Magazin der deutsch-Finnischen handelskaMMer saksalais ...

4 2012 

Magazin der Deutsch-Finnischen Handelskammer 

Saksalais-suomalaisen Kauppakamarin jäsenlehti

2 

Open House 

Etwa 100 Mitglieder und Gäste kamen am 1. November zum Tag der offenen Tür in die DFHK. Im Rahmen des ”Open 

House” wurde auch die Ausstellung der Künstlerin Maria Wolfram (linkes oberes Bild) eröffnet. Die Finnin hat sich u.a. mit 

ihren Landschaftsbildern einen Namen gemacht. Ihre Bilder können noch bis zum 10. Januar 2013 in der Mikonkatu 25 

bewundert werden. Für das leibliche Wohl der Gäste beim Open House sorgte das Restaurant Zinnkeller aus Helsinki. 

4 2012

Hyvää Joulua ja 

menestyksellistä 

Uutta Vuotta 

ToivoTTaa saksalais-suomalainen kauppakamari 

Frohe Weihnachten 

und ein erfolgreiches 

Neues Jahr 

wünscHT iHre deuTscH-FinniscHe Handelskammer 

God Jul och 

ett framgångsrikt 

Nytt År 

önskar Tysk-Finska Handelskammaren 

4 2012

Terminkalender 2013 Tapahtumakalenteri 2013 

Premium partner 

Reisemesse Matka 2013, 17.–20.1.2013 Matkamessut 2013, 

Helsinki 

Helsingin Messukeskus 

Genussgipfel 15.4.2013 ”Der Genussgipfel” – 

in Bad Kissingen 

Saksan herkkukauppiaiden 

liiton kontaktipörssi, 

Bad Kissingen 

Prüfung 27.4.2013 Liikesaksan 

Wirtschaftsdeutsch 

kirjallinen koe 

Saint Petersburg 26.–27.6.2013 Saint Petersburg 

Logistics Days 


Herausgeber Julkaisija Hauptseite Kansikuva 

Deutsch-Finnische Handelskammer 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari 

Mikonkatu 25 

Postfach/PL 83 FI-00101 Helsinki 

Tel./Puh. +358 9 612 2120, Fax/Faksi +358 9 642 859 

info@dfhk.fi, www.dfhk.fi 

Präsident 

Hallituksen puheenjohtaja 

Hans Sohlström 

Geschäftsführer Toimitusjohtaja 

Manfred Dransfeld 

Redaktion Toimitus 

Christian Busse, Riitta Ahlqvist, Anja Kontturi, Mariaana Rainerla-Pulli 

Redaktionsschluss Aineistopäivä 

30. November/marraskuuta 2012 

Anzeigen–Verwaltung Ilmoitusmyynti 

Elina Annala, Tel./Puh. +358 9 6122 1233, elina.annala@dfhk.fi 

Layout Adverbi 

Druck Painopaikka Hannun Tasapaino Oy 

Gedruckt auf umweltfreundlichem. 

Painettu ympäristöystävälliselle paperille. 

Novatech Easy Matt, Galerie Art Gloss 

ISSN 1236–360X 

„Öltank 486” ist eine Lichtinstallation im Rahmen des 

Helsinki Welt-Designhauptstadtjahres. Der 16 Meter 

hohe Tank mit einem Durchmesser von 19 Metern war 

Teil des Helsinkier Ölhafens. Seit dem 10. Oktober 

verwandeln 1280 computergesteuerte LEDs, die in 

2012 Löcher integriert wurden, den Tank nachts in 

eine flackernde Leuchte. 

”Öljysäiliö 486” on Helsingin maailman designpääkaupunkivuoden 

ohjelmaan kuuluva valoinstallaatio. 

16 metriä korkea ja läpimitaltaan 19 metriä leveä 

tankki on osa Helsingin öljysatamaa. 10. lokakuuta lähtien 

1280 valo-ohjattua lediä, jotka on kytketty 2012 

reikään, muuttavat säiliön lepattavaksi majakaksi. 

Das Magazin erscheint viermal jährlich. 

Die Abgabe erfolgt kostenlos an Mitglieder. 

Nachdruck nur mit Quellenangabe. 

Kauppakamarin jäsenlehti ilmestyy neljä 

kertaa vuodessa. Se lähetetään jäsenistölle maksutta. 

Tekstiä lainattaessa lähde aina mainittava. 

Auflage Painos 2000 

© Tuomas Uusheimo / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 

4 2012

Inhalt 

Sisältö 

Deutsche Seiten 

Fotogalerie vom Tag der offenen Tür 

Terminkalender 

DFHK-Herbsttagung in Lübeck 

DFHK intern 

Neue Mitglieder 

Festvortrag Dr. Seppo Honkapohja: 

”The current sovereign debt and 

banking crisis – ways forward?“ 

Wirtschaftsnachrichten 

Finnland setzt auf Kernenergie und erneuerbare Quellen 

Energiewende braucht Kapital, 

Kompetenz und Kooperation 

Industrieeffizenz: Seminar in Tuusula 

zeigt Einsparpotenziale auf 

Delegationsreisen aus Mecklenburg-Vorpommern 

und Brandenburg 

Lebensmittelexport: Bei Verkauf und Marketing Kräfte bündeln 

2 

4 

6 

8 

9 

10 

12 

15 

17 

21 

22 

24 

Saksankieliset sivut 

Kuvagalleria avoimien ovien päivästä 

Tapahtumakalenteri 

Kauppakamarin syyskokous Lyypekissä 

Kauppakamarin uutiset 

Uudet jäsenet 

Juhlaesitelmä Seppo Honkapohja: 



Talousuutiset 

Suomi satsaa ydinenergiaan ja uusiutuviin energialähteisiin 

“Energiewende” tarvitsee pääomaa, 

osaamista ja yhteistyötä 

Tuusulan seminaari 

löysi säästöpotentiaalia teollisuudelle 

Yritysmatkat Mecklenburg-Etu-Pommerista ja 

Brandenburgista 

Elintarvikevienti: Yhteistyöllä voimaa markkinoitiin ja myyntiin 

Finnische Seiten 

Stellengesuche bei jobXchange 

Geschäftsvermittlungen 

Fotogalerie vom Tag der offenen Tür 

DFHK-Herbsttagung in Lübeck 

Festvortrag Dr. Seppo Honkapohja: 



DFHK intern 


3. Finnish-German Energy Day 

Industrieeffizenz: Seminar in Tuusula zeigt Einsparpotenziale auf 

Investitionsstandort Deutschland zahlt sich aus 

Delegationsreisen aus Mecklenburg-Vorpommern 

und Brandenburg 

Lebensmittelexport: Bei Verkauf und Marketing Kräfte bündeln 

Deutscher Tourismus 

Messeneuigkeiten 

25 

26 

29 

30 

33 

35 

36 

38 

42 

43 

44 

46 

47 

48 

Suomenkieliset sivut 

jobXchange-työnhakijat Kauppakamarin rekisterissä 

Liikeyhteydet 

Kuvagalleria avoimien ovien päivästä 

Kauppakamarin syyskokous Lyypekissä 

Juhlaesitelmä Seppo Honkapohja: 



Kauppakamarin uutiset 

Talousuutiset 


Tuusulan seminaari löysi säästöpotentiaalia teollisuudelle 

Etabloituminen Saksaan kannattaa 

Yritysmatkat Mecklenburg-Etu-Pommerista ja 

Brandenburgista 

Elintarvikevienti: Yhteistyöllä voimaa markkinoitiin ja myyntiin 

Saksan matkailu 

Messu-uutisia 

4 2012

6 

Herbsttagung 

Syyskokous 

Herbsttagung in Lübeck 

im Zeichen von Hafen, 

Handel und Historie 

Nach neunjähriger Pause fand die Herbsttagung am 23. und 24. September in Lübeck statt, der Keimzelle der 

Deutsch-Finnischen Handelskammer. Vor 34 Jahren wurde sie in der Hansestadt als Verein registriert. Anlass für DFHK- 

Präsident Hans Sohlström, in seiner Begrüßungsrede die Teilnehmer zu einer Reise in die Vergangenheit einzuladen. 

In seiner Eröffnung richtete Präsident 

Sohlström einen besonderen Gruß 

und großen Dank an „zwei hoch verdiente 

Männer“ und ehemalige Repräsentanten 

der Kammer: den früheren Kammerpräsidenten 

Claus-Achim Eschke 

und den ersten Geschäftsführer Dr. Erik 

von Knorre. Beide sind weiterhin in der 

Deutsch-Finnischen Vereinigung aktiv, 

aus der die Kammer 1978 hervorging. Die 

Vereinigung hat ihre Wurzeln in Lübeck 

und ihre Geschäftsstelle in der IHK zu 

Lübeck. 

Präsident Sohlström verglich Erik von 

Knorres Aufbruch gen Norden mit dem 

DFHK intern 

Kauppakamari 

4 2012

Syyskokous Herbsttagung 7 

zweier Lübecker Kaufleute, die vor über 

100 Jahren den Weg nach Finnland gewählt 

hatten. Der eine war Georg Franz 

Stockmann, der 1862 das größte Kaufhaus 

des Landes gründete. Der andere war Gustav 

Paulig, Sohn eines Lübecker Gärtners. 

Er gründete 1879 eine Kaffeerösterei, 

die mittlerweile Marktführer ist. „Er bewies, 

dass Lübecker ein gutes Gespür für 

Zukunftsmärkte hatten. Denn schließlich 

trinken wir Finnen pro Kopf der Bevölkerung 

den meisten Kaffee in der Welt“, 

fügte Präsident Sohlström hinzu. 

Enge Beziehungen 

seit der Hansezeit 

„Die engen, dynamischen Wirtschaftsbeziehungen 

zwischen Lübeck und Finnland 

reichen bis in die Hansezeit zurück und 

bestehen bis heute fort. So wird ein bedeutender 

Teil des finnischen Exports über 

die lübschen Häfen umgeschlagen. Speziell 

für die finnische Papierindustrie ist der 

Lübecker Stadthafen der wichtigste Umschlaghafen.“ 

Davon hatten sich die Teilnehmer 

am 23. September bei einem Besuch des 

Nordlandkais überzeugen können. Der 

Geschäftsführer der Lübecker Hafen- 

Gesellschaft mbH und 1. DFHK-Vizepräsident, 

Heinrich Beckmann, hatte 

zusammen mit dem Betriebsleiter Sven 

Wernecke die Kaianlagen präsentiert. 

Die unzähligen haushohen Papierrollen, 

die die Lagerhallen füllten, machten Eindruck. 

1,6 Mio. Tonnen Papier aus Finnland 

werden in diesem Jahr wohl umgeschlagen 

werden, vor 5 Jahren waren es 

noch rund 2 Mio. Tonnen. 

Die rückläufige Entwicklung des 

deutsch-finnischen Warenhandels in der 

ersten Jahreshälfte 2012 griff auch Präsident 

Sohlström auf. „Die deutschen Exporte 

nach Finnland gingen um drei Prozent 

zurück, die finnischen Exporte nach 

Deutschland sogar um sieben Prozent. 

Die unsichere Konjunkturlage vor dem 

Hintergrund der europäischen Schuldenkrise 

hat ihre Spuren hinterlassen.“ 

Aktives Krisenmanagement 

Die Deutsch-Finnische Handelskammer 

mit ihren 26 hochqualifizierten Mitarbeitern 

arbeite jedoch täglich daran, den 

bilateralen Handelsmotor auf Touren zu 

bringen und zu halten. Mittels der Vermittlung 

von Geschäftskontakten gehe die 

DFHK auch neue Wege, um ans Ziel zu 

gelangen. Dazu zählt z.B. die Kooperation 

mit der Aalto-Universität im Rahmen 

eines Internationalisierungsprogramms. 

Finnische KMUs aus der Technologiebranche 

sollen mit dessen Hilfe den Einstieg 

in die Weltmärkte wagen – mit 

Deutschland als Sprungbrett. Aber auch 

das Lebensmittelprojekt, das finnische 

4 2012 

DFHK intern 

Kauppakamari

8 

Firmen und ihre Produkte auf dem deutschen 

Markt etablieren will, gehöre dazu. 

„Als Förderer des bilateralen Handels 

bringen wir gleichzeitig deutsche Unternehmen 

auf den finnischen Markt“, hob 

Präsident Sohlström hervor. 

Auch der Vicepräses der IHK zu Lübeck, 

Jochen Brüggen, betonte die Notwendigkeit 

des Handels und Handelns 

mit Blick auf die Banken- und Finanzkrisen. 

„Jedem, der in diesen Räumlichkeiten 

zu Gast sein darf, wird unverzüglich 

deutlich, was kaufmännisches 

Geschick, Handel und nachhaltiges 

Wirtschaften zu leisten imstande sind: 

Wohlstand schaffen. Dabei geht es im 

Kern gerade nicht um das Verschieben 

von Schuldenbergen.“ Es sei eine unverrückbare 

Tatsache, dass am Ende nur die 

unternehmerische Praxis aus der Krise 

heraushelfe. 

Vicepräses Brüggen zeigte sich von 

Finnland beeindruckt. Die guten Pisa- 

Ergebnisse, aber auch wie entschlossen 

und erfolgreich das Land seine Wirtschaftskrise 

vor 20 Jahren gemeistert 

habe, hätten Eindruck bei ihm hinterlassen. 

„Coolness und Souveränität 

der Finnen im Umgang mit komplexen 

Problemlagen, beeindrucken mich. Die 

Deutsch-Finnische Handelskammer vermittelt 

uns regelmäßig diese Haltung“, 

lobte Jochen Brüggen. 

Stabilitätsanker Ostseeregion 

Generalkonsulin Erja Tikka hob in ihrer 

Rede die Rolle des Ostseeraumes und seiner 

Anrainer hervor. Die Ostseezusammenarbeit 

sei mit Blick auf die Eurokrise 

wichtiger denn je, wobei das „heutige und 

zukünftige Zusammenwachsen der Ostseeregion 

nur mit Russland zusammen 

gestaltet werden kann.“ 

Die Ostseeregion erscheine vor dem 

Hintergrund der Schuldenkriese als eine 

Region der Stabilität, Verantwortung und 

des innovativen Wachstums. Als Beispiel 

nannte sie regionale Kooperationsinitiativen 

sowie den Turku Prozess, ein Kooperationsprojekt 

von Hamburg, St. Petersburg 

und Turku, unterstützt von der EU 

Kommission. Die Vertreter der drei Städte 

und der EU tagten Anfang September 

und entwickelten konkrete gemeinsame 

Projekte in den Bereichen Energieeffizienz, 

Umweltschutz und Mobilität. 

Generalkonsulin Tikka betonte auch 

die Wichtigkeit der Bereiche Logistik 

und maritimer Wirtschaft für Norddeutschland 

und insbesondere für Finnland. 

Denn die Logistikkosten sind in 

Finnland wegen der Landesgröße, des 

Klimas und der geografischen Lage im 

internationalen Maßstab beträchtlich, sie 

betragen durchschnittlich 12% des Umsatzes 

der Unternehmen. „Unsere beiden 

Länder benötigen die beste Logistik der 

Welt. Wir sind exportorientierte Länder 

in einem immer weiter anziehenden globalen 

Wettbewerb. Es mangelt auch im 

Bereich der Logistik nicht an Herausforderungen, 

besonders nicht im Hinblick 

auf die sich verschärfenden Umweltanforderungen.“ 

Sie verwies dabei auf die sogenannte 

Schwefeldirektive, die vom Europaparlament 

Anfang September endgültig 

verabschiedet wurde und Anfang 2015 in 

Kraft tritt. 

Besonders die finnische Industrie hatte 

vergeblich versucht, eine längere Übergangsperiode 

zu erwirken. Angesichts der 

Finanzierungskrise und Überkapazität, 

unter der die Schifffahrt leidet, kommt 

die Direktive zu einem ungünstigen Zeitpunkt. 

Langfristig könnten sich daraus 

jedoch Vorteile bei der Entwicklung der 

notwendigen Lösungen und Innovationen 

ergeben. 

Am Ende ihrer Rede überbrachte die 

Generalkonsulin – sichtlich bewegt – eine 

traurige Nachricht: Das finnische Generalkonsulat 

in Hamburg wird im Sommer 

2013 aufgrund von Sparzwängen geschlossen. 

Frau Tikka bedankte sich nach 

dieser Mitteilung beim Vorstand, bei der 

Geschäftsführung, den Mitarbeitern und 

den Mitgliedern der DFHK für die „gute 

Zusammenarbeit und die großartige Unterstützung 

der Aktivitäten des Generalkonsulats“. 

n 

Handelskammern: 

Europas Zukunft 

liegt an den Küsten 

©DNHK 

Deutschland, die Niederlande und die nordischen Länder müssen 

noch intensiver kooperieren, um sich als attraktive Wirtschaftsregion gegenüber 

anderen Großräumen zu behaupten. Zu diesem Ergebnis kamen 

Ende November die Teilnehmer der ersten Nordwesteuropa-Konferenz 

in Hamburg. 

Chancen resultieren nach Meinung der Wirtschaft nicht nur aus der 

guten Infrastruktur und strategischen Lage des Nord- und Ostseeraums. 

Auch die deutsche Energiewende biete Chancen für die Anrainer entlang 

der Küsten, so Fritz Horst Melsheimer, Präses der Handelskammer 

Hamburg im Rahmen der Konferenz. „Wir glauben an die Renaissance 

der Küste. Die Region hat angesichts der zunehmenden Störanfälligkeit 

der Landverkehrsträger auch eine wachsende Bedeutung für Unternehmen 

des verarbeitenden Gewerbes mit hoher Im- und Exportabhängigkeit. 

Die Nähe zu den Offshore-Energiequellen macht sie zudem als 

Standort für energieintensive Betriebe attraktiv.“ 

Mehr als 200 Unternehmer aus den Sparten Logistik, Energie und 

Handel waren auf Einladung von fünf deutschen Auslandshandelskammern 

(AHK) und der Handelskammer Hamburg an die Elbe gekommen. 

Die Nordwesteuropa-Konferenz konzentrierte sich auf die drei Themenfelder 

Mobilität, Energie und Megatrends. Experten aus Dänemark, 

DFHK-Vizepräsident Kari Hietanen (Mitte) stand auf der Nordwesteuropa-Konferenz 

in Hamburg als Experte im Workshop „Energiewende 

und Industriestandorte“ Rede und Antwort. 

Deutschland, Finnland, den Niederlanden, Norwegen und Schweden 

diskutierten dabei erstmals über gemeinsame Entwicklungen und Chancen. 

Die Konferenz bot auch ein bislang einmaliges Forum für neue Geschäftskontakte 

in der Region. 

DFHK intern 

Kauppakamari 

4 2012

Orden für Manfred Dransfeld 

9 

Der Geschäftsführer der DFHK, Manfred Dransfeld, ist mit dem Ritterkreuz 

I. Klasse des Ordens der Weißen Rose von Finnland ausgezeichnet 

worden. Der Orden wurde ihm am 24. Oktober 2012 von Wirtschaftsminister 

Jyri Häkämies in Rahmen einer Feierstunde in der Deutsch- 

Finnischen Handelskammer überreicht. 

In seiner Rede hob Minister Häkämies das große Engagement für den 

deutsch-finnischen Handel und Finnlands Reputation in Deutschland hervor, 

das der DFHK-Geschäftsführer seit Jahren zeige. Der Präsident der 

Deutsch-Finnischen Handelskammer, Hans Sohlström, betonte in seiner 

Ansprache, dass sich unter Manfred Dransfelds Leitung die Kammer zu 

einer der meistgeschätzten im weltweiten AHK-Netz entwickelt habe. In 

seiner Dankesrede stellte Manfred Dransfeld heraus, dass er den Orden 

auch stellvertretend für die Kammer und ihre Mitarbeiter entgegennehme. 

Die DFHK und ihre hoch motivierten Länderspezialisten seien seit rund 

35 Jahren engagierte Partner für finnische und deutsche Unternehmen. 

DFHK-Geschäftsführer Manfred Dransfeld erhielt das Ritterkreuz 

I. Klasse des Ordens der Weißen Rose von Finnland aus der Hand 

des Wirtschaftsministers Jyri Häkämies (Mitte). 

Neue Mitglieder 

Uudet jäsenet 

Wir heißen folgende Unternehmen als 

neue Mitglieder in der Deutsch-Finnischen 

Handelskammer willkommen. 

Toivotamme seuraavat yritykset uusinä 

jäseninä tervetulleiksi Kauppakamariimme. 

Deutschland 

Saksa 

Zwei, die gut lachen haben: Der scheidende Vorsitzende der 

Deutsch-Finnischen Vereinigung e.V. Claus-Achim Eschke (links) 

und sein Nachfolger Karl-Wolfgang Eschenburg blicken 

optimistisch in die deutsch-finnische Zukunft. 

Stabwechsel in der 

Deutsch-Finnischen Vereinigung 

Die Hauptversammlung der Deutsch-Finnischen Vereinigung e.V. hat 

Karl-Wolfgang Eschenburg aus Lübeck Ende September zu ihrem neuen 

Vorsitzenden gewählt. In dieser Funktion löst er Claus-Achim Eschke ab, 

der 15 Jahre mit großem Erfolg die Geschicke des Vereins geleitet hat. 

Die Deutsch-Finnische Vereinigung formierte sich im Frühjahr 1918, 

also bereits ein halbes Jahr nach der Staatsgründung Finnlands. Die Vereinigung 

gilt als Keimzelle und Initiator der Gründung der Deutsch-Finnischen 

Handelskammer in Helsinki im Jahr 1978. Deren finnische wie 

deutsche Repräsentanten stellen heute wiederum die Mitgliederbasis der 

Deutsch-Finnischen Vereinigung. Weitere Mitglieder des Vorstands sind 

Dr. Erik von Knorre, Offenbach (Wiederwahl) und Magnus Bargum aus 

der südfinnischen Stadt Espoo (Neuwahl). 

Zu den Aufgaben des Vereins zählen die Förderung und Unterstützung 

des deutsch-finnischen Austausches auf den Gebieten der Kultur, 

des Sports, der Wirtschaft sowie der Bildung. Dazu gehören u.a. regelmäßige 

Begegnungen zwischen finnischen und deutschen Schülerinnen 

und Schülern. 

Dictator Technik GmbH, NEUSÄß 

Groß- und Außenhandel – tukkukauppa ja vienti 

www.dictator.com 

ECS GmbH, MÖRFELDEN-WALLDORF 

Baudienstleistungen – rakennuspalvelut 

Hydraulik Schwerin Anlagentechnik GmbH 

& Co. KG, SCHWERIN 

Metallverarbeitung – metallityöt 

www.hydraulikschwerin.de 

Suomi Finnland 

Konto Oy, KARVIA 

Bauindustrie – rakennusteollisuus 

www.konto.fi 

Kuljetusrinki Oy Veikko Aro, HELSINKI 

Transport und Recycling – kuljetus ja kierrätys 

www.kuljetusrinki.com 

Larsen & Co Tilitoimisto Oy, HELSINKI 

Buchhaltungsservices – taloushallinnon palvelut 

www.larsen-co.fi 

Tulevaisuuden Kasvupolut Oy, OULU 

Unternehmensberatung, Vertriebs- und 

Marketingdienstleistungen – johdon konsultointi, 

myynti- ja markkinointipalvelut 

www.kasvupolut.fi 

4 2012

10 

Herbsttagung 

Syyskokous 

The current sovereign 

debt and banking crisis 

– ways forward? 

Die Staatsschulden- und Bankenkrise stand im Mittelpunkt von Dr. Seppo Honkapohjas Festvortrag 

auf der Herbsttagung in Lübeck. Das Vorstandsmitglied der finnischen Zentralbank analysierte 

das Krisenmanagementsystem und zeigte mögliche Wege aus der Krise auf. Zentrale Botschaft: 

Die Rückkehr auf den Wachstumspfad braucht Disziplin, Kontrolle – und Zeit. 

Dr. Seppo Honkapohja begann seinen 

Vortrag mit einem pessimistischen 

Ausblick: „Seit August 

2007 hält die globale Finanzkrise an und 

ein Ende ist so schnell nicht in Sicht. Die 

Geschichte hat gezeigt, dass derartige 

Krisen etwa zehn Jahre dauern.“ Aber, so 

fügte er hinzu, in den Krisenländern der 

Eurozone zeigten die ergriffenen Korrekturmaßnahmen 

Wirkung – wenn auch 

nur langsam. Das wurde deutlich, als der 

Wirtschaftsexperte die Bruttoinlandsprodukte, 

Inflationsraten und Lohnstückkosten 

von Griechenland, Irland, Italien, 

Portugal und Spanien verglich. Allerdings 

sind die positiven Signale relativ schwach, 

was den Abbau der Staatsverschuldung 

erschwert. 

Haushaltsdisziplin 

ist unumgänglich 

„Austerität ist notwendig, um die Haushalte 

zu konsolidieren. Damit verbundene 

Maßnahmen haben zwar kurzfristig negative 

Auswirkungen auf das Wirtschaftswachstum, 

zahlen sich aber langfristig 

aus“, betonte der Zentralbanker. 

Darüber hinaus seien strukturelle 

Reformen notwendig, um die Wettbewerbsfähigkeit 

zu steigern, mittelfristig 

das Wirtschaftswachstum zu erhöhen 

und Auslandsinvestitionen anzulocken. 

Flexiblen Güter- und Arbeitsmärkten kämen 

dabei große Bedeutung zu. Als Erfolgsbeispiele 

zählte er Estland, Lettland, 

Irland und Island auf, deren Volkswirtschaften 

auf den Wachstumspfad zurückkehren 

konnten. Mit Blick auf die unsichere 

Weltwirtschaftslage blieben die Herausforderungen 

für diese Staaten jedoch 

bestehen. Besonders in Hinsicht auf die 

Schuldenkonsolidierung sei langer Atem 

gefragt. 

„Überbrückungsfinanzierung“ 

durch EU/IMF-Programme 

Die EU/IMF-Hilfsprogramme sind ein 

weiteres Element im Krisenmanagementsystem. 

Sie versorgen die Krisenländer mit 

„Überbrückungsgeldern“. Damit sind diese 

in der Lage Anpassungsprozesse und 

Wirtschaftsreformen effizienter und organisierter 

umzusetzen, d.h. das Finanzsystem 

und die volkswirtschaftliche Produktionsbasis 

zu stärken. Ohne diese Programme 

verliefen die Anpassungsprozesse 

„chaotisch“. Die Bedingungen und die 

stetige Kontrolle, die mit den Programmen 

verknüpft sind, sind essentiell. Laut 

Dr. Honkapohja reduzieren sie moralische 

Risiken und gewährleisten die Kontinuität 

der Wirtschaftspolitik. 

