Talousarvio_taloussuunnitelma_10.pdf - Jakobstad

PIETARSAAREN KAUPUNKI 

TALOUSARVIO 2010 

JA 

TALOUSSUUNNITELMA 2011-2012 

Kaupunginvaltuuston 14.12.2009 hyväksymä

SISÄLTÖ 

JOHDANTO.........................................................................................................1 

MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA......................................................10 

TULOSLASKELMA ............................................................................................11 

RAHOITUSLASKELMA .....................................................................................13 

KÄYTTÖTALOUS .............................................................................................17 

KAUPUNGINHALLITUS.......................................................................................................................... 17 

KESKUSVAALILAUTAKUNTA.............................................................................................................. 35 

TARKASTUSLAUTAKUNTA ................................................................................................................. 36 

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (Kaupungin osuus) ........................................................ 38 

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS................................. 40 

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA ................................................................................... 42 

PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA................................................................................. 47 

KULTTUURILAUTAKUNTA .................................................................................................................. 68 

LIIKUNTALAUTAKUNTA ...................................................................................................................... 79 

TEKNINEN LAUTAKUNTA ................................................................................................................... 82 

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA..........................................................92 

LIIKELAITOKSET ............................................................................................123 

PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA ........................................................................................ 124 

SATAMAHALLITUS............................................................................................................................... 134 

ENERGIALAITOKSEN HALLITUS...................................................................................................... 142 

INVESTOINNIT ...............................................................................................148

JOHDANTO 

Kaupunginvaltuusto hyväksyy ennen vuoden loppua Pietarsaaren kaupungin seuraavan kalenterivuoden 

talousarvion. Kuntalain 65 §:n mukaan taloussuunnitelma hyväksytään talousarvion 

hyväksymisen yhteydessä. Taloussuunnitelma käsittää kolme tai useamman vuoden (suunnittelukausi). 

Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Kaupunginvaltuusto vahvistaa 

talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Pietarsaaren kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 

Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on 1.1.2001 voimaan tulleen 

Kuntalain 65 §:n mom. 2 muutoksen mukaan päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden 

taseen osoittama alijäämä (edellisvuosien yli-/alijäämä) ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi 

arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). 

Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä toiminnan 

tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden tavoitteiden saavuttamiseen 

tarvittavat voimavarat. Talousarvion, taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen rakenne 

muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset. 

TALOUDELLINEN TAUSTA 

Yleinen taloudellinen tilanne 

Suomen kansantalous on ollut kuluvana vuonna nopeassa syöksykierteessä. Alkuvuoden aikana 

tuotannon supistuminen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on ollut lähes 10 %. Teollisuustuotannon 

arvioidaan vähenevän tänä vuonna suhteellisesti enemmän kuin lamavuonna 

1991. Alhaisen vientikysynnän johdosta Suomen teollisuustuotanto laskee 15 % edellisestä vuodesta. 

Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä 

arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen 

liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Vaikka maailmantalouden taantuma on alkanut osoittaa 

toipumisen merkkejä, niin elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta tuotannon alhaisesta 

vertailutasosta huolimatta. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa hidastaa 

kotitalouksien kulutuskysyntää. 

Seuraavassa tarkastelussa tukeudutaan lähinnä valtiovarainministeriön 15.9.2009 julkaisemaan 

suhdanne-ennusteeseen. Katsauksen mukaan kokonaistuotantomme supistuu tänä vuonna 6 %. 

Ennuste ensi vuodelle perustuu siihen, että kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden. 

Tuotannon kasvu Suomessa jää kuitenkin vielä ensi vuonna verrattain heiveröiseksi eli se on 

vain 0,3 %. 

Työllisyyskehitys oli vielä viime vuonna suotuisaa. Koko vuoden tasolla palkansaajien ansiotyöpanos 

työtunneilla mitattuna lisääntyi ja työllisyysaste kohosi yli 70 prosenttiin. Tänä vuonna työllisyysaste 

alenee parisen prosenttiyksikköä ja ensi vuonna työllisyysasteen arvioidaan olevan 66 

%. Työtön työvoima on ennusteen mukaan tänä vuonna 240 000 henkeä ja ensi vuonna keskimäärin 

280 000 henkeä. Työttömyysaste kohoaa ensi vuonna yli kymmenen prosentin. 

1

Kuntien taloustilanne 

Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni kuluvan vuoden ensimmäisen 

puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien 

toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu 

romahti. Verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä 

noin viidenneksellä. Kuntien tuloveroa kertyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla parisen 

prosenttia enemmän edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna osittain kuntaryhmän jakoosuuden 

kohoamisen johdosta. 

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja 

palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen 

kasvu tosin hidastuu viime vuoden kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen 

lisäyksessä sen sijaan ei ole ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta 

yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. 

Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi 

Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle 

2010. Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta 

tämän vuoden loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää 

yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. 

Pietarsaaren taloustilanne 

Kaupungin verotulot ovat vähentyneet tuntuvasti vuoden 2009 aikana taantuman seurauksena. 

Kuluvan vuoden verotuloennuste kertoo, että ne ovat n. 2 milj. euroa vuoden 2008 verotuloja 

pienemmät ja tulevat vähenemään siitäkin tulevina vuosina. Yhtenä syynä on voimakkaasti enenevä 

työttömyys ja toisena vähenevä yhteisövero. Tuo tarkoittaa sitä, että kaupungin talous, joka on 

jo entuudestaan ollut vahvasti epätasapainossa, tulee entuudestaan heikkenemään. Toimintatuotot 

eivät verorahoituksen ohella kata tuotettavan palvelun kustannuksia. 

Tavoitteet 

Kaupunginhallitus vahvisti talousarviokokouksessaan tulevan talousarvio- ja -suunnitelmakauden 

2010–2012 tavoitteet seuraaviksi: 

Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen v. 2012. 

Vuonna 2013 on kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioitujen kustannusten oltava enintään 

maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Siihen päästään alulle pannun strategiaprosessin avulla. 

Vuoden 2010 talousarvioehdotukseen sisältyy kustannusten vähentäminen 3 miljoonalla eurolla, 

johon on määrä päästä erilaisilla henkilöstöjärjestelyillä ja työhönottomenettelyä tiukentamalla. 

Toimeenpanosta päätetään yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen. 

Vuonna 2009 aloitetun palvelustrategiatyön tulostavoitteena on toiminnan tehostuminen ja tuottavuuden 

paraneminen, mikä tarkoittaa kustannusten vähenemistä 1,5 milj. eurolla v. 2011 ja vielä 

1,5 milj. eurolla v. 2012. 

2

Painopistealueet 

Vuosien 2010–2012 aikana on kaupungin tuottamien palvelujen tuotteistamistyötä ja kustannuslaskentaa 

tehostettava todellisten tuotantokustannusten selvittämiseksi. 

Kaupungin ja sen liikelaitosten kaikki hankinnat on koordinoitava kehittämisosaston kautta. Kaikissa 

hankinnoissa on noudatettava kaupungin hankintaohjeita. 

Työllisyys 

Työttömyyden vähennyttyä lähes koko 2000-luvun se alkoi lisääntyä vuoden 2008 lopussa talouskriisin 

seurauksena. Pietarsaaressa prosenttiluku oli 10,9 % syyskuussa 2009 oltuaan vuoden 2008 vastaavaan 

aikaan 6,3 %, ja seudulla luku oli 8,2 % sen oltua vuotta aikaisemmin 4,4 %. Pietarsaaressa oli työttömiä 

yhteensä 984 syyskuussa 2009, ja heistä 127 (55 syysk. 2008) oli alle 25-vuotiaita ja 132 (156 syysk. 

2008) pitkäaikaistyötöntä. Kaupunki suhtautuu vakavasti rakenteelliseen työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan 

muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy 

oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tämän tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 0,8 milj. 

euroa (brutto) työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden 

2010 aikana, jos siihen osoittautuu olevan tarvetta työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi. 

20,0 

Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % 

Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 

18,0 

16,0 

14,0 

12,0 

10,0 

8,0 

6,0 

4,0 

2,0 

2009 

1996 

1997 

1998 

2003 

1999 

2000 

2001 

2002 

2004 

2005 

2006 

2007 

2008 

0,0 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 

3

Väestönkehitys 

Melkein 10 vuoden ajan vähentyneen väkimäärän jälkeen kaupungin asukkaiden määrä lisääntyi vuonna 

2008 jo viidentenä peräkkäisenä vuonna. Pietarsaaressa oli 19.667 asukasta 31.12.2008, lisäystä siis 

106 henkilöä. Syntyneiden enemmyys oli +18 henkilöä (+68 vuonna 2007). Kokonaismuuttonetto, joka 

muodostuu sekä maan sisäisestä että maiden välisestä muutosta, oli +88 henkilöä vuonna 2008 (-64 v. 

2007). Juuri kansainvälinen peräti +116 henkilön muuttonetto myötävaikutti kaupungin positiiviseen 

väestönkehitykseen vuonna 2008. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista 

elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä; alueiden välinen muutto puolestaan riippuu paljolti koulutusmahdollisuuksien 

ja työpaikkojen tarjonnasta. Siksi kaupungin panostus yhä offensiivisempaan elinkeinopolitiikkaan, 

jota nyt tehdään mm. seudun muiden kuntien kanssa yhteistyössä aluekeskusohjelman 

välityksellä, on äärimmäisen tärkeää alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin 

on voitava tarjota laadukkaita kuntapalveluja, joista kaukokatseinen asuntoja tonttipolitiikka on tärkeimpiä. 

Syyskuuhun 2009 mennessä Pietarsaaren väestönkehitys osoittaa kuitenkin -39 henkilön vähennystä 

(+88 henkilöä vastaavaan aikaan 2008) ja Pietarsaaren seudun +73 henkilön lisäystä (+254 

henkilöä v. 2008). Syvä taantuma vaikuttaa vahvan negatiivisesti kansalliseen muuttoliikkeeseen Pietarsaaren 

ja Pietarsaaren seudun kohdalla. Tammikuusta syyskuuhun 2009 ulottuvalla jaksolla syntyneiden 

määrä oli Pietarsaaressa +181 henkilöä (+179 henkilöä vuoden 2007 vastaavaan aikaan). 

1000 

800 

600 

400 

200 

0 

-200 

-400 

1985 

1986 

Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa 

1985-2008 

1987 

1988 

1989 

1990 

1991 

1992 

1993 

1994 

1995 

1996 

1997 

1998 

1999 

2000 

2001 

2002 

2003 

2004 

2005 

2006 

2007 

2008 

syntyneet födda 

kuolleet döda 

kuntien välinen 

tulomuutto 

inflyttning 

kuntien välinen 

lähtömuutto 

utflyttning 

kokonaismuutos 

totalförändring 

4

TALOUSARVIO 2009 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009–2011 

Verotuotot 

Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotulo-osuudesta ja kiinteistöverosta. 

Meneillään olevan taantuman vuoksi verotulojen arvioidaan vähenevän kunnissa yhteensä 2,4 % vuoteen 

2008 verrattuna. 

Hallituksen vuoden 2010 tuloja menoarvioesityksessä on tuloverotuksen muuttamista koskevia ehdotuksia. 

Ehdotetut verotusperusteiden muutokset aiheuttavat kuntien verotulojen vähenemisen yhteensä 

n. 375 miljoonalla eurolla. 

