ei riko sellaisten tietojen 

paljastaminen, joista ei aiheudu eikä edes voi aiheutua haittaa tai vahinkoa. 

Tilintarkastajan on syytä olla varovainen. Lienee selvää, ettei tietojen antamisesta 

laaduntarkastajille voi aiheutua haittaa tai vahinkoa tilintarkastusasiakkaalle, 

pikemminkin päinvastoin. Lisäksi on perusteltua katsoa, että valittuaan 

tilintarkastajaksi KHT- tai HTM-yhteisön tai KHT- tai HTM-yhteisössä työskentelevän 

tilintarkastajan, asiakas on samalla hyväksynyt tilintarkastustoimiston 

työskentelyyn (toimintaan) liittyvät ammatilliset menettelytavat, kuten laadunvalvonnan 

ja laadunvarmistuksen. Erityistä suostumusta ei tarvita. 

”- - Edellä sanottua ei sovelleta, mikäli seikka on muualla laissa säädetty 

ilmaistavaksi.” 

Laki velvoittaa joskus tilintarkastajan antamaan myös salassa pidettäviä tietoja. 

Tilintarkastajan on joka kerta varmistettava, että lain vaatimukset täyttyvät. 

Salaisten tietojen antamisen edellytykset ovat tiukat. Jos tilintarkastaja antaa 

esimerkiksi verotarkastajalle salaisia tietoja, vaikka lain edellytykset eivät täyty, 

tilintarkastaja syyllistyy salassapitorikokseen. 

Lakeja, jotka velvoittavat tilintarkastajan antamaan viranomaiselle salassa pidettäviä 

tietoja, on vähän. Tilintarkastajaa, tilintarkastustoimistoa ja asiakasta 

koskevat salaiset tiedot ovat samassa asemassa. 

Verotusmenettelylain (1558/95) 3 luvussa säädetään sivullisen tiedonantovelvollisuudesta 

veroviranomaiselle. Tilintarkastajaa koskee niin sanottu sivullisen 

erityinen tiedonantovelvollisuus. Jos veroviranomainen (verohallitus tai 

verotoimisto) yksilöi haluamansa tiedot verotusmenet-

3 

telylain 19 §:n mukaisesti, tilintarkastajan on annettava veroviranomaiselle 

myös salaisia tietoja. 

Poliisilain (493/95) 37 §:ssä säädetään poliisitutkinnasta. Jos vireillä on poliisitutkinta, 

myös tilintarkastaja on (todistajan ja/tai asiantuntijan ominaisuudessa 

ollessaan) poliisilain 38 §:n nojalla velvollinen antamaan salaisia tietoja 

poliisille, jos laissa määritellyt edellytykset täyttyvät. 

Kieltäytyminen tietojen antamisesta ei ole tilintarkastajalle mahdollista edellä 

kerrotuissa tilanteissa. Kieltäytyminen on mahdollista vain silloin, kun lain mukainen 

velvollisuus tietojen antamiseen ei täyty. Tilintarkastaja voi kieltäytyä 

tietojen antamisesta poliisille samoin edellytyksin kuin tuomioistuimessa todistaessaankin 

(koskee yleensä vain lähiomaista koskevia tietoja). Tilintarkastaja 

saa tällöinkin antaa tietoja, jos hänellä on sen suostumus, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus 

on olemassa. 

Pisteet: 

0,50 Tilintarkastuslain 25 §:n maininta. 

0,50 Toteamus siitä, että TilintL 25 § koskee kaikkia TilintL:ssa tarkoitettuja 

tilintarkastustehtäviä. 

1,00 Vapaaehtoisesti tilintarkastajien käyttämien vaitioloon liittyvien menettelytapojen 

maininta ja niiden pohdiskelu (toimiston omat rutiinit). 

1,00 Perusteltu pohdiskelu, kuka on tässä tapauksessa TilintL:ssa tarkoitettu ”ulkopuolinen”. 

1,00 Maininta siitä, että TilintL 25 § rajoittuu tilintarkastustehtävässä tietoon tulleisiin 

seikkoihin (ei tilintarkastajan omiin ammattisalaisuuksiin tms.). 

1,00 Haitta ja vahinko -edellytyksen esiintuominen ja pohdiskelu edellytyksen soveltuvuudesta 

laadunvalvontaan ja laaduntarkastajien käyntiin. 

Muissa laeissa säädetty salaisten tietojen antamisvelvollisuus: 

1,00 Toteamus siitä, että muun lain edellytysten on täytyttävä tarkasti. 

1,00 Verotusmenettelylain oikean lainkohdan maininta ja pohdiskelu sen 

soveltuvuudesta tapaukseen. 

1,00 Poliisilain oikean lainkohdan maininta ja pohdiskelu sen soveltuvuudesta 

tapaukseen. 

1,00 Toteamus siitä, että tilintarkastaja ei voi kieltäytyä tietojen antamisesta, jos 

edellä mainitut edellytykset täyttyvät. 