Die Rolle der EZB 

Dritte Säule im Krisenmanagementsystem 

ist die Europäische Zentralbank 

(EZB). Ihre Aufgabe ist es einerseits, das 

Bankensystem mit Liquidität auszustatten. 

Dabei geht es darum, solvente Banken 

zeitweilig mit Finanzmitteln zu versorgen. 

Andererseits verbessert die EZB 

die Funktionsfähigkeit der Finanzmärkte 

sowie die Umsetzung der Geldpolitik auf 

der realwirtschaftlichen Ebene. Zentrales 

Ziel ist dabei die mittelfristige Preisstabilität. 

„Die Schuldenkrise hat offenbart, dass 

es Probleme bei der Umsetzung der Geldpolitik 

gibt. Dies spiegelt sich deutlich in 

dem Zinsabstand der 10-jährigen Staatsanleihen 

zwischen den Krisenstaaten 

und den AAA-Ländern Finnland oder 

Deutschland wider“, so Dr. Honkapohja. 

Die Differenz betrug im Sommer 2012 

zwischen Deutschland und Griechenland 

fast 20 Prozentpunkte. 

Als Gegen- bzw. Hilfsmaßnahme 

hat die EZB Anfang September die Einführung 

des OMT-Programms (Outright 

Monetary Transactions) beschlossen. 

Dabei handelt es sich um Ankäufe 

von Staatsanleihen mit einer Laufzeit von 

ein bis drei Jahren an den Sekundärmärkten 

in der Eurozone. Das Programm unterliegt 

der strikten Bedingung, dass sich 

das entsprechende Land einem ESM-Programm 

(Europäischer Stabilitätsmechanismus) 

mit strenger Konditionalität unterzieht. 

Desweiteren ist ein regelmäßiges 

Monitoring obligatorisch und die EZB 

entscheidet eigenständig über mögliche 

Interventionen. 

Unmittelbares Ziel ist es, Verzerrungen 

auf dem Anleihemarkt entgegenzuwirken, 

die sich in übermäßigen Risikoprämien 

niederschlagen. D.h. es geht 

darum, das Zinsniveau für Staatsanleihen 

in den Krisenstaaten zu senken. 

Vertrauen ist gut, 

Kontrollpakete sind besser 

Am Ende seiner Rede ging Dr. Honkapohja 

darauf ein, welche Maßnahmen die 

EU ergriffen hat, um der Schulden- und 

DFHK intern 

Kauppakamari 

4 2012

Syyskokous Herbsttagung 11 

Bankenkrise langfristig Herr zu werden. 

Sie haben das Ziel, die Kooperation der 

Euro-Länder und die Kontrollmechanismen 

in der Euro-Zone zu verbessern und 

den Stabilitätspakt zu stärken. Dass es 

hier großen Handlungsbedarf gebe, habe 

die Krise „schmerzhaft klargemacht“. 

Meilensteine auf dem Weg zu einem 

verbesserten institutionellen Rahmen für 

die Finanz- und Wirtschaftspolitik seien 

verschärfte Spielregeln für den Euro. Dazu 

zählte er das „Sixpack“, ein Maßnahmenpaket 

aus sechs Richtlinien und Verordnungen. 

Es berücksichtigt u.a. stärker 

die Gesamtverschuldung eines Staates. 

Euro-Länder mit einer hohen Staatsverschuldung 

sollen demnach jenen Schuldenanteil, 

der die 60-Prozent-Grenze 

überschreitet, jährlich um ein Zwanzigstel 

zurückführen. Gegen Länder, die dem 

nicht nachkommen, kann ein Verfahren 

eingeleitet werden. Das sogenannte „Two- 

Pack“ Gesetzespaket trägt zu einer verbesserten 

Überwachung der Finanzpolitik 

bei. Mit dem Euro-Rettungsfonds ESM 

(Europäischer Stabilitätsmechanismus) ist 

die Hilfszusage für in Schwierigkeiten geratene 

Staaten institutionalisiert worden – 

und das dauerhaft. Der ESM soll künftig 

500 Milliarden Euro an kriselnde Euro- 

Staaten vergeben können. 

Entscheidende Reformen in dem 

langfristigen Krisenmanagementprozess 

seien zudem der Fiskalpakt sowie eine 

europäische Bankenunion. Letztere könne 

Probleme der Staatsverschuldung von 

Bankenproblemen trennen, was die individuelle 

Bekämpfung von Krisen ermögliche. 

n 

Sovereign yield spreads vis-à-vis Germany (10 y) 

35 

Percentage points 

Greece* 

30 

25 

20 

15 

Portugal 

Ireland 

Spain 

10 

Italy 

5 

Finland 

0 

Jan -10 Jul -10 Jan -11 Jul -11 Jan -12 Jul -12 

Source: Bloomberg. 

*Greek private sector involvement (PSI) took place on 12 March 12. Thereafter quotations are for new Greek bonds. 

Nach dem Ausbruch der globalen Finanzkrise 2007/2008 begannen die Zinsspreads 

auf europäische Staatsanleihen stark zu divergieren. Z.B. Griechenland 

oder Irland mussten Zinsaufschläge in Rekordhöhe von bis zu 300 Basispunkten im 

Vergleich zu Deutschland oder Finnland auf ihre Staatsanleihen in Kauf nehmen. 

4 2012 

DFHK intern 

Kauppakamari

12 

Outokumpu darf Inoxum 

übernehmen 

© STX Finland Oy 

TUI Cruises bestellt 

bei STX Finland Oy 

Kreuzfahrtschiff 

Die in Hamburg ansässige Kreuzfahrtreederei TUI Cruises hat die STX 

Finland Oy in Turku mit dem Bau eines zweiten Kreuzfahrtschiffes beauftragt. 

Das Schiff, das im April 2015 fertiggestellt werden soll, trägt den 

Namen „Mein Schiff 4”. Der Luxusliner ist das Schwesterschiff von „Mein 

Schiff 3”, dessen Bau Anfang November mit dem ersten Stahlschnitt offiziell 

gestartet war und das im Mai 2014 in See stechen soll. Die Schiffe 

werden jeweils eine Länge von 295 Metern, eine Breite von 36 Metern 

und eine Größe von 99.000 Bruttoregistertonnen haben. 1.250 Kabinen 

mit 2.500 Betten verteilen sich auf 15 Decks. TUI Cruises ist ein Gemeinschaftsunternehmen 

der deutschen TUI AG und der Reederei Royal Caribean 

Cruises Ltd. 

Die EU-Kommission hat den Verkauf der ThyssenKrupp-Edelstahltochter 

Inoxum durch den finnischen Konkurrenten Outokumpu für 2,7 Mrd. 

Euro genehmigt. Damit kann das im Januar ausgehandelte Geschäft wie 

geplant noch in diesem Jahr abgeschlossen werden. Allerdings musste 

Outokumpu den Wettbewerbshütern Zugeständnisse machen und das 

Inoxum-Werk im italienischen Terni verkaufen. Durch den Zusammenschluss 

entsteht ein neuer Weltmarktführer im Edelstahlbereich mit rund 

18.000 Mitarbeitern und einem Umsatz von circa elf Mrd. Euro. 

„Wir sind begeistert, dass wir nun einen neuen globalen Weltmarktführer 

schaffen können”, sagte Outokumpu-Chef Mika Seitovirta. 

Die Übernahme sei die richtige Antwort auf die Überkapazitäten und 

den ständigem Preisdruck in der Branche. Seitovirta rechnet durch 

den Zusammenschluss mit Kostenvorteilen von 200 Mio. Euro. 

Nordfinnland ist führende 

Forschungsregion 

Nordfinnland ist die drittbeste Forschungs- und Entwicklungsregionen 

Europas. Laut dem EU-Statistikamt belaufen sich die Ausgaben 

in Nordfinnland auf 6,6 Prozent des Bruttoinlandprodukts (BIP), während 

es im Landesdurchschnitt vier Prozent sind. Grund für das gute 

Abschneiden des Nordens ist die hohe Konzentration von Technologieunternehmen 

in der Region Oulu sowie die Universitäten in Oulu 

und Rovaniemi. Besser als Nordfinnland sind im EU-Vergleich nur 

Braunschweig und Brabant in Belgien, die beide über sieben Prozent 

des BIP für Forschung und Entwicklung verwenden. Das Schlusslicht 

sind die Åland-Inseln, wo der Anteil bei 0,16 Prozent des BIP liegt. 

© Finnair 

Finnair schließt Design- 

Partnerschaft mit Marimekko 

Die Fluggesellschaft Finnair und das Design-Unternehmen Marimekko 

haben eine Design-Partnerschaft vereinbart. Ab Frühjahr 

2013 wird in Finnair-Flugzeugen eine neue, von Marimekko speziell 

entworfene Kollektion von Textilien und Geschirr im typischen 

Marimekko-Design zu finden sein. Auch zwei Finnair-Langstreckenflugzeuge 

sollen mit dem Unikko-Blumenmuster verziert werden, das 

die Künstlerin Maija Isola 1964 kreiert hatte. Ziel der dreijährigen 

Zusammenarbeit ist es, den Kunden ein neuartiges Reiseerlebnis zu 

bieten und die Sichtbarkeit der beiden Marken zu erhöhen. Beide 

Unternehmen sind schon länger in Japan präsent und expandieren 

zunehmend in andere asiatische Märkte, besonders nach China. 


Talousuutiset 

4 2012

Kährs und Karelia-Upofloor 

planen Fusion 

Der schwedische Parketthersteller AB Gustaf Kähr und die finnische 

Karelia-Upofloor Oy wollen sich zum führenden Holzfußbodenhersteller 

Europas vereinen. Wie es in einer Pressemitteilung 

von Kährs heißt, wird das neue Unternehmen damit Marktführer in 

Finnland, Norwegen, Schweden und Russland. Auch auf anderen 

wichtigen Märkten wie Deutschland und Großbritannien verstärkt es 

seine Position. Der gemeinsame Umsatz soll bei etwa 300 Millionen 

Euro pro Jahr liegen. Die Wettbewerbsbehörden müssen dem 

Zusammenschluss noch zustimmen. 

Saint Petersburg Logistics Days 

26.–27. Juni 2013 

Frankfurter Buchmesse 

2014 bietet vielseitige 

Geschäftsmöglichkeiten 

Die Deutsch-Finnische Handelskammer hat mit der finnischen Exportorganisation 

für Literatur FILI (Finnish Literature Exchange) eine Kooperationsvereinbarung 

abgeschlossen. Sie betrifft die geschäftliche Zusammenarbeit im 

Rahmen der Frankfurter Buchmesse 2014. Finnland ist in dem Jahr Ehrengast. 

Mittels dieser Zusammenarbeit bieten sich Unternehmen ausgezeichnete 

Möglichkeiten, sich sowohl in Deutschland als auch in Finnland zu 

präsentieren. Das Angebot reicht von einzelnen Events und Marketingmaßnahmen 

bis zu langfristigen übergreifenden Kooperationen. 

Die Frankfurter Buchmesse ist die wichtigste Veranstaltung auf dem Gebiet 

der Literatur und Medien. FILI koordiniert den finnischen Ehrengastauftritt, 

der für das Land das größte Kulturexportprojekt aller Zeiten darstellt. 

Weitere Informationen: 

mikael.helle@dfhk.fi 

13 

Russlands anhaltendes Wirtschaftswachstum, sein WTO-Beitritt 

und die Größe des Landes bieten Logistik- und Transportdienstleistern 

exzellente Möglichkeiten, ihre Geschäftsbeziehungen 

und Absatzmärkte auszubauen. Klar ist: Wer Europa und Asien miteinander 

verbinden will, kommt an Russland nicht vorbei. Gefragt 

sind zuverlässige und sichere Logistikdienstleistungen, die insbesondere 

auch deutsche und finnische Unternehmen bieten können. 

Viele Investoren schrecken jedoch gewisse, zum Teil überbewertete 

Risiken ab: Korruption, rechtliche Unsicherheiten, Zollfragen 

oder Zertifikate. Hier können insbesondere russische Kooperationspartner 

zur Seite stehen. 

Angesichts des wachsenden Interesses und steigenden Bedarfs 

an einer grenzüberschreitenden Zusammenarbeit im Logistikbereich 

wird von den Auslandshandelskammern (AHK) im Baltikum, in Finnland 

und Russland ein Forum geschaffen: die Saint Petersburg Logistics 

Days. 

Das Forum soll dazu beitragen, aktuelle Fragen zu diskutieren, 

Perspektiven aufzuzeigen und den Branchenaustausch zu fördern. 

Die Veranstaltung richtet sich an das Top-Management der Wirtschaft, 

an Vorstandsmitglieder und Geschäftsführer, leitende Mitarbeiter 

aus Logistikunternehmen, Experten von Forschungsanstalten, an 

Dienstleister aus der Logistik- und Transportbranche, Industrieunternehmen, 

Verbände, Organisationen sowie Beratungsunternehmen. 

BJL 

BERGMANN 

A ttorneys at Law 


paivi.graefe@dfhk.fi 

Tel. +358 9 6122 1244 

Ihre Rechtsanwälte in Finnland 

Experten für internationale Transaktionen 

– Maßgeschneiderte Dienstleistungen 

– Im Fokus: der Mandant und sein Unternehmen 

www.bjl-legal.com 

Am 30. Oktober 2012 kam ein von der DFHK einberufenes Advisory 

Board zusammen. Dieser Beirat, der sich aus 26 deutschen und 

finnischen Spitzenvertretern der Logistik- und Transportbranche zusammensetzt, 

erarbeitet ein Konzept für die Inhalte dieses Forums. 

BJL Bergmann Attorneys at Law 

Eteläranta 4 B 9, 00130 Helsinki 

Tel. +358 9 696207 0 

Fax +358 9 696207 10 

helsinki@bjl-legal.com 

4 2012 


Talousuutiset

14 

Finnisches Messefrühjahr 2013 

Das neue Jahr beginnt in Finnland mit zwei interessanten Messen: 

Die Helsinki International Boat Show findet vom 8.–17. Februar statt. 

Die größte Bootsmesse der nordischen Länder zieht jedes Jahr Besucher 

aus ganz Finnland sowie den Nachbarländern, insbesondere 

aus Russland und dem Baltikum, an. 

Als wichtigster Treffpunkt der Chemieindustrie und Biotechnologie 

präsentiert die ChemBio-Messe vom 20.–21. März Laborausrüstungen, 

Chemikalien, Pharmazie und Biotechnologie. Anmeldungen 

für beide Messen sind noch bis Jahresende möglich. 


Eva-Maria Schmidt 

eva-maria.schmidt@dfhk.fi 

Tel. +358 9 6122 1246 

© Suomen Messut Oy 

Mehrwertsteuererhöhung 

zum Jahreswechsel 

Der allgemeine Mehrwertsteuersatz 

in Finnland steigt 

ab dem 1. Januar 2013 um 

einen Prozentpunkt auf 24 %. 

Gleichzeitig erhöht sich der 

Mehrwertsteuersatz auf Lebensmittel 

von 13 % auf 

14 %. Der zweite ermäßigte 

Mehrwertsteuersatz, 

der u.a. für Bücher, Arzneimittel 

sowie verschiedene 

Dienstleistungen im Bereich 

Kultur, Personenverkehr, Hotelwesen 

und Zeitungsabonnements 

zur Anwendung 

kommt, wird von 9 % auf 

10 % angehoben. 

Der finnische Staat will 

durch Ausgabenkürzungen 

und Steuererhöhungen von 2013 bis 2016 rund 2,7 Milliarden Euro sparen. 

Grund sind die verschlechterten Konjunkturaussichten. Im Jahr 2011 hat 

der finnische Staat 16,9 Milliarden Euro durch die Mehrwertsteuer eingenommen. 

Eine Erhöhung um einen Prozentpunkt bedeutet netto ein Einnahmeplus 

von rund 750 Millionen Euro. 

Ensto welcomes electric cars 

Ensto toivottaa sähköautot tervetulleiksi 

www.ensto.com 


Talousuutiset 

4 2012

15 

Toshiba ist neben Areva einer der potenziellen Lieferanten für den geplanten Reaktor im westfinnischen Pyhäjoki. 

Finnland setzt auf Kernenergie 

und erneuerbare Quellen 

Finnland will drei weitere Atomreaktoren in Betrieb nehmen und so den Import fossiler Brennstoffe, 

die vor allem Russland liefert, senken. Das Handelsdefizit mit Energieträgern hat sich 2011 um 

43 % auf 7,9 Mrd. Euro erhöht. Doch die Realisierung der neuen Meiler gestaltet sich schwierig. 

Grundlegend für Finnlands Energiepolitik 

ist die Abhängigkeit 

des nordischen Landes vom 

Import, insbesondere von fossilen Brennstoffen 

aus Russland. Anders als die beiden 

Nachbarstaaten Norwegen und Russland 

verfügt Finnland weder über Öl und Gas 

noch über Kohle. Die finnischen Vorkommen 

beschränken sich vielmehr auf Holz, 

Torf, Wasser- und Windkraft sowie die 

noch kaum genutzte Solarenergie. Hinzu 

kommt die immer stärker angewandte 

Möglichkeit, Abfall in Energie umzuwandeln. 

Daher hat Finnland bei der Ein- und 

Ausfuhr von Energie traditionell ein hohes 

Handelsdefizit, das sich zuletzt mit den 

steigenden Weltmarktpreisen noch vergrößert 

hat. Zwar verarbeiten finnische Raffinerien 

einen Teil des importierten Rohöls 

zu höherwertigen und erneut exportierten 

Kraftstoffen weiter, dennoch hat sich das 

Außenhandelsminus mit Energieträgern 

2011 auf 7,9 Mrd. Euro summiert. Das 

waren 42,9 % mehr als 2011. 

Diese Entwicklung hat auch starken 

Anteil daran, dass Finnlands gesamte Leistungsbilanz 

2011 erstmals seit den frühen 

90er Jahren wieder einen Fehlbetrag 

aufwies, der 1,1 % des Bruttoinlandsproduktes 

(BIP) entsprach. Im Jahr 2012 deutet 

sich allerdings an, dass das Defizit im 

Energiehandel wegen des milderen Winters, 

der sich abkühlenden Gesamtkonjunktur 

und steigender Kraftstoffexporte 

wieder leicht sinkt. Das nordische Land 

hat nicht nur wegen des Klimas, sondern 

auch wegen seiner energieintensiven Wirtschaftszweige 

wie der Papier- oder Stahlerzeugung 

einen hohen Energiebedarf. 

Finnlands wichtigster Ansatz zur 

Verringerung des Imports von fossilen 

Brennstoffen ist nicht eine stark forcierte 

Nutzung der erneuerbaren Ressourcen im 

Inland, sondern der weitere Ausbau der 

Kernenergie. Diese wird nicht nur als CO 2 - 

neutral, sondern auch als relativ günstig 

angesehen, was besonders für energieintensive 

Industrien einen Vorteil darstellt. 

Derzeit baut Finnland am Atomkraftwerk 

(AKW) Olkiluoto im Südwesten des 

Landes einen dritten Reaktorblock. Zwei 

weitere Meiler sind grundsätzlich genehmigt, 

zum einen für einen neuen nordwestlichen 

Standort Pyhäjoki, zum anderen 

für einen vierten Block in Olkiluoto. 

Sollten diese Projekte wie geplant realisiert 

werden, so dürfte dies im kommenden 

Jahrzehnt einen zweistelligen Milliardenbetrag 

in Euro kosten und damit einen 

großen Teil der Gesamtinvestitionen in 

den Energiesektor absorbieren. Allerdings 

gestaltet sich die Realisierung der neuen 

Meiler als problematisch. 

Zum einen verzögert und verteuert sich 

der Bau des dritten Blocks in Olkiluoto 

4 2012 

Branchenreport 

Toimialakatsaus

16 

Finnischer AuSSenhandel mit Energieträgern (in Mio. Euro) 

Energieträger 2010 2011 1. Halbjahr 2012 

Veränderung 1. Halbjahr 2012/ 

1. Halbjahr 2011 (in %) 

Import insgesamt, darunter 9.813,1 13.551,6 6.485,7 –0,7 

Rohöl 4.728,9 6.477,4 3.105,1 -–0,7 

Erdgas 988,3 1.060,9 585,9 –2,1 

Strom 689,1 792,2 388,2 –5,1 

nuklearer Brennstoff 83,4 111,1 74,7 –6,6 

Export insgesamt, darunter 4.255,4 5.610,8 3.093,4 15,6 

Motorenkraftstoffe 1.305,5 1.747,1 1.043,1 15,5 

Strom 293,4 202,4 29,3 –83,6 

Saldo Ex- und Import –5.557,7 –7.940,8 –3.392,3 –12,1 

Quelle: Finnisches Statistikamt 

erheblich. Dieser sollte ursprünglich 2009 

ans Netz gehen und 3 Mrd. Euro kosten. 

Derzeit gelten jedoch eine Inbetriebnahme 

2015 sowie Kosten von bis zu 6,6 Mrd. 

Euro als wahrscheinlich. In Olkiluoto 

entsteht ein neuartiger Druckwasserreaktor 

(EPR) mit einer Nettoleistung von 

1.600 MW. Während der französische 

Areva-Konzern im Wesentlichen die nukleare 

Technologie liefert, stellt Siemens 

die konventionelle Kernkrafttechnik. Darüber 

hinaus kamen zahlreiche Firmen aus 

Deutschland mit Aufträgen unterschiedlicher 

Größe zum Zuge. 

Zum anderen hat sich die Realisierung 

des geplanten AKW in Pyhäjoki 

Ende Oktober 2012 erschwert, als der 

deutsche Energiekonzern E.ON verkündete, 

sich von seinem Anteil (34 %) an 

der Betreibergesellschaft Fennovoima zu 

trennen. Da ein neuer strategischer Investor 

noch nicht gefunden wurde, ist 

die Finanzierung der auf bis zu 6 Mrd. 

Euro geschätzten Investition seither offen. 

Sollte das AKW in Pyhäjoki dennoch 

gebaut werden, so gelten Areva oder Toshiba 

derzeit als mögliche Reaktorlieferanten. 

Offen ist auch der Bau des vierten 

Blocks im AKW Olkiluoto. Diesen hat 

Finnland zwar grundsätzlich beschlossen, 

doch das Vorhaben verzögert sich wegen 

der Probleme beim dritten Block erheblich, 

sodass bislang noch kein konkreter 

Zeitplan für die Errichtung vorliegt. 

Sollten das AKW in Pyhäjoki und der 

vierte Meiler in Olkiluoto nicht in absehbarer 

Zeit zustande kommen, so ist 

mittelfristig auch eine grundlegende 

Umorientierung der finnischen Energiepolitik 

mit einer deutlich stärkeren Nutzung 

erneuerbarer Quellen denkbar. Dies 

wird von einigen Experten gefordert, 

nicht zuletzt, weil Finnland international 

erfolgreiche Hersteller von Biomassekraftwerken 

oder auch IT-Firmen hat, 

die Lösungen für eine effizientere Steuerung 

entwickeln könnten. Für eine neue 

Energie strategie gibt es jedoch in Finnland 

momentan keinen Konsens. 

Derzeit ist die Bedeutung erneuerbarer 

Quellen noch gering, mit Ausnahme der 

Biomasse, die im waldreichen Land traditionell 

eine wichtige Rolle spielt und aus 

der Finnland 2011 insgesamt 22,2 % seiner 

verbrauchten Energie generiert hat. Weitere 

3,2 % haben die meist großen Wasserkraftwerke 

erzeugt. Auf nur 0,1 % hat sich 

dagegen der Anteil der Windparks summiert. 

Andere Quellen wie Photovoltaik 

waren noch unbedeutender. 

Das Potenzial für Windenergie wird 

in Finnland auf eine Gesamtkapazität von 

8.900 MW beziffert, von denen 3.000 

MW offshore eingerichtet werden müssten. 

Doch der Ausbau auf dem Festland, zur 

See oder auf Meeresinseln gestaltet sich 

eher zögerlich. Zwar hat sich die landesweite 

Stromerzeugung aus Windkraft 2011 

gegenüber dem Vorjahr um 64 % auf 483 

GWh erhöht, doch Ende des Jahres waren 

im ganzen Land nur Anlagen mit einer 

Gesamtkapazität von 197 MW installiert. 

Mitte 2012 befanden sich laut finnischen 

Medienberichten 76 MW im Aufbau. 

Eine Reihe von Projekten gibt es auch 

für die Energiegewinnung aus Abfall. 

Ende 2012 sind eine Anlage in Riihimäki 

mit einer Jahreskapazität von 100.000 t 

Müll sowie eine weitere in Vantaa bei Helsinki 

für 320.000 t im Bau. In der Planung 

befinden sich zudem Vorhaben in Tampere 

(150.000 t), Varkaus (125.000 t) und Raisio 

oder Turku (150.000 t). 

Für die Pelletproduktion existierten 

in Finnland 2011 insgesamt 21 Anlagen, 

die zusammen 457.000 t im Jahr erzeugen 

können. Im Kohle-Kraftwerk im Helsinkier 

Stadtteil Hanasaari wird eine teilweise 

Befeuerung durch Pellets getestet. 2015 

will Helsinki über größere Biomasseinvestitionen 

entscheiden. 

In der Biodieselerzeugung befand sich 

der finnische Nestekonzern 2011 bei der 

Produktionskapazität mit einem Volumen 

von knapp 1,2 Mio. t in Europa an zweiter 

Stelle hinter dem französischen Hersteller 

Diester Industry. Das Unternehmen Vapo 

hat für eine Biodieselanlage in Kemi EU- 

Fördermittel beantragt. Die weltweit erste 

Biodieselerzeugung aus Holz plant der 

UPM-Konzern in Lappeenranta. An Biogasanlagen 

befinden sich im Herbst 2012 

drei im Bau, weitere 32 Biogasstätten sind 

in der Planung. n 

Autor: Torsten Pauly (GTAI) 

Energieverbrauch per Energiequelle in Finnland (in TJ) 

2010 2011* 

*) vorläufig Quelle: Finnisches Statistikamt 

350000 

300000 

250000 

200000 

150000 

100000 

50000 

0 

Öl Holzbiomasse Kernkraft Kohle Naturgas Torf Wasserkraft Windkraft 

andere Elektrizitätsimport 

Energiequellen (netto) 

Branchenreport 

Toimialakatsaus 

4 2012


Energiewende braucht Kapital, 

Kompetenz und Kooperation 

17 

Die Energiewende und ihre Folgen standen im Mittelpunkt des 3. Finnish-German Energy Days in Helsinki. 14 Experten 

diskutierten darüber, wie im Schatten des größten Energieprojektes aller Zeiten, das energiepolitische Dreieck aus 

Nachhaltigkeit, Zuverlässigkeit und Wirtschaftlichkeit ausbalanciert werden kann. Ein Ergebnis dieses Expertenforums: 

aus dem Dreieck wurde ein Pentagon. 