Verotulojen menetys korvataan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. 

Viimeisimmän ennusteen mukaan Pietarsaari tulee saamaan tänä vuonna n. 1,8 milj. euroa vähemmän 

verotuloja kuin vuonna 2008. Sekä tulovero että yhteisövero vähenevät, mutta suurin vähennys tapahtuu 

yhteisöverossa, n. -23 % (1,2 milj. euroa), vaikka kiinteistöveron kuntaosuutta korotettiin 10 prosenttiyksilöllä 

vuosina 2009–2011. Ilman veroprosentin korottamista tulevat vuoden 2010 verotulot 

olemaan n. 5,6 milj. euroa vuoden 2008 verotuloja pienemmät. 

Talousarvioehdotuksen verotuotot perustuvat tuloveroprosentin korottamiseen 1 prosenttiyksiköllä 

20,25 %:iin. Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen kiinteistöverolain muuttamisesta. Ehdotuksen 

mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja rakennusten kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan. 

Talousarvioehdotus perustuu kiinteistöveroprosenttien korottamiselle siten, että erotus alarajaan 

pysyy kaupungissa ennallaan. Yhteisöveron kehitystä on vaikea ennustaa epävarman taloustilanteen 

vuoksi. Sen ennustetaan pienenevän 4 % vuonna 2010 vuoden 2009 ennusteeseen nähden. 

Pietarsaaren yhteenlaskettujen verotulojen arvioidaan olevan 62,1 milj. euroa vuonna 2010, ja kunnallisveron 

osuuden siitä 87 % eli 54,1 milj. euroa, yhteisövero-osuuden 6,5 % eli 4 milj. euroa ja kiinteistövero-osuuden 

6,5 % eli 4 milj. euroa. 

1000 euro 

BS- 

2005- 

TP 

BS- 

2006- 

TP 

BS- 

2007- 

TP 

BS- 

2008- 

TP 

Korr. - 

2009 

BU- 

2010- 

TA 

EP- 

2011- 

TS 

EP- 

2012- 

TS 

Kommunalskatt- 

Kunnallisvero 47 983 50 496 52 416 55 917 54 713 54 053 55 369 56 128 

Samfundsskatt- 

Yhteisövero 5 398 4 805 5 210 5 439 4 104 4 040 4 256 3 391 

Fastighetsskatt- 

Kiinteistövero 2 746 3 024 3 067 3 256 3 288 4 030 4 030 4 030 

Totalt-Yhteensä 56 127 58 325 60 693 64 612 62 105 62 123 63 655 63 549 

5

Skatteinkomster-Verotulot 2003-2012 

70 000 

60 000 

50 000 

40 000 

30 000 

20 000 

10 000 

0 

BS-2005-TP BS-2006-TP BS-2007-TP BS-2008-TP Korr. -2009 BU-2010-TA EP-2011-TS EP-2012-TS 

Kommunalskatt-Kunnallisvero Samfundsskatt-Yhteisövero Fastighetsskatt-Kiinteistövero 

Valtionosuudet 

Vuoden 2010 alusta toteutettavassa valtionosuusuudistuksessa nykyiset sektorikohtaiset valtionosuudet 

keskitetään valtionvarainministeriöön hallitusohjelman edellyttämässä laajuudessa. Valtionosuuksien 

yhdistäminen koskee kuntien yleistä valtionosuutta ja verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta 

sekä valtionosuuksia, joita myönnetään esi- ja perusopetukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, 

kirjastoille, kuntien yleiseen kulttuuritoimintaan sekä asukaskohtaisesti rahoitettuun taiteen perusopetukseen. 

Valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilyy uudistuksessa lähtökohtaisesti nykyisellään. Uudistuksen 

tarkoituksena ei ole muuttaa yksittäisten kuntien valtionosuuksia ja niiden määräytymisperusteita. Valtionosuuksien 

yhdistämiseksi on kuitenkin tarpeen tehdä eräitä muutoksia myös määräytymisperusteisiin 

johtuen esiopetuksen ja perusopetuksen oppilaskohtaisen valtionosuuden muuttumisesta ikäluokan 

(6-15-vuotiaat) asukasmäärään perustuvaksi. Uudessa järjestelmässä ei ole erillistä erityisopetuksen korotustekijää 

eikä kouluverkkotekijää. 

Kun esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan jatkossa kunnille kunkin kunnan oppilasikäluokan 

perusteella, edellyttää uusi järjestelmä kotikuntalaskutusta oppilaan käydessä koulua muualla kuin 

omassa kunnassaan (toisen kunnan, kuntayhtymän, valtion tai yksityisen ylläpitämässä peruskoulussa). 

Ylläpitäjällä on oikeus saada kotikuntakorvaus kotikunnalta. 

Uudistuksen aiheuttamat kuntakohtaiset valtionosuuksien muutokset tasataan järjestelmässä kuntien 

välillä valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasauksella. Tasauksessa uuden järjestelmän valtionosuuksia 

sekä esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksia verrataan vuoden 2010 valtionosuuksiin, mikäli ne olisi 

laskettu vanhan valtionosuusjärjestelmän mukaan. Erotuksena saatava summa lisätään tai vähennetään 

kunnan valtionosuuksista siten, että järjestelmämuutoksen vaikutus kunkin kunnan valtionosuuksiin 

nollataan. Edellä mainittu tasaussumma otetaan pysyvästi huomioon maksettaessa jatkossa kuntien 

valtionosuuksia. 

6

Statsandelar totalt-Valtionosuudet yhteensä 

40 000 

35 000 

30 000 

25 000 

20 000 

15 000 

10 000 

5 000 

0 

BS 2005 TP BS 2006 TP BS 2007 TP BS 2008 TP Progn. 2009 BU 2010 TA EP 2011 TS EP 2012 TS 

Toimintatuotot ja -kustannukset 

Toimintatuotot (ei liikelaitoksia eikä sosiaali- ja terveyslautakuntaa) kasvavat 2,6 % vuonna 2010. Toimintakustannukset 

(ei liikelaitoksia eikä sosiaali- ja terveyslautakuntaa) vähenevät 1,1 % vuonna 2010. 

Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010–2012 perustuvat seuraaville olettamuksiin/lähtökohtiin: 

Olettamukset: talousarvio ja vuosien 2010–2012 taloussuunnitelma 

Verot: 

Talousarvioehdotus perustuu verokannan 1 prosenttiyksikön korottamiseen 19,25 prosentista 20,25 

prosenttiin, mikä lisää verotuloja 2,6 milj. euroa. 

Kiinteistöveroprosentteja korotetaan seuraavasti: 

Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,90 prosentista 1,00 prosenttiin 

Vakinainen asunto 0,27 prosentista 0,37 prosenttiin 

Muu asunto 0,87 prosentista 0,97 prosenttiin 

Voimalaitokset 2,50 prosentista 2,85 prosenttiin 

Rakentamattomat rakennuspaikat samalla tasolla 3 % 

Tämä merkitsee, että kiinteistöverotulot kasvavat 0,597 milj. euroa. 

Valtionosuudet: 

Valtionosuusuudistus tulee voimaan vuoden 2010 alusta. Järjestelmämuutoksen yksittäisille kunnille 

aiheuttamat muutokset oikaistaan tasauksella. Valtionosuuksiin tehdään 2,6 %:n indeksitarkistus. Sen 

lisäksi verotusperusteiden muutoksista aiheutuva kunnallisverotulojen väheneminen kompensoidaan 

täysimääräisesti. Pietarsaaren osalta kompensaatio on määrältään 1,3 milj. euroa (valtakunnan tasolla 

375 milj. euroa). Koska esi- ja perusopetus muuttuu ao. ikäluokan (6–15 -vuotiaat) perusteella kunnalle 

maksettavaksi valtionosuudeksi, järjestelmä edellyttää kuntien välillä maksettavia kotikuntakorvauksia. 

Tämä kotikuntakorvaus, joka Pietarsaaren osalta on määrältään 0,85 milj. euroa netto, lisää käyttötuloja. 

Koska viime suosien verokehitys on Pietarsaaressa ollut maan keskiarvoa heikompi, vähenee kaupungin 

maksuosuus verontasausrahastoon siten, että se olisi vuoden 2012 ennusteessa 0. 

Toimintatuotot: 

Toimintatuottojen arvioidaan lisääntyvän 1 %:lla vuosina 2011 ja 2012. 

7

Henkilöstökustannukset: 

Palkkojen arvioidaan nousevan 3,53 % vuoden 2009 toukokuuhun nähden eli 3 % vuoden 2009 talousarvioon 

nähden. Sivukuluissa on lisäksi huomioitu kansaneläkemaksun poistuminen ja työttömyysvakuutusmaksun 

korottaminen. Vuosiksi 2011 ja 2012 on huomioitu 1,5 %:n palkkojen korotus. 

Talousarvioehdotukseen sisältyy 3 milj. euron kustannusvähennys, joka saavutetaan erilaisilla 

henkilöstöjärjestelyillä. Lisäksi on huomioitu bruttokustannusten 15 %:n supistus vuoden 2009 alkuperäiseen 

talousarvioon nähden. Tuo 1,5 %:n supistus merkitsee mm. seuraavaa: 

Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset on merkitty 

kohtaan SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (Kaupungin osuus). Kohdassa ovat kaupungin sosiaali- ja 

terveyslautakunnalta sisäisesti ostaman sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Vaasan sairaanhoitopiirin 

kautta ostetun palvelun määrärahat. Kustannusvertailu osoittaa 0,925 milj. euron lisäystä yhteistoiminta-alueelta 

ostetuissa palveluissa. Vaasan sairaanhoitopiiriltä ostettujen palvelujen kustannukset lisääntyvät 

0,3 milj. euroa. 

Päivähoito- ja koulutuslautakunta: Ehdotus merkitsee, että koulunkäyntiavustajien tuntimäärää supistetaan 

100 tunnilla, ja esikoulussa työntekijöiden määrää vähennetään 2 henkilöllä (à 20 h) sekä ruokapalvelussa 

1 henkilötyövuodella. Vuoden 2009 talousarvioon tuntikehystä supistettiin 0,02:lla, mikä 

tarkoittaa, että alakoulun tuntikehys on 1,50 tuntia/oppilas ja yläkoulun tuntikehys on 1,87 tuntia/oppilas. 

Peruskoulun oppilasmäärä vähenee 59,5 oppilaalla vuodesta 2009 vuoteen 2010. 

Tekninen lautakunta: Ehdotus sopeutetaan kehyksiin vähentämällä konsulttipalvelujen ostoa ja ulkovalaistusta 

sekä lisäämällä mittauksesta ja maankäytöstä saatavia tuloja. Nettomäärärahan lisäsupistamista 

vielä lisäksi 0,1 milj. eurolla ei ole vielä eritelty. Tekninen lautakunta on huomioinut henkilötyövuosien 

määrän vähentämisen kahdella luonnollisen poistuman kautta 

Korkokustannukset on laskettu 3 %:n keskikoron mukaan. Korkokustannukset ovat näin ollen 2,6 milj. 

euroa. Jos keskikorko nousen 1 prosenttiyksiköllä, lisääntyvät kustannukset n. 1 milj. euroa. 