1,00 ”Loukatun” suostumuksen merkityksen esiintuominen ja sen pohdiskelu salassapitovelvollisuudesta 

vapauttavana tekijänä. 

______ 

10,00

HTM-TUTKINTO 1999 

1-OSA 


4 

Tehtävä 2 

3,50 a) Osakepääoman korotuksen vaatimat tarkastustoimenpiteet 

(0,40) Tarkastetaan voimassa olevasta yhtiöjärjestyksestä, onko korotus mahdollista 

toteuttaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. 

(0,70) Tarkastetaan, onko yhtiökokouksen päätös sisällöltään osakeyhtiölain mukainen 

(kutsu OYL 4:4b §:n mukainen, päätöksen sisältö OYL 4:4.1 §:n ja OYL 

4:5.1 §:n mukainen) ja päätöksentekojärjestys OYL 4:2.2 §:n mukainen. 

(0,30) Tarkastetaan, onko merkinnät tehty asianmukaisesti merkintälistaan/pöytäkirjaan 

määräajassa (OYL 4:7 §) ja onko määräaika riittävä (OYL 

4:2.3 §). 

(0,20) Jos merkinnät on kokouspöytäkirjan asemesta tehty merkintälistaan, tarkastetaan, 

onko merkintälistassa mainittu päätös, johon merkintä perustuu, merkittävien 

osakkeiden laji, niistä maksettava määrä ja maksuaika. Tarkastetaan, 

onko jäljennökset korotuspäätöksestä ja yhtiöjärjestyksestä liitetty merkintälistaan, 

tai onko merkintälistassa maininta, missä nämä asiakirjat ovat nähtävillä. 

(OYL 4:7.1−2 §). 

(0,40) Tarkastetaan osakasluettelon perusteella, onko ensisijaiset merkinnät tehty 

merkintäetuoikeuksiin perustuen. 

(0,40) Tarkastetaan hallituksen toimet mahdollisen yli- tai alimerkintätilanteen osalta. 

(0,70) Tarkastetaan, onko rahana suoritettava määrä kokonaisuudessaan 

(osakepääoman korotus 5 000 000 ja ylikurssi 500 000) eli 5 500 000 mk 

maksettu yhtiön Suomessa olevalle talletuspankin tai talletusten 

vastaanottamiseen oikeutetun ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin tilille 

merkintäehtojen mukaisesti. Todentaminen tehdään pankin todistuksen tai 

pankista saadun tiliotteen perusteella. 

(0,40) Tarkastetaan, onko asianmukainen kaupparekisteri-ilmoitus tehty osakeyhtiölain 

edellyttämiä määräaikoja noudattaen (viipymättä merkintäehtojen täytyttyä 

ja viimeistään vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä, OYL 4:8a.3 §). 

4,00 b) Osakepääoman korotuksessa tarvittavat lausunnot ja todistukset 

Telebon Oy:n hallituksella on valtuudet päättää menettelystä yli- tai alimerkintätilanteissa, 

joten antia pidetään suunnattuna (jotta merkintäetuoikeutta voitaisiin 

katsoa noudatetun, myös toissijaisen merkinnän tulisi olla merkintäetuoikeuden 

mukainen). Korotuksessa tarvitaan OYL 4 luvun 4 a §:n 2 momentissa 

tarkoitettu tilintarkastajan lausunto perusteista, joiden mukaan merkintähinta 

määritetään ja merkintäetuoikeudesta poikkeamisen syistä.

5 

Esimerkki hyväksyttävästä lausuntoluonnoksesta (oletus: Telebon Oy:llä kaksi 

tilintarkastajaa) 5 

(2,50) Tilintarkastajien lausunto 

Telebon Oy:n yhtiökokoukselle 

Esitämme osakeyhtiölain 4 luvun 4 a §:n 2 momentin mukaisena lausuntonamme 

Telebon Oy:n tilintarkastajina yhtiön hallituksen ehdotuksesta 

13.8.1999 uusmerkinnäksi, että käsityksemme mukaan hallituksen ehdotus 

antaa oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan merkintähinta 

määritetään sekä merkintäetuoikeudesta poikkeamisen syistä. 

Päiväys (ennen 30.9.1999) 

Allekirjoitukset 

Osakepääoman korotuksessa tarvitaan myös osakepääoman maksua koskeva 

tilintarkastajan todistus, joka annetaan rekisteriviranomaiselle. 