Die Energiewende ist ein politischer 

und wirtschaftlicher Kraft- und 

Balanceakt. Dessen größte Herausforderung 

ist es, europäische, nationale 

und regionale Interessen unter einen 

Hut zu bekommen. Nur so können eine 

sichere und bezahlbare Energieversorgung 

sowie die hochgesteckten Klimaschutzziele 

erreicht werden. Entscheidend 

dabei ist ein reger Informationsaustausch 

zwischen allen Beteiligten. 

Diesen Know-how-Transfer zu fördern, 

indem man Unterstützung sowie 

Informationen über die Wirtschaft und 

das Geschäftsklima bereitstelle, sei der 

Hauptgrund, warum die Deutsch-Finnische 

Handelskammer den Finnish- 

German Energy Day zum dritten Mal organisiere, 

betonte DFHK-Präsident Hans 

Sohlström in seiner Eröffnung. Dies sei 

schließlich das Kerngeschäft der DFHK. 

„Besonders wenn es um die Zukunft 

der Energie geht, gibt es einen enormen 

Bedarf an verlässlichen Informationen 

und Unterstützung“, so Sohlström, „denn 

im Zuge der Energiewende eröffnen sich 

lukrative Geschäftschancen.“ Als Beispiele 

nannte er den Maschinenbau, die 

Bauindustrie und IT-Branche. Außerdem 

stellte er die weltweite Führungsposition 

deutscher und finnischer Unternehmen 

bei der Produktion erneuerbarer Energiekomponenten 

heraus. 

Smart Grids – gut vernetzt 

in die Zukunft 

Präsident Sohlström betonte auch die 

Wichtigkeit gut funktionierender Netzwerke 

beim Informationsaustausch. 

„Mit ihren über 700 Mitgliedsfirmen 

in Deutschland und Finnland gewährleistet 

die DFHK einen reibungslosen 

Austausch zwischen unseren Ländern. 

Darüber hinaus ist sie Teil des weltum- 

Positive attitudes towards nuclear power 

60 

50 

40 

30 

20 

10 

0 

Development of pro-nuclear power attitudes in 1982–2011. “What is your general attitude towards nuclear power as an energy source 

in Finnish conditions?” 1982–2004 Gallup omnibus 2006– telephone surveySource: Finnish Energy Industries and TNS Gallup Oy. 

Auch wenn die Finnen eine zunehmend kritischere Haltung gegenüber der Kernkraft einnehmen, 

unterstützt die Mehrheit immer noch diese Energieform. 

spannenden deutschen Handelskammersystems. 

Dieses Netzwerk zu stärken und 

zu verbessern – unser eigenes Smart Grid, 

wenn Sie den Vergleich gestatten – ist ein 

weiterer Grund für uns, diese Veranstaltung 

zu organisieren.“ 

Netzwerke, insbesondere Smart Grids 

waren ein Schwerpunktthema auf der 

Veranstaltung. Aufgrund der zunehmenden 

Komplexität von Energieerzeugung 

und -verbrauch wandelt sich das Energiesystem 

in eine Energiematrix, sagte 

Martti Kohtanen, CEO der Siemens Oy. 

„Strom wird immer wichtiger als Stromquelle, 

da er viel effizienter als Kohle oder 

Gas ist. Dank der Elektrizität können 

erneuerbare Energiequellen direkter und 

universeller eingesetzt werden.“ 

Dieser Trend spiegelt sich besonders 

deutlich im Netzwerk wider. Während 

früher der Weg vom Erzeuger zum Verbraucher 

klar und einfach war, entwickelt 

sich zunehmend ein komplexes, mehrschichtiges 

System. Dieses setzt sich aus 

großen und unzähligen kleinen Produzenten 

zusammen. Somit konsumieren 

die Verbraucher mittlerweile den Strom 

nicht nur, sondern produzieren ihn auch 

und werden zu „Prosumern“. Angesichts 

starker Produktionsschwankungen, die 

Biogas-, Windkraft- und Solaranlagen 

mit sich bringen, müssen Erzeugung, 

Übertragung sowie Speicherung und Verbrauch 

miteinander in Einklang gebracht 

und aufeinander abgestimmt werden. 

Einen Akzent in diesem Zusammenhang 

setzte Matti Rae, Leiter für neue 

Technologien bei Ensto. Er zeigte auf, 

wie im Bereich Elektromobilität Autos 

und Dienstleistungen miteinander verknüpft 

werden können – wenn eine entsprechend 

weitreichende Infrastruktur 

vorhanden ist. Und: Falls 2020 das Ziel 

von 100 000 Elektroautos auf Finnlands 

© Teollisuuden Voima Oyj 

4 2012 

Energie 

Energia

18 

Finnish-German Energy Day 

1 2 

3 4 

5 

6 

1. Päivi Graefe, die Organisatorin des 3. Finnish-German Energy 

Day, läutet die Veranstaltung ein. 

2. Am Energy Day, den die DFHK am 7. November 2012 im Helsinkier 

Restaurant Pörssitalo organisierte, nahmen rund 140 Fachleute 

aus beiden Ländern teil. 

3. Martti Kohtanen, CEO der Siemens Oy, zeigte auf, dass die 

zunehmende Komplexität von Energieerzeugung und Verbrauch eine 

neue Energiematrix erfordert. 

4. In den Pausen hatten die Teilnehmer die Möglichkeit zum Networking. 

5. Paneldiskussion über die Zukunft des europäischen Energiesystems 

mit Jussi Heikkinen (Wärtsilä), Martti Kohtanen (Siemens), 

Tuomo Hatakka (Vattenfall). Es moderierte Anna Granskog von 

McKinsey (von links nach rechts). 

6. Elina Virtanen, Expertin für nachhaltige Energien bei UPM Environment, 

im Gespräch mit Thomas Grigoleit, Germany Trade and Invest. 

Energie 

Energia 

4 2012

19 

Der Tag endete mit einer Paneldiskussion über die Zukunft des Kernenergie Know-hows. Die Teilnehmer waren (v.l.) Dr. Rauno Rinatmaa (VTT 

Business Solutions), Jarmo Tanhua (Teollisuuden Voima), Moderator Jukka Leskelä (Verband der Finnischen Energieindustrie), Günther Ahlers 

(Kaefer Isoliertechnik) und Herkko Plit (Wirtschaftsministerium). 

Straßen erreicht werde, würden 189 Tonnen 

CO 2 

weniger produziert werden. 

Spannungswechsel sorgt 

für spannende Verhältnisse 

Bislang konnten erhebliche Schwankungen 

im Netz mit Atomstrom relativ 

flexibel ausgeglichen werden. Wenn die 

letzten Kernkraftwerke in Deutschland 

2022 abgeschaltet worden sind, ändert 

sich jedoch die Lage. Jussi Heikkinen, 

Vizepräsident für den Bereich Marketing 

und Business Development bei Wärtsilä, 

forderte angemessene Reservekapazitäten 

von ca. 15 Prozent und schnell 

hochfahrbare konventionelle Kraftwerke, 

um diesem Problem Herr zu werden. 

Dem stimmte auch Martti Kohtanen zu 

und verwies auf das modernste und effizienteste 

Gaskraftwerk der Welt im süddeutschen 

Irsching. Es hat einen Wirkungsgrad 

von über 60 Prozent. 

Vattenfall-Deutschland Chef Tuomo 

Hatakka wiederum sah Braunkohle als 

„wichtige Brückentechnologie“ an und 

betonte den steigenden Bedarf an Reserve- 

und Speicherkapazitäten sowie den 

Ausbau der Netzinfrastruktur. „2030 sind 

Engpässe in Deutschland nahezu unvermeidbar“, 

betonte auch Thomas Grigoleit 

von GTAI. 

Akzeptieren müsse man auch, dass 

Deutschlands Energieimporte steigen 

werden – ebenso wie die Strompreise, so 

Grigoleit und Hatakka. Hatakka rechnete 

mit einem Preisanstieg in Höhe von 30 

Prozent bis 2022. 

Finnlands Energieziele 

Finnland erneuert derzeit seine Klimaund 

Energiestrategie aus dem Jahr 2008. 

Langfristiges Ziel ist es, unabhängig von 

Netto-Energieimporten zu werden. Nach 

Schätzung der Energieindustrie müssen 

dafür 20 Mrd. Euro in den kommenden 

15 Jahren in Kapazitätserweiterungen investiert 

werden. Das Programm für saubere 

Energien listet auf, was bis 2025 

konkret erreicht werden soll: Senkung 

des Ölverbrauchs um 20 Prozent, Ersatz 

von Kohle durch erneuerbare Energien, 

10 Prozent weniger Erdgasnutzung sowie 

Reduzierung der Netto-Stromimporte auf 

null. 

Als Folge sind u.a. die Steuern auf 

Energie und Treibstoffe 2011 signifikant 

gestiegen, legte Jaana Pelkonen, Leiterin 

für Business Development bei UPM- 

Kymmene, dar. Darüber hinaus werde 

über die Einführung einer Windfall- 

Steuer auf Nuklear- und/oder Wasserenergie 

nachgedacht. 

Kernenergie sichert 

Wettbewerbsfähigkeit 

Die Kernenergie stand im Mittelpunkt 

der zweiten Paneldiskussion auf dem Energy 

Day. Herkko Plit vom finnischen 

Wirtschaftsministerium und Jarmo Tanhua, 

CEO und Präsident von Teollisuuden 

Voima, betonten die große Bedeutung 

von billigem Strom für die energieintensive 

finnische Industrie. Die Kernkraft 

sorge nicht nur für eine gesicherte 

Grundlast und das Erreichen der Klimaziele, 

sondern auch für die internationale 

Wettbewerbsfähigkeit der finnischen 

Industrie. Beide stellten die Bedeutung 

der Sicherheit heraus. „Sie steht an erster 

Stelle und hat die besten wirtschaftlichen 

Resultate erzielt“, so Herkko Plit. 

Dr. Rauno Rintamaa vom Technischen 

Forschungsinstitut VTT ergänzte, 

dass die Entwicklung der Reaktortechnologie 

die Ausbildung und das 

Training von neuen Experten ermögliche. 

„Dies ist die Voraussetzung, um den si- 

4 2012 

Energie 

Energia

20 

cheren und wirtschaftlichen Betrieb von 

Kernkraftwerken aufrechterhalten zu 

können.“ Es würden aber mehr öffentliche 

Mittel von der EU und ihren Mitgliedsstaaten 

benötigt, damit die europäische 

Kernkraftindustrie nicht an Konkurrenzfähigkeit 

gegenüber den USA, China, Indien 

und Südkorea verliere und ihre Kompetenz 

in dem Bereich beibehalte. 

Wie hoch dabei deutsche Kompetenz 

im Bereich Energie-, Material- und 

Arbeitseffizienz sein kann, präsentierte 

Manfred Greis von den Viessmann Werken 

anschaulich. Günther Ahlers von Kaefer 

Isoliertechnik machte deutlich, dass 

sich höhere Anschaffungsinvestitionen 

bei Nuklear-Isoliersystemen langfristig 

auszahlen. 

Energiewende braucht 

Mega-Investitionen 

Nach Schätzungen der EU-Kommission 

muss in die Erneuerung des europäischen 

Energiesystems eine Billion Euro gesteckt 

werden. Allein in Deutschland werden in 

den kommenden zehn Jahren 150 Milliarden 

Euro investiert, um „überhaupt erst 

einmal in Gang zu kommen“, so Hatakka. 

Aus Unternehmenssicht stellt sich die 

Frage, welche Bedeutung die Spotmarkt- 

Großhandelspreise für Strom auf Investitionsentscheidungen 

haben werden. 

Denn die Energiewende bringt stärkere 

Marktregulierung mit sich, was die freie 

Preisbildung stark einschränken wird. 

Jaana Pelkonen konstatierte in diesem 

Zusammenhang eine höhere Preisvolatilität. 

„Die langfristige Preisentwicklung in 

der EU ist sehr unsicher. Dies stellt eine 

große Herausforderung für Stromversorger 

da, denn Investitionsentscheidungen 

haben einen jahrzehntelangen Effekt auf 

das Produktionsportfolio.“ 

Energiepolitisches Dreieck 

wird Pentagon 

Zentrales Ergebnis des 3. Finnisch-German 

Energy Days war: Das energiepolitische 

Dreieck aus Nachhaltigkeit, Wirtschaftlichkeit 

und Zuverlässigkeit, das 

mit Blick auf den Transformationsprozess 

im Energiebereich oft genannt wird, ist 

unzureichend. Zwei weitere Dimensionen 

müssen ergänzt werden: die Akzeptanz in 

der Bevölkerung und Systemflexibilität. 

Moderatorin Carola Teir-Lehtinen 

betonte die „proaktive Rolle“, die die Industrie 

im Rahmen des Umstellungsprozesses 

einnehmen müsse. Sie hob dabei 

die vorhandene Expertise in Deutschland 

uns Finnland hervor. „Unsere Länder sind 

prädestiniert Lösungen zu finden. Wir 

haben in unseren Ländern nicht nur das 

entsprechende Know-how, sondern auch 

das Potenzial um Geschäftschancen zu 

nutzen und neue Geschäftsfelder zu entwickeln.“ 

Die Veranstaltung machte klar, dass 

es noch viele ungeklärte Fragen gibt, über 

die man reden kann – und muss. Das 

hatte auch DFHK-Präsident Hans Sohlström 

bei der Eröffnung herausgestellt 

und die Teilnehmer zum 4. Finnish-German 

Energy Day eingeladen. Geplant ist, 

dass dieser im November nächsten Jahres 

voraussichtlich sowohl in Helsinki als 

auch in Form eines Symposiums in Berlin 

organisiert werden soll. n 

Folgende Präsentationen des Finnish-German Energy Day sind 

auf der Internetseite www.energyday.fi/presentations aufrufbar 

Claudia Canevari, Deputy Head of Unit C3, DG Energy, 

European Commission: 

Energy Efficiency Directive: Developments and Implications 

Manfred Greis, Chief Representative, Viessmann Werke GmbH & Co KG: 

How to cope with the challenges of the Energiewende 

Tuomo Hatakka, Senior Executive, Vice President of Production, Vattenfall 

Group: German Energiewende – consequences and challenges 

Jussi Heikkinen, Vice President, Marketing & Business Development, 

Wärtsilä Power Plants, Wärtsilä Corporation: 

Towards sustainable power systems 

Martti Kohtanen, CEO, Siemens Osakeyhtiö: 

Integration of Renewable Energy Challenges and Solutions 

Panel Discussion: Future of Power System Architecture in Europe 

Moderator: Anna Granskog, Principal, McKinsey 

Panellists: Tuomo Hatakka, Jussi Heikkinen, Martti Kohtanen 

Thomas Grigoleit, Director of Renewable Energy & Resources, GTAI: 

Renewable Energies in Germany: From Generation to Integration 

Matti Rae, Director of New Technologies, Ensto Oy: 

Enabling e-Mobility – challenges and solutions 

Panel Discussion: The Future of Nuclear Energy Know-how 

Moderator: Jukka Leskelä, Director of Finnish Energy Industries 

Panellists: Herkko Plit, Jarmo Tanhua, Günther Ahlers, Rauno Rintamaa 

Eye Openers by panellists: 

Herkko Plit, Deputy Director General, 

Energy Department, Ministry of Employment and the Economy: 

Cornerstones of the Finnish Nuclear Energy Programme 

Jarmo Tanhua, President and CEO, Teollisuuden Voima: 

Nuclear Power and its overall good for the society 

Günther Ahlers, Head of Corporate Competence Center Nuclear, 

KAEFER Isoliertechnik GmbH & Co. KG: 

Environmental protection and Energy conservation by insulation 

Dr Rauno Rintamaa, Vice President, VTT Business Solutions, Energy: 

The Future of Nuclear Energy 

Energie 

Energia 

4 2012

Industrieeffizenz 

Seminar in Tuusula zeigt 

Einsparpotenziale auf 

21 

Die Latte hängt hoch: Bis 2016 will Finnland neun Prozent weniger Energie verbrauchen als 2007. Das sieht der 

Energieeffizienz-Aktionsplan (NEEAP) vor, den Finnland 2007 als erstes EU-Land vorlegte. Praktische Lösungen, wie 

die Energieeffizienz in der Industrie gesteigert werden kann, zeigte Ende November ein Fachseminar im südfinnischen 

Tuusula auf, das von der DFHK organisiert worden war. 

Fünf deutsche Unternehmen aus 

der Prozessindustrie und Logistik 

nutzten die Gelegenheit, um sich 

und ihre Leistungen finnischen Entscheidungsträgern 

und Firmen zu präsentieren. 

Zusätzlich traten jeweils drei Branchenexperten 

aus beiden Ländern auf und lieferten 

Fakten und Hintergrundinformationen. 

Schwerpunktthemen waren dabei 

Prozessoptimierung, die wirtschaftliche 

Nutzung von Überschusswärme sowie 

Netzwerk- und Energiemanagementlösungen. 

„Das Interesse war außergewöhnlich 

groß und das trotz ungünstiger Konjunkturlage 

und zeitlichen Engpässen bei den 

Entscheidungsträgen“, resümiert Martin 

Brandt, Projektleiter bei der DFHK. „Bei 

vergleichbaren Veranstaltungen in diesem 

Herbst hatten wir durchschnittlich 30 

Teilnehmer, jetzt waren es mehr als doppelt 

so viel.“ 

Die deutschen Unternehmer zeigten 

sich besonders beeindruckt von dem, was 

die Finnen im Rahmen der nationalen 

Energieeffizienzabkommen leisten, obwohl 

die Vorgaben freiwillig sind. „Hier 

nimmt Finnland eine Vorreiterrolle ein“, 

sagt Thorsten Gusek von der energiewaechter 

GmbH. Weiterhin überzeugten 

das finnische Ingenieurswesen und Ansätze 

in der Prozessoptimierung. 

Umgekehrt sehen finnische Entscheidungsträger 

Deutschland nicht nur im 

Bereich der Restwärmenutzung führend, 

sondern auch bei den regionalen Forschungs- 

und Entwicklungsnetzwerken 

klein- und mittelständischer Unternehmen. 

„Hier können wir noch eindeutigere 

Strukturen entwickeln. Deutschland ist 

uns da in der praktischen Umsetzung ein 

paar Jahre voraus“, so Hille Hyytiä von 

der finnischen Energie-Agentur Motiva 

Oy. 

Nach Einschätzung von Martin 

Brandt wurde deutlich, dass Finnen und 

Deutsche das Thema Energieeffizienz 

ähnlich einschätzen und damit umgehen. 

„In Deutschland gibt es nur mehr Praxisbeispiele 

und daher mehr Erfahrungswerte. 

In beiden Ländern werden aber 

gleichermaßen innovative technologische 

Lösungen gesucht.“ 

Finnische wie deutsche Firmen können 

viel voneinander lernen, wenn es um 

das Finden und den Einsatz neuer und 

modernerer Technologien, Methoden 

und Konzepte geht. Das ist auch notwendig, 

damit die Vorgaben der EU und der 

Nationalen Klimastrategie erfüllt werden 

können. 

Die Deutsch-Finnische Handelskammer 

unterstützt aktiv den dafür erforderlichen 

Informations- und Innovationstransfer. 

Mit ihrer über die Jahre gewachsenen 

Kompetenz in Umwelt- und 

Energiefragen fördert sie den Austausch 

beider Länder konkret durch Fachveranstaltungen, 

Fact-Finding-Reisen und 

Marktanalysen. 

Das Tuusula-Seminar war Teil einer 

Geschäftsreise im Rahmen der Exportinitiative 

Energieeffizienz des deutschen 

Bundesministeriums für Wirtschaft und 

Technologie. Das Projekt umfasste zudem 

eine von der DFHK erstellte umfangreiche 

Zielmarktanalyse und individuelle 

Geschäftspartnertermine für die deutschen 

Teilnehmer im Anschluss an das 

Seminar. Konkrete Resultate werden in 

den nächsten Wochen erwartet. 

Kontakt: 

martin.brandt@dfhk.fi 

Tel. +358 9 6122 1218 

© Fotolia.com 

4 2012 

Energie 

Energia

22 

Unternehmensdelegationen zu Gast in Finnland 

Weichen für engere 

Beziehungen gestellt 

Über 60 Unternehmer und Politiker aus Mecklenburg-Vorpommern und Brandenburg haben sich im Oktober auf den 

Weg nach Finnland gemacht. Das Ergebnis: eine Fülle neuer Kontakte, erste Geschäftsabschlüsse, spannende 

Fachveranstaltungen und unvergessliche Eindrücke. Deutlich wurde, die Ostsee ist das verbindende Band zwischen 

dem deutschen und finnischen Markt. Gute Chancen für Unternehmen gibt es auch in Zukunft auf beiden Seiten. 

Den Anfang machte Mecklenburg- 

Vorpommern: Über 40 Firmenvertreter 

aus den Branchen Logistik 

und Hafenwirtschaft, Nahrungsmittel- 

sowie Gesundheitswirtschaft 

besuchten an zwei Tagen Turku und Helsinki. 

Begleitet wurde die Unternehmerdelegation 

durch eine politische Delegation 

unter Leitung von Ministerpräsident 

Erwin Sellering. 

Bei gemeinsamen Workshops mit 

dem Hafen Turku und dem Helsinkier 

Hafen Vuosaari übermittelten die Vertreter 

der deutschen Ostseehäfen eine klare 

Botschaft an die finnischen Logistik- und 

Hafenunternehmen: Wir sind das Tor zu 

den west- und südeuropäischen Märkten. 

Mit großem Interesse registrierten wiederum 

die deutschen Firmenvertreter die 

Expertise und bestehenden Beziehungen 

der finnischen Gastgeber mit Partnern im 

Baltikum und im Raum St. Petersburg. 

Dorthin setzte die Delegation ihre Reise 

zu einem späteren Zeitpunkt fort. 

Einen festlichen Höhepunkt im Rahmen 

des Besucherprogramms bildete die 

Vertragsunterzeichnung des Café-Unternehmers 

Frank Röntgen im Empire-Saal 

des Helsinkier Rathauses. Der Kooperationsvertrag 

zwischen dem Steffenshagener 

Unternehmer und der Stadt Helsinki war 

das Ergebnis jahrelanger Vorarbeit. Nachdem 

er vor fünf Jahren durch ein Wirtschaftstreffen 

der IHK auf Finnland aufmerksam 

geworden war, nahm Röntgen 

an mehreren Vermarktungshilfeprogrammen 

teil, in deren Rahmen sich Finnland 

als aussichtsreicher Absatzmarkt herauskristallisierte. 

Nach ersten Lieferungen an das 

Kaufhaus Stockmann beschloss Röntgen, 

seine wohlschmeckenden Produkte 

in einem eigenen Café zu verkaufen. Diesem 

Plan ist er nun einen großen Schritt 

näher gekommen: 2014 soll das Café samt 

Feierliche Vertragsunterzeichnung im Empire-Saal des Helsinkier Rathauses. Frank Röntgen (2. von rechts), Firmenchef der Classic Conditorei & 

Café Röntgen, und Tuomas Rantanen, stellv. Vorstandsvorsitzender der Helsingin Leijona Oy. Mecklenburg-Vorpommerns Landwirtschaftsminister 

Dr. Till Backhaus (links) und Helsinkis stellv. Bürgermeister Hannu Penttilä kontrollieren, dass die Unterschriften auch an der richtigen Stelle 

gemacht werden. 

DFHK intern 

Kauppakamari 

4 2012

23 

Brandenburgs Wirtschaftsminister Ralf Christoffers eröffnete die Investorenkonferenz im Hotel Crown Plaza. 

eigener Backstube am Senatsplatz, d.h. in 

bester Lage eröffnet werden. Bei der Herstellung 

der Torten und Kuchen sollen 

Auszubildende mitarbeiten, die sowohl 

nach deutschen als auch nach finnischen 

Lehrplänen ausgebildet werden. 

Duales Ausbildungssystem 

hat Exportwert 

Das praxisorientierte duale Berufsausbildungssystem 

Deutschlands genießt derzeit 

eine hohe politische Aufmerksamkeit 

in Finnland. Es wird als eine Möglichkeit 

angesehen, die hohe Jugendarbeitslosenquote 

zu senken. Sie ist in Finnland mehr 

als doppelt so hoch wie in Deutschland. 

Dies zeigt: Das duale Ausbildungssystem 

hat einen Exportwert, aus dem sich auch 

für Finnland Kapital schlagen lässt. 

Ganz so weit wie Frank Röntgen sind 

die meisten anderen Delegationsteilnehmer 

noch nicht. Mehrere Firmen konnten 

jedoch an beiden Tagen erste Geschäfte 

anbahnen oder gar abschließen. „Die Geschäftsbeziehungen 

sind auf jeden Fall 

noch ausbaufähig – diese Delegationsreise 

hat die Weichen für künftig engere 

Beziehungen gestellt“, lautet das positive 

Fazit von Andreas Sturmowski, Hauptgeschäftsführer 

der IHK zu Rostock. Tobias 

Blömer, Geschäftsführer der Firma Rostocker 

Wurst- und Schinkenspezialitäten 

GmbH, ergänzt: „Im Laufe der Termine 

ergab sich eine klare Übersicht über die 

Strukturen des Landes und Ansatzpunkte 

für uns als Unternehmen.“ Blömer ist jetzt 

dabei, seine Produkte gezielt in Finnland 

potenziellen Kunden anzubieten. 

Brandenburger Unternehmer 

knüpfen Kontakte 

Neue Kunden und Partner gewinnen, das 

war auch das erklärte Ziel der 14 Unternehmen 

aus Brandenburg. Für sie organisierte 

die Deutsch-Finnische Handelskammer 

nur eine Woche später 55 individuelle 

Unternehmenstreffen in Südfinnland. Auf 

Wunsch begleiteten die Kammermitarbeiter 

die Brandenburger Unternehmer, beispielsweise 

Gerhard Heyner. 

Der Geschäftsführer der Heyner 

GmbH agiert bereits seit 2011 auf dem 

finnischen Markt. Seinen Kooperationspartner 

hatte er über eine Geschäftsvermittlungsanzeige 

im Kammermagazin der 

DFHK gefunden. Bei diesem Besuch ging 

es ihm darum, noch weitere Geschäftsbzw. 