Siitä huolimatta, että veroprosenttia ja kiinteistöveroa korotetaan ja että erilaisten henkilöstöjärjestelyjen 

kautta saadaan arviolta 3 milj. euron säästöt, osoittaa tuloslaskelma 5,6 milj. euron alijäämää, kun 

sosiaali- ja terveyslautakunta huomiodaan mutta liikelaitoksia ei huomioida, ja kun liikelaitokset huomioidaan, 

2,7 milj. euron alijäämää. 

Sosiaali- ja terveyslautakunta: 

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn 

ja Pedersören valtuustot hyväksyivät 18. toukokuuta 2009 yhteistoimintasopimuksen, mikä 

tarkoittaa sitä, että kunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitamiseksi 

1. tammikuuta 2010 lukien. 

Pietarsaaren kaupunki on sosiaali- ja terveysviraston hallinnollinen isäntäkunta. 16-jäseninen sosiaali- ja 

terveyslautakunta aloitti työnsä tammikuussa. 

Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio sisältyy kaupungin talousarvioon erillisenä osana, jonka nettotulos 

on nolla sen vuoksi, että kaikki kustannukset jakaantuvat eri yhteistoimintakuntien kesken. 

8

Liikelaitokset 

Kuntalakiin on liitetty kunnallisia liikelaitoksia koskeva uusi luku 10 a. Muutosten mukaan liikelaitoksen 

talousarvio ja -suunnitelma on kunnan tai kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa. 

Johtokunta valmistelee talousarvio- ja suunnitelmaehdotukset. Valmistelun lähtökohtana ovat valtuuston 

tai kuntayhtymäkokouksen liikelaitokselle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden 

on yleensä sisällyttävä voimassa olevaan taloussuunnitelmaan. Valtuuston tavoiteasettelu voi 

koskea liikelaitoksen asemaa, toiminnan laajuutta ja toimintaedellytyksiä (mm. investointeja) tai palvelun 

laatua, hinnoitteluperiaatteita tai pääoman tuottovaatimusta. 

Liikelaitoksen talousarvion erillisyys tarkoittaa sitä, ettei kunnan talousarvioon varata määrärahoja ja 

arvioida liikelaitoksen käyttötalouden tuloja eikä ilmoiteta investointeja. Kunnan talousarvion liikelaitoksia 

sitovat erät ovat niitä, jotka määritellään laissa erikseen (87 e § 3 mom.). Noita eriä ovat korvaus 

kunnan sijoittamasta pääomasta, kunnan toiminta-avustus kunnalliselle liikelaitokselle sekä kunnan 

pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle tai kuntayhtymälle. Noiden 

erien lisäksi valtuusto voi päättää, että muutkin erät ovat sitovia. Kunnanhallituksen talousarviovalmistelua 

ohjaava kehyspäätös voi koskea vain edellä mainittuja eriä. 

Käsillä olevassa talousarvioehdotuksessa Pietarsaaren energialaitoksen ja Pietarsaaren sataman tuottovaatimusta 

on korotettu 12 %:iin peruspääomasta. Pietarsaaren veden tuottovaatimus on 5 % peruspääomasta. 

Liikelaitosten tavoitteet ilmenevät niiden talousarvioehdotuksista. 

Investoinnit 

Talousarviovuoden tavoite oli saada huonon taloustilanteen vuoksi aikaan edellisvuosia pienempi investointitalousarvio 

vuodeksi 2010. Nettoinvestoinnit ovat talousarviossa 8,1 milj. euroa v. 2010. Kaupungin 

omat nettoinvestoinnit ovat 3,5 milj. euroa. Talo-osaston kunnossapitoinvestoinnit ovat määrältään 

0,9 milj. euroa. Uuden paloaseman rakentamiseen on vuoden 2010 talousarvioon varattu 1 milj. euroa 

ja 5 milj. euroa vuodeksi 2011. Kunnallisteknisen osaston kunnossapitoinvestointeihin on varattu 0,9 

milj. euroa. Liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 3,9 milj. euroa v. 2010. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle 

on varattu poistoja vastaava 0,65 milj. euron investointimääräraha. Kiinteistökuntayhtymä rahoittaa 

MTHA:n kiinteistöön tehtävät investoinnit. Vuoden 2011 aikana ovat kokonaisnettoinvestoinnit 

12,4 milj. euroa ja v. 2012 9,8 milj. euroa. 

Velkakanta tulee kasvamaan oltuaan vuoden 2008 tilinpäätöksessä 75,1 milj. euroa eli 3.816 euroa/as. 

98,5 milj. euroon eli 5.009 euroon/as. vuonna 2012. 

1000 euro Tp-2005 Tp-2006 Tp-2007 Tp-2008 Ta-2009 korj Ta-2010 Ts-2011 Ts 2012 

Vuosikate 3 183 8 626 6 102 6 242 335 5 090 4 849 6 634 

Poistot 5 825 5 997 6 306 6 600 6 700 7 748 7 848 8 168 

Nettoinvestoinnit 10 216 12 961 14 520 14 618 12 483 8 055 12 394 9 789 

Lainakanta/asukas 2 318 2 757 3 228 3 816 4 304 4 458 4 845 5 009 

9

MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 

10

TULOSLASKELMA 

11

RAHOITUSLASKELMA 

13

PIETARSAARI 2020 – ELINVOIMAINEN JA HYVINVOIVA KAUPUNKI 

Pietarsaaren kaupungin strategia vuosille 2010–2020 

Pietarsaaren kaupunki on aloittanut strategiansa päivityksen vuonna 2009. Kaupunginvaltuusto 

on tähän mennessä pidetyissä kolmessa seminaarissa arvioinut voimassa olevaa 

strategiaa ja pohtinut tulevaisuuden haasteita. 

Uusi strategia tulee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2010. 

Tässä yhteydessä esitettävä aineisto voi vielä strategian jatkokäsittelyssä muuttua. 

PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTA-AJATUS 

Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, 

joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun 

sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa 

kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme ja 

luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme – usko, toivo ja rakkaus. 

PIETARSAAREN KAUPUNGIN VISIO VUODEKSI 2020 (ehdotus) 

PIETARSAARI 2020 – ELINVOIMAINEN JA HYVINVOIVA KAUPUNKI 

Pietarsaari 

- on houkutteleva teollisuus-, merenranta- ja puutarhakaupunki, jossa on laadukkaat 

palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi 

- on dynaaminen ja yritysystävällinen kaupunki Pohjanmaalla 

- on lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki 

- on hyvinvoivan alueen keskus, jolla on kehittyneet alueelliset, kansalliset ja kansainväliset 

verkostot. 

14

Pietarsaaren kaupungin visiota konkretisoivat seuraavat strategiset tavoitteet(ehdotus): 

1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita. 

2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet. 

3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus- ja kulttuurikaupunki. 

4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille. 

5. Pietarsaaren kaupungin talous on tasapainossa. 

6. Pietarsaaren kaupunki on uuden ajan houkutteleva työnantaja, jolla on motivoitunut 

ja osaava henkilöstö. 

7. Pietarsaaren imago on myönteinen. 

8. Pietarsaari toimii seudun keskuspaikkana yhteistyössä muiden kuntien kanssa. 

9. Pietarsaari tukee yrittäjyyttä ja vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. 

10. Pietarsaari toimii aktiivisesti erilaisissa verkostoissa. 

PIETARSAAREN KAUPUNGIN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 

Visiosta ja toiminta-ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren kaupungin kriittiset menestystekijät. 

Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä 

ratkaisevasti organisaation menestymiseen. Kriittisten menestystekijöiden on oltava strategisesti 

tärkeitä ja organisaation on samalla pystyttävä vaikuttamaan niihin omilla toimenpiteillään. 

Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti 

onnistuttava, jotta se etenee vision suuntaan. 

Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta: 

1. asiakas ja kuntalainen (vaikuttavuus) 

2. henkilöstö (uudistuminen) 

3. palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat (prosessit ja rakenteet) 

4. resurssit ja talous 

15

ASIAKAS JA KAUPUNKILAINEN 

Palveluiden saatavuus ja laatu 

Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys 

ja turvallisuus 

Aktiivinen elinkeinopolitiikka 

Seudullisen kilpailukyvyn parantaminen 

Myönteinen ulkoinen kuva 

Tiivis yhdyskuntarakenne 

HENKILÖSTÖ 

Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus 

Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö 

Onnistunut henkilöstön rekrytointi 

PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 

JA TUOTANTOTAVAT 

Palvelustrategian toteuttaminen 

Tehokas ja tarkoituksenmukainen 

organisaatio 

Sujuva päätöksentekoprosessi 

RESURSSIT JA TALOUS 

Tuottavuuden lisääminen 

Tasapainoinen talous 

Omistajaohjaus 

Tulevan suunnitelmakauden 2010–2012 tavoitteiden yksityiskohtaisempi esittely on itse 

kunkin lautakunnan kohdalla. 

16

KÄYTTÖTALOUS 

KAUPUNGINHALLITUS 

Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson 

Hallinto- ja talousasiat 

Asioiden valmistelu kaupunginhallitukselle ja –valtuustolle 

Kaupungin toiminnan ja taloudenhoidon yleissuunnittelu 

Talousarvion ja –suunnitelman valmistelu ja toimeenpano 

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinta 

Sosiaaliasiamiestoiminta 

Henkilöstöasiat 

Tietotekniikkastrategia 

Asuntoasiat 

Kehittämisyksikkö 

Kaupunginsihteeri: 

Kaj Andberg 

TOIMIALA: 

Kaupunginkanslia 

TOIMINTA-AJATUS 

Kaupunginkanslia vastaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen yleisistä sihteeri-, 

valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä, hoitaa päivähoito- ja koulutusviraston ja teknisen 

viraston asianhallinnan, avustaa kaupunginjohtajaa ja huolehtii asiakirjahallinnosta. 

Kaupunginkansliaan kuuluvat myös kaupunginlakimies, kaupungin kielenkääntäjät, 

puhelinvaihde ja offset. Talous- ja velkaneuvojan / sosiaaliasiamiehen toiminta kuuluu 

myös eräiltä osin kaupunginkansliaan. 

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 

Mm. asianhallinnan, kaupungin ja MTHA:n puhelinvaihteen ja käännöspalvelujen 

yhteensovittamisen toteuttaminen kaupungin tullessa isäntäkunnaksi 1.1.2010 lukien 

kuuluu toimintakauden haasteisiin. Talous- ja velkaneuvonta tullaan mitä todennäköisimmin 

valtiollistamaan melko lähitulevaisuudessa. 

17

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 

VAIKUTTAVUUS 

1 Palveluiden saatavuus ja laatu 

Tavoite Tavoitetaso 2010 

min - real - max 

Kaupunginkanslian Saapunut asia kirjataan ja 

tavoitteena on vastata toimitetaan edelleen saapumispäivänä, 

laadukkaasta 

se 

asiainhallinnasta, joka on valmistellaan ja viedään 

nopeaa, joustavaa ja kaupunginhallituksen 

kustannustehokasta. käsittelyyn 1 kuukauden 

Palvelun kuuluu lisäksi kuluessa (lausunnot 

olla asiakasystävällistä, pyydetyssä määräajassa) ja 

moitteetonta ja kaksikielistä. 

päätös asiasta tehdään 

kaupunginvaltuustossa 1 

vuoden kuluessa. 