Jos todistus annetaan erikseen eikä rekisteri-ilmoituslomakkeella, se kytketään 

tehtyyn päätökseen yhtiökokouksen päivämäärän sekä osakkeista maksettavan 

määrän avulla seuraavasti: 

Esimerkki hyväksyttävästä todistusluonnoksesta (oletus: Telebon Oy:llä kaksi 


(1,50) Tilintarkastajien todistus 

Rekisteriviranomaiselle 

Telebon Oy:n tilintarkastajina todistamme, että yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa 

30.9.1999 päätetyn osakepääoman korotuksen osalta on noudatettu 

osakeyhtiölain säännöksiä osakepääoman maksusta. Osakepääoman 

korotuksena on maksettu 5 000 000 (viisi miljoonaa) mk ja ylikurssina 

500 000 (viisisataatuhatta) mk. 

Päiväys (31.12.1999 tai sen jälkeen, jollei merkintää ole kokonaisuudessaan 

maksettu aikaisemmin) 


Vaihtoehtoisesti rekisteri-ilmoitukseen sisältyvän todistuksen sisältö on seuraava: 

Osakepääoman maksua koskeva tilintarkastajien todistus 

Me allekirjoittaneet yhtiön tilintarkastajat todistamme täten, että tällä ilmoituslomakkeella 

ilmoitetun osakepääoman korotuksen yhteydessä on noudatettu 

osakeyhtiölain säännöksiä osakepääoman maksusta. 

5 Lausuntoluonnosesimerkki on laadittu KHT-yhdistys − Föreningen CGR ry:n julkaisun Tilintarkastuskertomukset ja tilintarkastajan 

lausunnot (tarkistettu 5. painos) jaksossa 6.2.1.2 esitetyn mallin pohjalta. 

6 Todistusluonnosesimerkki on laadittu KHT-yhdistys − Föreningen CGR ry:n julkaisun Tilintarkastuskertomukset ja tilintarkastajan 

lausunnot (tarkistettu 5. painos) jaksossa 6.1.1.2 esitetyn mallin pohjalta.

6 

Päiväys (31.12.1999 tai sen jälkeen, jollei merkintää ole kokonaisuudessaan 

maksettu aikaisemmin) 


2,50 c) Hallituksen optio-oikeuksia koskevasta ehdotuksesta annettava lausunto 

Esimerkki hyväksyttävästä lausuntoluonnoksesta (oletus: Telebon Oy:llä kaksi 


Tilintarkastajien lausunto 

Telebon Oy:n yhtiökokoukselle 

Esitämme osakeyhtiölain 4 luvun 12 b §:n 1 momentin sekä 4 a §:n 2 momentin 

mukaisena lausuntonamme Telebon Oy:n tilintarkastajina yhtiön hallituksen 

ehdotuksesta 13.8.1999 optio-oikeuksien antamiseksi, että käsityksemme 

mukaan hallituksen ehdotus antaa oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden 

mukaan merkintähinta määritetään sekä merkintäetuoikeudesta poikkeamisen 

syistä. 

Päiväys (ennen 30.9.1999) 

______ 

10,00 


7 Lausuntoluonnosesimerkki on laadittu KHT-yhdistys − Föreningen CGR ry:n julkaisun Tilintarkastuskertomukset ja tilintarkastajan 

lausunnot (tarkistettu 5. painos) jaksossa 6.2.2.2 esitetyn mallin pohjalta.


1-OSA 


7 

Tehtävä 3 

2,00 a) Oy Energia Ab siirtyy soveltamaan uutta kirjanpitolakia (1336/97) ja kirjanpitoasetusta 

(1339/97) tilikaudelta 1.1.−31.12.1999 laadittavassa tilinpäätöksessään. 

Millä vaihtoehtoisilla tavoilla se voi esittää tilinpäätöksessä 

asiakkailta perityt liittymismaksut? 

(1,00) Kilan lausunnon 1566/1999 mukaan siirto- ja palautuskelpoiset liittymismaksut 

merkitään taseeseen erään "Muut velat". 

(0,50) Nimikkeenä suositellaan käytettäväksi KPA 1:11 §:n mahdollistamalla tavalla 

nimikettä "Liittymismaksut ja muut velat". 

(0,50) Liittymismaksut suositellaan esitettäväksi erän alanimikkeenä. Erän jakautuminen 

liittymismaksuihin ja muihin velkoihin voidaan ilmoittaa myös liitetietona. 

1,50 b) Millä tavoin Oy Optimitulos Ab esittää edellä mainituista ostetuista palveluista 

vuonna 1999 aiheutuneet menot 31.12.1999 päättyvältä 

tilikaudelta laadittavassa tilinpäätöksessään? 

(0,75) Kilan lausunnon 1573/1999 mukaan alihankintapalvelut merkitään tuloslaskelman 

erään "Ulkopuoliset palvelut". 

(0,75) Kirjanpitotoimiston ja perintätoimiston veloitukset merkitään tuloslaskelman 

erään "Liiketoiminnan muut kulut". 

2,00 c) Miten asiakasmarkkinointiveloitukset esitetään 

1) Cyber Marketing Oy:n tilinpäätöksessä ja 

2) Cyber Shop Oy:n tilinpäätöksessä? 