Vertriebspartner in Finnland zu finden. 

Seine Firma produziert Scheibenwischer, 

d.h. ein Produkt auf einem stark 

umkämpften Markt. Für Heyner zahlte 

sich die Reise aus: Zwei Aufträge hatte er 

bereits bei seiner Rückkehr nach Deutschland 

sicher. Entsprechend zufrieden zeigte 

er sich mit der Arbeit der DFHK. Er betonte 

die „glänzende Organisation“ und 

die gute persönliche Betreuung. 

Erfolg von dem Finnlandbesuch verspricht 

man sich auch bei der Firma LAU 

Maschinenbau – Förderanlagen, die mehrere 

finnische Unternehmen besucht hatte. 

Beim letzten Termin mit einem Inge- 

nieurbüro wurde bereits über die Unterzeichnung 

eines Vorvertrags geredet. Das 

Ingenieurbüro erklärte auch seine Bereitschaft, 

in Finnland als Vertreter von LAU 

zu fungieren. Während LAU sich auf die 

Produktherstellung konzentriert, könnte 

das Ingenieurbüro Dienstleistungen in 

den Bereichen Planung, Projektmanagement 

und Montagekontrolle übernehmen. 

Brandenburg als Sprungbrett 

nach Osteuropa 

Mit 40 Teilnehmern stieß auch die von 

der Kammer organisierte Investorenkonferenz 

im Hotel Crown Plaza in Helsinki 

auf positive Resonanz. Sie wurde gemeinsam 

mit dem Investor Center Ostbrandenburg 

organisiert. Vertreter aus Politik 

und Wirtschaft, die über ihre eigenen Erfahrungen 

berichteten, stellten die Vorzüge 

der Region zwischen Berlin und der 

polnischen Grenze lebendig dar. Einige 

der Standortvorteile: Eine gute infrastrukturelle 

Anbindung, die Nähe zu den 

Wachstumsmärkten in Osteuropa und die 

Erfahrung auch mit großen Investitionsprojekten 

in Branchen wie der Photovoltaik-, 

Metall- oder Papierindustrie. 

Der Investorenkonferenz folgte ein 

Abendempfang mit dem brandenburgischen 

Wirtschaftsminister Ralf Christoffers 

und dem deutschen Botschafter Dr. 

Thomas Götz an dem 70 Gäste teilnahmen. 

Kontakt: 


Tel. +358 9 6122 1218 

4 2012 

DFHK intern 

Kauppakamari

24 

Lebensmittel 

Elintarvikkeet 

Lebensmittelexportförderung der DFHK 

Bei Verkauf und Marketing 

Kräfte bündeln 

Über den Kontakt mit Einzelhandelsketten und Importeuren sowie bei Messen und Veranstaltungen 

haben finnische Lebensmittel im laufenden Jahr in Deutschland an Bekanntheit gewonnen. 

Doch auch die Beliebtheit deutscher Produkte in Finnland ist ungebrochen. 2013 setzt die 

Deutsch-Finnische Handelskammer ihre Aktivitäten in der Branche mit neuen Schwerpunkten fort. 

Wer auf dem deutschen Lebensmittelmarkt 

Fuß fassen will, 

muss kräftig in das Marketing 

investieren und braucht „sisu“, Zähigkeit 

und Ausdauer. Die acht Unternehmen, die 

im Februar auf dem Internationalen Partnerschaftsforum 

PromoFood ihre Produkte 

präsentierten, wussten um diese Herausforderung. 

Finnland war 2012 das Gastland 

der Branchenveranstaltung in Potsdam – 

Auftakt für das intensive Engagement der 

Deutsch-Finnischen Handelskammer bei 

der Förderung finnischer Lebensmittel. 

Beim „Genussgipfel“, der Warenbörse 

des Verbandes der deutschen Delikatessenhändler, 

in Hamburg im April begleitete 

die DFHK vier Unternehmen. Beerenliköre, 

Kaviar und Süßwaren aus Finnland 

stießen hier auf großes Interesse. Zwei 

deutschen Einzelhandelsketten wurden daraufhin 

die Produkte der finnischen Hersteller 

aus dem Exportnetzwerk der DFHK 

präsentiert. Auch hier bestätigte sich: Das 

positive Image und Interesse an hochwertigen 

Produkten aus Nordeuropa tragen 

weit. Aber auch Verpackung und Preis 

müssen den hohen Anforderungen des 

Handels entsprechen. 

Eine führende Einzelhandelskette plant 

im Frühjahr 2013 eine erneute „Ausmusterung“ 

finnischer Produkte, an der sich 

Firmen beteiligen können. Darüber hinaus 

werden Unternehmen für die Anuga 2013 

gesucht, die weltgrößte Lebensmittelfachmesse. 

Dort präsentiert sich Finnland mit 

Unterstützung der DFHK auf einem Gemeinschaftsstand. 

Erst mit gemeinsamen 

Aktivitäten und gebündelten Kräften können 

die finnischen Unternehmen auch international 

ihre Stärken richtig ausspielen. 

Gerade auf den internationalen Märkten 

liegen die Wachstumschancen der 

Branche. Das hat die neueste Gemeinschaftsstudie 

des Finnischen Industrieund 

Wirtschaftsministeriums und des 

Lebensmittelindustrieverbandes bestätigt. 

Bisher sind aber nur 3,6 Prozent der kleinen 

und mittleren Lebensmittelhersteller 

international tätig. Besonders diese Firmen 

sehen laut der Studie bei Verkauf und 

Marketing den größten Entwicklungsbedarf. 

Dies auch, weil für sie der Druck auf 

dem finnischen Markt durch ausländische 

Produkte seit Jahren stetig steigt. Denn 

für ausländische Investoren bleibt Finnland 

bei Lebensmitteln als relativ naher, 

hochpreisiger EU- und Euro-Markt attraktiv. 

Die meisten Lebensmittel führte Finnland 

2011 aus Deutschland (13,8 %) ein, 

gefolgt von Schweden (11,5 %) und den 

Niederlanden (10,4 %). Wichtigste Exportländer 

für finnische Lebensmittel waren 

Russland (26,5 %), Schweden (16,3 %), 

Estland (8,8 %) und Deutschland (5,5 %). 

Zuletzt besuchte im Oktober in Begleitung 

von Mecklenburg-Vorpommerns 

Landwirtschaftsminister, Dr. Till Backhaus, 

eine Unternehmensgruppe Helsinki. 

Die Firmen lernten den hiesigen Markt 

kennen, besuchten Großhändler und Produktionsunternehmen. 

So entstanden direkte, 

lukrative Kontakte zu finnischen 

Herstellern. Einem Produzenten hochwertiger 

Obstbrände beispielsweise gelang auf 

Anhieb eine erste Lieferung an das Kaufhaus 

Stockmann. 

2013 will die DFHK ihre Verbindung 

mit regionalen Branchenorganisationen in 

Deutschland im Rahmen ähnlicher Projekte 

weiter intensivieren. Ein langfristiges 

Ziel: der deutsche Gemeinschaftsstand auf 

der Messe Gastro in Helsinki im Frühjahr 

2014. n 

Mehr Informationen zu finnischen Lebensmitteln: www.finnische-lebensmittel.de 

Genusstipp gegen graue Tage 

Wenn die Tage kurz und trüb sind, sind kleine Genüsse stets willkommen. Rezepte gegen 

Winterfrust kennt man in Finnland viele. Nicht bei allen aber bleibt der Kopf so klar wie bei 

dem alkoholfreien Seita-Glögg von Shaman Spirits aus der Nordwestküstenstadt Oulu. Ein 

wohliges Getränk aus Preiselbeeren, dazu finnisches Zimtgebäck oder herzhafte Rentiersnacks 

– nach diesem Winterhit kann der Arbeitstag mit voller Kraft und hellem Gemüt weitergehen. 

4 2012

JobXchange 

25 

Ammattitaitoisia 

työntekijöitä Saksalais-Suomalaisen 

Kauppakamarin kautta 

Hae yritykseesi ammattitaitoista henkilöstöä Saksalais-Suomalaisen 

Kauppakamarin kautta! ”jobXchange”-tietopankissamme on 

profiilit muutamasta sadasta hakijasta, jotka etsivät uusia ammatillisia 

haasteita. Hakijat edustavat mitä erilaisimpia ammattiryhmiä 

ja koulutustasoja. Yhteistä useimmille heistä on erinomainen kielitaito 

ja suuri kiinnostus saksalais-suomalaisiin taloussuhteisiin. 

Olipa kyse nuorista harjoittelijoista tai kokeneista johtotason henkilöistä, 

me välitämme teille mielellämme työntekijöitä, joita ette 

tavoita työpaikkailmoituksen kautta. Ottaessanne yhteyttä meihin 

etsimme tietopankista sopivia kandidaatteja ja lähetämme heidän 

henkilötietonsa teille edelleen. Perimme välityspalkkion vasta, 

kun olette löytänyt sopivan työntekijän. 

Lisätietoja: Markus Majer, markus.majer@deinternational.fi, puh. (09) 6122 1247 

Esimerkkejä tämän hetken hakijatarjonnasta 

264 Unkarilainen (31), alempi korkeakoulututkinto BA/BSc 

Englannista aineissa International Business Studies and 

Marketing. Työkokemusta myyntipäällikkönä, Business 

Development Manager ja Marketing Manager -tehtävissä 

ennen kaikkea it-alalla Suomessa, Norjassa ja Unkarissa. 

Kielitaito: unkari (äidinkieli), saksa ja englanti (sujuva), suomi 

(hyvä). Etsii mahdollisuutta ammatilliseen etenemiseen Suomessa. 

256 Saksalais-suomalainen juristi (39), kokemusta toimitusjohtajana, 

Legal Counselina ja asianajajana. On ollut töissä Saksassa, 

Suomessa, Aasian maissa, USA:ssa ja Intiassa. Opiskellut 

Saksassa. Kiinnostunut ennen kaikkea logistiikka-alasta. Kielet: 

saksa (äidinkieli), suomi (sujuva), englanti (sujuva), ruotsi (hyvä), 

venäjä ja ranska (perustiedot). 

262 Saksalainen ympäristö- ja prosessitekniikan DI (26), toimii 

tällä hetkellä teknisenä tuotepäällikkönä tuotekehittelyssä. 

Etsii vastaavaa työpaikkaa Suomesta. Kielet: saksa (äidinkieli), 

englanti (sujuva). 

161 Saksalainen Diplom-Kauffrau (kaupallisen alan loppututkinto) 

(29), kokemusta ennen kaikkea yritys- ja yliopistohallinnosta. 

On asunut Suomessa kahdeksan vuotta ja etsii täältä uusia 

tehtäviä. Työskentelee tällä hetkellä Saksassa. Kielitaito: saksa 

(äidinkieli), englanti ja suomi (sujuva). 

265 Saksalainen Diplom-Kaufmann (kaupallisen alan loppututkinto) 

(37), sertifioitu projektipäällikkö ja pankkivirkailija, toimii tällä 

hetkellä Dax-yrityksen johtokunnan assistenttina. Haluaisi 

perhesyistä muuttaa Suomeen. Kielet: saksa (äidinkieli), 

englanti (sujuva), suomi ja venäjä (hyvät perustiedot). 

254 Saksalainen (26), työskentelee tällä hetkellä Suomessa ja 

opiskelee ”Bachelor of Hospitality Management” -tutkintoa 

(tutkinto keväällä 2013). On kiinnostunut hallinnosta, neuvontatehtävistä 

ja markkinoinnista. On asunut neljä vuotta Suomessa 

ja haluaisi jäädä maahan. Kielet: saksa (äidinkieli), englanti 

(sujuva), suomi (hyvä), ranska (perustiedot). 

263 Saksalainen (30), International Business Administration -tutkinto. 

Neljän vuoden kokemus aloilta: Business Development, PR, 

markkinointi ja rahoitus. Työskentelee tällä hetkellä Suomessa. 

Kielet: saksa (äidinkieli), englanti (sujuva), suomi (hyvä). 

248 Sveitsiläinen (30), 12 vuoden vakuutusalan kokemus sekä 

kaupallisen alan koulutus. Haluaisi jatkaa uraansa Suomessa. 

On kiinnostunut työskentelemään hallinnossa, johtokunnan 

assistenttina tai vakuutusalalla. Kielet: saksa (äidinkieli), 

englanti (sujuva), ranska (sujuva), suomi (perustiedot). 

4 2012

26 


Liikeyhteyksiä 

Finnische Unternehmen suchen 

deutsche Produkte 

Suomalaiset yritykset etsivät 

saksalaisia tuotteita 

Finnisches Unternehmen sucht Kontakt zu 

Unternehmen, die Stahl mit Wasserstrahl 

schneiden. 

Imatran Hitsaus-Asennus Oy 

Teollisuuskatu 2 

56610 RAUTJÄRVI 

Finnland 

Tel. +358 400 555871 

Fax +358 5 489193 

E-Mail: imatran.hitsaus-asennus@co.inet.fi 

Ansprechpartner: Herr Jari Kuronen 

Finnisches Unternehmen sucht Kontakt zu 

Herstellern von Schwammtüchern. 

Terrame Oy Ltd 

Hopeatäplänkatu 18 

28220 PORI 

Finnland 

Tel. +358 2 635 2108 

www.terrame.fi 

E-Mail: jari.sivonen1@luukku.com 

Ansprechpartner: Herr Jari Sivonen 

Finnisches Unternehmen sucht neue Vertretungen 

(vor allem Konsumgüter). Andere Verkaufstätigkeiten 

und Erstellung von kleineren 

Marktanalysen sind auch von Interesse. 

Tinco-Trade Oy 

Aurinkotuulenkatu 3D 

00990 HELSINKI 

Finnland 

Tel. +358 9 801 2521 

Mobil: +358 40 534 6676 

E-Mail: sven.liljestrom@tinco-trade.fi 

Ansprechpartner: Herr Sven Liljeström 

Finnische Unternehmen suchen 

Vertriebspartner /Abnehmer 

in Deutschland 

Suomalaiset yritykset etsivät 

edustajaa/ostajaa Saksasta 

Finnischer Hersteller von Profilieranlagen 

sucht Vertriebspartner. Das Unternehmen 

ist spezialisiert auf die Produktion von Maschinen 

zum Kaltwalzen (z.B. Runden) von 

Feinblechen und produziert ausschließlich in 

Finnland. 

Rollsteel-Machine Oy 

Itkonniemenkatu 29 

70500 KUOPIO 

Finnland 

Tel. +358 50 577 9006 

Fax +358 17 362 3900 

www.rollsteel.fi 

E-Mail: timo.niskanen@rollsteel.fi 

Ansprechpartner: Herr Timo Niskanen 

Saksalaiset yritykset etsivät 

suomalaisia tuotteita 

Deutsche Unternehmen suchen 

finnische Produkte 

Yritys etsii yhteyttä taljojen toimittajiin. Yritystä 

kiinnostaa poron-, hirven- ja karhuntaljat sekä 

ketun-, minkin- ja peurannahat. 

Ehenbachtaler Spezialitäten 

Am Scherhübel 8 

92253 SCHNAITTENBACH 

Deutschland 

Puh. +49 9622 717392 

Faksi +49 9622 717393 

www.ehenbachtal.de 

Sähköposti: info@ehenbachtal.de 

Yhteyshenkilö: Herr Erich Biller 

Koirien ja kissojen ruokasäilykkeiden valmistaja 

etsii teurasjätettä. 

Landguth Heimtiernahrung GmbH 

Benzstrasse 1 

26632 IHLOW/RIEPE 

Deutschland 

Puh. +49 4928 915 1927 

Faksi +49 4928 915 1919 

www.landguth.de 

Sähköposti: steck@landguth.de 

Yhteyshenkilö: Herr Jan Steck 

Saksalaiset yritykset etsivät 

edustajaa/ostajaa Suomesta 

Deutsche Unternehmen suchen 

Vertriebspartner/Abnehmer in Finnland 

Johtaviin lämpöpuhaltimien valmistajiin kuuluva 

yritys kehittää ja valmistaa lämmityslaitteita 

uusimmalla tekniikalla mitä erilaisimpina malleina 

eri teholuokissa: pienistä siirrettävistä lämmityslaitteista 

(teho 10 kW) isoihin paikalleen 

asennettaviin lämpöpuhaltimiin (teho alkaen 

1 MW) joustavasti asiakkaan toiveiden 

mukaan yli 50 vuoden perinteellä. Yrityksen 

asiakkaita ovat mm. kaasu-, öljy- ja sähköalan 

yritykset. Yritys etsii ostajia. 

Alpha Luft & Service GmbH 

Paplitzer Chaussee 1 

14793 ZIESAR 

Deutschland 

Puh. +49 33830 65999 

Faksi +49 33830 65950 

www.alphaluft.de 

Sähköposti: m.apelt@alphaluft.de 

Yhteyshenkilö: Herr Michael Apelt 

Tunnettu elektroniikan valmistuspalvelujen (EMS) 

tarjoaja etsii asiakkaita. Yrityksen palveluita on 

piirilevyjen kalustus erilaisilla tekniikoilla, kaapelivalmistus 

ja käämittävien komponenttien suunnittelu 

ja kehittäminen. Tuotteet tarkastetaan AOIlaitteella. 

Palveluihin kuuluu myös juotosprosessi 

ja kokoonpantavien moduulien suojalakkaus. 

Bühler Electronic GmbH 

Ulmenstraße 43 

15370 FREDERSDORF 

Deutschland 

Puh. +49 33439 86775 

Faksi +49 33439 86718 

www.buehler-electronic.de 

Sähköposti: r.moersdorf@buehler-electronic.de 

Yhteyshenkilö: Herr Rolf Mörsdorf 

Julkisivuverhouksien alusrakenteiden valmistaja ja 

markkinajohtaja Saksassa valmistaa kiinnikkeitä, 

asennuskiinnikkeitä ja tarvikkeita alumiinista, 

muovista ja jaloteräksestä sekä tuulettuvien julkisivujen 

julkisivumateriaalien kiinnitysjärjestelmiä. 

Yritys etsii yhteyttä suunnittelutoimistoihin, julkisivusuunnittelijoihin, 

arkkitehteihin, julkisivurakennusyrityksiin 

ja julkisivuelementtien valmistajiin. 

BWM Fassadentechnik GmbH 

Ernst-Mey-Straße 1 

70771 LEINFELDEN-ECHTERDINGEN 

Deutschland 

Puh. +49 711 903130 

Faksi +49 711 9031320 

www.bwm.de 

Sähköposti: sschrag@bwm.de 

Yhteyshenkilö: Herr Stefan Schrag 

Energiatehokkuusneuvontaan erikoistunut yritys, 

jonka toiminnan painopiste on tutkimustoiminnassa 

(aiheina esim. energiaomavarainen kuntosali, 

älykäs sähköverkko ja termisten ominaisuuksien 

optimointi yrityksissä) etsii innovatiivista energiatehokkuusalan 

yritystä yhteistyökumppaniksi kansainvälisiin 

tutkimusprojekteihin ja kehittämään 

tutkimusideoita. 

Cleopa GmbH 

Neuendorfstr. 18b 

16761 HENNIGSDORF 

Deutschland 

Puh. +49 3302 206 9295 

Faksi +49 3302 206 9299 

www.cleopa.de 

Sähköposti: dolschewski@cleopa.de 

Yhteyshenkilö: Herr Detlef Olschewski 

Uusi berliiniläinen yritys, jolla on kuitenkin 30 

vuotta kokemusta energia-alalta, etsii yhteyttä 

diesel-aggregaattien myyjiin tai jakelijaan. 

Crathos AG 

Kurfürstendamm 30 

10719 BERLIN 

Deutschland 

Puh. +49 30 886200116 

Faksi +49 30 886200200 

www.crathos.eu 

Sähköposti: alikara@crathos.eu 

Yhteyshenkilö: Herr Ali Kara 

4 2012


Liikeyhteyksiä 

27 

Yritys valmistaa rakennusmateriaaleja sekä rakennussuojelussa 

ja -saneerauksessa ja energiatehokkaassa 

saneerauksessa tarvittavia erityistuotteita. 

Yrityksen palveluita ovat lisäksi paloturvallisuusanalyysit, 

vahinkoanalyysit (rakennusvahingot), 

vanhojen rakennusten saneeraus, lämmöneristys 

ja homevaurioiden korjaus. Yritys etsii yhteyttä 

rakennushankintojen kilpailuttajiin, rakennusurakoitsijoihin, 

suunnittelijoihin ja arkkitehteihin. 

Epasit GmbH 

Sandweg12–14 

72119 AMMERBUCH 

Deutschland 

Puh. +49 7032 20150 

Faksi +49 7032 201521 

www.epasit.de 

Sähköposti: info@epasit.de 

Yhteyshenkilö: Herr Martin Hirsch 

Erotiikkamessuilla Saksassa suuren suosion 

saavuttaneen erotiikkatuotteen toimittaja etsii 

maahantuojaa/jakelijaa ja yhteyttä erotiikkaliikkeisiin. 

First1Trade 

Försterkamp 16 

30539 HANNOVER 

Deutschland 

www.vibpek.com 

Sähköposti: jatso@gmx.de 

Yhteyshenkilö: Frau Jessica Tsolas 

Merkintänauhojen ja verkkoaitojen valmistaja 

etsii yhteyttä rakennustarvikkeiden tukkukauppiaisiin, 

rakennusliikkeisiin ja energiayhtiöihin. 

G. Kellermann GmbH 

Alt Bossel 11–17 

45549 SPROCKHÖVEL 

Deutschland 

Puh. +49 2324 907017 

Faksi +49 2324 907090 

www.kelmaplast.de 

Sähköposti: ur@kelmaplast.de 

Yhteyshenkilö: Herr Ulrich Ronsdorf 

Yritys suunnittelee, valmistaa ja asentaa nykyaikaisia 

rakennustuotteita muovista ja alumiinista 

(energiaa säästävät ikkunat, ulko-ovet ja sälekaihtimet) 

sekä asuin- että teollisuusrakennuksiin. 

Lisäksi yritys myy aurinkosähköjärjestelmiä. 

Yritys etsii ostajia/tukkukauppiaita. 

HeKa Herzog GmbH 

Heidelberger Straße 1 

76676 GRABEN-NEUDORF 

Deutschland 

Puh. +49 7255 71140 

Faksi +49 7255 711432 

www.heka.de 

Sähköposti: info@heka.de 

Yhteyshenkilö: Frau Dragana Oberst 

Autojen, kuorma-autojen ja linja-autojen tuulilasinpyyhkimien 

toimittaja etsii yhteyttä autonosien 

maahantuojiin ja tukkukauppiaisiin. 

HEYNER GMBH 

Kurzer Weg 1 

15859 STORKOW 

Deutschland 

Puh. +49 33678 6870 

Faksi +49 33678 61044 

www.heynermobil.de 

Sähköposti: g.heyner@heynermobil.de 

Yhteyshenkilö: Herr Gerhard Heyner 

Puurakentamisen ammattilainen suunnittelee ja 

valmistaa matalaenergiapuutaloja sekä seinä-, 

sisä- ja ulkokattoelementtejä asiakkaan toiveiden 

mukaisesti. Lisäksi yrityksen palveluita ovat 

sekä uudisrakentaminen että saneeraus (esim. 

julkisivujen saneeraus). Yritys etsii yhteyksiä 

ostajiin, jotka ovat kiinnostuneita asuin- ja liikerakentamisessa 

käytettävistä energiatehokkaista 

seinä- ja kattoelementeistä. 

Holzbau Bruno Kaiser GmbH 

Gewerbegebiet Gässle 7 

79872 BERNAU IM SCHWARZWALD 

Deutschland 

Puh. +49 7675 905322 

Faksi +49 7675 905353 

www.bruno-kaiser.de 

Sähköposti: s-spitz@bruno-kaiser.de 

Yhteyshenkilö: Herr Stefan Spitz 

Hydrauliikka-aggregaattien, hydrauliikkapuristimien 

ja hydrauliikkasylintereiden valmistaja etsii 

ostajia. 

Hydraulik Schwerin Anlagentechnik GmbH & 

Co. KG 

Werkstraße 4 

19061 SCHWERIN 

Deutschland 

Puh. +49 385 642 5286 

Faksi +49 385 642 5111 

www.hydraulikschwerin.de 

Sähköposti: uwe.dunker@hydraulikschwerin.de 

Yhteyshenkilö: Herr Uwe Dunker 

Yritys tarjoaa sellua, vettä ja energiaa säästäviä 

menetelmiä paperinjalostukseen sekä uusia 

paperin rakenteeseen vaikuttavia menetelmiä. 

Luonnon mallin mukainen Multi-Effect-rakenneratkaisu 

tarjoaa paperille erityisen korkeaa 

stabiliteettia. Paino pysyy yhtä kevyenä, ja 

paperin lujuus kasvaa. Yritys etsii yhteyttä 

paperinjalostajiin. 

Innova-Paper-Form GmbH 

Am Bahnhof 8 

15306 SEELOW 

Deutschland 

Puh. +49 3346 852242 

Faksi +49 3346 852243 

www.innova-paper-form.de 

Sähköposti: m.flister@innova-paper-form.de 

Yhteyshenkilö: Frau Maria Ribeiro Flister 

Puusepän töihin ja puurakentamiseen erikoistunut 

yritys valmistaa mm. rakennustelineitä, 

kattorakenteita ja aurinkopaneeleja sekä 

rakentaa uudisrakennuksia ja suorittaa saneerauksia 

(asunnot ja liiketilat). Palveluihin kuuluu 

myös energiatehokkaat saneeraukset. Yritys 

etsii yhteyttä suunnittelijoihin, arkkitehteihin ja 

puurakennusyrityksiin. 

Kränkel Holzbau 

Kreuzstr. 1–3 

88696 OWINGEN 

Deutschland 

Puh. +49 7551 4657 

Faksi +49 7551 4658 

www.kraenkel-holzbau.de 

Sähköposti: ak@kraenkel-holzbau.de 

Yhteyshenkilö: Herr Axel Kränkel 

Ruuvikuljettimien valmistaja tuottaa mitä erilaisimpia 

erikokoisia tuotesovelluksia (esim. suursäkkilaitteet, 

säiliörakentaminen) erilaisista materiaaleista 

(teräs/ruostumaton teräs) eri tavoin rakennettuna. 