Arviointi (Tilinpäätös) 

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 

Talous 

arvio 

-09 

Tilinpäätös 

-06 


-07 


- 08 

Talousarvio 

- 

10 

TS -11 

Työvuodet 14,25 13,4 13,4 12,9 12,9 12,9 

TS-12 

Sosiaaliasiamies 

Hellevi Kytölä 

TOIMIALA: 

Sosiaaliasiamiestoiminta 


Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu vuonna 2001 voimaan tulleeseen lakiin 

sosiaaliasiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään 

sosiaaliasiamiehen, joka toimii sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon piirissä. 

Sosiaaliasiamies neuvoo ja avustaa sosiaalihuollon asiakkaita koko elämänkaaren ajalla 

toimimalla sovittelijana ja avustamalla tarvittaessa muistutuksen, oikaisuvaatimuksen 

ym. vastaavan tekemisessä. Lääninhallitus valvoo toimintaa. 

Sosiaaliasiamiehen toiminta-alue on Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Pedersöre. 

Yhteydenottoja 20 24 25 20 

Työvuodet 1 1 1 1 1 

Suoritteet/ Tunnusluvut 


-05 


-06 


-07 


-08 


-09 


-10 

TS 

-11 

TS 

-12 

18

Henkilöstöpäällikkö Rune Wiik 

TOIMIALA: 

Henkilöstöasiat 


Kaupungin henkilöstötoimisto tahtoo harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo sellaiset 

työolot, henkilösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä työssään ja sekä 

haluaa että pystyy työskentelemään tehokkaasti saavuttaakseen kaupungin tavoitteet. 


Isäntäkuntamalliin siirtyminen vuodesta 2010 merkitsee sitä, että Pietarsaaren kaupungin 

työntekijämäärä kaksinkertaistuu n. 2700 työntekijään. 

Sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla on oma henkilöstöjaostonsa ja henkilöstöpäällikkönsä. 

Lisäksi kaupunginhallituksella on oma henkilöstöjaostonsa, ja keskushallinnossa 

on henkilöstöpäällikkö, joka sovittaa yhteen työnantajan koko henkilöstöpolitiikan. Tämä 

”kaksoisorganisaatio” edellyttää eri organisaatioilta oikein hyvää yhteistyötä. 

Koska suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä siirtyy toisilta työnantajilta, 

yhteensovittamisprosessille asetetaan suuret vaatimukset uuden yhteisen työnantajakulttuurin 

luomisessa. 


VAIKUTTAVUUS 

5 Myönteinen ulkoinen kuva 



Henkilöstöpolitiikan myönteinen 

Työnantajaa v. 2010 vaihtatäkuntajärjestelyn 

harmonisointi isänvan 

henkilöstön työmotivaa- 

(PARAS) tio ei kärsi vaihdoksesta. 

yhteydessä. 


UUDISTUMINEN 

8 Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö 



Työntekijä tuntee osallisuutta 

Jatkuvaa tiedottamista pro- 

isäntäkuntamalliin sessista: yleiskirjeitä, intra- 

siirryttäessä. 

net-tietoa, -keskusteluja ja 

henkilöstökokouksia. 


19

7 Tavoitteellinen johtajuus 



Vuoden aikana laaditaan Tietoa uusista ohjeista annetaan 

kaikille esimiehille. 

vuotuisia kehittämiskeskusteluja 

koskevat uudet 

ohjeet. 


TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-06 


-07 


-08 


-09 

Talous 

arvio 

-10 

Työttömyysaste, 811 656 527 779 

määrä, touko-kesäkuu 

Pitkäaikaistyöttömiä, 249 225 173 123 

touko-kesäkuu 

Alle 25-vuotiaita nuorisotyöttömiä 

38 29 101 

touko- 

kesäkuussa 

Työvuodet 16,5 16,3 16,7 16,0 15,5 15,5 15,5 

Huomautus: Henkilöstötoimiston laskemissa työvuosissa ei ole huomioitu kuntaisännyyden aiheuttamia 

muutoksia. 

TS 

-11 

TS 

-12 

Perustelut 

Henkilöstötoimisto tulee tekemään toimintavuoden aikana paljolti henkilöstöpolitiikan 

yhteensovittamistyötä (harmonisointi), joka liittyy kuntaisännyyden alkamiseen 2010. 

Työsuojelupäällikkö Birgitta Blomqvist 

TOIMIALA: 

Työsuojelu ja tyhy 


Kaikki työntekijät voivat työskennellä turvallisella ja ergonomisesti oikealla tavalla terveellisessä 

ja viihtyisässä työympäristössä. 


Vuodesta 2010 alkaen työsuojelu- ja tyhytoiminta tulee käsittämään isäntäkunnan kaikki 

työntekijät. 

20

MTHA:n nykyinen työsuojelupäällikkö (osa-aikatoiminen) jatkaa työsuojelutoiminnassa, 

työtehtävien jako on vielä epäselvä (naapurikunnista ei tule työnantajaa edustavaa työsuojeluhenkilöstöä). 

Henkilöstöstrategian toimenpideohjelman mukaan palkataan tyhykoordinoija 

(sihteeri) sisäisen siirron kautta. 

Työsuojeluvaltuutetuille annettavasta vapautuksesta ja ansionmenetyksen korvaamisesta 

tehdyn sopimuksen mukaan työsuojeluvaltuutettujen lukumäärä nousee, kuten myös 

työsuojeluvaltuutettujen työsuojelutoimintaan tarkoitettujen tuntien määrä. 


UUDISTUMINEN 

8. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö 



Isäntäkunnan työsuojelutoiminnan 

Työsuojelun toimintanen 

yhteensovittamiohjelma/strategia 

on laadittu 

50 - 80 - 100 % (100 % = oh- 

Isäntäkunnan tyhytoiminnan 

yhteensovittaminen 


TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 

Sairauspoissaolot, 

kalenteripäiviä/työntekijä 

Tapaturmia, korvauspäiviä 

Tapaturmataajuus, 

tapaturmia/1 milj. 

työtuntia 

P-saari/vrt.kunnat* 

jelma on hyväksytty) 

Tyhy-toimintaan osallistumisen 

yhteiset periaatteet. 

Työkyvyn tukemista koskevat 

yhteiset ohjeet (viite: henkilöstöstrategian 

toimenpideohjelma) 


-06 


-07 


- 08 


-09 


- 

10 

TS -11 

13,9 13,7 13,5 12,8 13,5 13 13 

TS-12 

440 534 644** 500 500*** 500 500 

17/28 11/28 12/ 15 12 12 12 

* Vertailukunnilla tarkoitetaan työpaikkoja, jotka tilastokeskuksen arvion mukaan ovat verrannollisia 

Pietarsaaren kaupungin kanssa. Tapaturmien määrään sisältyvät työssä tapahtuneet 

ja työmatkalla tapahtuneet tapaturmat sekä ammattitaudit. 

** 47 % tapaturmista tapahtuu työmatkalla. 

*** Koskee Pietarsaaren kaupungin nykyisiä työntekijöitä (ei isäntäkunnan). 

21

IT-päällikkö: 

Jaakko Kaivosoja 

TOIMIALA: Tietotekniset palvelut 


Tavoitteena on tuottaa kaupungin omaa toimintaa varten tarkoituksenmukaiset 

tietotekniset palvelut. 


Isäntäkuntamalli tuo merkittäviä muutoksia tietotekniisiin järjestelyihin. Áiemmin 

monen erillisen organisaation tietojärjestelmät on yhteensovitettava toisiinsa. Tämä 

muutostyö on aloitettu jo vuonna 2009 ja se tulee jatkumaan koko vuoden 2010. 

Tämän johdosta kaikkia eteen tulevia tehtäviä ja niihin liittyviä kustannuksia voi 

täsmällisesti arvioida. Vuosi tulee olemaan hyvin haasteellinen. 


VAIKUTTAVUUS 




Tavoitteena on 

Yli tunnin kestävät 

toimintavarmat ja 

tietojärjestelmien 

käytettävyydeltään hyvät käyttökatkokset: Alle 10 kpl 

tietojärjestelmät 

/ Alle 5 kpl / Ei katkoksia. 


UUDISTUMINEN 




Henkilöstö voi osallistua Koulutukseen ei osallistuta - 

riittävästi 

2 päivää / henkilö - 5 päivää 

koulutustilaisuuksiin oman / henkilö 

henkilökohtaisen 

osaamisen ylläpitämiseksi. 


22

PROSESSIT JA RAKENTEET 

10 Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio 



Yhteistyökumppanit ovat Yhteistyökumppaneita ei ole 

käytettävissä silloin kun käytettävissä. - 

oman henkilöstön 

Yhteistyökumppaneita 

resurssit eivät ole riittävät. käytetään täydentävänä 

resurssina. - 

Yhteistyökumppaneiden 

käytössä on pääpaino 




-06 


-07 


- 08 

Talous 

arvio 

-09 

Talous 

arvio 

-10 

TS -11 

Työvuodet 2 2 2 3 3 3 3 

TS-12 

Perustelut 

Vuonna 2010 käynnistyy hanke, jossa yhdenmuikaistetaan sosiaali- ja terveystoimen tietojärjestelmät. 

Tämä ylimenovaihe edellyttää vanhojen järjestelmien ylläpitoa samaan 

aikaan kun uutta yhtenäistä järjestelmää käynnistetään. Vasta sitten kun uusi järjestelmä 

on saatu täysin käyttöön ja vanhat järjestelmät on poistettu käytöstä, voidaan olettaa, 

että resursseja vapautuu muuhun käyttöön. Toisaalta koska usealla eri sektorilla tietotekniikan 

käyttö lisääntyy jatkuvasti, ei tietotekniikan resurssitarpeen suhteen ole odotettavissa 

vähenemistä. 

Kaupunginkamreeri: 

Marlene Byggmästar 

TOIMIALA: Rahatoimisto 


Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat. 


Pietarsaaren kaupunki toimii seudun sosiaali- ja terveydenhuollon isäntäkuntana vuoden 

2010 alusta. Rahatoimisto hoitaa sekä kaupungin että sosiaali- ja terveysviraston taloushallinnon. 

Erilaisten työtapojen yhtenäistäminen merkitsee suuria haasteita. 

23


UUDISTUMINEN 

9 Palvelujärjestelmien uudistaminen 



Sähköisten laskujen vastaanotto 

Kaupungille saapuvista 

Finvoice- 

laskuista tulee Finvoice- 

ohjelmalla, mikä tehostaa muodossa 35%-45%-50% 

toimintaa 





Vuotuiset kehittämiskeskustelut 

henkilöstön 

90%-95%-100% 

kanssa 






Vuoden 2010 kuluessa Suunnitelman tulee 

rahatoimistossa käydään valmistua vuoden 2010 

läpi yhteisen taloushallinnon 

työprosessit ja orga- 

aikana 

nisaatio mahdollisimman 

suuren tehokkuuden saavuttamiseksi. 




-06 

Tilin- 

päätös- 

07 


- 08 


-09 


- 

10 

TS -11 

Työvuodet 12,32 12,5 12,89 12,1 19 19 19 

TS-12 

24

Asuntosihteeri 

TOIMIALA: 

Anneli Blomström 

Asuntoasiat 


Suorittaa ne tehtävät jotka asuntotuotantolaki on asettanut kunnalle: Vuokra-asuntojen 

välittäminen sosiaalisin perustein, hyväksyä korkotukia rakentamiseen ja peruskorjaukseen 

myöntää korjaus- ja energia-avustuksia, myöntää maksuhelpotuksia valtionlainoihin, 

valvoa valtion lainojen ja tukien käyttöä. Yleinen neuvonta asuntoasioissa. Seurata 

asunto-olojen kehitystä kaupungissa. 