(0,50) Cyber Marketing Oy merkitsee asiakasmarkkinointiveloitukset liikevaihtoonsa, 

koska nämä erät ovat yhtiön varsinaisesta toiminnasta saatuja tuottoja. 

(0,75) Kilan lausunnon 1556/1999 mukaan Cyber Shop Oy merkitsee 

markkinointikustannukset tuloslaskelmassaan liiketoiminnan muihin kuluihin, 

(0,75) koska asiakasmarkkinoinnista aiheutuvia kuluja ei voida pitää alennuksina, 

joiden suuruus riippuisi suoraan kanta-asiakasmyynnin määrästä. 

2,00 d) Miten edellä mainitut erät esitetään Tehdas Oy:n 31.7.1999 päättyneeltä 

tilikaudelta laadittavassa tilinpäätöksessä? 

(1,00) Ennakonpidätysvelka, sotu-maksuvelka, vahvistettuun verotukseen liittyvä 

verovelka ja nettomääräinen alv-velka esitetään erässä "Muut lyhytaikaiset 

velat".

8 

(0,50) TEL-velka, lomapalkkavelka ja korkomenojen jaksotuksesta aiheutunut velka 

esitetään siirtovelkana. 

(0,50) Tilikauden tuloverojen suoriteperusteisesta kirjaamisesta aiheutunut velka 

esitetään siirtovelkana. 

Kilan lausunto 1561/1999. 

2,50 e) Millä vaihtoehtoisilla tavoilla yhtiöoikeudelliset säännökset huomioon 

ottaen edellä mainitut erät voidaan esittää Mega Project Oy:n 31.7.1999 

päättyneeltä tilikaudelta laadittavassa tilinpäätöksessä? 

Arvosteluperusteiden lähtökohtana pidetään KPL 5:8 §:n säännöstä, kauppaja 

teollisuusministeriön päätöstä (KTMp 51/1998) kehittämismenojen aktivoimisesta 

taseeseen ja KP95 -työryhmän mietinnössä esitettyjä seikkoja. 

(1,00) Aktivointikelpoisia kehittämismenoja ovat henkilökunnan henkilöstömenoista 

uuden tuotteen suunnitteluun liittyvät menot 0,6 miljoonaa markkaa (KTMp 

51/1998, 2 §). Tutkimus- ja kehittämistoimintaa varten ostetuista palveluista 

0,3 miljoonasta markasta osa saattaa olla aktivointikelpoisia, jos ne ovat luonteeltaan 

alihankintoja, jotka liittyvät aktivointiedellytykset täyttäviin hankkeisiin 

(KTMp 51/1998, 4 §). Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen nojalla aktivoidut 

kehittämismenot eivät rajoita OYL 12:2 §:n 1 momentin tarkoittamalla 

tavalla voitonjakoa. 

(0,50) Muut mainitut tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan kuluksi. 

(1,00) Jos ne aktivoidaan, aktivoitu määrä rajoittaa Mega Project Oy:n voitonjakoa 

OYL 12:2 §:n 1 momentin mukaisesti. 

______ 

10,00


1-OSA 


9 

Tehtävä 4 

5,00 a) Tarkasta, onko laina-/velkaosuuslaskelma oikein laadittu. Jos laskelmassa 

on virheitä, laadi korjattu laskelma. 

(1,00) Laskelma tuli laatia tilanteesta per 30.6.1999. Vastiketuotot ja korot on otettu 

laskelmassa huomioon ajalta 1.1.–31.12.1999. 

(1,00) Lainapääoma on väärä koron laskemisessa ajalta 1.1.−31.3.1999. Lainapääoma 

on taseen per 31.12.1998 mukaan seuraava: 

Pitkäaikainen vieras pääoma / 

Lainat rahoituslaitoksilta 

30 000,00 mk 

Lyhytaikainen vieras pääoma / 

Lainat rahoituslaitoksilta 

- pitkäaikaisten lainojen lyhytaikainen osuus 11 928,20 mk 

Lainapääoma per 1.1.1999 yhteensä 

41 928,20 mk 

(0,50) Lainanlyhennystä 31.3.1999 (5 928,20 mk) ei ole otettu huomioon. 

(1,50) Laina-/velkaosuuslaskelma on kumulatiivinen laskelma, jossa on otettava 

huomioon edellisen tilikauden tilinpäätökseen sisältyneestä vastikejälkilaskelmasta 

siirtyvä yli- tai alijäämä. Siirtyvä korjauslainavastikeylijäämä per 

31.12.1998 oli 1 650,30 markkaa. 

(1,00) Velkapääoma on laskettu väärin. Velkapääomaa laskettaessa vastikeylijäämä 

vähennetään lainapääomasta ja vastikealijäämä lisätään lainapääomaan.