Tuotteet soveltuvat kaikille teollisuuden aloille, missä 

tarvitaan kuljettamista. Erityisosaaminen kattaa 

elintarviketeollisuudessa (tärkkelyksen- ja rehujen 

tuotanto), biokaasu- ja kierrätyslaitoksissa ja betoniteollisuudessa 

käytettävät kuljettimet. Yritys etsii 

ostajia ja yhteyttä insinööritoimistoihin. 

LAU Maschinenbau – Förderanlagen 

Schwarzer Weg 1 

19309 LANZ 

Deutschland 

Puh. +49 38780 6980 

Faksi +49 38780 69819 

www.lau-foerderanlagen.de 

Sähköposti: wilf-henke@lau-foerderanlagen.de 

Yhteyshenkilö: Herr Wilfried Henke 

Maantiekuljetuksiin erikoistunut huolintaliike 

etsii asiakkaita. Päätoiminta tapahtuu itä-länsiakselilla 

Benelux-maista itään ja takaisin. Yritys 

järjestää myös kuljetuksia Pohjoismaihin ja 

takaisin. Yrityksen rekkakalustoa ovat mm. standardi 

pressupuoliperävaunu (pituus 13,6 m/ 

korkeus 2,7 m), megatraileri (pituus 13,6 m, 

korkeus 3,0 m nostokatolla) ja jumbo-ajoneuvot 

(120 m³, korkeus 3,0 m). 

Log-Way-Solution 

Gerhard-Neumannstr. 1 

15320 FRANKFURT / ODER 

Deutschland 

Puh. +49 335 546 3231 

Faksi +49 335 546 3233 

www.lws.pl 

Sähköposti: kdr@lws.pl 

Yhteyshenkilö: Herr Koos Den Rooijen 

Tarkkojen ja äärimmäisen vakaiden paineen 

ilmaisu- ja säätelylaitteiden (paineanturit, 

painelähettimet ja painesensorit), lämpötilalähettimien 

ja kosteuslähettimien valmistaja etsii 

maahantuojaa/tukkukauppiaita, joilla on hyvät 

yhteydet hydrauliikka-, pneumatiikka-, öljy- ja 

kaasu-alan yrityksiin, lääketeollisuuteen sekä 

vesi-, lämmitys- ja ilmastointialan yrityksiin. 

Prignitz Mikrosystemtechnik GmbH 

Margarethenstr. 61 

19322 WITTENBERGE 

Deutschland 

Puh. +49 3877 5674631 

Faksi +49 3877 564074 

www.prignitz-mst.de 

Sähköposti: arndt@adz.de 

Yhteyshenkilö: Herr Dietmar Arndt 

4 2012

28 

Putki- ja putkistotarvikkeiden valmistaja etsii 

ostajia. 

PSI Products GmbH 

Ulrichstraße 25 

72116 MÖSSINGEN 

Deutschland 

Puh. +49 7473 37810 

Faksi +49 7473 378187 

www.psi-products.de 

Sähköposti: heusel@psi-products.de 

Yhteyshenkilö: Herr Daniel Heusel 

Lääkintäteknisten tuotteiden valmistaja etsii 

maahantuojaa/tukkukauppiaita. 

Preox RS GmbH 

Obertiefenbacher Straße 16 

65614 BESELICH 

Deutschland 

Puh. +49 6484 891 3720 

Faksi +49 6484 891 3733 

www.preox.de 

Sähköposti: scheu@preox.de 

Yhteyshenkilö: Herr Rolf R. Scheu 

Tuulipuistoihin investoiva yritys etsii yhteyttä 

tuulipuistojen kehittäjiin ja rakentajiin. 

Reconcept GmbH 

Cuxhavener Straße 36 

21149 HAMBURG 

Deutschland 

Puh. +49 40 325216525 

Faksi +49 40 325216569 

www.reconcept.de 

Sähköposti: hannu.wegner@reconcept.de 

Yhteyshenkilö: Herr Hannu Wegner 

TETRA-verkkoa varten kehitetyn mittausjärjestelmän 

valmistaja etsii ostajia. 

SITQ Systems GmbH 

Hauptstr. 65 

12159 BERLIN 

Deutschland 

Tel. +49 30 804099523 

Fax +49 30 804099555 

www.sitqsystems.com 

Sähköposti: bernd.otto@sitqsystems.com 

Ansprechpartner: Herr Bernd Otto 

Raideliikenteen kulkuneuvojen telien suunnitteluun, 

valmistukseen, asennukseen ja huoltoon 

erikoistunut yritys etsii yhteyttä raitiotievaunujen, 

metro-, lähi- ja kaukojunien pyörien ostajiin. 

TransTec Vetschau GmbH 

Juri-Gagarin-Straße 10 

03226 VETSCHAU/SPREEWALD 

Deutschland 

Tel. +49 35433 52323 

Fax +49 35433 52222 

www.transtec-vetschau.de 

Sähköposti: tina.fleischer@transtec-vetschau.de 

Ansprechpartner: Frau Tina Fleischer 

20-vuotias menestynyt markkinaspesialisti, 

jonka ydintoimintaa ovat Corporat Design, 

pakkausdesign ja kaikki viestinnän palvelut, 

etsii asiakkaita. Yritys tarjoaa myös markkinaaseman 

selvittämis- ja mainontapalveluita. 

Yritys on saanut töistään useita palkintoja. 

UVA Kommunikation und Medien GmbH 

Karl-Marx-Straße 66 

14482 POTSDAM 

Deutschland 

Puh. +49 331 749190 

Faksi +49 331 7491999 

www.uvagroup.com 

Sähköposti: avock@uva.de 

Yhteyshenkilö: Frau Andrea Vock 

Kantavien rakenteiden suunnitteluun ja rakennusfysiikkaan 

erikoistunut insinööritoimisto tarjoaa 

asuin-, teollisuus- ja liikerakennusten sekä 

infrarakentamisen suunnittelupalveluita sekä 

rakennusfysiikkaan liittyvää suunnittelua (energiatehokkuus, 

passiivitalot). Yritys etsii yhteyttä 

suuriin rakennusyrityksiin, suunnittelutoimistoihin 

(insinööri- ja arkkitehtitoimistot), rakennusurakoissa 

mukana oleviin saksalaisiin yrityksiin, teräsrakentamisalan 

yrityksiin ja korkeakouluihin. 

Werner & Balci GmbH 

Untere Beutau 31 

73728 ESSLINGEN 

Deutschland 

Puh. +49 711 2172830 

Faksi +49 711 21728399 

www.balci.de 

Sähköposti: info@balci.de 

Yhteyshenkilö: Herr Ramazan Balci 

Kuluttajaelektroniikan valmistaja etsii 

maahantuojaa/tukkukauppiaita. 

Werner Dorsch GmbH 

Postfach 1408 

64836 DIEBURG 

Deutschland 

Puh. +49 6071 967220 

Faksi +49 6071 967222 

www.wedo.de 

Sähköposti: gottschalk@wedo.de 

Yhteyshenkilö: Herr Stephan Gottschalk 

Innovatiivinen mobiili- ja web-sovellusten 

tekemiseen erikoistunut IT-palveluiden tarjoaja 

etsii asiakkaita/yhteistyökumppaneita. Työn 

painopisteenä on asiakaskohtaisten käyttöjärjestelmien 

tekeminen liiketoimintaprosessien 

optimointia varten asiakkaille, joiden liiketoimintaan 

kuuluvat internetin kautta käytettävät 

tai mobiilisovellukset. 

WebXells GmbH 

Am Luftschiffhafen 1 

14471 POTSDAM 

Deutschland 

Puh. +49 331 273 8756 

Faksi +49 331 273 8758 

www.webxells.com 

Sähköposti: lars.geissler@webxells.com 

Yhteyshenkilö: Herr Lars Geißler 

Nestemäisen jätteen käsittelyyn käytettäviä 

tuotteita tarjoava yritys etsii yhteyttä elintarviketeollisuuteen, 

liikennebiokaasun valmistajiin, 

jätevesipuhdistamoihin, biokaasulaitoksiin, 

säiliöautojen ja säiliöiden valmistajiin sekä 

kaivos- ja öljyalan yrityksiin. 

Vogelsang Oy 

c/o DEinternational Oy 

PL 83 

00101 HELSINKI 

Finnland 

Puh. 050 589 8726 

www.vogelsang.info/index.php?id=2 

Sähköposti: esa@vogelsang.fi 

Yhteyshenkilö: Herr Esa Kärkkäinen 

Akseleiden, kytkinten ja hammaspyörien valmistaja 

etsii ostajia. Yrityksellä on oma karkaisulaitos. 

Tuotteet valmistetaan sarjatuotantona 

tai yksittäisinä kappaleina asiakkaiden toiveiden 

ja piirustusten mukaisesti äärimmäistä 

tarkkuutta noudattaen. 

Zahnradwerk Pritzwalk GmbH 

Freyensteiner Chaussee 

16928 PRITZWALK 

Deutschland 

Puh. +49 3395 750104 

Faksi +49 3395 750100 

www.zahnradwerk.com 

Sähköposti: mvdl-gf@zwp-gmbh.de 

Yhteyshenkilö: Herr Maximilian Van De Loo 

Yhteistyökumppaneita, palveluita 

Kooperation, Dienstleistungen 

Baden-württembergiläinen säätiö tarjoaa 

ulkomaisille ammatillisen perustutkinnon, 

ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon 

suorittaneille ammattitutkintostipendin Baden- 

Württembergin osavaltiossa tapahtuvaa harjoittelua 

tai jatkokoulutusta varten. 

Baden-Württembergischer Handwerkstag e.V 

Heilbronner Straße 43 

70191 STUTTGART 

Deutschland 

Puh. +49 711 263709154 

Faksi +49 711 263709254 

www.handwerk-bw.de 

www.bw-stipendium.de 

Sähköposti: thebestriet@handwerk-bw.de 

Yhteyshenkilö: Frau Tina Hebestriet 

ICOB tarjoaa yrityksille ja investoijille maksutta 

ja täysin luottamuksellisesti lukuisia palveluita 

yritysten etabloituessa ja investoidessa Berliiniin 

ja Brandenburgiin. 

Investor Center Ostbrandenburg GmbH 

Im Technologiepark 1 

15236 FRANKFURT / ODER 

Deutschland 

Puh. +49 335 557 2201 

Faksi +49 335 557 1310 

www.icob.de 

Sähköposti: schneider@icob.de 

Yhteyshenkilö: Frau Elisabeth Schneider 

Brandenburgin osavaltion elinkeino- ja kehitysyhtiö 

tukee yrityksiä aktiivisesti niiden 

sijoittumisessa alueelle sekä niiden edelleen 

kehittämisessä, esim. investoinneissa, teknologiaprojekteissa, 

kansainvälistymisessä ja 

uusien markkinoiden avaamisessa. 

ZukunftsAgentur Brandenburg GmbH 

Steinstr. 104–106 

14480 POTSDAM 

Deutschland 

Puh. +49 331 660 3234 

Faksi +49 331 660 3235 

www.zab-brandenburg.de 

Sähköposti: 

dajana.pefestorff@zab-brandenburg.de 

Yhteyshenkilö: Frau Dajana Pefestorff 

4 2012

Open House 

29 

Noin 100 jäsentä ja vierasta tutustui 1. marraskuuta Kauppakamarin avoimien ovien päivään. Open House -tapahtuman 

yhteydessä avattiin myös taiteilija Maria Wolframin taidenäyttely (kuva ylh. vas.). Tämä suomalainen taitelija on tullut 

tunnetuksi mm. maisemamaalauksistaan. Hänen kuviaan voi vielä ihailla 10. tammikuuta 2013 saakka Mikonkatu 

25:ssä. Vieraiden makunautinnoista Open House -päivänä huolehti ravintola Zinnkeller Helsingistä. 

4 2012

30 

Syyskokous 

Herbsttagung 

Syyskokouksen aiheina 

Lyypekissä satama, 

kauppa ja historia 

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin syyskokous pidettiin yhdeksän vuoden tauon jälkeen 

23.–24. syyskuuta Kauppakamarin alkukodissa Lyypekissä. Kauppakamari rekisteröitiin yhdistykseksi 

34 vuotta sitten tässä hansakaupungissa. Se antoi hallituksen puheenjohtajalle Hans Sohlströmille 

aiheen kutsua tervetuliaispuheessaan osanottajat matkalle menneisyyteen. 

Avauksessaan Sohlström osoitti erityisen 

tervehdyksen ja kiitoksen 

”kahdelle erityisen ansioituneelle 

miehelle” ja entisille Kauppakamarin 

edustajille: aikaisemmalle hallituksen puheenjohtajalle 

Claus-Achim Eschkelle ja 

ensimmäiselle toimitusjohtajalle Dr. Erik 

von Knorrelle. Kumpikin toimii edelleen 

aktiivisesti Saksalais-Suomalaisessa 

Kauppakamari 

DFHK Intern 

4 2012

Herbsttagung Syyskokous 31 

Yhdistyksessä, josta Kauppakamari sai 

vuonna 1978 alkunsa. Yhdistyksen kotipaikka 

on Lyypekissä ja sen toimipiste 

Lyypekin kauppakamarissa. 

Puheenjohtaja Sohlström vertasi Erik 

von Knorren lähtöä pohjoiseen kahteen 

lyypekkiläiseen kauppamieheen, jotka yli 

100 vuotta sitten valitsivat tiensä Suomeen. 

Toinen oli Georg Franz Stockmann, joka 

1862 perusti maan suurimman tavaratalon 

ja toinen Gustav Paulig, lyypekkiläisen puutarhurin 

poika. Hän perusti vuonna 1879 

kahvipaahtimon, josta on kehittynyt alansa 

markkinajohtaja. ”Hän todisti, että lyypekkiläisillä 

oli hyvä vaisto tulevista markkinoista. 

Juommehan me suomalaiset henkeä kohden 

eniten kahvia maailmassa”, lisäsi Sohlström. 

Läheiset suhteet jo 

hansa-ajoista lähtien 

”Läheiset, vilkkaat kauppasuhteet Lyypekin 

ja Suomen välillä ulottuvat hansaaikaan 

ja ovat edelleen olemassa. Merkittävä 

osuus Suomen viennistä kulkee 

hansakaupunkien satamien kautta. Lyypekin 

kaupungin satama on erityisesti 

Suomen paperiteollisuuden tärkein vientiväylä.” 

Sataman merkityksestä kokouksen 

osanottajat saivat käsityksen vieraillessaan 

23. syyskuuta Nordlandkain satamaterminaalissa, 

jota Lübecker Hafen Gesellschaft 

mbH:n satamayhtiön toimitusjohtaja ja 

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin 

hallituksen 1. varapuheenjohtaja Heinrich 

Beckmann yhdessä satamapäällikkö 

Sven Wernecken kanssa esittelivät. Lukemattomat 

talonkorkuiset varastohalleja 

täyttävät paperirullat tekivät vaikutuksen. 

Tänä vuonna sataman kautta arvioidaan 

kulkevan 1,6 miljoonaa tonnia suomalaista 

paperia, viisi vuotta sitten määrä oli vielä 

noin 2 miljoonaa tonnia. 

Hans Sohlström mainitsi puheessaan 

saksalais-suomalaisen kaupan kehityksen 

hidastuneen vuoden 2012 ensimmäisellä 

puoliskolla. ”Saksan vienti Suomeen laski 

kolme prosenttia, Suomen vienti Saksaan 

jopa seitsemän prosenttia. Euroopan velkakriisistä 

johtuva epävarma suhdannetilanne 

on jättänyt jälkensä.” 

Aktiivista kriisinhallintaa 


ja sen 26 ammattitaitoista työntekijää 

ponnistelee päivittäin sen eteen, että bilateraalisen 

kaupan moottoriin saataisiin 

lisävauhtia ja pidettäisiin sitä yllä. Liikeyhteyksien 

välityksessä Kauppakamari 

on löytänyt myös uusia keinoja tavoitteen 

saavuttamiseksi. Tällaisia on esimerkiksi 

yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa sen kansainvälistymisohjelmassa. 

Suomalaisille 

teknologia-alan pk-yrityksille tarjoutuu 

4 2012 

Kauppakamari 

DFHK Intern

32 

ohjelman avulla mahdollisuus päästä kansainvälisille 

markkinoille käyttämällä 

Saksaa ponnahduslautana. Uusiin keinoihin 

kuuluu myös elintarvikeprojekti, jolla 

halutaan edistää suomalaisten yritysten ja 

tuotteiden markkinointia Saksassa. ”Bilateraalisen 

kaupan edistäjänä autamme 

samanaikaisesti saksalaisia yrityksiä pääsemään 

Suomen markkinoille”, muistutti 

puheenjohtaja Sohlström. 

Myös Lyypekin kauppakamarin varapuheenjohtaja 

Jochen Brüggen painotti 

kaupan ja toiminnan merkitystä pankki- ja 

finanssikriisin ratkaisussa. ”Jokainen, joka 

pääsee tutustumaan näihin tiloihin, näkee 

heti, mitä kauppiastaito, kaupankäynti ja 

kestävä taloudenpito voivat saada aikaan, 

nimittäin hyvinvointia. Tällöin ei ole nimenomaan 

kysymys velkavuorien siirroista.” 

On väistämätön tosiasia, että loppujen 

lopuksi yritteliäs käytännön toiminta auttaa 

ulos kriisistä. 

Varapuheenjohtaja Brüggen kertoi 

olevansa vaikuttunut Suomen hyvistä 

Pisa-tuloksista, mutta myös siitä, kuinka 

päättäväisesti ja menestyksellisesti Suomi 

selvitti talouskriisinsä 20 vuotta sitten. 

”Suomalaisten rohkeus ja horjumattomuus 

monimutkaisten ongelmien käsittelyssä on 

tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Saksalais-Suomalainen 

Kauppakamari viestittää 

meille jatkuvasti tästä asenteesta”, ylisti 

Jochen Brüggen. 

Itämeren alue vakauden tyyssija 

Pääkonsuli Erja Tikka nosti puheessaan 

esille Itämeren alueen ja sen ympärysmaiden 

roolin. Itämeren maiden yhteistyö on 

eurokriisiä ajatellen tärkeämpää kuin koskaan, 

ja ”Itämeren alueen nykyistä ja tulevaa 

yhtenäisyyttä voidaan edistää vain yhdessä 

Venäjän kanssa.” 

Velkakriisin koetellessa muuta Eurooppaa 

Itämeren alue näyttäytyy vakaana, 

vastuuntuntoisena ja innovatiivisen kasvun 

alueena. Esimerkkinä konsuli Tikka mainitsi 

paikalliset yhteistyöaloitteet sekä Turku-prosessin, 

joka on Hampurin, Pietarin 

ja Turun yhteinen EU-komission tukema 

Itämeren alueen kehittämisprosessi. Näiden 

kolmen kaupungin ja EU:n edustajat tapasivat 

syyskuun alussa ja kehittelivät konkreettisia 

projekteja energiatehokkuuden, 

ympäristönsuojelun ja mobiiliuden aloilta. 

Konsuli Tikka muistutti vielä logistiikan 

ja meritalouden suuresta merkityksestä 

Pohjois-Saksalle ja erityisesti Suomelle. 

Logistiset kustannukset ovat Suomessa 

maan suuren koon, ilmaston ja maantieteellisen 

sijainnin vuoksi kansainvälisesti ottaen 

huomattavat. Ne muodostavat keskimäärin 

12 prosenttia yritysten liikevaihdosta. 

”Meidän maamme tarvitsevat maailman 

parasta logistiikkaa. Olemme vientipainotteisia 

maita yhä laajemmalle ulottuvassa 

globaalissa kilpailussa. Myös logistiikan 

alue tarjoaa runsaasti haasteita erityisesti 

kiristyvien ympäristövaatimusten takia.” 

Hän viittasi tällä rikkidirektiiviin, josta 

EU-parlamentti päätti lopullisesti syyskuun 

alussa ja joka astuu voimaan 2015. 

Erityisesti Suomen teollisuus on yrittänyt 

turhaan pidentää siirtymäkautta. Rahoituskriisin 

ja laivaliikenteen ylikapasiteetin 

takia direktiivi astuu voimaan huonoon aikaan. 

Pitkällä aikavälillä siitä voisi kuitenkin 

olla hyötyä, kun välttämättömät ratkaisut 

on löydetty ja uusia innovaatioita kehitetty. 

Puheensa lopuksi pääkonsuli toi – silminnähden 

liikuttuneena – surullisen viestin: 

Suomen pääkonsulaatti Hampurissa 

suljetaan säästösyistä kesällä 2013. Tikka 

kiitti tämän ilmoituksen jälkeen Kauppakamarin 

johtokuntaa, sen johtoa, työntekijöitä 

ja jäseniä ”hyvästä yhteistyöstä ja suurenmoisesta 

tuesta, jota pääkonsulaatti oli saanut 

aktiviteeteissaan.” n 

GW 

HOW TO SECURE THE SYSTEM BALANCE? 

THE ANSWER IS SMART POWER GENERATION 

Daily variations in electricity 

demand are increasing, and the 

continuous variations of growing 

shares of solar and wind power 

need to be balanced. Conventional 

power generation alone is not agile 

enough to respond to the new 

challenges. The highly efficient 

and flexible solution which enables 

power systems to deliver affordable, 

clean and reliable energy can be 

found at 

www.smartpowergeneration.com 

Time 

Kauppakamari 

DFHK Intern 

4 2012

33 

”The current sovereign 

debt and banking crisis 

– ways forward?” 

Valtion velkaantuminen ja pankkikriisi olivat tohtori Seppo Honkapohjan 

juhlaesitelmän keskeisiä teemoja syyskokouksessa Lyypekissä. Suomen 

Pankin johtokunnan jäsen analysoi kriisinhallintajärjestelmää ja esitteli 

mahdollisia keinoja kriisistä selviämiseksi. Hänen keskeinen viestinsä oli: 

paluu kasvun tielle tarvitsee kuria, kontrollia – ja aikaa. 

Seppo Honkapohja aloitti esityksensä 

pessimistisellä näkymällä: ”Globaali 

finanssikriisi on jatkunut vuodesta 

2007 lähtien eikä loppua ole lähiaikoina 

näkyvissä. Historia on osoittanut, että tällaiset 

kriisit kestävät noin kymmenen vuotta.” 

Kuitenkin hänen mielestään euroalueen 

kriisimaissa tehdyt korjaustoimet ovat 

vaikuttaneet – vaikkakin hitaasti. Tämä 

kävi selväksi talousasiantuntijan vertaillessa 

Kreikan, Irlannin, Italian, Portugalin ja 

Espanjan bruttokansantuotteita, inflaatiokehitystä 

ja palkkakustannuksia toisiinsa. 

Tosin myönteiset signaalit ovat suhteellisen 

heikkoja, mikä vaikeuttaa julkisen velan 

vähentämistä. 

Talouskuria ei voi välttää 

”Tiukka talouskuri on välttämätöntä valtioiden 

rahatalouden tasapainottamiseksi. 

Tähän liittyvillä toimenpiteillä on tosin lyhyellä 

aikavälillä kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun, 

mutta pitkällä aikavälillä se 

kannattaa”, korosti Honkapohja. 

Rakenteelliset uudistukset ovat myös 

välttämättömiä, jotta pystytään parantamaan 

kilpailukykyä, lisäämään keskipitkällä 

aikavälillä talouskasvua ja houkuttelemaan 

ulkomaisia investointeja. Joustavilla tavara- 

ja työmarkkinoilla on silloin suuri merkitys. 

Esimerkkeinä onnistuneista maista 

ovat Viro, Liettua, Irlanti ja Islanti, joiden 

kansantaloudet ovat päässeet jälleen kasvuuralle. 

Maailmantalouden epävarman tilanteen 

takia näillä mailla on kuitenkin vielä 

haasteita edessään. Erityisesti velkakriiseissä 

kysytään sitkeyttä. 

Ylimenokauden ”siltarahoitus” 

EU/IMF:n tukiohjelmilla 

EU:n ja kansainvälisen valuuttarahaston 

IMF:n apuohjelmat muodostavat lisäelementin 

kriisinhallintajärjestelmässä. Ne 

myöntävät kriisimaille ylimenokauden 

”siltarahoitusta”. Siten nämä maat pystyvät 

viemään läpi sopeutumisprosesseja ja 

talousuudistuksia tehokkaammin ja organisoidummin 

eli vahvistamaan rahoitusjärjestelmäänsä 

ja kansantaloutensa 

tuotantopohjaa. Ilman näitä tukiohjelmia 

sopeutumisprosessit toteutuisivat ”kaoottisesti”. 

Näille ohjelmille asetetut ehdot 

ja jatkuva kontrollointi on välttämätöntä. 

Seppo Honkapohjan mukaan ne pienentävät 

moraalikatoa ja takaavat talouspolitiikan 

jatkumisen. 

EKP:n rooli 

Kriisinhallintajärjestelmän kolmas tukijalka 

on Euroopan keskuspankki EKP. Sen 

yhtenä tehtävänä on huolehtia pankkijärjestelmän 

likviditeetistä. Tällöin se tukee 

ajoittain rahallisesti vakavaraisia pankkeja. 

Toisaalta EKP parantaa rahamarkkinoiden 

toimintakykyä sekä tukee reaalipoliittiselta 

pohjalta toteutettavaa rahapolitiikkaa. Sen 

keskeinen tavoite on hintojen vakaus keskipitkällä 

aikavälillä. ”Velkakriisi on osoittanut, 

että rahapolitiikka ei välity kriisimaissa.” 

Tämä näkyy Honkapohjan mukaan 

selvästi 10-vuotisten valtion lainojen korkoeroissa 

verrattaessa kriisimaita ja AAAmaita 

Suomea tai Saksaa keskenään. Ero 

oli kesällä 2012 Saksan ja Kreikan välillä 

lähes 20 prosenttiyksikköä. 

Vasta- tai tukitoimena EKP päätti syyskuun 

alussa valtion lainojen rahapoliittisista 

suorista kaupoista (Outright Monetary 

Transactions, OMT). Kyseessä on 1–3 vuoden 

pituisten valtionlainojen ostot euroalueen 

sekundäärimarkkinoilta. Ohjelma sisältää 

tiukat ehdot, joihin Euroopan vakausmekanismiin 

(EVM) kuuluvien maiden on 

sitouduttava. Lisäksi siihen kuuluu säännöllinen 

monitorointi ja EKP päättää itsenäisesti 

mahdollisista interventioista. 

Lähitavoitteena on estää lainamarkkinoiden 

vääristymät, jotka näkyvät ylisuurina 

riskipreemioina. Tämä tarkoittaa julkisen 

velan korkotason alentamista kriisimaissa. 