Asuntosihteeri siirtyy eläkkeelle kesällä 2010 


VAIKUTTAVUUS 




Asuntojen kysyntä ja tarjonta 

Vähentämällä tyhjiä vuokrakemällä 

tasapainoon, teasuntoja 

ja saamalla pitkäai- 

vuokratalot halutuiksi...teksti..kaisia 

vuokralaisia. 


2 Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus 



Vuokra-asumisen arvostuksen 

lisääminen. 

Lisääntynyt viihtyvyys 

Asukkaiden osallistuminen 

asukasdemokratiaan. 


4 Seudullinen kilpailukyvyn parantaminen 


min - real – max 

Houkuttelevat vuokratalot. Omistajien suurempi panostus 

vuokratalojen ylläpitoon. 

Kaikki asuntoalueet tasavertaisiksi. 


. 

25


12 Tasapainoinen talous 



Kaupungin oman asuntokannan 

jatkuva ylläpito täminen. Hyvässä kunnossa 

Omaisuuden arvon säilyt- 

olevat ja viihtyisät vuokraasunnot. 


Jokaiselle asukkaalle kaupungissa 

kohtuullinen 

asunto. Vaikeasti sijoitettaville 

asunnonhakijoille 

hankitaan asuntoja. 


Vähemmän asunnottomia 



TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-06 


-07 


-08 

Talous 

arvio 

-09 

Talous 

arvio 

-10 

Vapautuvat asunnot 328 270 352 330 300 295 290 

Tyhjät asunnot 62 15 85 100 100 90 95 

Asunnonhakijat 462 400 402 380 307 300 300 

" alle 25vuotiaat 95 80 64 100 100 100 95 

" eläkeläiset 96 78 82 95 75 70 70 

Asunnon vaihtajat 65 68 48 55 55 50 50 

Puutteellisesti 

asuvat ja ilman 

asuntoa 

TS 

-11 

17 10 17 15 20 22 22 

Työvuodet 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 

TS 

-12 

26

Kehittämisjohtaja: Håkan Sundqvist 

TOIMIALA: 

Kehittäminen, hankinta, joukkoliikenne 


Kehittämisyksiköllä on hallinnollinen vastuu kaupungin organisaation seuraavista 

alueista riippumatta siitä, mikä sektori hoitaa toimeenpanon: 

TOIMINTATAVOITTEET 

Liikenne 

Vippari-liikenne tarjoaa kaikille mahdollisuuden kutsuohjatun palveluliikenteen 

käyttämiseen kaupunkitaajaman alueella. Pitkällä aikavälillä liikennettä lisätään 

aikataulullisesti ja sen resursseja vahvistetaan siten, että myös yhä useampia työmatkoja 

voidaan tehdä Vippari-busseilla. 

Syöttöliikenne Kruunupyyhyn jatkuu. Liikenteen tarkoitus on parantaa liikkuvuutta ja 

edistää yrityselämän etuja. 

Syöttöliikennettä Pännäisiin pidetään yllä lääninhallituksen kanssa yhteistyössä. 

Kaupunki valvoo jatkuvasti liikennettä ja koko logistiikkaa koskevia lainsäädäntö-, 

talous- ja muita ajankohtaisia asioita valtion viranomaisiin nähden. 

Liikenteen osalta on yleistavoitteena turvata Pietarsaaren kaupungin logistiikan hyvin 

toimivat, kattavat, monipuoliset ja taloudellisesti perusteltavissa olevat ratkaisut. 

Hankinnat 

Yksikkö toimii kaupunginhallituksen päätöksen mukaan kaupungin hankintayksikkönä. 

Tavoitteena on avustaa kaupungin hallintokuntia hankintojen tekemisessä tarjoamalla 

asiantuntemusta ja ammattitaitoa. Hankintarakennetta järkeistämällä osasto pyrkii 

vähentämään hankintojen käyttökustannuksia. 

Hankkeet 

Osastolla on vastuu kaupungin osallistumisesta kaupunginhallituksen tai 

kaupunginjohtajan päättämiin hankkeisiin. 

Osasto tekee kaupunginjohtajalle ehdotuksia uusista hankkeista, joihin kaupunki voisi 

osallistua. 

Ulkoisen imagon luominen 

Kaupungin imagoa parannetaan osallistumalla messuihin, kokouksiin, kongresseihin ja 

muihin sellaisiin tilaisuuksiin, joissa kaupunki voi tulla näkyvästi esille. 

Kaupunki pyrkii eri alojen yhteisöjen jäsenyyteen luomalla eri alojen verkostoja 

voidakseen sekä osallistua mahdollisiin EU-hankkeisiin että muihin yhteistyömuotoihin. 

Kaupungin etua ajatellen pidetään silmällä eri hankkeita ja tempauksia. 

Jos tarvittavat voimavarat myönnetään, voidaan 

Käyttämällä infopistettä, Lähi-Tv:tä ja muita sisäisiä ja ulkoisia viestintämahdollisuuksia 

voidaan parantaa kuntalaisille suunnattua viestintää, mikä helpottaa kuntalaisten 

osallistumista yhteisiin asioihin ja kannustaa siihen. 

27

Hallinnon kehittäminen 

Hallintoa ja hallinnollisia toimintavälineitä kehitetään ja tehostetaan 

kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan antamien ohjeiden mukaan. 

Yhteistyössä kaupungin laitosten ja virastojen kanssa pyritään oma-aloitteisesti pelkistämään 

toimintatapoja ja saamaan prosessi nopeaksi, oikeusturvalliseksi ja selkeäksi. 

Kaupungin hallintorakenne on saatava sellaiseksi, että valmistelu ja toimeenpano 

palvelevat kuntalaisia ja elinkeinoelämää nopeasti ja tehokkaasti ja demokratian 

kannalta läpinäkyvästi. Tavoitteena on, että tehokas hallinto tuottaa palvelutuotannolle 

suuremman osuuden koko-naistaloudellisesta ”kakusta”. 

Henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutus 

Henkilöstön pitää saada jatkokoulutusta vähintään kerran vuodessa. Koulutusta annetaan 

mikäli mahdollista Pietarsaaressa. Hallinnossa olevaa tietoa on hyödynnettävä siten, 

että sitä siirretään edelleen, kun se on perusteltua. 

Erityiskoulutusta järjestetään hallintokuntien oman kiintiön rajoissa. 

Tavoitteena on kehittää henkilöstön ammattitaitoa, työkykyä ja työmotivaatiota 

tehokkaalla koulutuksella yhteistyössä muiden hallintokuntien, erityisesti 

henkilöstötoimiston, mutta myös alueen muiden kuntien kanssa. Tällä tavoin kohenee 

työntekijöiden valmius parantaa palvelulaatua, ja heitä kannustetaan kehittämään omaa 

ja työyhteisönsä työtä. Imagoa parantava vaikutus on huomattava. 


Osa toiminnasta kohdistetaan hankintatoiminnan tehostamiseen, varsinkin meneillään 

olevan sosiaali- ja terveydenhuoltotoiminnan mukaisesti. 


VAIKUTTAVUUS 




Osallistuminen kaupungin 40 % / 50 % / 60 % 

hankkeisiin. 

Ohjeiden mukaan. 

Henkilöstön osaamisen parantaminen. 

60 % / 80 % / 95 % 

Suunnitelman mukaan. 

Joukkoliikenne 

Syöttöliikenne kaikkiin junaja 

lentoliikenneyhteyksiin 

Pännäisistä ja Kruunupyystä 

37 000 matkustajaa VIPlinjalla 

v. 2010. 

Hankinnat 

Toimia kaupungin hankintayksikkönä. 


28

UUDISTUMINEN 




Henkilöstön ammatillinen 2 päivää / 3 päivää / 5 päivää 

ja muu koulutus 





TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 



Koulutettu ja osaava henkilöstö. Täydennyskoulutuspäviä/henkilö/vuosi 

2 päivää / 3 päivää / 

5 

päivää 


-06 


-07 


-08 


-09 

Talous 

arvio 

-10 

Joukkoliikenne 42 000 43 000 45 000 46 000 47000 

Matkustajia 

Pätevöityminen 11 16 0 10 4 

Seminaareja 

Työvuodet 3 3 3 3 3 

TS 

-11 

TS 

-12 

Perustelut 

Pyrkimyksenä ovat kestävän kehityksen ohjeistuksen mukaiset hankinnat. 

Matkailupäällikkö 

Tiina Pelkonen 

TOIMIALA: 

Matkailutoimisto 


Kehitysyksikön alainen matkailu- ja kunnallisasiain neuvontaosasto vastaa kaupungin 

matkailutiedotuksesta ja matkailun kehittämisestä sekä yhteistyöstä alueellisten ja kansallisten 

matkailujärjestöjen kanssa. Osasto vastaa neuvontahenkilöstön kanssa myös 

kunnallisasiain neuvonnan eli infopisteen toiminnasta. 

29

Matkailutoimisto: 

- toimii matkailuneuvontapisteenä 

- vastaa kaupungin matkailuviestinnästä ja –markkinoinnista 

- harjoittaa matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää toimintaa 

- harjoittaa yhteistyötä 7 Sillan Saaristo ry:n jäsenkuntien ja matkailuyritysten kanssa 

- edistää markkinointia, verkottumista ja tuotekehitystä yhdessä kaupungin matkailuyritysten 

kanssa 

- osallistuu erilaisiin myyntitilaisuuksiin, messuille jne. 


Matkailutoimisto ja infopiste muuttivat keväällä 2009 väliaikaisiin toimitiloihin kirjastorakennukseen. 

Toiminta neljässä eri kerroksessa vaikeuttaa toiminnan tarkoituksenmukaista 

järjestämistä. Yhden neuvontasihteerin jäätyä eläkkeelle kesällä 2009, on osastolla 

vakituisessa työsuhteessa kolme henkilöä. 


VAIKUTTAVUUS 




Henkilöstö vakituisessa Matkailutoimisto ja infopiste 

työsuhteessa 

4/5/6 


Palveltujen asiakkaiden 

määrä 

Palvelutason ja saatavuuden 

parantaminen 

Nykyinen määrä/lisäys 5 

%/lisäys 10 % 

Matkailutoimisto ja infopisteen 

henkilökuntamäärä 4 ja nykyiset 

aukioloajat/henkilökuntamäärän 

lisäys yhdellä ja aukioloaikojen 

lisäys 3 h viikossa/henkilökuntamäärän 

lisäys 

kahdella ja aukioloaikojen lisäys 

5 h viikossa 

30

UUDISTUMINEN 

Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö 



Henkilöstön ammatillinen ja 2 pv/3 pv/5pv 

muu koulutus koulutuspäiviä/työntekijä/vuosi 


Henkilöstön laatu- ja työtyytyväisyysmittaus 

osana virallista 

laatujärjestelmää 

Kerran vuodessa/2 kertaa 

vuodessa/4 kertaa vuodessa 

Tavoitteellinen johtajuus 



Henkilöstön kanssa käytävät Kerran vuodessa/2 kertaa 

kehityskeskustelut 




Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio 



Koulutettu ja osaava henkilöstö 2 pv/3 pv/5 pv 

koulutuspäiviä/työntekijä/vuosi 


Riittävä henkilökuntavahvuus 

Matkailutoimisto ja infopiste 

4+2 sesonkityöntekijää/5+2 

sesonkityöntekijää/6+2 

sesonkityöntekijää 


Onnistunut henkilöstön rekrytointi 




työsuhteessa 

4/5/6 


. 