Korjattu laskelma: 

10 

ASUNTO OY VINTTI LAINA-/VELKAOSUUSLASKELMA PER 30.6.1999 

KORJAUSLAINA / KATTOJEN PERUSKORJAUS 

Tilikausi: 1.1.−31.12.1999 

RAHOITUSTUOTOT 

Vastiketuotot 



RAHOITUSTUOTOT YHTEENSÄ 

5 328,00 mk 

RAHOITUKSESTA JOHTUVAT MAKSUT 

Korko ajalta 1.1.−31.3.1999: 

lainapääoma: 41 928,20 mk; korkoprosentti: 5,5 % p.a. 


Korko ajalta 1.4.−30.6.1999: 



Lainan lyhennys 31.3.1999 

Pankin toimitusmaksu 31.3.1999 

RAHOITUKSESTA JOHTUVAT MAKSUT YHTEENSÄ 

576,51 mk 

450,00 mk 

5 928,20 mk 

40,00 mk 

6 994,71 mk 

KORJAUSLAINAVASTIKEALIJÄÄMÄ YHTEENSÄ 

SIIRTYVÄ KORJAUSLAINAVASTIKEYLIJÄÄMÄ 

TILINPÄÄTÖKSESTÄ 1998 

KORJAUSLAINAVASTIKEALIJÄÄMÄ 

LAINAPÄÄOMA 30.6.1999 

VELKAPÄÄOMA (36 000,00 mk + 16,41 mk) 

-1 666,71 mk 

1 650,30 mk 

-16,41 mk 

36 000,00 mk 

36 016,41 mk 

PER OSAKE: 36 016,41 mk / 1 332 osaketta 

27,04 mk 

Huoneiston A9 osakkaan maksettavaksi muodostuva velkaosuus 

per 30.6.1999: 165 osaketta x 27,04 mk/osake = 4 461,60 mk.

11 

0,50 b) Miten päätetty korjausrahaston käyttö vaikuttaa Asunto Oy Vintin parvekekorjausurakasta 

laadittavaan hankeosuuslaskelmaan ja osakaskohtaisesti 

määriteltävään hankeosuuteen? 

Korjausrahasto edustaa osakkailta etukäteen kerättyä rahoitusosuutta. Korjausrahastosta 

käytettävät varat ovat siis yksi kokonaishankkeen rahoitusmuoto. 

Tämä pienentää yhtiön lisärahoitustarvetta eli esimerkiksi lainoitustarvetta. 

Korjausrahaston osuus on kerätty osakkailta etukäteen, joten korjausrahastoon 

kerätyt varat pienentävät parvekekorjausurakasta osakkaalle nyt laskettavaa 

osuutta. 

0,50 c) Miten valvontakustannusten kattaminen hoitovastikkeella vaikuttaa 

Asunto Oy Vintin parvekekorjausurakasta laadittavaan hankeosuuslaskelmaan 

ja osakaskohtaisesti määriteltävään hankeosuuteen? 

Osa rahoituksesta peritään hoitovastikkeena. Kyse on korjausrahaston tapaan 

yhdestä rahoitusmuodosta. Myös tämä pienentää yhtiön lisärahoitustarvetta 

eli esimerkiksi lainoitustarvetta. 

Osa hankkeen kustannuksista on päätetty kattaa hoitovastikkeilla. Tämä pienentää 

koko hankkeesta osakkaalle laskettavaa hankeosuutta. 

4,00 d) Mitä olennaisia asioita hankelaskelman ja osakaskohtaisen hankeosuuslaskelman 

tarkastuksessa on tilikauden aikaisessa tarkastuksessa 

ja tilinpäätöstarkastuksessa otettava huomioon? 

(2,00) Hankelaskelma: 

• Tarkastettava, että kaikki hankkeeseen liittyvät menot on otettu huomioon 

laskelmassa. 

• Tarkastettava, että kaikki hankkeen rahoituslähteet ovat mukana laskelmassa: 

esim. lainat, ennakkorahastoinnit, hoitovastikkeella mahdollisesti 

katettava osuus ja avustukset. 

• Hankelaskelma laaditaan ennen hankkeen aloittamista. Hankkeen 

valmistuttua on laadittava lopullinen hankelaskelma (jälkilaskelma), josta 

käyvät ilmi kaikki hankemenot ja niiden rahoitus. Hankkeen ja hankelaskelman 

tarkastamisessa on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin eriin: 

- saadut avustukset, 

- mahdollisesti urakan viivästymisestä aiheutuneet viivästyssakot ja yhtiön 

saamat viivästyssakkokorvaukset, 

- lisätyöt ja 

- muut lisäkulut. 

(2,00) Osakaskohtainen hankeosuuslaskelma: 

• Oleellisinta on varmistaa, että osakkaiden yhdenvertaisuusperiaate toteutuu.

______ 

10,00 

12 

• Osakaskohtainen hankeosuus lasketaan jakamalla lainojen nostolla katettavaksi 

aiottu osuus hankkeen kokonaiskustannuksista samalla perusteella 

kuin vastikkeita peritään eli kokonaisneliöiden tai osakkeiden määrällä. 