4 2012 

Kauppakamari 

DFHK Intern

34 

Sovereign yield spreads vis-à-vis Germany (10 y) 

35 

30 

25 

20 

15 

10 

5 

Percentage points 

0 

Jan -10 Jul -10 Jan -11 Jul -11 Jan -12 Jul -12 

Greece* 

Portugal 

Ireland 

Spain 

Italy 

Finland 

Maailmanlaajuisen talouskriisin puhjettua 2007/2008 alkoivat korkoerot eurooppalaisissa 

valtion lainoissa voimakkaasti kasvaa. Esimerkiksi Kreikan tai Irlannin täytyi ottaa huomioon 

lainoissaan jopa 300 prosenttiyksikön ennätysmäisiä korkopreemioita verrattuna Saksaan tai 

Suomeen. 

Luottamus hyvä, 

mutta kontrollipaketti parempi 

Puheensa lopussa Honkapohja kertoi 

EU:n toimista velka- ja pankkikriisin lannistamiseksi 

pitkällä aikavälillä. Tavoitteena 

on parantaa euromaiden yhteistyötä 

ja euroalueen kontrollimekanismeja sekä 

vahvistaa vakaussopimusta. Tässä on paljon 

korjattavaa ja sen kriisi on tehnyt ”kipeällä 

tavalla selväksi”. 

Paremman institutionaalisen kehikon 

luomiseksi raha- ja talouspolitiikalle euro 

tarvitsee tiukennetut pelisäännöt. Siihen 

Honkapohja laskee ”six-pack”-makrotaloudelliset 

toimet, kuudesta ohjesäännöstä ja 

säädöksestä muodostuvan toimenpidepaketin. 

Siinä huomioidaan mm. enemmän 

valtion kokonaisvelka. Korkean velkaantumisasteen 

euromaiden on sen mukaan maksettava 

kaikesta siitä velasta, joka ylittää 60 

prosentin rajan, vuosittain kahdeskymmenes 

osa takaisin. Niille maille, jotka eivät pysty 

suoriutumaan tästä, voidaan asettaa sanktioita. 

Nk. ”two-pack”-lakipaketti auttaa 

valvomaan paremmin finanssipolitiikkaa 

euroalueella. Euron pelastusrahasto EVM 

(Euroopan vakausmekanismi) merkitsee 

ins titutionalisoitua lupausta auttaa vaikeuksiin 

joutuneita maita. EVM:n kautta on varattu 

500 miljardia euroa kriisinalaisille euromaille 

mahdollista tukea varten. 

Ratkaisevia uudistuksia pitkäaikaisessa 

kriisinhallintaprosessissa ovat lisäksi rahoitussopimus 

sekä Euroopan pankkiunioni. 

Jälkimmäisen on tarkoitus erottaa julkinen 

velkaantuminen pankkiongelmista, mikä 

tekee mahdolliseksi yksilöllisen kriisinhallinnan. 

n 

Kauppakamari 

DFHK Intern 

4 2012

Euroopan tulevaisuus 

on rantavaltioiden käsissä 

35 

© DNHK 

Saksan, Hollannin ja Pohjoismaiden on pyrittävä vielä läheisempään 

yhteistyöhön, jotta ne voisivat kilpailla houkuttelevana talousalueena 

muiden suurien talouskeskittymien kanssa. Tähän tulokseen päätyivät 

ensimmäisen Luoteis-Eurooppa-konferenssin osanottajat Hampurissa marraskuun 

lopulla. 

Mahdollisuuksia tähän eivät tarjoa talousasiantuntijoiden mielestä 

pelkästään hyvä infrastruktuuri ja Pohjolan sekä Itämeren alueen strateginen 

asema. Myös Saksan energiatuotannon suunnanmuutos ”Energiewende” 

tarjoaa mahdollisuuksia reunavaltioille, muistutti Hampurin 

kauppakamarin puheenjohtaja Fritz Horst Melsheimer konferenssin 

osanottajille. ”Uskomme rantamaiden renessanssiin. Tällä alueella on 

maakuljetusten lisääntyvän häiriöriskin vuoksi kasvava merkitys tuonnista 

ja viennistä riippuvaisille teollisuusyrityksille. Offshore-energialähteiden 

läheisyys tekee siitä lisäksi kiinnostavan sijaintipaikkana runsaasti energiaa 

tarvitseville yrityksille.” 

Yli 200 logistiikka- ja energia-alan sekä kaupan yritystä oli kokoontunut 

viiden saksalaisten ulkomaankauppakamarin (AHK:n) ja Hampurin 

kauppakamarin kutsusta Elben rannalle. 

Luoteis-Eurooppa-konferenssi keskittyi kolmeen aiheeseen: mobiiliuteen, 

energiaan ja megatrendeihin. Kuuden maan asiantuntijat keskustelivat 

ensi kertaa yhteisistä suunnitelmista ja mahdollisuuksista. Konferenssi 

tarjosi myös tähän saakka ainutlaatuisen foorumin uusien liikesuhteiden 

luomiseen alueella. 

30. lokakuuta 2012 kokoontui Kauppakamarissa Advisory Board, 

26 saksalaisen ja suomalaisen logistiikka- ja kuljetusalan ylimmän 

johdon muodostama neuvottelukunta laatimaan konseptia tämän 

foorumin sisällöstä. 

Saint Petersburg Logistics Days 

– Logistiikkapäivät Pietarissa 

26.–27. kesäkuuta 2013 

Venäjän jatkuva talouskasvu, sen liittyminen maailman kauppajärjestöön 

WTO:hon ja maan suuri koko tarjoavat logistiikka- ja kuljetuspalvelujen 

tarjoajille erinomaisia mahdollisuuksia laajentaa liikesuhteitaan ja 

markkinoitaan. On selvää, että haluttaessa yhdistää Eurooppa ja Aasia 

ei päästä Venäjän ohi. Kysyntää on luotettavilla ja turvallisilla logistiikkapalveluilla, 

joita tarjoavat erityisesti myös saksalaiset ja suomalaiset 

yritykset. 

Monet investoijat pelästyvät kuitenkin tiettyjä osaksi liioiteltuja riskejä, 

kuten korruptiota, juridisia riskejä, tullia tai sertifikaatteja. Tässä voivat 

auttaa erityisesti venäläiset yhteistyökumppanit. 

Kasvavasta kiinnostuksesta ja lisääntyvästä tarpeesta rajojen yli 

menevää logistista yhteistyötä kohtaan Saksan Baltiassa, Suomessa ja 

Venäjällä toimivat ulkomaankauppakamarit ovat perustamassa yhteisen 

foorumin Saint Petersburg Logistics Days. 

Foorumin tarkoitus on lisätä keskustelua ajankohtaisista kysymyksistä, 

avata näkökulmia ja edistää vuorovaikutusta. Tapahtuma on kohdennettu 

elinkeinoelämän ylimmälle johdolle, hallitusten jäsenille ja toimitusjohtajille, 

logistiikkayritysten keskeisille päättäjille, tutkimuslaitosten asiantuntijoille, 

logistiikka- ja kuljetuspalvelujen tarjoajille, teollisuusyrityksille, 

liitoille, organisaatioille ja konsulttiyrityksille. 

Kauppakamarin varapuheenjohtaja Robert Lorenz-Meyer (kesk.) 

osallistui aktiivisesti keskusteluun mobiiliudesta ja logistii kasta. 

Lisätietoja: 

paivi.graefe@dfhk.fi 

puh. (09) 6122 1244 

Frankfurtin kirjamessut 2014 

tarjoaa yrityksille monenlaisia 

mahdollisuuksia 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari on solminut Suomalaisen 

Kirjallisuuden Seuran vientiorganisaation FILIn (Finnish Literature 

Exchange) kanssa yhteistyösopimuksen. Sopimus koskee Frankfurtin 

kirjamessuihin 2014 liittyvää kaupallista yhteistyötä. Suomi on silloin 

teemamaa. Uusi yhteistyösopimus tarjoaa yrityksille erinomaisia mahdollisuuksia 

esittäytyä sekä Saksassa että Suomessa. Ohjelmassa on 

sekä yksittäisiä tapahtumia että pitkäkestoisia eri aloille ulottuvia yhteistyömuotoja. 

Frankfurtin kirjamessut on tärkein kirjallisuuden ja media-alan tapahtuma. 

FILI koordinoi suomalaista teemamaa-esiintymistä, joka on 

Suomen kaikkien aikojen suurin kulttuurin vientiprojekti. 

Lisätietoja: mikael.helle@dfhk.fi 

4 2012 

Kauppakamari 

DFHK Intern

36 

Saksalaiset yritykset aikovat 

tarjota lähes 200 000 

uutta työpaikkaa 

Velkakriisistä ja heikoista talousnäkymistä huolimatta Saksan elinkeinoelämässä 

on tarkoitus luoda noin 180 000 uutta työpaikkaa. Tämä 

käy ilmi Saksan keskuskauppakamarin DIHK:n suhdannekyselystä. Eniten 

työpaikkoja uskotaan syntyvän yrityksiin, jotka edustavat terveydenhoitoa, 

ravintola- ja hotellipalveluita sekä matkailua. Sinne aiotaan palkata 

yhteensä 70 000 uutta työntekijää. Näiden lisäksi myös IT- ja vakuutusalalle 

on syntymässä 55 000 työpaikkaa sekä liikenteen ja postin 

palveluihin noin 20 000 työpaikkaa. 

Itä kaukana takana lännestä 

Yli 20 vuotta Saksojen yhdistymisen jälkeen on idän ja lännen välillä 

edelleen suuria taloudellisia eroja. Ero kasvaa jopa ”Saksan yhtenäisyyden 

tilannekatsauksen” mukaan entisestään. Siinä Itä-Saksan bruttokansantuote 

asukasta kohden oli viime vuonna vain 71 prosenttia Länsi-Saksan 

tasosta – mikä oli vielä alhaisempi kuin vuonna 2010, jolloin vastaava prosentti 

oli 73. Muutamien myönteisten työmarkkinamuutosten ohella katsauksen 

mukaan monilla aloilla on hyvinkin paljon parantamisen varaa. Niinpä 

työttömien määrä Itä-Saksassa on yhä lähes kaksinkertainen länteen 

verrattuna. Palkat ja eläkkeet ovat itäisessä Saksassa paljon alhaisemmat. 

Tämän hetken eläke idässä vastaa vain 89 prosenttia läntisestä tasosta. 

Saksalaiset rikkaampia 

kuin koskaan 

Yksityistaloudet Saksassa ovat säästäneet enemmän kuin koskaan aikaisemmin 

historiansa aikana. Maan keskuspankin ilmoituksen mukaan 

kasvoi pankkitalletuksista, arvopapereista tai saatavista muodostuva varallisuus 

vuoden 2012 puoleen väliin mennessä 2,2 prosenttia eli yhteensä 

4,8 miljardiin euroon. Yksityistalouksien velka on noussut vain 

vähän keskuspankin ilmoituksen mukaan. Saksalaiset ottivat velkaa pääasiassa 

asuinrakentamiseen seitsemän miljardia euroa. Kokonaisvelkasumma 

on nyt 1,6 miljardia euroa. 

Saksalaiset käyttävät 

enemmän rahaa joululahjoihin 

Minitöiden raja Saksassa 

nousee 450 euroon 

Minitöitä tekevät voivat ansaita ensi vuonna 50 euroa enemmän kuin 

aiemmin. Näin on päättänyt Saksan liittohallitus. Työsuhteita, joissa työntekijä 

saa ansaita palkkakausittain enintään 450 euroa, pidetään 1. tammikuuta 

2013 alkaen vähäisinä minitöinä. Tämä korotus on ensimmäinen 

sitten vuoden 2003. Uutta on myös se, että miniansiot on eläkevakuutettava. 

Työntekijä voi hakea vapautusta eläkevakuutusmaksusta erillisellä 

hakemuksella. 

Viime vuonna 7,5 miljoonalla ihmisellä oli minityö Saksassa – useammalla 

kuin koskaan ennen. Joka viidennellä on nyt minityö. Minityöntekijät 

eivät maksa ansioistaan veroja. Aiemmin ei myöskään maksettu sosiaalimaksuja. 

Sen sijaan työnantaja maksaa yleensä noin 30 prosentin suuruisen 

suorituksen, joka sisältää sairaus- ja eläkevakuutusmaksuja sekä veroja. 

Lisätietoja: 

www.minijobzentrale.de 

Johtajavaihdos Saksalais- 

Suomalaisessa Yhdistyksessä 

Saksalais-Suomalaisen Yhdistyksen (Deutsch-Finnische Vereinigung e.V.) 

vuosikokous on valinnut syyskuun lopussa uudeksi puheenjohtajakseen Karl- 

Wolfgang Eschenburgin Lyypekistä. Hän seuraa tässä tehtävässä edeltäjäänsä 

Claus-Achim Eschkeä, joka on johtanut yhdistystä 15 vuotta hyvin 

menestyksellisesti. 

Saksalais-Suomalainen Yhdistys on syntynyt keväällä 1918, siis jo puoli 

vuotta Suomen valtion perustamisen jälkeen. Yhdistystä pidetään Saksalais-Suomalaisen 

Kauppakamarin alkusoluna ja sen perustamisidean liikkeellepanijana 

Helsingissä vuonna 1978. Sen suomalaiset ja saksalaiset 

edustajat muodostavat nykyään puolestaan Saksalais-Suomalaisen Yhdistyksen 

jäsenpohjan. Muita johtokunnan jäseniä ovat Dr. Erik von Knorre 

Offenbachista (uudelleen valittuna) ja kauppaneuvos Magnus Bargum Espoosta 

(uutena jäsenenä). 

Yhdistyksen tehtävänä on saksalais-suomalaisen kanssakäymisen edistäminen 

ja tukeminen kulttuurin, urheilun, talouden sekä koulutuksen alalla. 

Siihen kuuluvat mm. säännölliset tapaamiset suomalaisten ja saksalaisten 

koululaisten kesken. 

Ensimmäinen hajautetun energiajärjestelmän 

polttokennovoimala 

aloittaa toimintansa 

Jokainen saksalainen käyttää tänä vuonna keskimäärin 285 euroa 

joululahjoihin. Tämä tekee kuluttajatutkimuslaitos GfK:n ennusteen mukaan 

yhteensä 14,9 miljardia euroa, mikä on yhdeksän prosenttia enemmän 

kuin viime vuonna. Syinä joulumarkkinoiden myönteisiin odotuksiin 

GfK näkee vakaat työmarkkinat sekä hyvän palkkatulokehityksen. Lisäksi 

kuluttajat panevat alhaisten korkojen takia rahat mieluummin kulutukseen 

kuin säästävät. 

Lahjasuosikkien kärjessä ovat kirjat ja lelut ennen vaatteita ja parfyymeja. 

Lisäksi lahjoitetaan jälleen paljon myös käteistä rahaa (3,4 

miljardia euroa), josta suuri osa saattaa virrata joulun jälkeen kauppiaiden 

kassoihin. 

Aachenissa on Saksan ensimmäinen paikallinen polttokennolla toimiva 

voimala liitetty verkkoon. Siinä on kytketty yhteen 25 pientä lämmöntuotantoyksikköä, 

joita ohjataan keskitetysti yhtenä voimalana. Tämän nk. 

virtuaalivoimalan kokonaisteho on melko pieni eli 50 kilowattia. Sen verkkoon 

kuuluu 25 polttokennoa, jotka tuottavat yhdistetyllä voimalatekniikalla 

(Kraft-Wärme-Kopplung/KWK) samanaikaisesti sekä sähköä että lämpöä. 

Projektissa on mukana tällä hetkellä 15 kaupunkivoimalaa ja kunnallista 

energiantoimittajaa Saksasta sekä yksi energian osaamiskeskus. 

Saksassa sähkön ja lämmön yhteistuotannon eli KWK-teknologian osuus 

energiatuotannosta on tarkoitus nostaa liittohallituksen energia- ja ympäristönsuojeluohjelman 

mukaan 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. 

Talousuutiset 


4 2012

© HHM H.-J. Hettchen 

Hampurista tulossa 

eurooppalainen meritullisatama 

Euroopan sisämarkkinoiden myötä on vapaasatama, joka 125 vuoden 

aikana on auttanut Hampuria kehittymään kansainväliseksi tavarankuljetusten 

solmukohdaksi, menettänyt merkityksensä. Kaksi kolmannesta 

tavarakaupasta EU:ssa on nykyään tullitonta. Tavaroita varastoidaan 

enää vain harvoin pidemmän aikaa satamassa, vaan niiden on tarkoitus 

lähteä sieltä mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Tästä syystä Hampurin 

senaatti anoi Saksan valtiolta lupaa poistaa kokonaan tulliton alue, 

joka tällä hetkellä on 23 prosenttia Hampurin sataman pinta-alasta. 

Vuoden 2013 alusta lähtien tämän mukaan kaikki sataman yritykset toimivat 

samojen Euroopan meritullisatamasäännösten mukaan. Tämä lisää ja 

tehostaa Hampurin sataman liikennettä, koska liikenteelliset ja tullioikeudelliset 

toiminnot tullirajojen poistuessa nopeutuvat ja muuttuvat joustavammiksi. 

Talousviisaiden ennuste 

lupaa minikasvua 

Saksan talousviisaat ovat viimeisimmässä vuosikatsauksessaan alentaneet 

kuluvan vuoden 2012 talousennustettaan. Tämän mukaan Saksan 

talous kasvaisi enää 0,8 prosenttia, kun syksyllä pidettiin vielä mahdollisena 

päästä 0,9 prosentin kasvua. Viiden talousviisaan mukaan Saksa 

ei voi eristäytyä euroalueen velkakriisin vaikutuksista. Maan taloudelle 

tärkeästä ulkomaankaupasta ei synkkenevän maailmantilanteen vuoksi 

ole kasvun vauhdittajaksi. Ainoat myönteiset signaalit tulevat kotimaan 

markkinoilta, mikä johtuu suotuisasta työmarkkinakehityksestä. 

Vuodeksi 2013 talousgurut ennustavat edelleen vain minikasvua eli 

+0,8 prosenttia, mikä on sama kuin tänä vuonna. Saksan liittohallituksen 

laskelmat ovat hieman optimistisempia ja lupaavat ensi vuodeksi 

puolestaan yhden prosentin kasvua. 

Saksan suhdanne – ennuste, määrän muutos 

2010 2011 2012 2013 

Bruttokansantuote 4,2 3,0 0,8 0,8 

Yksityinen kulutus 0,9 1,7 0,9 0,8 

Kone- ja laiteinvestoinnit 10,3 7,0 –3,3 0,2 

Rakennusinvestoinnit 3,2 5,8 –0,4 2,1 

Vienti 13,7 7,8 3,9 3,8 

Tuonti 11,1 7,4 2,5 4,2 

Työttömyysaste 7,7 7,1 6,8 6,9 

Kuluttajahinnat 1,1 2,3 2,0 2,0 

Lähde: Talousviisaiden ennuste 

37 

s 

Vastauksia, jotka kestävät aikaa 

Energia, teollisuus, terveydenhuolto, kaupungit 

www.siemens.fi 

4 2012 

Talousuutiset 

Wirtschaftsnachrichten

38 


“Energiewende” tarvitsee pääomaa, 

osaamista ja yhteistyötä 

Saksan ”Energiewende” ja sen seuraukset olivat 3. Finnish-German Energy Dayn keskiössä. 14 asiantuntijaa keskusteli 

siitä, kuinka kaikkien aikojen suurimmassa energiaprojektissa voitaisiin tasapainottaa kestävän kehityksen, saatavuuden 

ja taloudellisen kannattavuuden energiapoliittinen kolmijako. Keskustelussa kolmiosta tuli viisikulmainen pentagoni. 

Energiewende on poliittisen ja taloudellisen 

voiman ja tasapainon 

taidonnäyte. Sen suurin haaste on 

yhdistää eurooppalaiset, kansalliset ja 

paikalliset poliittiset ja taloudelliset edut. 

Vain siten voidaan turvata varma ja kohtuullinen 

energianhuolto sekä saavuttaa 

korkealle asetetut ilmastotavoitteet. Ratkaisevaa 

tässä on vilkas yhteistyö kaikkien 

osapuolten kesken. 

Tämän tiedon ja osaamisen välittäminen 

edelleen talouselämästä ja sen ilmapiiristä 

on ollut pääsyynä siihen, miksi Saksalais-Suomalainen 

Kauppakamari järjesti 

kolmatta kertaa Finnish-German Energy 

Day -tapahtuman, muistutti hallituksen 

puheenjohtaja Hans Sohlström avauspuheessaan. 

Se on loppujen lopuksi Kauppakamarin 

ydintehtävä. ”Erityisesti kun on 

kyse energian tulevaisuudesta, on olemassa 

suunnaton tarve luotettavasta tiedosta 

ja tuesta. Energiamuutoksen toteutuessa 

yrityksille avautuu kiinnostavia toimintamahdollisuuksia.” 

Esimerkkinä Sohlström 

mainitsi koneenrakennuksen, rakennusteollisuuden 

ja tietotekniikan. Lisäksi hän toi 

esille saksalaisten ja suomalaisten yritysten 

maailmanlaajuisen johtoaseman uusiutuvien 

energialähteiden teknologiakomponenttien 

tuotannossa. 

Seuraavat Finnish-German Energy Day esitelmät löytyvät 

tapahtuman sivuilta www.energyday.fi/presentations 

Claudia Canevari, Deputy Head of Unit C3, DG Energy, 

European Commission: 

Energy Efficiency Directive: Developments and Implications 

Manfred Greis, Chief Representative, Viessmann Werke GmbH & Co KG: 

How to cope with the challenges of the Energiewende 

Tuomo Hatakka, Senior Executive, Vice President of Production, Vattenfall 

Group: German Energiewende – consequences and challenges 

Jussi Heikkinen, Vice President, Marketing & Business Development, 

Wärtsilä Power Plants, Wärtsilä Corporation: 

Towards sustainable power systems 

Martti Kohtanen, CEO, Siemens Osakeyhtiö: 

Integration of Renewable Energy Challenges and Solutions 

Panel Discussion: Future of Power System Architecture in Europe 

Moderator: Anna Granskog, Principal, McKinsey 

Panellists: Tuomo Hatakka, Jussi Heikkinen, Martti Kohtanen 

Thomas Grigoleit, Director of Renewable Energy & Resources, GTAI: 

Renewable Energies in Germany: From Generation to Integration 

Matti Rae, Director of New Technologies, Ensto Oy: 

Enabling e-Mobility – challenges and solutions 

Panel Discussion: The Future of Nuclear Energy Know-how 

Moderator: Jukka Leskelä, Director of Finnish Energy Industries 

Panellists: Herkko Plit, Jarmo Tanhua, Günther Ahlers, Rauno Rintamaa 

Eye Openers by panellists: 

Herkko Plit, Deputy Director General, 

Energy Department, Ministry of Employment and the Economy: 

Cornerstones of the Finnish Nuclear Energy Programme 

Jarmo Tanhua, President and CEO, Teollisuuden Voima: 

Nuclear Power and its overall good for the society 

Günther Ahlers, Head of Corporate Competence Center Nuclear, 

KAEFER Isoliertechnik GmbH & Co. KG: 

Environmental protection and Energy conservation by insulation 

Dr Rauno Rintamaa, Vice President, VTT Business Solutions, Energy: 

The Future of Nuclear Energy 

Energia 

Energie 

4 2012

DEVELOPMENT OF RENEWABLES-BASED ELECTRICITY GENERATION 

IN GERMANY SINCE 1990 

39 

140,000 

120,000 

Hydropower 

Biomass * 

Wind energy 

Photovoltaics 

EEG: 

January 2009 

100,000 

EEG: 

April 2000 

EEG: 

August 2004 

[GWh] 

80,000 

60,000 

40,000 

StromEinspG: 

January 1991 - March 2000 

Amendment to BauGB: 

November 1997 

20,000 

0 

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 

* Solid and liquid biomass, biogas, sewage and landfill gas, biogenic fraction of waste; electricity from geothermal energy not presented due to negligible quantities produced; 1 GWh = 1 Mill. 

kWh; StromEinspG: Act on the Sale of Electricity to the Grid; BauGB: Construction Code; EEG: Renewable Energy Sources Act; Source: BMU-KI III 1 according to Working Group on Renewable 

Energy-Statistics (AGEE-Stat); image: BMU / Christoph Edelhoff; as at: July 2012; all figures provisional. 

Laajat älyverkot takaavat 

sujuvan tiedonkulun 

Puheenjohtaja Sohlström korosti myös 

hyvin toimivan verkoston merkitystä tiedonvälityksessä. 

”Yli 700 saksalaisen ja 

suomalaisen jäsenensä kautta Saksalais- 

Suomalainen Kauppakamari takaa sujuvan 

yhteydenpidon maidemme välillä. 

Tämän lisäksi se on osa maailmanlaajuista 

Saksan kauppakamariverkostoa. Tämän 

verkoston vahvistaminen ja parantaminen 

– meidän oman älyverkkomme, 

jos sallitte vertauksen – on lisäsyy tämän 

tilaisuuden järjestämiseen.” 

Verkot ja erityisesti älyverkot olivat 

energiapäivän pääteemoja. Energiatuotannon 

ja -kulutuksen kompleksisuuden 

kasvaessa energiajärjestelmä muuttuu 

energiamatriisiksi, totesi Siemens Oy:n 

toimitusjohtaja Martti Kohtanen. Maailmanlaajuinen 

kapasiteetti lähes kaksinkertaistuu 

seuraavien 20 vuoden aikana, 

energiahuollossa ovat tyypillisiä hajautetut 

energiajärjestelmät ja älyverkot. ”Sähköstä 

energialähteenä tulee entistä tärkeämpää, 

koska se on hiiltä tai kaasua huomattavasti 

tehokkaampaa. Sähkön ansiosta uusiutuvia 

energialähteitä voidaan hyödyntää suoremmin 

ja universaalimmin”, sanoo Kohtanen. 

Tämä trendi näkyy erityisen selvästi 

verkossa. Kun aikaisemmin tie tuottajalta 

kuluttajalle oli selkeä ja yksinkertainen, nykyään 

siitä on kehittymässä monimutkainen 

ja monikerroksinen järjestelmä. Siihen 

kuuluu suuria ja lukemattomia pieniä toimittajia. 

Saksassa muutos näkyy erityisen 

havainnollisesti pienissä aurinkoenergiajärjestelmissä, 

joita on ilmestynyt talojen 

katoille kuin sieniä sateella. Heinäkuun 

lopulla niiden lukumäärä oli Saksan siirtoverkkojen 

valvontaviraston (BNetzA) mukaan 

yli miljoona. Tämä vastasi 29,7 gigawatin 

asennettua aurinkosähkökapasiteettia. 