31

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-06 


-07 


- 08 


-09 


- 

10 

TS -11 

TS-12 

Asiakaskäynnit 5439 5827 5985 6800 6800 7000 7000 

Välitetyt opastetut 75 75 78 95 95 100 100 

kiertoajelut Pietarsaaressa 

Osallistumiset markkinointi- 

57 54 56 60 60 65 70 

ja myyntiti- 

laisuuksiin 

Työvuodet 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 

Matkailupäällikkö Tiina Pelkonen 

TOIMIALA: Infopiste 


Kehitysyksikön alainen matkailu- ja kunnallisasiain neuvontaosasto vastaa kaupungin 

matkailutiedotuksesta ja matkailun kehittämisestä sekä yhteistyöstä alueellisten ja kansallisten 

matkailujärjestöjen kanssa. Osasto vastaa neuvontahenkilöstön kanssa myös 

kunnallisasiain neuvonnan eli infopisteen toiminnasta. 

Infopiste 

- toimii kunnallisasian neuvontapisteenä 

- opastaa kaupungin hallintoa koskevissa asioissa ja helpottaa siten kaupungin muiden 

hallintokuntien työtä 

- huolehtii kaupunkiin muuttaneille suunnatusta viestinnästä 

- parantaa kaupunkilaisten tietoutta mm. kaupunkiuutislähetysten avulla 

- hoitaa ennakkoäänestyksen järjestämisen Pietarsaaressa 

- osallistuu erilaisiin tiedotus- ja markkinointitilaisuuksiin, messuille ym. 


Matkailutoimisto ja infopiste muuttivat keväällä 2009 väliaikaisiin toimitiloihin kirjastorakennukseen. 

Toiminta neljässä eri kerroksessa vaikeuttaa toiminnan tarkoituksenmukaista 

järjestämistä. Yhden neuvontasihteerin jäätyä eläkkeelle kesällä 2009, on osastolla 

vakituisessa työsuhteessa kolme henkilöä. 

32


VAIKUTTAVUUS 





työsuhteessa 

4/5/6 


Palveltujen asiakkaiden 

määrä 

nykyinen määrä/lisäys 5 

%/lisäys 10 % 





Kaupunkiin muuttavien 

uusien asukkaiden tavoittaminen, 

tulokaspostitus 

50 %/75%/100% . 

UUDISTUMINEN 


Tavoite Tavoitetaso 2010 Arviointi (Tilinpäätös) 


Henkilöstön ammatillinen ja 

muu koulutus koulutuspäiviä/työntekijä/vuosi 

2 pv/3pv/5pv . 




Henkilöstön kanssa käytävät kerran vuodessa/2 kertaa 

kehityskeskustelut 



. 

33





Koulutettu ja osaava henkilöstö 2 pv/3pv/5pv 

koulutuspäiviä/työntekijä/vuosi 


Riittävä henkilökuntavahvuus 

Matkailutoimisto ja infopiste 

4+2 sesonkityöntekijää/5+2 

sesonkityöntekijää/6+2 

sesonkityöntekijää 


13 Onnistunut henkilöstön rekrytointi 




työsuhteessa 

4/5/6 


. 

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-06 


-07 


- 08 

Talous 

arvio 

-09 

Talous 

arvio 

-10 

TS -11 

TS-12 

Asiakaskäynnit 7461 3951 3171 2750 2750 3000 3000 

Kaupunkiuutisten 

lähetykset 

4 30 27 30 30 30 30 

Työvuodet 1,6 1,6 2 2 2 2 2 

34

KESKUSVAALILAUTAKUNTA 

Vuonna 2010 ei pidetä vaaleja. 

35

TARKASTUSLAUTAKUNTA 

Puheenjohtaja: 

Bengt Ekman 

TOIMIALA: 

Tilintarkastus 


Tarkastuslautakunta järjestää kaupungin hallinnon ja tilien tarkastuksen. Lautakunta arvioi 

vuosittain arviointikertomuksessa, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset 

tavoitteet toteutuneet. 

Jos kunnan taselaskelma osoittaa alijäämää, jolla ei ole katetta, on tarkastuslautakunnan 

arvioitava, miten talouden tasapainottaminen on onnistunut tilikaudella, ja voimassa olevan 

taloussuunnitelman ja toimenpide-ohjelman riittävyys. 






Lautakunta kokoontuu 6 / 8 / 10 kertaa /työvuosi 

riittävän monta kertaa 


Lautakunta käy 

tutustumiskäynneillä 

hallintokunnissa 

Hallintokunnat esittelevät 

toimintansa lautakunnalle 

Ammattitilintarkastaja 

raportoi 

Vähintään kaksi hallintokuntaa 

/työvuosi 

Vähintään kaksi hallintokuntaa 

/ työvuosi 

Vähintään viisi 

raporttia/työvuosi 

Valtuusto on valinnut JHTT-yhteisö Ab Vist Oy:n tarkastamaan vuosittain hallinnon ja talouden 

toimikautena 2009-2012, ja JHTT Bjarne Norrgrann toimii vastuunalaisena tilintarkastajana. 

36

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (Kaupungin osuus) 

Sosiaali- ja terveysvirasto (sisäiset ostopalvelut) 2010 

Kohta sisältää kaupungin sosiaalilautakunnan aikaisemmin tarjoamien ja MTHA:lta ostettujen 

palvelujen määrärahat. Lisäksi siihen kuuluvat kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollosta maksamat 

eläkemenoperusteiset eläkemaksut. Kustannusvertailu osoittaa yhteensä 0,925 milj. 

euron lisäystä vuoden 2009 alkuperäisen talousarvion määrärahoihin nähden. 

Hallinto -927.030 

Vanhushuolto -14.649.257 

Sosiaalihuolto -8.838.177 

Terveydenhuolto -19.764.284 

Ympäristöterveydenhuolto -328.506 

Yhteensä -44.507.254 

Eläkemenoperusteiset eläkemaksut -1.438.986 

Muu hoito -120.000 

Yhteensä -46.066.240 

Sosiaali- ja terveydenhuolto (kaupungin sosiaalilautakunta + MTHA + eläkemenoperusteiset 

eläkemaksut + muu hoito) nettomenot yhteensä, 1000 euroa 

TA 2009 TA 2010 

-45.141 -46.066 

Sosiaali- ja terveysviraston tavoitteet ovat kohdassa Sosiaali- ja terveyslautakunta. 

38

Vaasan sairaanhoitopiiri 

2009 2010 

Oma tuotanto yhteensä -6 990 072 -6 713 008 

Hoito muissa laitoksissa -2 834 481 -3 238 345 

Yhteiset maksuosuudet 

-504 547 -684 123 

Yhteensä -10 329 100 -10 635 476 

Eläkemenoperusteiset eläkemaksut, jotka kuuluvat Vaasan sairaanhoitopiirille -11.000 

Kaupunginhallitus vahvisti talousarviokokouksessaan mm. seuraavat tavoitteet: 

Vuonna 2013 on kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioitujen kustannusten oltava 

enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Tuohon päästään alulle pannun strategiaprosessin 

avulla. 

39

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN 

PELASTUSLAITOS 

Pelastusjohtaja: 

TOIMIALA: 

Kari Koskela 

Pelastustoiminta 

Palonehkäisytyö 

Neuvonta ja valistus 

Sairaankuljetuspalvelut 

Öljyntorjunta 


Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen toiminta-alueena on Kannuksen, 

Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungit sekä Halsuan, Kaustisen, Kruunupyyn, Lestijärven, Luodon 

Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat. Pelastustoimen toiminta-ajatuksena on Keski- 

Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen palo- ja henkilöturvallisuudesta vastaaminen lainsäädännön, 

johtosäännön ja toimintasäännön mukaisesti. 

Pelastustoimi on yhteiskunnan perusturvan olennainen osa. Pelastustoimeen kuuluvat ennakoiva 

palontorjunta sekä sammutus- ja muut toimenpiteet tulipalon sattuessa. 

Pelastustoimeen kuuluvat myös onnettomuudesta, luonnontapahtumasta tai muusta niihin 

verrattavasta onnettomuudesta aiheutuvat toimenpiteet, jotka suoritetaan ihmisten, eläinten 

tai omaisuuden pelastamiseksi ja joista pelastustoimen viranomaisten toimenpiteillä voidaan 

tarkoituksenmukaisesti huolehtia. 

Lisäksi pelastuslaitos voi huolehtia terveyden ja sairaanhoidon viranomaisten toimeksiannosta 

sairaankuljetustoiminnasta. 


VAIKUTTAVUUS 




Tehokas pelastustoiminta Toimintavalmiusaika 


Palvelutasopäätös 

Palon ehkäisytyö 

Sairaankuljetustoiminta 

Öljytorjunta 

Lakisääteiset palotarkastukset 

100% 

Neuvonta 3 % 

Valistus 3000 kpl 

Pro Center 500 kpl 

Hoitotaso ja perustaso 

Lakisääteinen toiminta 




40

TUNNUSLUVUT 

Tilin 

päätös 

-07 



-06 


- 08 

Talous 

arvio 

-09 

Talous 

arvio 

-10 

TS -11 

TS-12 

Pelastustoimi 506 459 418 400 450 450 450 

Sairaankuljetuksia 3076 3194 3374 3000 3600 3800 3800 

Palotarkastukset, kpl 774 789 671 600 600 600 600 

Palokunnan sisäinen 1798 1464 1482 1500 1500 1500 1500 

koulutukset h 

Pro-Centerin koulutus 632 1035 715 700 700 700 700 

kpl. 

Tiedotustoiminta kpl 4760 4457 5468 4000 4000 4000 4000 

Työvuodet 36+2 36+2 37+2 37+2 38+2 38+2 38+2 

Perustelut 

Tavoitteet 

Pelastuslaitoksen toiminnan tavoitteena on tehokkaan, hyvin varustetun ja hyvin koulutetun 

organisaation avulla luoda edellytykset Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen asukkaiden 

hengen ja omaisuuden turvaamiseen. Tämä toteutetaan toisaalta aktiivisen ennakoivan 

toiminnan avulla, johon kuuluvat neuvonta, valistus, palotekninen neuvonta ja valvonta, 

palotarkastustoiminta ja vaarallisten aineiden käytön sekä varastoinnin valvonta., toisaalta 

ns. operatiivisen toiminnan avulla, joka muodostuu sammutus- ja pelastustyöstä, 

sairaankuljetustoiminnasta, öljynvahingontorjunnasta, jälkivahinkotorjunnasta ja avustustoiminnasta. 

Talous ja hallinto 

Pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Kokkolan kaupunki. Pelastuslaitos on 

itsenäinen tulosyksikkö Kokkolan kaupungin kirjanpidossa. Sopijakunnat jakavat hallinnon, 

viranomaistoiminnan ja yhteisten tilojen kustannukset asukasluvun suhteessa. 