Tällöin on tarkastettava, että jakajana käytetään oikeaa perustetta. Lisäksi 

on otettava huomioon mahdolliset yhtiöjärjestyksessä määritellyt vastikekertoimet 

ja niiden käyttäminen hankeosuuslaskennassa. Yhtiöjärjestyksestä 

on tarkastettava muut mahdolliset määräykset hankeosuuden laskemista 

varten. 

• Tarkastetaan, että hankeosuuksien vastaanottamisen jälkeen mahdollinen 

laina on nostettu oikean määräisenä. Lisäksi varmistetaan, että lainanhoitomenoja 

varten aloitettava vastikeperintä kohdistuu oikeisiin osakkaisiin 

eli ko. vastiketta ei peritä osakkaalta, joka on jo maksanut osuutensa 

hankkeesta hankeosuutena.


2-OSA 


13 

Pisteet / Tehtävä: 

1. Puutteet ja/tai virheet kirjanpidossa, tilinpäätöksessä, konsernitilinpäätöksessä 

ja/tai hallinnossa 

9,00 

2a. Vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus 0,80 

2b. Vakiomuotoinen tilinpäätösmerkintä 0,20 

Yhteensä 10,00 

Virhepisteitä (0,10−0,50) on annettu vastauksen olennaisista virheistä 

tai puutteista. Pluspisteet on annettu täysimääräisinä vain, jos vastaus 

on oikea, täydellinen ja täsmällinen.


2-OSA 


Tehtävä 1 

KHT-yhteisö Tilintarkastus-Ihme Oyj Päiväys: 12.9.1999 

Rautatukku Oy:n tilintarkastus Tilikausi 1.7.1998 - 30.6.1999 

Tarkastaja: K. Kokelas 

Tarkastettu 

asia 

Tarkastushavainto, sen perusteltu arviointi ja korjausmenettely Vaikutus raportointiin, ellei puutetta 

tai virhettä korjata 

1 Ylimääräisen 

yhtiökokouksen 

12.6.1999 

tekemien 

päätösten 

Yhtiökokouksessa 12.6.1999 on käsitelty hallituksen ehdotus suunnatuksi osakeanniksi 

Putki Consulting Oy:lle. Yhtiökokous on äänestänyt asiasta, jolloin hallituksen 

ehdotuksen puolesta äänesti 2 290 000/3 457 100 (66,2 %) yhtiökokouksessa edustetuista 

osakkeista. Suunnattua antia koskeva päätös on pätevä vain, jos sitä ovat 

kannattaneet osakkeenomistajat, joilla on vähintään 2/3 a) annetuista äänistä ja b) 

kokouksessa edustetuista osakkeista (OYL 4:2.2 §). Koska molemmat vaatimukset 

0,50 Tilintarkastuskertomus: 

TilintL 19.1 §:n 1−5 kohtien lausunnot 

kielteiset. 

TilintL 19.2 §:n mukainen muistutus. 

Tilinpäätösmerkintä: Kielteinen. 

lainmukaisuus eivät täyty, päätös on osakeyhtiölain vastainen. Osakeantia ei voida toteuttaa. Osakepääoman 

korotusta koskevaa päätöstä ei ole ilmoitettu kaupparekisteriin (OYL 

1,00 4:5b.1 §). 

☛ Tilinpäätös on laadittava ja yhtiökokouksen päätöksen mukaiset toimenpiteet toteutettava 

siten, että osakeantia ei toteuteta ja antiin liittyvät toimenpiteet peruutetaan. 

2 Vuosi 2000 

-valmius 

0,40 

Arvioinnissa on myös otettava huomioon se, korjautuuko tai voiko yhtiökokouksen pätemätön 

päätös ”korjautua” moiteajan umpeutumisen (13.9.1999) perusteella. (0,00 p.) 

Yhtiön hallitus ei käsittele toimintakertomuksessa lainkaan vuosi 2000 -valmiutta. 

Yhtiön hallituksen on huolehdittava yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta 

järjestämisestä (OYL 8:6.1 §).Yhtiön atk-järjestelmät ovat vanhat, uusimistarpeessa ja 

niissä on esiintynyt ongelmia. 

☛ Hallituksen on selvitettävä vuosi 2000 -valmius ja siitä on lisättävä tiedot toimintakertomukseen. 


Raportointi vuosi 2000 valmiustilanteen 

vakavuuden mukaan. Vakavimmillaan 

raportointi on seuraava: TilintL 19.1 §:n 

1−5 kohtien lausunnot kielteiset. 



14

Tarkastettu 

asia 



3 Tilinpäätöksen Osakkuusyrityksiltä saatuja osinkotuottoja ei ole eliminoitu konsernitilinpäätöksessä 0,20 Tilintarkastuskertomus: 

liitetiedot ja (liitetiedot kohta 1.4.). Menettely on Kilan yleisohjeen konsernitilinpäätöksen laatimisesta 


1.11.1993 vastainen. 

laatimisperiaatteet 

kielteiset. 