Nykyään kuluttajat sekä hyödyntävät 

itse että myös tuottavat energiaa. Heistä 

tulee uudenlaisia ”prosumereita”. Biokaasu-, 

tuulivoima- ja aurinkoenergiavoimaloiden 

suurten tuotantovaihteluiden vuoksi 

on energian tuotantoa, siirtoa, varastointia 

ja kulutusta tasapainotettava ja sovitettava 

yhteen. 

Jännitteen vaihtelut 

aiheuttavat jännitteitä 

Tähän saakka verkon suuret jänniteheilahtelut 

kyettiin tasaamaan ydinvoimalla 

suhteellisen joustavasti. Kun viimeiset 

ydinvoimalat Saksassa on suljettu vuoteen 

2022 mennessä, tilanne muuttuu. Markkinointijohtaja 

Jussi Heikkinen Wärtsilästä 

vaati noin 15 prosentin kohtuullisia 

kapasiteettireservejä ja nopeasti käyttöönotettavia 

perinteisiä voimaloita. Martti 

Kohtanen oli samaa mieltä ja viittasi tässä 

maailman moderneimpaan ja tehokkaimpaan 

kaasuvoimalaan Etelä-Saksan 

Irschingissä. Sen hyötysuhde on yli 60 

prosenttia. 

Vattenfallin Saksan-toimitusjohtaja 

Tuomo Hatakka näkee puolestaan ruskohiilen 

tärkeänä ”ylimenoajan teknologiasiltana” 

ja muistuttaa energian reservi- ja 

varastointikapasiteetin kasvavasta tarpeesta 

sekä verkkoinfrastruktuurin laajentamisesta. 

Korkeajännitejohtoja on rakennettava 

4500 kilometriä, jotta Pohjois- ja 

Itä-Saksan uusiutuvaa energiaa voidaan 

johtaa etelän pääkulutuskeskuksiin. Lisäksi 

on vahvistettava 250 000 kilometriä keskija 

pienjännitejohtoja. Vuosina 2007–2011 

asennettiin kuitenkin vain 90 kilometriä 

korkeajännitejohtoja pääasiassa pitkän 

hyväksymismenettelyprosessin vuoksi. 

”Vuonna 2030 tuskin voidaan välttää pullonkauloja”, 

muistutti Germany Trade and 

Investin (GTAI) johtaja Thomas Grigoleit, 

jonka alueena ovat uusiutuvat energialähteet. 

Seuraavina kahtena vuosikymmenenä 

pelkästään tuulienergian kapasiteetti kasvaa 

yli 50 gigawattia. 

On myös hyväksyttävä, että Saksan 

energian tuonti nousee, muistuttivat sekä 

Grigoleit että Hatakka, samoin sähkön 

hinta. Hatakka arvioi hinnan nousevan 30 

prosenttia vuoteen 2022 mennessä. 

Yrittäjänäkökulmasta voidaan kysyä, 

mitä merkitystä spot-markkinoilla on sähkön 

tukkuhinnoilla investointipäätöksiin. 

4 2012 

Energia 

Energie

40 


1 2 

3 4 

5 

6 

1. Tauolla osanottajilla on tilaisuus verkostoitua, keskustella ja 

tutustua sponsoreiden esittelypöytiin. 

2. 140 osallistujaa seurasi kiinnostavia esitelmiä energiakehityksen 

tulevaisuudesta ravintola Pörssitalon Pörssisalissa. 

3. Matti Rae Ensto Oy:stä selvitti, kuinka tärkeää infrastruktuurin 

laajentaminen on, jotta sähköautoilu tulisi osaksi arkipäivää. 

4. Aktiivinen yleisö esitti puhujille kriittisiä kysymyksiä. 

5. Paneelin vetäjät keskenään: Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä 

ja Carola Teir-Lehtinen. 

6. Siemensin esittelypöydän ääressä käytiin vilkasta keskustelua. 

Energia 

Energie 

4 2012

Sillä ”Energiewende” saa aikaan tiukempaa 

markkinoiden sääntelyä, mikä puolestaan 

rajoittaa voimakkaasti vapaata hinnanmuodostusta. 

UPM-Kymmenen liiketoiminnan kehitysjohtaja 

Jaana Pelkonen mainitsi samassa 

yhteydessä suuremman hintavolatiliteetin. 

”Pitkän ajan hintakehitys EU:ssa 

on hyvin epävarmaa. Tämä asettaa suuria 

haasteita sähköntoimittajille, sillä investointipäätöksillä 

on vuosikymmenien vaikutus 

tuoteportfolioon.” Markkinoiden 

jatkuva integroituminen vähentää hintavolatiliteettiä, 

mikäli on tarjolla riittävästi 

verkkokapasiteettia. Tosin EU on pannut 

tavoitteeksi integroida kansalliset markkinat 

vuoteen 2014 mennessä. Päästäänkö 

tähän tavoitteeseen, on kuitenkin ”erittäin 

epävarmaa”. 

”Energiewende” tarvitsee 

megainvestointeja 

EU-komission arvioinnin mukaan Euroopan 

energiajärjestelmän uusimiseen 

on investoitava miljardi euroa. Saksassa 

investoinnit nousevat seuraavana kymmenenä 

vuotena 150 miljardiin euroon, jotta 

”yleensä päästäisiin käyntiin”. 

Energiapoliittisesta kolmiosta 

tulee pentagoni 

Tämänvuotisen Finnish-German Energy 

Dayn keskeinen tulos oli: kestävyyden, 

taloudellisuuden ja luotettavuuden 

energiapoliittinen kolmiyhteys, joksi tätä 

energia-alan muutosprosessia usein kutsutaan, 

ei vielä riitä. On otettava huomioon 

vielä kaksi muuta näkökulmaa. Sellaisia 

ovat kansalaisten hyväksyntä ja järjestelmän 

joustavuus. 

Energiapäivän puheenjohtaja Carola 

Teir-Lehtinen korosti ”proaktiivista roolia”, 

joka teollisuudella muutosprosessissa 

tulisi olla. Hän muistutti samalla Saksan 

ja Suomen asiantuntemuksesta. ”Maamme 

ovat luontaisesti sopivia etsimään ja 

löytämään ratkaisuja. Meillä on paitsi 

tarvittavaa osaamista myös potentiaalia 

tarjolla olevien mahdollisuuksien hyödyntämiseen 

ja uusien liiketoimintojen kehittämiseen.” 

Tilaisuudessa kävi selville, että on vielä 

paljon selvittämättömiä kysymyksiä, joista 

voidaan ja täytyy keskustella. Sen Kauppakamarin 

puheenjohtaja Hans Sohlström 

toi jo alustuksessaan esille ja kutsui osanottajat 

mukaan 4. German-Finnish Energy 

Day -tapahtumaan. Suunnitelmissa on, 

että se järjestetään marraskuussa todennäköisesti 

sekä Helsingissä että myös symposiumin 

muodossa Berliinissä. n 

The New Energy Concept 2010 

Main Objectives: 

Climate protection measures 2020 2050 

CO 2 

cuts vs. 1990 –40 % –80 % 

Renewable share of... 2020 2050 

Total energy consumption 18 % 60 % 

Electricity consumption 35 % 80 % 

Heat generation 14 % 60 % 

Energy efficiency measures 

Increase in energy productiveness 

2.1 % p.a. 

Reduction of energy consumption –50 % (2050 vs. 2008) 

Reduction of electricity consumption –25 % (2050 vs. 2008) 

Renovation rate 

2 % p.a. 

Reduction of energy for transportation –40 % (2050 vs. 2005) 

Source: GTAI 

Kauppakamarin puheenjohtaja Hans Sohlström painotti verkostojen ja verkostoitumisen 

merkitystä Saksan energiapolitiikan muutoksessa. Carola Teir-Lehtinen juonsi kolmatta kertaa 

järjestetyn Finnish-German Energy Day -tapahtuman. 

41 

4 2012 

Energia 

Energie

42 

Tuusulan seminaari löysi 

säästöpotentiaalia teollisuudelle 

Rima on korkealla: vuoteen 2016 mennessä Suomi aikoo kuluttaa yhdeksän prosenttia vähemmän 

energiaa kuin 2007. Tätä edellyttää kansallisen tehokkuuden toimintasuunnitelma (NEEAP), 

jonka Suomi esitti vuonna 2007 ensimmäisenä EU-maana. Käytännön ratkaisuja miten teollisuus 

voisi hyödyntää energiaa tehokkaammin, esiteltiin marraskuun lopussa Saksalais-Suomalaisen 

Kauppakamarin järjestämässä seminaarissa Tuusulassa. 

Tapahtumaan osallistui viisi saksalaista 

prosessiteollisuuden ja logistiikan 

alan yritystä, jotka esittelivät 

toimintaansa suomalaisille päätöksentekijöille 

ja yrityksille. Lisäksi kolme asiantuntijaa 

kummastakin maasta selvitti 

käytännön yritysratkaisuja teorian ja 

faktojen kautta. Esitykset keskittyivät 

prosessien optimointiin, jätelämmön taloudelliseen 

hyödyntämiseen sekä verkko- 

ja energianhallintaratkaisuihin. 

”Mielenkiinto aihetta kohtaan oli hyvin 

suuri vaikeasta suhdannetilanteesta 

ja päättäjien kireistä aikatauluista huolimatta”, 

kiittelee Kauppakamarin projektijohtaja 

Martin Brandt. ”Vastaavissa tilaisuuksissa 

tänä syksynä oli mukana keskimäärin 

30 osallistujaa, nyt määrä oli yli 

kaksinkertainen.” 

Saksalaisiin yrityksiin teki suuren vaikutuksen 

suomalaisten tehokkuus kansallisen 

energiatehokkuussopimuksen noudattamisessa, 

vaikka ohjeistus on vapaaehtoista. 

”Tässä Suomi näyttää esimerkkiä”, 

totesi energiewaechter GmbH:n toimitusjohtaja 

Thorsten Gusek. Lisäksi vakuuttivat 

suomalainen insinööritaito ja prosessioptimointiin 

liittyvät suunnitelmat. 

Suomalaiset päätöksentekijät pitävät 

puolestaan Saksaa johtavana maana sekä 

jätelämmön hyödyntämisessä että pkyritysten 

paikallisten tutkimus- ja kehitysverkostojen 

luomisessa. ”Tässä voimme 

kehittää vielä selkeämpiä toimintamalleja. 

Saksa on meitä käytännön toteutuksessa 

pari vuotta edellä”, uskoi Ville Hyytiä 

Motiva Oy:stä. 

Martin Brandtin mielestä sekä suomalaiset 

että saksalaiset pitävät tehokasta 

energian hyödyntämistä tärkeänä ja 

toimivat samansuuntaisesti. ”Saksassa on 

vain enemmän käytännön esimerkkejä ja 

siksi enemmän kokemusta. Mutta kummassakin 

maassa etsitään samalla tavalla 

uusia teknisiä ratkaisuja.” 

Sekä suomalaiset että saksalaiset yritykset 

voivat oppia toisiltaan paljon, kun 

etsitään ja sovelletaan uusia nykyaikaisempia 

teknologioita, menetelmiä ja konsepteja. 

Se on myös välttämätöntä EU:n 

ja kansallisten ilmastostrategiamääräysten 

toteuttamiseksi. 


tukee aktiivisesti tässä tarvittavaa 

tiedon ja innovaatioiden siirtoa. Monien 

vuosien asiantuntemuksellaan ympäristö- 

ja energiakysymyksissä se edistää 

konkreettisesti molempien maiden välistä 

tiedonvaihtoa järjestämällä ammattiseminaareja, 

fact-finding-tutustumismatkoja 

ja laatii markkina-analyyseja. 

Tuusula-seminaari oli osa yritysmatkaa, 

joka kuului Saksan talous- ja teknologiaministeriön 

energiatehokkuuden 

vientiohjelmaan. Projekti käsitti lisäksi 


kokoaman laajan kohdemarkkina-analyysin 

ja räätälöidyt yritystapaamiset saksalaisille 

yrityksille seminaarin jälkeen. 

Konkreettisia tuloksia odotetaan lähiviikkoina. 

n 

Lisätietoja: 


puh. (09) 6122 1218 

BJL 

BERGMANN 

R e c h t s a n w ä lte 

Ihre Experten für internationale Transaktionen 

Kansainvälisten transaktioiden asiantuntijanne 

www.bjl-legal.com 

BJL Bergmann Attorneys at Law 

Eteläranta 4 B 9 

00130 Helsinki 

Tel. +358 9 696207 0 

Ilmoitukset – lisätietoja: 

Elina Annala 


Puh. (09) 6122 1233 

elina.annala@dfhk.fi 

Energia 

Energie 

4 2012

Etabloituminen 

Saksaan kannattaa 

43 

Kahden vientimaan, Saksan ja Suomen, välinen kauppa on ollut aktiivista myös euroalueen taloudellisessa 

epävarmuudessa. Kummankin maan bruttokansantuotteelle viennin merkitys on hyvin suuri. Vahvoja viennin ja 

tuonnin aloja kummallekin maalle ovat mm. kone- ja metalliteollisuuden tuotteet, kemia, elektrotekniikka sekä 

puu/paperi/selluteollisuus ja autoteollisuuden tuotteet. 

Maiden väliselle kaupalle on ollut 

ominaista vahva kaupallinen 

yhteistyö laajasti teollisuus- ja 

investointihyödykkeissä ja se näkyy myös 

investoinneissa. Saksan investoinnit Suomeen 

olivat 5,7 miljardia euroa vuonna 

2011 ja Suomen suorat investoinnit Saksaan 

4,4 miljardia euroa. Saksan ostovoimainen 

talous muodostaa EU27-maiden 

bruttokansantuotteesta 20 prosenttia, 

mikä tarjoaa jo itsessään kattavasti mahdollisuuksia 

suomalaisyrityksille. Saksa 

on maailman kolmanneksi suuri viejä ja 

samalla kolmanneksi suurin tuoja maailmassa. 

Investointi Saksaan tarkoittaa usein 

myös investointia maailmanmarkkinoille, 

joiden kysynnän varassa on mahdollista kehittää 

globaaleja erikoistuotteita ja teollisia 

palveluita ja laajentaa sitä kautta markkinoita 

kasvaville kolmansille markkinoille. 

Saksa on pysynyt huolimatta euroalueen 

taloudellisessa epävarmuudesta yhtenä 

halutuimmista investointikohteista. 

Korkeatasoinen työvoima ja maan teknologinen 

johtoasema tulevaisuuden aloilla, 

esimerkiksi mainittakoon energia- ja 

ympäristösektorilla, pitää yllä ulkomaisten 

yritysten kiinnostusta maata kohtaan. 

Energia ja sen tehokas tuottaminen, energiatuotannon 

vaihtelun määrän hallinta ja 

saatavuus, entistä puhtaammat tuotannolliset 

menetelmät ja ympäristöteknologiset 

innovaatiot mm. vesi- ja jätehuollossa ovat 

osa sitä kehityspolkua, joihin investoidaan 

maailmalla kattavasti ja joihin Suomella on 

merkittävästi innovatiivista osaamista. 

Myös pitkälle kehittynyt infrastruktuuri 

johtavine logistiikkapalveluineen ovat 

selkeä kilpailuetu Keski-Euroopan markkinoille 

mentäessä. 


palveluihin kuuluu suomalaisyritysten 

neuvonta heidän suunnitellessaan 

etabloitumista Saksan markkinoille. Tässä 

Kauppakamari toimii yhteistyössä Saksan 

talous- ja teknologianministeriön Germany 

Trade & Investin kanssa, joka toimii 

maailmanlaajuisesti yhteistyössä Saksan 

ulkomaankauppakamariverkoston kanssa. 

Torsten Pauly on 1. helmikuuta 2011 lähtien 

työskennellyt GTAIn Suomen, Viron, 

Latvian ja Liettuan kirjeenvaihtajana Saksalais-Suomalaisen 

Kauppakamarin tiloissa 

Helsingissä. 

GTAIn palvelut kattavat markkinoille 

etabloitumista koskevan neuvonnan ja 

suunnittelun aina lokalisaatio- ja investointikohteiden 

valintaan saakka. Yritys 

saa suunnittelunsa tueksi kattavan kuvan 

kohdemarkkinoista, liiketoimintamahdollisuuksista 

sekä optimaalisesta maantieteellisestä 

toimintaympäristöstä sekä eri 

tukimahdollisuuksista. Germany Trade 

and Invest tukee investoijia koko etabloitumisprosessin 

ajan ilman eri korvausta. Lisäksi 

Germany Trade & Invest on avannut 

toimiston Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin 

tiloissa Helsingissä. Torsten Pauly 

on helmikuusta 2011 lähtien työskennellyt 

GTAIn Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan 

kirjeenvaihtajana. n 

Lisätietoja: 

Saksaan etabloitumisesta antaa 

mikael.helle@dfhk.fi 

puh. (09) 6122 1217 

Saksa on paras investointikohde Euroopassa. Tämä käy ilmi Ernst & Youngin julkaisemasta 

Euroopan talousaluetta koskevasta tutkimuksesta. Saksaa arvostetaan ennen kaikkea hyvän 

infrastruktuurin, koulutetun työvoiman ja pitkälle viedyn tutkimuksen ja kehityksen ansiosta. 

Lupaavimmat alat ovat autoteollisuus ja viestintäteknologia. 

© Fotolia 

4 2012 

Kauppakamari 

DFHK Intern

44 

Delegaatiovierailuja Suomessa 

Tie tiiviimpään yhteistyöhön 

kartoitettu 

Yli 60 yritystä ja poliitikkoa Mecklenburg-Etu-Pommerista ja Brandenburgista saapui lokakuussa vierailulle Suomeen. 

Vierailun tulos: joukko uusia kontakteja, ensimmäisiä liiketoimintasopimuksia, kiinnostavia ammattitapahtumia ja 

unohtumattomia vaikutelmia. Kävi selväksi, että Itämeri on yhdistävä side Saksan ja Suomen markkinoiden välillä. 

Hyviä liikekumppanuuksia molempiin suuntiin tarjoutuu yrityksille myös tulevaisuudessa. 

Vierailun aloite tuli Mecklenburg- 

Etu-Pommerista: yli 40 logistiikan 

ja satamatoiminnan, elintarvikekaupan 

ja terveydenhoitopalvelujen 

yritysedustajaa vieraili kahtena päivänä 

Turussa ja Helsingissä. Yritysdelegaation 

mukana seurasi poliittinen delegaatio osavaltion 

pääministerin Erwin Selleringin 

johdolla. 

Yhteisissä työpajoissa Turun ja Helsingin 

Vuosaaren-satamien kanssa Saksan 

Itämeren-satamien edustajat toivat Suomen 

logistiikka- ja satamayrityksille selkeän 

viestin: me olemme oikea väylä Län- 

si- ja Etelä-Euroopan markkinoille. Saksan 

yritysedustajat panivat merkille hyvin 

kiinnostuneina taas kerran suomalaisten 

isäntien Baltian ja Pietarin alueen erikoistuntemuksen 

ja olemassa olevat suhteet sikäläisiin 

kumppaneihin. Delegaatio jatkoi 

myöhemmin matkaansa näille alueille. 

Juhlava kohokohta vierailuohjelmassa 

oli saksalaisen kahvilayrittäjän Frank Röntgenin 

sopimuksen allekirjoitus Helsingin 

kaupungintalon Empiresalissa. Steffenshagenilaisen 

yrittäjän ja Helsingin kaupungin 

yhteistyösopimus oli vuosia kestäneen 

esivalmistelun tulos. Frank Röntgen kiinnostui 

jo viisi vuotta aikaisemmin eräässä 

saksalaisessa kauppakamaritapaamisessa 

Suomesta, otti osaa useisiin markkinoinnin 

tukiohjelmiin, joissa Suomi erottui lupaavana 

markkinakohteena. Ensimmäisten 

Stockmannin tavaratalotoimitusten jälkeen 

Röntgen päätti myydä maistuvia tuotteitaan 

omassa kahvilassa. Nyt hän on päässyt 

tässä suunnitelmassa ison harppauksen 

eteenpäin. Vuonna 2014 on tarkoitus avata 

kahvila ja oma leipomo parhaalle mahdolliselle 

paikalle Senaatintorin varrelle. Leivosten 

ja kakkujen valmistukseen aiotaan 

ottaa mukaan harjoittelijoita, joita koulu- 

Tyytyväisiä ilmeitä Classic Conditorei & Café Röntgenin ja Helsingin kaupungin välisen yhteistyösopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Vasemmalta 

oikealle Mecklenbug-Etu-Pommerin maatalousministeri Dr. Till Backhaus, Helsingin Leijonat Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja Tuomas 

Rantanen, kahvilayrittäjä Frank Röntgen, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä. 

Kauppakamari 

DFHK Intern 

4 2012

45 

Toimitusjohtaja Manfred Dransfeld painotti rahoittajakonferenssissa Crown Plazassa Kauppakamarin päätehtävän olevan bilateraalisen kaupan 

edistäminen. 

tetaan sekä saksalaisten että suomalaisten 

opintosuunnitelmien mukaan. 

Oppisopimuskoulutus kelpaa 

vientituotteeksi 

Saksan käytännönläheisellä ammattiin 

tähtäävällä oppisopimuskoulutuksella on 

nykyään suurta poliittista mielenkiintoa 

Suomessa. Se nähdään yhtenä mahdollisuutena 

alentaa nuorisotyöttömyyttä, joka 

on Suomessa kaksinkertainen Saksaan 

verrattuna. Tästä syystä oppisopimuskoulutuksella 

on vientiarvoa, josta myös Suomi 

voi hyötyä. 

Aivan yhtä pitkällä kuin Frank Röntgen 

eivät saksalaisen delegaation muut 

jäsenet vielä ole. Mutta monet yritykset 

pystyivät kahtena päivänä tunnustelemaan 

maaperää ja jopa solmimaan ensimmäisiä 

sopimuksia. Rostockin kauppakamarin 

toimitusjohtajan Andreas Sturmowskin 

myönteinen loppupäätelmä oli, että ”liikeyhteyksiä 

on joka tapauksessa vielä mahdollista 

laajentaa – tällä delegaatiomatkalla 

on kartoitettu tietä tiiviimpään yhteistyöhön 

tulevaisuudessa”. Rostocker Wurstund 

Schinkenspezialitäten GmbH:n toimitusjohtaja 

Tobias Blömer tiivistää kokemuksensa: 

”Tapaamisten aikana olemme 

saaneet selvän yleiskuvan Suomen kaupan 

rakenteista ja edellytyksistä.” Yritys on nyt 

tarjoamassa tuotteitaan Suomessa kohdennetusti 

potentiaalisille asiakkaille. 

Brandenburgilaiset yrittäjät 

solmivat kontakteja 

Uusien asiakkaiden ja kumppanien löytäminen 

oli myös 14 brandenburgilaisen 

yrityksen ennakkotavoite. Saksalais-Suomalainen 

Kauppakamari järjesti niille 

vain viikkoa myöhemmin 55 räätälöityä 

yritystapaamista eri puolille Etelä-Suomea. 

Haluttaessa Kauppakamarin edustajat 

avustivat brandenburgilaisia yrittäjiä, 

kuten esimerkiksi Gerhard Heyneriä matkan 

aikana. 

Heyner GmbH:n toimitusjohtaja on 

ollut aktiivinen Suomessa jo vuodesta 

2011. Yhteistyökumppaninsa hän oli löytänyt 

Kauppakamarin jäsenlehden liikeyhteysilmoituksen 

kautta. Tällä vierailulla 

hän toivoi löytävänsä Suomesta lisää liikekumppaneita. 

Hänen yrityksensä valmistaa 

tuulilasinpyyhkijöitä, joiden markkinoilla 

kilpailu on kovaa. Heynerin matka osoittautui 

kannattavaksi, sillä hänellä oli jo 

kaksi varmaa tilausta mukanaan Saksaan 

vietäväksi. Hän oli tyytyväinen myös Saksalais-Suomalaisen 

Kauppakamarin antamaan 

tukeen ja kiitti ”loistavista järjestelyistä” 

ja hyvästä henkilökohtaisesta avusta. 

Osallistujista ruuvikuljettimien valmistaja 

LAU Maschinenbau – Förderanlagen 

vieraili useammassa suomalaisessa yrityksessä. 

Viimeisenä vierailukohteena oli suomalainen 

insinööritoimisto, jonka kanssa 

sovittiin jo keskustelussa alustavien sopimuksien 

allekirjoittamisesta. Insinööritoimisto 

ilmoitti myös halukkuutensa toimia 

LAU:n ruuvikuljettimien edustajana Suomessa. 

LAU voi keskittyä tuotteiden valmistamiseen, 

ja insinööritoimisto puolestaan 

tarjoaisi suunnittelu-, projektinhallinta- 

ja asennusvalvontapalvelut. 

Brandenburg ponnahduslautana 

itäiseen Eurooppaan 

Myönteisen vastaanoton sai myös Kauppakamarin 

Crown Plaza -hotellissa Helsingissä 

järjestämä rahoittajakonferenssi, jossa 

oli mukana 40 osallistujaa. Tapahtuman 

yhteistyökumppanina oli Investor Center 

Ostbrandenburg. Politiikan ja elinkeinoelämän 

edustajat kertoivat omista kokemuksistaan 

ja selvittivät havainnollisesti 

tämän Berliinin ja Puolan väliin sijoittuvan 

alueen etuja. Niihin kuuluu hyvä infrastruktuuri, 

Itä-Euroopan kasvumarkkinoiden 

läheisyys ja kokemus suurista 

investointiprojekteista aurinkoenergia-, 

metalli- ja paperiteollisuuden aloilta. 

Rahoittajakonferenssi päättyi iltavastaanottoon, 

jonka tarjosi Brandenburgin 

talousministeri Ralf Christoffers ja Saksan 

suurlähettiläs Dr. Thomas Götz 70 vieraalle. 

n 

Yhteyshenkilö: 


puh. (09) 6122 1218 

4 2012 

Kauppakamari 

DFHK Intern

46 

Elintarvikkeet 

Lebensmittel 

Kauppakamarin elintarvikkeiden vientihanke 

Yhteistyöllä voimaa 

markkinoitiin ja myyntiin 

Suomalaisten elintarvikkeiden tunnettuus Saksan alan ammattilaisten 

keskuudessa on kasvanut kuluneen vuoden aikana. Suomalaisyritysten 

yhteiset markkinointiponnistelut: yhteydenotot niin vähittäiskauppaketjuihin 

ja maahantuojiin kuin messuja näyttelyesiintymisetkin tuottavat tulosta. 