Sairaankuljetuksen menot ja tulot kohdennetaan kuntakohtaisesti toiminnasta huolehtivalle 

palokunnalle. Hallinto ohjaa pelastustoimen kustannukset kunnille aiheuttamisperiaatteen 

mukaisesti 

41

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 

Ympäristönsuojelupäällikkö Curt Nyman 

Johtava rakennustarkastaja Rolf Nilsson 

Ympäristönsuojelupäällikkö: 

Curt Nyman 

TOIMIALA: Ympäristönsuojelu 


Toiminta-ajatuksena on turvata terveellinen, viihtyisä ja virkistävä sekä luonnontaloudellisesti 

kestävä elinympäristö kaupungin asukkaille, kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen 

käytössä olevilla lakisääteisillä oikeuksilla ja velvollisuuksilla sekä vankalla asiantuntemuksella. 


Toiminnan painopiste on edelleen ympäristönsuojelulaissa, vesilaissa, jätelaissa ja maaainestenottolaissa 

määrätyissä lupa- ja valvontatehtävissä. Ympäristölainsäädäntö uudistuu 

jatkuvasti mutta uusia merkittäviä tehtäviä ei luultavasti tule lähi vuosina. Valtion 

aluehallinnon uudistaminen ei muuta välittömästi työnjakoa valtion ja kuntien ympäristöhallinnon 

välillä mutta siitä voi olla joitain vaikutuksia. Vesilain ja jätelain käynnissä 

olevat uudistukset voivat niin ikään aiheuttaa tiettyjä muutoksia. 

Painopisteen on suunniteltu vuoden 2010 aikana olevan ympäristönsuojeluviranomaisen 

valvontatehtävissä varmistamaan, että luvanvaraisen toiminta harjoitetaan voimassa olevien 

lupien mukaisesti. Valvonta kehitetään kaksisuuntaiseksi välittömäksi kommunikoinniksi 

toiminnanharjoittajan ja viranomaisen välillä. 

Säästövaatimusten seurauksena uusia merkittäviä kehitysprojekteja ei voida aloittaa 

mutta ilmanlaadun mittaukset jatkuvat yhteistyössä teollisuuden kanssa, seudullisen 

ilmasto- ja energiastrategian työ suoritetaan loppuun, kaupungin ympäristötilipäätös 

2009 tehdään kehitetään. Ympäristönsuojelutoimisto osallistuu energiasäästöviikon järjestelyihin 

ja haja-astuksen jätevesiä koskevan tiedotustilaisuuteen. Kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 

laatimisesta on myös olemassa päätös. 

Ympäristönsuojelutoimisto voinee ottaa käyttöönsä saneeratut työtilat vuoden 2009 lopussa. 

Sen myötä sisäiset vuokrat nousevat huomattavasti. 

42


VAIKUTTAVUUS 

1. Palvelujen saatavuus ja laatu 



Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen 

kuuluvia 

valvontatehtäviä kehitetään 

min – viranomainen reagoi 

valituksiin 

real – tehdään valvontasuunnitelma 

ja ryhdytään toteuttamaan 

sen 


max – valvontaa kehitetään 

jatkuvatoimiseksi tiedon välittämiseksi 

5. Myönteinen ulkoinen kuva 



Kaupungin ympäristöstä min - nykytila 

annetaan asiaan asianmukaista 

informaatiota, joka real – ympäristönsuojelun 

on helposti saatavilla ja kotisivuja kehitetään ja lehdistötilaisuuksia 

jaettavissa 

järjestetään 

tarvittaessa 


max - kuten ylhäällä ja sen 

lisäksi enemmän ympäristötietojen 

jalostusta 

UUDISTUMINEN 

8 Aktiivinen hyvinvoiva henkilökunta 



Työssä jaksamista ja viihtyvyyttä 

työpaikalla 

edistetään selvemmällä 

työn jaolla ja 

rutiineita kehitetään 

min – luettelo henkilökunnan 

työtehtävistä päivitetään 

real – kuten yllä sekä asiakirjojen 

diarin pitämisen ja arkistoinnin 

kehittäminen 


max – kuten yllä sekä keskeisten 

asioiden prosessikaavioiden 

laatiminen 

43





Työrutiinien kehittäminen min – asiakirjojen diarin pitämisen 

ja arkistoinnin kehittäminen 


real – kuten yllä sekä lomakkeiden 

ja mallien päivittäminen 

max – kuten yllä sekä keskeisten 

asioiden prosessikaavioiden 

laatiminen 


12. Tasapainoinen talous 



Toimintaa harjoitetaan hyväksytyn 

min – ei menojen ylityksiä 

real – optimaaliset menot ja 

talousarvion mukaisesti tulot 

max – lisää tuloja 


TUNNUSLUVUT 



-06 


-07 


- 08 

Talous 

arvio 

-09 

Talous 

arvio 

-10 

TS -11 

Käsitellyt asiat 255 258 222 280 260 260 260 

Työvuodet 2 2,5 2,3 2,5 2,5 2,5 2,5 

TS-12 

Perustelut 

Talousarvion kiristyminen rajoittaa toimintaa niihin töihin, joka on tehtävä ympäristönsuojelutoimiston 

henkilökunnan omalla työllä. Vain ilmanlaadun mittauksen yhteydessä 

tapahtuvassa laitteiden kalibroinnissa ja huollossa on jossain määrin käytettävä ulkopuolisia 

asiantuntijoita. Ehdotetut resurssit lienevät kuitenkin riittäviä ympäristönsuojeluviranomaisen 

välittömien lakisääteisten tehtävien hoitoon. 

44

Ympäristönsuojelun käyttömenoissa vuodelle 2010 on tehty runsaan 9 000 euron vähennys 

(5,2 % menoista) vuoteen 2009 verrattuna. Tätä painaa kuitenkin enemmän ylöspäin 

korkeammat palkkamenot ja ennen kaikkea sisäinen vuokra, joka ympäristönsuojelutoimiston 

saneerauksen vuoksi nousee 14 017 euroa, 3,5 %:n vuokrien yleiskorotuksen 

lisäksi. Ympäristönsuojelun talousarviossa tämän suuruinen lisäsäästö vuoden 

2010 talousarvioehdotuksessa jo tehtyjen säästöjen lisäksi, eikä säästöjä voida tehdä 

vähentämättä henkilöstömenoja. Tämän vuoksi ehdotetaan, että ympäristö- ja rakennuslautakunnan 

talousarviokehystä korotetaan 14 000 eurolla, ts. summalla, joka vastaa 

ympäristönsuojelutoimiston sisäisen vuokran korotusta normaalin määrän lisäksi. 

Rakennustarkastaja: Rolf Nilsson 

TOIMIALA: 

Rakennusvalvontatoimisto 


Toiminta-ajatus on palvella ja ohjata rakentajia sekä suunnittelussa että rakentamisessa 

lupakäsittelyn ja valvonnan avulla sekä siten varmistaa, että kaupunkiympäristö on 

asukkaille ja työntekijöille turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. 


Vuoden 2009 aikana on käynnistynyt useita suuria rakennusprojekteja, esim. Campus ja 

Valtion virastotalo. Siksi rakentaminen on vuoden aikana ollut suhteellisen vilkasta siitä 

huolimatta, ett suurteollisuuden investoinnit ovat puuttuneet. Vuoden aikana on yhdelle 

asuinkerrostalolle myönnetty rakennuslupa. Vuoden 2010 alusta voi tulla rauhallisempi 

rakennusjakso, mutta toivottavasti teollisuuden investointitarpeet käynnistyvät vuoden 

loppua kohti. 


VAIKUTTAVUUS 




Tyytyväisten asiakkaiden 50 % / 70 % / 90 % 

osuus / Asiakaskysely 


45


11 Sujuva päätöksentekoprosessi 



Lupien käsittelyajat 3 kk / 2 kk / 1,5 kk 

keskimäärin 






Asiakkaiden osuus 

35 % / 45 % / 90 % 

kustannusten kattamiseen 

viiden vuoden 

aikajaksolla 


TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 

MYÖNNETYT 

rakennusluvat 

(lautakunta+rak.tarka 

staja) 

rakennustarkastajan 

luvat + muut 


-06 


-07 


- 08 

Talous 

arvio 

-09 

Talous 

arvio 

-10 

TS -11 

TS-12 

290 278 213 250 250 250 250 

440 495 433 500 450 450 450 

päätökset 

ilmoitusasiat 7 8 1 10 5 5 5 

valmistuneet asunnot 84 65 83 65 65 65 65 

tarkastukset 873 796 785 650 650 650 650 

Työvuodet 6 6,82 6,48 5 5 5 5 

46

PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 

Vt. virastopäällikkö Jan Levander 

Koulutusvirasto 

Peruskoulutus 

Päivähoito 

Ruokapalvelu 

II-asteen koulutus 

Aikuiskoulutus 

Nuorisotoiminta 

Vt. virastopäällikkö: 

Jan Levander 

TOIMIALA: Hallinto 


Päivähoito- ja koulutusvirasto palvelee asiakkaitaan päivähoitoon ja kouluun liittyvissä 

asioissa. 

Toimintamme on asiakaskeskeistä, laadukasta ja kaksikielistä. Haluamme edistää lapsiperheiden 

viihtyvyyttä sekä tukea perheen ja viraston välistä kasvatuskumppanuutta. 


Päivähoito- ja koulutusviraston toimintaa on kehitetty edelleen yhteenliittämisen jälkeen. 

Johtoryhmän työskentely on antanut koko sektorille yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tietoisuutta 

eri toimialojen toiminnasta ja tarpeista. Päivähoito- ja koulutusviraston henkilökunnalla 

on työpaikkakokous kerran kuukaudessa. 

Toiminnan edelleen tehostamiseksi pitäisi koko henkilöstö keskittää yhteiseen virastoon. 

47


UUDISTUMINEN 




Kehityskeskustelut jokaisen 

työntekijän 

90% - 95% - 100% 

kanssa 





Henkilöstö viihtyy työssään 80% - 90% - 95% 






Toimiva hallinto päivähoito- 

Hallintoa tehostetaan yhtei- 

ja koulutusvirastossa styötä 

lisäämällä 


Talous 

arvio 

-07 



-06 


- 08 

Talous 

arvio 

-09 

Talous 

arvio 

-10 

TS -11 

Työvuodet 8,8 8,8 9 9 10,5 9,5 9,5 

TS-12 

Vt. virastopäällikkö: 

Jan Levander 

TOIMIALA: Esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus ja lukioopetus 


Pietarsaaren päivähoito- ja koulutustoimi on kaksikielinen elinikäisen oppimisen periaatteita 

edistävä organisaatio, joka kasvatuksen ja koulutuksen avulla antaa kaikille oppijoille 

valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, työelämässä, jatkoopinnoissa 

sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. 

48

Toiminnassamme korostuvien yhteistoiminnallisuuden, kaksikielisyyden, kansainvälisyyden 

ja yhteistyön avulla takaamme laadukkaat palvelut ja edistämme hyvää elämänlaatua 

sekä tuemme mahdollisuuksia kasvaa turvallisen yhteiskunnan jäseneksi. 


Esiopetus 

Kaikki esiopetus, lukuunottamatta Ruusulehdon koulun oppilaaksiottoaluetta, 

järjestetään 1.8.2008 alkaen kouluissa. Esiopetusoppilaiden päivähoito järjestetään 

esiopetuspaikassa . Esiopetuksessa on lukuvuonna 2009-2010 216 oppilasta. 

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 

Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1-2 vuosiluokkien ja kaikille erityisopetuksen 

oppilaille. Koulutoimi vastaa aamutoiminnasta itse, mutta iltapäivätoiminnan osalta 

omien ryhmien lisäksi avustamme Pietarsaaren seurakuntayhtymää 7 ja Folkhälsania 1 

iltapäiväryhmän osalta. 