☛ Osakkuusyhtiön maksama osinko, 1 700 tmk, vähennetään konsernin tuloksesta ja TilintL 19.2 §:n mukainen muistutus. 

0,80 osakkuusyhtiön osakkeiden kirjanpitoarvosta. 


4 Tilinpäätös 

0,80 

5 Hallituksen 

voitonjakoesitys 

0,80 


0,20 

7 Yhtiön hallinto 

0,10 


0,10 


0,20 

Rautatukku Oy on esittänyt annetut ja saadut konserniavustukset tilinpäätössiirroissa. 

Menettely ei ole hyvän kirjanpitotavan mukainen (Kilan lausunto 1126/1990). Konserniavustukset 

esitetään tuloslaskelmassa satunnaisissa erissä. Ne esitetään omana 

eränään, mikäli se tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden 

selventämiseksi on tarpeen. 

☛ Tiedot on korjattava tuloslaskelmaan. 

Yhtiön hallitus on ehdottanut voitonjakoa myös ylimääräisessä yhtiökokouksessa 

12.6.1999 annetuille uusille osakkeille. Osakeanti oli osakeyhtiölain vastainen. Antiehtojen 

mukaan osakkeet oikeuttavat osinkoon vasta tilikaudelta 

1.7.1999−30.6.2000. Lisäksi osakepääoman korotusta ei ole merkitty kaupparekisteriin 

(OYL 4:10 §). 

☛ Hallituksen on muutettava voitonjakoehdotusta. 

Yhtiön toimitusjohtaja ei ole allekirjoittanut tilinpäätöstä (KPL 3:7 §). 

☛ Toimitusjohtajan on allekirjoitettava tilinpäätös. 

Hallituksen kokouksen pöytäkirjaa ei ole allekirjoitettu asianmukaisesti. Pöytäkirjan 

allekirjoittavat puheenjohtaja ja vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen 

(OYL 8:8.3 §). 

☛ Pöytäkirja on allekirjoitettava asianmukaisesti. 

Tilinpäätöksestä puuttuu yhtiön kotipaikka, osoite ja kaupparekisterinumero 

(OYL 16:7a §). 

☛ Puuttuvat tiedot on lisättävä tilinpäätökseen. 

Siirtosaamisia ja -velkoja koskevat liitetiedot puuttuvat (KPA 2:4.1 § 11 k., 

KPA 2:5.1 § 4 k.). 

☛ Tiedot on lisättävä tilinpäätökseen. 


TilintL 19.1 §:n 1-5 kohtien lausunnot 

kielteiset. 




TilintL 19.1 §:n 4 kohdan lausunto kielteinen. 


Vakavimmillaan raportointi on seuraava: 


kielteiset. 



0,10 Tilintarkastuspöytäkirja. 


TilintL 19.3 §:n mukainen tilinpäätöstä 

täydentävä tieto. 




15

Tarkastettu 

asia 

10 ATKjärjestelmät 

11 Arkistointi 

0,20 

12 Verotuksessa 

vahvistetut 

tappiot 

0,30 

13 Valuuttamääräiset 

lainat 

0,20 



ATK-järjestelmien vuosi 2000 -valmiutta ei ole selvitetty. 

Ks. kohta 2. 

☛ Selvitys on tehtävä välittömästi. 

Koneelliselle tietovälineelle arkistointi on sallittua ilman lupamenettelyä. Osto- ja 0,10 Ei vaikutusta raportointiin. 

myyntilaskujen arkistointi on toteutettu asianmukaisesti. (KTMp 47/1998.) 

☛ Ei vaadi toimenpiteitä. 

Jyväskylän Rautatukku Oy on hankittu konserniin kesäkuussa 1996. Vahvistetut tappiot 

0,10 Raportointi tilanteen vakavuuden 

on menetetty, ellei verovirasto ole myöntänyt niiden vähentämiseen lupaa (TVL mukaan. Vakavimmillaan raportointi 

122 §). 

on seuraava: 

☛ Verojaksotusta on muutettava vastaamaan tosiasiallista tilannetta. 

Tilintarkastuskertomus: 


kielteiset. 

TilintL 19.2 §:n mukainen muistutus 

Talousjohtajan käsitys on väärä. Suomen markan kurssi kiinnitettiin euroon peruuttamattomalla 

muuntokertoimella 1.1.1999. Euron käyttöönotto johti kansallisten valuuttojen 

välisten kurssierojen realisoitumiseen vuodenvaihteessa. Verotuksessa kurssivoitto 

realisoitui 1.1.1999 eli Rautatukku Oy:n 30.6.1999 päättyneellä tilikaudella (EVL 

19.1 §). 

☛ Raportoitava talousjohtajalle. 