Niin ikään saksalaistuotteiden kysyntä kasvaa Suomessa. Markkinoille 

pääsy vaatii kuitenkin pitkäjänteistä toimintaa, Saksalais-Suomalaisen 

Kauppakamarin yhteistyö kummankin maan elintarvikealan tuottajien 

kanssa jatkuu ensi vuonna uusin painopistein. 

Saksan elintarvikemarkkinat ovat haastavat niin kokonsa kuin 

kilpailutilanteensakin puolesta. Markkinoille pääsy vaatii aktiivisen 

markkinoinnin lisäksi panostusta muun muassa itse 

tuotteeseen, sen hinta-laatusuhteeseen ja vähittäiskauppatuotteissa 

myös pakkauksiin. Saksan markkinoille hamuava tarvitsee pitkäjänteisyyttä 

ja aimo annoksen suomalaista sisua. Nämä haasteet on 

tänä vuonna ottanut vastaan Kauppakamarin Suomalaisten elintarvikkeiden 

viennin edistämishankkeeseen osallistuvien yritysten lisäksi 

myös muut suomalaisyritykset osallistumalla Kauppakamarin 

koordinoimiin tapahtumiin Saksassa. 

Helmikuussa 2012 kahdeksan suomalaisyritystä osallistui Potsdamissa 

järjestettyyn kansainväliseen PromoFood-kontaktipörssiin. 

Nyt kuudetta kertaa järjestetyn tapahtuman teemamaana oli Suomi. 

Oman lisänsä suomalaisyritysten yhteisesiintymiseen ja Suomelle 

elintarviketuottajamaana toivat tilaisuuden päättäjäisiin Suomen Berliinin-suurlähetystön 

tervehdyspuhe, suomalaistangot ja illan suomalaisista 

raaka-aineista toteutettu buffet. 

Myöhemmin keväällä suomalaisia laatutuotteita, kuten marjaliköörejä, 

kaviaaria ja makeisia, esiteltiin Hampurissa, Saksan herkkukauppiaiden 

liiton vuosikokouksen yhteydessä järjestetyssä Genussgipfel-tapahtumassa 

ja pienimuotoisessa maistelutilaisuudessa Suomen 

pääkonsulin vieraana. 

Pohjoisen Euroopan elintarvikkeiden hyvä maine ja laatu kantaa 

pitkälle. Kiinnostusta ja uskoa suomalaisten tuotteiden sopivuuteen 

saksalaistenkin kuluttajien ruokapöytään on. Hankinta- ja listauspäätöksiä 

hidastaa kuitenkin muun muassa hinta ja etenkin vähittäiskauppatuotteissa 

pakkausten vaatimattomuus. Saksalainen kuluttaja 

haluaa laatutuotteiden pakkausten ulkonäönkin vastaavan tuotetta. 

Suomen maantieteellinen etäisyys ja Suomesta Saksaan -kuljetusten 

korkea hintataso luovat niin ikään omia paineitaan. 

Yhdistämällä voimansa yrityksillä on mahdollisuus voittaa haasteet 

ja menestyä myös Saksan markkinoilla. 

Elintarvikeviennin edistämiseksi Kauppakamari valmistelee jo 

nyt käynnissä olevien hankkeiden tueksi erilaisia vuoden 2013 

aikana toteutettavia toimia. Ensi kevään aikana mm. yksi Saksan 

johtavista elintarvikeketjuista toivoo näkevänsä rivin suomalaistuottajia 

esittelemässä omia tuotteitaan suunnitteilla olevia 

teemaviikkoja silmällä pitäen. Teemaviikkojen menestystuotteet 

otetaan myöhemmin listausmielessä tarkemman tarkastelun alle. 

Lokakuussa 2013 järjestetään Kölnissä maailman suurimmat 

elintarvikealan messut Anuga 2013, jonne ollaan toteuttamassa 

suomalaisten yritysten yhteisesiintymistä. 

Pienten ja keskisuurten elintarviketuottajien kiinnostus viennin 

lisäämiseen näkyy myös Saksan markkinoilla. Moni saksalaisyritys 

on kääntänyt katseensa pohjoisille markkinoille. Suomi nähdään 

potentiaalisena lähimarkkina-alueena, jonka talouden vakaus, eurojäsenyys 

ja elintarvikemarkkinoiden hintataso houkuttelevat. Jo 

nyt Saksa on suurin elintarvikkeiden tuojamaa Suomessa. Vuonna 

2011 saksalaistuotteiden osuus oli jopa 13,8 prosenttia. Kakkossijalla, 

11,5 prosentin osuudella, olivat ruotsalaiset ja hollantilaisten 

tuotteiden seuratessa kolmannella sijalla, 10,4 prosentin osuudellaan. 

Saksalaistuottajien kiinnostuksesta ja tuotteiden tasosta kertoo 

myös lokakuussa Suomessa Mecklenburg-Etu-Pommerin maatalousministerin 

mukana vieraillun yritysryhmän kommentit ja saama 

vastaanotto. Vähittäiskauppa- ja tukkukauppavierailujen lisäksi 

ryhmä tutustui suomalaiseen lihanjalostukseen ja sai ETL:n toimitusjohtajan 

Heikki Juutisen esityksen myötä kattavan katsauksen 

Suomen elintarvikealasta. Lyhyestä vierailuajasta huolimatta ryhmän 

jäsenet pääsivät myös tositoimiin, yksi yrityksistä sai kotiin 

viemisekseen tilauksen. 

Yhteistyö saksalaistuottajien kanssa jatkuu. Tähtäimessä on 

muun muassa saada kattava saksalaisyritysten yhteisesiintyminen 

keväällä 2014 Helsingissä järjestettäville Gastro-messuille. n 

4 2012

Green Meetings 

− Saksa panostaa kestävään liikematkailuun 

47 

© Deutsche Zentrale für Tourismus e.V. 

Liikematkustus on Saksan matkailulle elintärkeä ja muodostaakin 

noin 30 prosenttia kaikista Saksaan suuntautuvista 

matkoista. Puolet liikematkoista on messu-, kokous- ja konferenssimatkoja, 

kongresseja sekä erilaisia tapahtumia. Maailman 

kongressijärjestö ICCA:n mukaan Saksa on kansainvälisenä 

liikematkakohteena toiseksi suosituin heti USA:n jälkeen, 

Euroopassa maa nousee ensimmäiselle sijalle. 

Saksan suosio kokous- ja kongressimaana johtuu myös maan 

edullisesta kustannustasosta sekä tarjonnan korkeasta laadusta. 

Kestävän liikematkustuksen merkitys on nykypäivänä suuri. 

Saksan kongressi- ja kokouskeskus GCB:n (German Convention 

Bureau) mukaan noin 65 prosenttia tapahtumien järjestäjistä 

uskoo kestävän liikematkustuksen merkityksen joko kasvavan 

tulevaisuudessa tai pysyvän nykyisellään. Yli 25 prosenttia kokoushotelleista 

sekä kongressi- ja tapahtumakeskuksista on ottanut 

käyttöönsä uuden ympäristöjärjestelmän, jolla kestävän kehityksen 

tavoitteet otetaan huomioon kaikissa yrityksen toiminnoissa. 

Yhtä suurella osalla kokous- ja kongressikohteista on jo jokin ympäristömerkki 

kuten Green Globe tai ISO14001 -sertifikaatti. 

Saksan kaupungit kestävän 

kehityksen edelläkävijöitä Euroopassa 

German Green City Index tutkii Saksan suurkaupunkien panostusta 

ympäristöasioihin ja vertaa näitä muihin Euroopan 

kaupunkeihin. Kymmenen Euroopan 18 keskitasoa enemmän 

kestävään kehitykseen panostavasta kokouskaupungista sijaitsee 

Saksassa. 

Ympäristönsuojelun ohella tutkimuksissa arvioidaan esim. resurssien 

käyttöä. Saksa kerää pisteitä infrastruktuurillaan, liikenne 

toimii mutkattomasti ja kiinteistöjen hallinta on tehokasta. 

Teema Green Meetings vahvasti 

esillä Saksan Matkailutoimiston tapahtumissa 

Saksan Matkailutoimisto ei vain panosta markkinoinnissaan kestävän 

kehityksen matkailuun vaan se on osa matkailutoimiston 

omiakin tapahtumia. Esimerkiksi keväällä Leipzigissä järjestetty 

Saksan matkailun merkittävin kansainvälinen workshop, Germany 

Travel Mart (GTM) toteutettiin GreenNote-standardien 

mukaan. Germany Travel Martiin osallistuu vuosittain n. 350 

saksalaista matkailualan palveluja tuottavaa yritystä. Ostajia ja 

lehdistön edustajia workshopiin kutsutaan n. 650 eri puolilta maailmaa. 

Vuonna 2013 tapahtuma järjestetään Stuttgartissa. n 

Saksa mukana MATKA 2013 -messuilla 

17.−20.1.2013 

Saksa on jälleen mukana tammikuussa Helsingissä järjestettävillä 

MATKA 2013 -messuilla. Saksan yhteisosastolla nähdään mm. suomalaisten 

kestosuosikki Berliini, Brandenburgin ja Mecklenburg-Etu- 

Pommerin osavaltiot sekä Augsburgin kaupunki yhdessä incomingtoimisto 

Aalto Toursin kanssa. Hotellitarjontaansa messuilla esittelevät 

Queen Moat Houses Hotel GmbH sekä Leonardo Hotels. Autostadt 

Wolfsburgista on sekin esillä messuilla. 

4 2012 

Matkailu 

Reise

48 

Saksa 

Messut 

Energia-alan -messutarjontaa Saksassa 

Energia-alan investoinnit kasvussa – Saksan päätös luopua ydinvoimasta 

vauhdittaa päätöksentekoa Saksassa 

Saksan Messut Oy järjestää tulevina vuosina yhteisosallistumisia useisiin energia-alan tapahtumiin ja 

vastaa kaikista suomalaisyritysten messuosallistumiseen liittyvistä asioista. Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriön 

myöntämien vientiavustusten hakeminen on osa palvelupalettia. Palvelemme myös kävijäryhmiä. 

Tutustu tapahtumakalenteriimme osoitteessa www.saksanmessut.fi ja varaa osastopaikkasi! 

Hannover Messe 

Wind 8.–12.4.2013 

Teollisuusmessujen osa-alueet WIND ja 

ENERGY pitävät huolen siitä, että kevät 2013 

lähtee vauhdilla verkostoituen liikkeelle. Huhtikuussa 

Hannoverissa järjestettävä Hannover 

Messe Wind esittelee tuulivoiman kaikki osaalueet 

laitteista, jakeluverkostoista aina merituulivoimaloihin 

saakka. Näytteilleasettajina 

ovat laitevalmistajat, komponentti- ja palveluntarjoajat, 

asennusliikkeet ja projektirahoittajat. 

Edellisillä messuilla vuonna 2011 energiaalan 

näytteilleasettajia oli yli 700. 

Wind sivuaa aiheeltaan Energy- ja MobiliTec-messuja, 

jotka löytyvät läheisistä halleista. 

Näin muodostuu kattava energia-alan 

tarjooma, joka lisää synergiaa, vahvistaa yksittäisen 

näytteilleasettajan esilläoloa ja luo 

yhteyksiä uusiin kohderyhmiin. 

www.hannovermesse.com 

WindEnergy Hamburg 

23.–26.9.2014 

Hampurin messujen järjestämä ja Saksan 

kone- ja laiterakentajien liiton (VDMA) tukema 

messutapahtuma starttaa syyskuussa 2014. Suurimmat 

laitevalmistajat ja kokonaistoimittajat ovat 

jo nyt ilmoittautuneet Hampurin WindEnergymessuille 

näytteilleasettajaksi. 

Tämä nelipäiväinen tapahtuma keskittyy niin 

onshoreen kuin myös offshoreenkin. Tapahtumaan 

odotetaan yli 40 000 ammattilaisvierasta 

sekä yli 1000 näytteilleasettajaa. 

Hampurin messukeskus on oiva kansainvälisten 

messujen tapahtumapaikka. Hyvät kansainväliset 

lentoyhteydet sekä laaja majoituskapasiteetti 

tarjoavat tuulienergiatapahtumalle 

erinomaiset puitteet. Vaihtoehtona yksittäiselle 

osastopaikalle tarjoamme mahdollisuutta varata 

osastopaikka yhteispaviljongista. 

http://windenergyhamburg.com 

HUSUM Wind 

23.–26.9.2014 

Perinteikäs tuulivoima-alan tapahtuma järjestetään 

parillisina vuosina Pohjois-Saksan Husumissa. 

Vuoden 2012 tapahtuma keräsi 1171 

näytteilleasettajaa ja noin 36 000 kävijää. 

www.husumwindenergy.com 

Lisätiedot näistä sekä muista 

tuulivoima-alan tapahtumista 

Saksan Messut Oy, Sonja Similä, 

puh. 050 387 9900, sonja.simila@dfhk.fi. 

ICT-alan näkymiä Saksassa 

Saksan ICT-alan keskusjärjestö Bitkom on nostanut 

ennustettaan Saksan it-alasta kehityksestä. 

Tänä vuonna alan liikevaihdon odotetaan 

nousevan 2,8 prosenttia 152 miljardiin euroon. 

Aiemmin kasvua odotettiin 1,6 prosenttia. Bitkomin 

ennusteiden pohjana on Eiton (European 

Information Technology Observatory) uusimmat 

ennusteet. 

”Monet uudet innovaatiot taulutietokoneista 

älykkäisiin verkkoihin varmistavat kysynnän 

kasvun”, sanoo Bitkomin toimitusjohtaja Dieter 

Kempf. ”Sekä kuluttajat että teollisuus investoivat 

yhä enemmän laitteisiin ja ratkaisuihin. Myönteinen 

kehitys alan yrityksissä vaikuttaa tasapainottavasti 

koko kansantalouteen.” 

Tietotekniikan myynti kasvaa ennusteen mukaan 

2,3 prosenttia 72,8 miljardiin euroon. 

Ohjelmistomyynnin odotetaan kasvavan voimakkaasti 

4,4 prosenttia 16,9 miljardiin euroon. 

Ulkoistetut ja huoltopalvelut lisääntyvät 

2,1 prosenttia 34,9 miljardiin euroon. Laitemarkkinoiden 

odotetaan kehittyvän alhaisten hintojen 

takia heikommin, mutta pääsevän silti myynnin 

kasvuun. Sen sijaan taulutietokoneiden buumi 

jatkuu. Joka kahdeksannella saksalaisella on jo 

taulutietokone, mikä tarkoittaa noin 9,1 miljoonaa 

laitetta. Niiden liikevaihdon odotetaan nousevan 

jopa 41 prosenttia 1,6 miljardiin euroon. 

Pöytäkoneiden myynti vähenee edelleen, muttei 

niin paljon kuin vielä keväällä ennakoitiin. 

Odotuksia paremmin odotetaan menevän 

kulutuselektroniikassa, jonka liikevaihdon ennustetaan 

kasvavan 2,3 prosenttia 12,9 miljardiin 

euroon. Kysyntää on pitänyt vilkkaana lukuisat 

urheilutapahtumat ja eurokriisistä huolimatta 

edelleen hyvänä pysynyt kulutuskysyntä. 

Messut 

Messen 

4 2012

Messut 

Hannover 

49 

Hannover Messe 8.–12.4.2013 

Teollisuustuotanto integroituu 

Viime kevään teollisuusmessut olivat suuri menestys ja vahvistivat 

messujen asemaa tehokkaana tekniikan ja automaation 

investointien vauhdittajana. Maailmanlaajuiset haasteet 

kuten luonnonvarojen rajallisuus, kestävä kehitys, mobiili tekniikka 

ja kaupungistuminen vaikuttavat teollisuuden kehitykseen. 

Vuoden 2013 messujen keskeisenä teemana on integroitu teollisuus, 

joka painottaa eri teollisuudenalojen entistä vahvempaa 

keskinäistä verkottumista. Yhteistyötä rakennetaan yritysten ja eri 

osa-alojen välille, jotta tiedonkulku nopeutuu ja yhteistyö tehostuu. 

”Koneet, laitteet, työkappaleet ja osat vaihtavat tietoja koko 

ajan. Tuotannossa ja logistiikassa tehokkuus, luotettavuus ja huolto 

korostuvat”, sanoo Jochen Köckler messuyhtiö Deutsche Messen 

johtokunnasta. ”Asiantuntijat puhuvat jo neljännestä teollisesta 

vallankumouksesta höyrykoneen, massatuotannon ja automaation 

jälkeen.” 

Järjestelmien lisääntyvä yhteistyö on tuotantoprosessien perustana. 

Älykkäät raaka-aineet ilmoittavat koneille, miten ja missä 

muodossa niitä on työstettävä. Digitaalinen tuotantomuisti kertoo 

aukottomasti jokaisen osan elinkaaren. Osa itse ilmoittaa huollon 

tarpeestaan. Monimutkaisten laitteiden älykkäät komponentit ilmoittavat 

itse valvontajärjestelmään virheistä, ja ryhtyvät salamannopeasti 

tarvittaviin toimiin välttääkseen lisävahingot ja ilmoittaakseen 

huollontarpeesta. 

Messuille odotetaan yli 6 000 näytteilleasettajaa ja yli 200 000 

ammattikävijää. 

Hannover Messe 2013:n kumppanimaa on aina kiinnostava 

Venäjä, mikä takaa runsaasti venäläisiä yrityksiä näytteilleasettajiksi 

ja kävijöiksi. 

Vuonna 2013 teollisuusmessujen ohjelmassa 

on 11 eri teollisuuden alan messut: 

– Industrial Automation: prosessi- ja teollisuusautomaatio 

– Motion, Drive & Automation voimansiirto 

– Energy energian tuotanto, jakelu ja varastointi 

– Wind tuulivoima 

– MobiliTec: mobiili- ja hybriditeknologia 

– Digital Factory: teollisuuden integroidut prosessit ja IT-ratkaisut 

– ComVac paineilma ja tyhjiötekniikka 

– Industrial Supply: alihankinta- ja sopimusvalmistus, kevytrakenteet 

– Surface Technology pintakäsittely 

– Industrial GreenTec ympäristöteknologia 

– Research & Technology: tutkimus ja tuotekehitys 

www.hannovermesse.de 

Making more out of wood 

Ligna 6.–10.5.2013 

Parittomina vuosina järjestettävä LIGNA Hannover 

on puu- ja metsätalouden kansainvälinen 

suurtapahtuma. Messuilla esitellään puuntyöstön 

uusimmat koneet ja laitteet, menetelmät ja 

tekniikat. Messuille odotetaan 1 700 näytteilleasettajaa 

ja lähes 100 000 kävijää eri puolilta 

maailmaa. 

”LIGNA tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden 

saada koko alan kattavaa tietoa trendeistä 

ja alan kehityksestä. Eri osa-alueet ovat entistä 

tiiviimmin verkottuneita, joten tiedon saanti 

on oleellinen edellytys täysille tilauskirjoille ja 

uusien liikesuhteiden muodostamiseen”, kertoo 

Wahlers Forsttechnikin toimitusjohtaja Ralf 

Dreeke. 

Joka toinen vuosi Saksa on puu- ja huonekalualan 

ammattilaisten keskeinen tapaamispaikka. 

Myös ensi vuonna järjestetään sekä Ligna 

Hannover että interzum Kölnissä niin lähellä 

toisiaan, että on järkevää etenkin ulkomaisten 

messuvieraiden yhdistää molemmat messut 

samaan Saksan-matkaan. Näin ammattilaiset 

saavat kattavan markkinakatsauksen puuta 

työstävän teollisuuden ja huonekaluteollisuuden 

materiaaleista, suunnittelusta ja teknologiasta. 

Molemmat messuyhtiöt markkinoivat tapahtumiaan 

jälleen yhdessä ja tarjoavat yhteistä pääsylippua 

molemmille messuille, kävijöiden eduksi. 

www.ligna.de 

Lisätietoja näistä ja muistakin Hannoverissa järjestettävistä messuista: 

Saksan Messut Oy, Riitta Ahlqvist, puh. (09) 649 054, 040 545 3788, riitta.ahlqvist@dfhk.fi 

4 2012 

Messut 

Messen

50 

Stuttgart 

Messut 

INTERBAD 2012 

Suomalainen sauna kiinnostaa Saksassa 

Suomalainen sauna oli näyttävästi 

esillä interbad 2012 -messuilla Stuttgartissa 

lokakuussa. Kahden vuoden 

välein järjestettävässä kansainvälisessä 

suurtapahtumassa kylpylätekniikkaan, saunoihin 

ja uima-altaisiin kävi tutustumassa 

noin 16 000 ammattilaiskävijää viidestäkymmenestä 

eri maasta. Näytteilleasettajia 

oli ennätykselliset 500. 

Keskisuomalainen Sauna from Finland 

-brändi kiinnosti messuvieraiden lisäksi 

muita näytteilleasettajia. Ehkäpä suomalaisen 

saunatunnuksen alla toimii tulevaisuudessa 

myös ulkomaisia saunayrittäjiä. 

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes 

Oy:n luotsaama Kehittyvä asuminen 

-klusteri ja Sauna from Finland ry toivat 

keskisuomalaista puu- ja rakennustuotealaa 

esiin yhteisen tunnuksen alla. Tänä vuonna 

suomalainen sauna oli muutoinkin hienosti 

esillä tapahtumassa. 

”Oli mukava nähdä parikymmentä 

suomalaista yritystä messuilla, joilla yleensä 

on ollut mukana vain viitisen suomalaista 

yritystä. Sauna from Finlandilla oli 

yhteisosasto ja messujulkaisuna toimi oma 

Sauna Magazine -lehtemme. Mukana olleiden 

yritysten palautteet olivat hyviä. 

Kontakteja tuli paljon ja nyt on käynnissä 

jälkihoito, jotta mahdollisimman moni 

noista kontakteista muuttuisi tilauksiksi”, 

kertoo Jyväskylän Seudun Matkailun 

markkinointijohtaja ja Sauna from Finlandin 

toiminnanjohtaja Ari Ålander. 

Keskisuomalaisten yhteisosastolla esiteltiin 

muun muassa kiukaita, hirsirakenteisia 

saunoja ja erilaisia palveluja kuten 

saunajoogaa. 

”Sauna from Finland tekee varmasti 

jatkossakin erilaisia yhteismarkkinointitoimia, 

sillä yhteisen lipun alla toimiminen 

on sekä kustannustehokasta että antoisaa”, 

Ålander sanoo. 

Ulkomaiset saunayrittäjät 

tervetulleita mukaan 

Suomalaisella saunalla ja saunabrändillä on 

Jykesin kehittämispäällikkö Matti Paatolan 

mukaan potentiaalia ulkomailla. 

”Suomalainen saunakonsepti kiinnosti 

Saksassa ja jatkossa tavoitteena onkin kutsua 

ulkomaisia saunayrittäjiä mukaan Sauna 

from Finland -brändin alle. Tämä edellyttää 

kuitenkin sertifikaattia, joka todistaa saunan 

tai saunaan liittyvien palvelujen noudattavan 

suomalaisen saunan periaatteita”, Paatola 

toteaa. 

Hänen arvionsa mukaan suomalainen 

sauna voisi kahden vuoden päästä pidettävillä 

messuilla saada jo hyvinkin näkyvän 

aseman. Suomalaista saunaa ei välttämättä 

kuitenkaan koeta itsestään selvästi terveysvaikutteisena 

ja hyvää tekevänä paikkana 

ulkomailla kuten Suomessa. 

”Osana suomalaisen saunan markkinointia 

ollaan myös käynnistämässä terveyteen 

ja hyvinvointiin liittyvää tutkimusta, 

jolla on tarkoitus vahvistaa ymmärrystä oikeasta 

saunomisesta”, Paatola kertoo. 

Lähteet: Sauna from Finland, Landesmesse Stuttgart GmbH. 

Lisätietoa näistä sekä muista Stuttgartin messuista: Saksan Messut Oy, Sonja Similä, puh. 050 387 9900, sonja.simila@dfhk.fi 

Leipzig 

Messut 

Helmikuun messuduo: intec ja Z 

Alihankinta ja erikoiskoneet Leipzigissa 26.2.–1.3.2013 

Samanaikaisesti järjestettävillä Leipzigin 

erikois kone- sekä alihankintamessuilla ovat esillä 

eri teollisuudenalojen osat, komponentit, moduulit 

ja tekniikka. Z-alihankintamessut ja intec-teollisuusmessut 

kokoavat Leipzigiin niin saksalaiset 

kuin itäeurooppalaiset alihankintateollisuuden 

keskeisimmät palveluntarjoajat ja ostajat joka 

toinen vuosi. Vuoden 2011 tapahtumiin osallistui 

yli 1300 näytteilleasettajaa, joista 220 oli ulkomaisia 

yrityksiä. Messuilla vieraili neljän päivän 

aikana yli 20 000 ammattilaiskävijää. Kasvutrendin 

odotetaan jatkuvan. 

Intec-messujen vuoden 2011 näytteilleasettajista 

noin puolet esitteli työstö- ja muita eri- 

koiskoneita sekä niiden komponentteja. Näytteillä 

ovat lisäksi myös muun muassa erilaiset 

automaatioratkaisut, mittausvälineistöt ja työkalut. 

Z-messujen painopisteenä on ajoneuvoteollisuus, 

mutta esillä on vahvasti myös konepajaja 

työkaluteollisuus. 

Messujen oheisohjelmistona järjestetään 

myös vuonna 2013 laaja konferenssi, perinteiset 

ostajapäivät ja kontaktitapahtuma Contact. 

Lisätietoa näistä mahdollisuuksista löydät messujen 

internetsivuilta. Saksan Messut Oy koordinoi 

suomalaisyrityksille osastopaikkoja – kysy lisää! 

Tapahtumien verkkosivut löytyvät osoitteista 

www.zuliefermesse.de ja www.messe-intec.de 

Lisätietoa näistä sekä muista Leipzigin messuista: Saksan Messut Oy, Sonja Similä, puh. 050 387 9900, sonja.simila@dfhk.fi 

Messut 

Messen 

4 2012

Kiitämme 

sponsoreita 


tapahtuman tukemisesta 

Wir danken den Sponsoren DES 


Sponsors: 

Partners: 

4 2012

Saint Petersburg 


Business Opportunities and Challenges 

>> 26–27 June 2013 

We are in 

PORT OF 

HAMINAKOTKA 

Organised by

Magazin der deutsch-Finnischen handelskaMMer saksalais ...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?