Suullinen raportointi: Keskustelu 

talousjohtajan kanssa. 

14 Konserniavustus 

Konserniavustus voidaan pääsääntöisesti antaa, jos konsernisuhde (vähintään 

Suullinen raportointi: Keskustelu 

0,30 

90 %:n omistusosuus) on kestänyt koko verovuoden sekä antajan ja saajan tilikaudet 

päättyvät samanaikaisesti (Laki konserniavustuksesta verotuksessa 21.11.1986/825, 

7 §). Vaatimukset täyttyvät kummankin yhtiön osalta (EVL 52b.3 §, OYL 14:17.1 §). 

Talousjohtajan käsitys on väärä. 

Konserniavustuksen antamista koskevan päätöksen tekemisajankohdasta ei ole nimenomaista 

sääntelyä eikä vakiintunutta käytäntöä. Suositeltava ja verohallituksen 

kannan mukainen menettely on, että päätös konserniavustuksesta tehdään ja pöytäkirjataan 

sen tilikauden aikana, jonka verotettaviin tuloihin konserniavustuksen on 

tarkoitus vaikuttaa. 

☛ Raportoitava talousjohtajalle. 

talousjohtajan kanssa. 


0,20 


0,20 

Liitetiedoissa vaihto-omaisuuden erittely (2.2.) on emoyhtiön osalta virheellinen. 

Emoyhtiöllä ei ole vaihto-omaisuutta. 

☛ Tiedot on korjattava tilinpäätökseen. 

Liitetiedoista puuttuvat henkilöstön keskimääräinen luku tilikauden aikana ja toimielinten 

jäseniä koskevat tiedot (KPA 2:8.1−2 §). 








16

Tarkastettu 

asia 


0,20 


0,20 


0,20 




Liitetiedoissa konsernin jakokelpoiset varat on esitetty väärin (2.4.). Kertyneestä poistoerosta 


ja vapaaehtoisista varauksista omaan pääomaan merkitty osuus on vähen- 


nettävä jakokelpoisia varoja laskettaessa. 


☛ Liitetieto on korjattava. 

Rautatukku-konserni toimii maantieteellisesti eri alueilla ja konsernilla on useita toimialoja. 

Liitetiedoista puuttuu tieto liikevaihdon jakautumisesta toimialoittain ja maantieteellisten 

markkina-alueiden mukaisesti (KPA 2:3.1 § 1 k. sekä oikeat ja riittävät tiedot). 


Liitetiedot vakuuksista ja vastuusitoumuksista puuttuvat (KPA 2:7 §). 











Luettelo tositteiden lajeista sekä tieto kirjanpitokirjojen ja tositelajien säilytystavoista 

puuttuvat tasekirjasta (KPL 3:8.1 §). 

0,10 ☛ Tiedot on lisättävä tasekirjaan. 

Yht. 6,50 2,50 9,00 pistettä 

17

Tehtävä 2 

18 

0,80 a) Vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus 

Esimerkki hyväksyttävästä tilintarkastuskertomuksesta 8 

Tilintarkastuskertomus 

Rautatukku Oy:n osakkeenomistajille 

Olemme tarkastaneet Rautatukku Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon 

tilikaudelta 1.7.1998–30.6.1999. Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös 

sisältää toimintakertomuksen sekä konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman, 

taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme 

lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. 

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa 

sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin 

tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä 

olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen 

jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain 

säännösten perusteella. 

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen 

laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. 

Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät 

tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. 

Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus 

myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle 

tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on 

osakeyhtiölain mukainen. 

Helsingissä 12.9.1999 

Tilintarkastus-Ihme Oyj 

KHT-yhteisö 

Marjaana Raunio 

KHT 

Antti-Jussi Lakka 

KHT 

8 Tilintarkastuskertomusesimerkki on laadittu KHT-yhdistys − Föreningen CGR ry:n julkaisun Tilintarkastuskertomukset ja 

tilintarkastajan lausunnot (tarkistettu 5. painos) jaksossa 2.2.2 esitetyn mallin pohjalta.

0,20 b) Vakiomuotoinen tilinpäätösmerkintä 

19 

Esimerkki hyväksyttävästä tilinpäätösmerkinnästä 9 

Tilinpäätösmerkintä 

Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta 

on tänään annettu kertomus. 

Helsingissä 12.9.1999 

Tilintarkastus-Ihme Oyj 

KHT-yhteisö 

Marjaana Raunio 

KHT 

Antti-Jussi Lakka 

KHT 

9 Tilinpäätösmerkintäesimerkki on laadittu KHT-yhdistys − Föreningen CGR ry:n julkaisun Tilintarkastuskertomukset ja tilintarkastajan 

lausunnot (tarkistettu 5. painos) jaksossa 5.2 esitetyn mallin pohjalta.

HTM-TUTKINTO 12.9.1999 - Kauppakamari

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?