Olemme pystyneet järjestämään aamu- ja iltapäivätoimintaa kaikille sitä tarvitseville. 

Lukuvuonna 2009 - 2010 toimintaan osallistuu 216 lasta. 

Perusopetus 

Maahanmuuttajien valmistava opetus on lisääntynyt merkittävästi. Useimmat lapsista 

ovat turvapaikanhakijoita ja heitä opetetaan suomen kielellä Itälän ja Etelänummen 

kouluissa. Tällä hetkellä opetetaan 45 lasta suomen kielellä ja 5 lasta ruotsin kielellä 

Lagmanin koulussa. 

Syksyn aikana ovat terveydenhuoltoviranomaiset julistaneet Kirkkorannan koulun 

käyttökelvottomaksi. Koulu on terveydelle niin vaarallinen, että se suljetaan luultavasti 

kevätlukukaudella 2010. Rakennus- ja suunnittelutoimikunta on jatkanut työtään ja 

suunnitellut uuden tilaelementeistä rakennettavan koulun. Korvaava rakennus 

toteutetaan v. 2010 edellyttäen, että saadaan valtionosarahoitusta, esim. 

elvytysrahoituksena. Jungmanin ja Kirkkorannan opetuksellinen synergia ei saa 

vaarantua, ja kaupungin on löydettävä ratkaisut niiden jatkuvan yhteistoiminnan 

turvaamiseksi. 

Vuoden 2008 aikana olemme käynnistäneet yhteistyössä Opetushallituksen ja 

Opetusministeriön kanssa kehittämistyön, KELPO-projektin. Tarkoituksena on tehostaa 

erityisopetusta ja sen toimintatapoja. Ohjausryhmä koordinoi projektia ja siihen on 

palkattu projektikoordinaattori. Pilottikouluja kolmen ensimmäisen vuoden aikana on 5 

(Lagmanin, Itälän, Länsinummen, Etelänummen ja Oxhamnin koulut.) Kokeiluaikana 

saadut kokemukset tullaan hyödyntämään sekä perusopetuksessa että esiopetuksessa. 

Projektille on myönnetty lisärahoitus 2009 - 2010. Projekti perustuu osittain 

erityisopetusta koskeviin, vuonna 2010 voimaantuleviin lainsäädännön muutoksiin. 

Koko perusopetus osallistuu myös koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen. Opetushallitus 

on myöntänyt rahoitusta hankkeelle. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että jokaiselle 

oppilaalle tarjotaan mahdollisuus osallistua kerhotoimintaan kerran viikossa koko perusopetuksen 

ajan. Hanke on saanut lisärahoituksen lukuvuodelle 2009 - 2010. 

Kaupunki osallistuu myös hankkeeseen jolla tuetaan romanioppilaiden perusopetusta. 

Opetushallitus rahoittaa hankketta erillisellä valtionavustuksella. 

49

Kaupunki on myös mukana oppilashuollon kehittämishankkeessa. Hanke pyrkii mm. 

kehittämään ja vakiinnuttamaan oppilashuollon palvelurakennetta sekä verkostoitumista 

(strategiatyö). Hanke on saanut erillistä valtionavustusta Opetushallitukselta. 

Suomenkielinen koulutoimi sekä Språkbadsskolan osallistuvat toisen kotimaisen kielen 

kehittämishankkeeseen, TOKI-projektiin. 

Ruotsinkielinen koulutoimi osallistuu alueelliseen, Diagonalen, matematiikan projektiin. 

Diagonalen on saanut jatkoa syksylle 2009. Uusi projektikoordinaattori on palkattu 

yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Projekti pyrkii konkretisoimaan matematiikan opetusta 

ja lisäämään kokeilevan materiaalin käyttöä. 

Kaupungin peruskoulujen kielten opetuksen suunnittelua ja kehittämistä varten on asetettu 

työryhmä. 

Toinen työryhmä selvittää mahdollisuuksia ottaa lisää oppilaita kielikylpyyn. 

Lukio-opetus 

Pietarsaaren lukio toimii vielä Pursisalmen kiinteistössä. Sijoituspaikka on tilapäinen siihen 

saakka, kunnes tila-asiaan saadaan pysyvä ratkaisu. Tavoitteena on yhdistää suomenkielinen 

yläkoulu ja lukio yhdeksi yksiköksi. Toteuttaminen alkaa edellyttäen, että 

saadaan valtion osarahoitus. 

Sekä Pietarsaaren lukio että Jakobstads gymnasium kehittävät verkko-opiskelua. Jakobstads 

gymnasium osallistuu yhdessä viiden muun lukion kanssa Team Nord - 

hankkeeseen. Osa projektista koskee verkko-opiskelun kehittämistä. Lisärahoitus on 

myönnetty syksylle 2009. Projektiin sisältyy myös tutkimustyötä. 


VAIKUTTAVUUS 




Oppilaat jatkavat opiskelua 95% - 98%- 100% 

toisen asteen 

oppilaitoksessa. 


Erityisopetukseen siirretyt 

oppilaat 

Verkko-opetuksen 

kehittäminen lukioissa 

Pätevät opettajat 

Vertailu maan keskiarvoon 

Tarjottavien verkkokurssien 

määrä 

90% - 95% - 100% 




Koulukiinteistöt ovat Vuosittaiset kuntokartoitukset 

ja korjaukset yhteistyössä 

hyvässä kunnossa 

teknisen viraston kanssa 


50

UUDISTUMINEN 




Kehityskeskustelut henkilöstön 

90 % - 95% - 100% 

kanssa 






Osallisuuden lisääminen Prosessin kriittinen tarkastelu 

talousarvioprosessissa 

hallinnon eri tasoilla 






Oppilaskohtaiset kustannukset 

Oppilaskohtaiset kustannukköhintojja 

ovat lähellä yksikset 

ovat lähellä yksikköhinto- 


TUNNUSLUVUT 

Esiopetuksen oppilasmäärä 

- ruotsinkieliset 

- suomenkieliset 



-06 

140 

93 


-07 

130 

94 


- 08 

138 

88 

Talous 

arvio 

-09 

142 

79 

Talous 

arvio 

-10 

140 

72 

TS -11 

TS-12 

Perusopetuksen 

oppilasmäärä 



Aamu- ja iltapäivätoiminta 



.Lukiokoulutus 

- Jakobstads 

gymnasium 

- Pietarsaaren lukio 

1368 

966 

130 

59 

279 

152 

1360 

949 

129 

59 

310 

152 

1339 

923 

134 

68 

323 

149 

1317 

897 

143 

68 

330 

150 

1293 

849 

140 

61 

330 

153 

Työvuodet 285 290 303 301 299 

51

Päivähoidon johtaja: 

Tom Enbacka 

TOIMIALA: 

Päivähoito 


Tuotamme kustannustehokkaita, laadukkaita päivähoitopalveluja kaupungin lapsiperheille. 

Palvelumme ovat haluttuja ja antavat vaihtoehtoja perheiden ja lasten tarpeiden 

mukaan. 


Päivähoidon lapsimäärä on laskenut hiukan. Vähennys näkyy etenkin 

perhepäivähoidossa. Päiväkodeissa lasten lukumäärä on sama kuin viime vuonna. 

Kotihoidontuen tarve on entistä vaikeammin ennustettavissa ja tuen määrän odotetaan 

nousevan n. 13 %. 

Vestersundinkylän päiväkoti on otettu käyttöön ja Bambin päiväkoti on suljettu. 

Henkilöstökoulutukseen tehtävät panostukset jatkuvat. 

Sähköinen hakulomakejärjestelmä otetaan käyttöön. 

Päivähoidon ja koulutuksen hallinnon yhdistäminen suunnitellaan toteutettavaksi 

vuoden 2010 kuluessa. 


VAIKUTTAVUUS 




Myönteisten palautteiden 10 - 20 - 30 

määrä tiedotusvälineissä 






Toimiva hallinto päivähoito- Hallintoa tehostetaan 

ja koulutusvirastossa tiiviimmän yhteistyön avulla 





Sähköisesti vastaanotettujen 

hakulomakkeiden 

20 % - 30 % - 40 % 

osuus 


52





Määräaikaisten 

5 - 9 - 12 kappaleella 

työsopimusten määrää 

vähennetään 


TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-06 


-07 


- 08 


-09 


- 

10 

TS -11 

TS-12 

Hoitopäiviä, päiväkodit 

94 500 93 900 97 300 98 000 98 000 98 500 99 000 

Hoitopäiviä, 

27 000 29 100 27 100 30 000 25 000 24 000 23 000 

perhepäivähoito 

Netto/kokopäiviä, 51,25 52,55 55,13 53,00 52,00 51,00 51,00 

päiväkodit 

Netto/kokopäiviä, 45,52 46,79 55,53 53,00 52,00 52,00 52,00 

perhepäiväh. 

0-6-vuotiaita 31.12 1474 1506 1507 1505 1510 1515 1520 

0-6-vuotiaita 

50,1 51,7 50,8 52 51 51 52 

päivähoidossa, % 

vrt. koko maa % 52 

Lapsia/kokopäiviä 570 597 604 600 

31.12, päiväkodit 

Lapsia/kokopäiviä 131 127 112 96 

31.12, perhepäiväh. 

Lapsia/kokopäiviä 

31.12, 

ryhmäperhepäiväkodit 

39 54 49 49 

Työvuodet 200 192 190 181 180 179 178 

Perustelut 

Päivähoito on tärkeä osa Pietarsaaren kaupungin kehittämistyötä, sillä se tarjoaa lapsiperheille 

monipuolista ja laadukasta päivähoitoa. 

Työn tavoitteena on 

- että lapset saavat päivähoidossa Pietarsaaressa mielekkään lapsuuden ja hyvän alun 

elämään, kun leikki, oppiminen ja huolenpito yhdistetään toimivaksi kokonaisuudeksi 

- että vanhempien esittämät toiveet päivähoitopaikan sijainnista, ominaisuuksista jne. 

täytetään mahdollisuuksien mukaan 

- että henkilöstölle tarjotaan hyvät työskentelyolot ja -välineet, jotta työssä voidaan kokea 

viihtyvyyttä ja motivoivia haasteita. 

53

Ruokapalvelupäällikkö Lisa Kniivilä 

TOIMIALA: Ruokapalveluosasto 


Valmistamme ja tarjoamme maukkaita ja ravitsemuksellisesti täyspainoisia aterioita kustannustehokkaaseen 

hintaan pitämällä ensisijalla asiakastyytyväisyyttä, osaamista ja taloudellisuutta. 

Hyvä taloudenpito on toimintamme edellytys. Asiakkaitamme ovat päivähoitolapset 

ja koululaiset sekä päiväkodit ja niiden henkilöstö. 


Ruokapalvelu on toiminut 1.1.2009 itsenäisenä nettobudjetoituna yksikkönään. 

Vuonna 2009 alkoi kehittämistyö, "keittiöstrategia", jonka tarkoituksena oli kartoittaa 

kaupungin kaikkien keittiöiden kapasiteetti. Tavoitteena oli vähentää valmistuskeittiöiden 

määrää. Työryhmä päätyi ratkaisuun, jonka mukaan valmistuskeittiöitä on 10 13:n 

sijasta. 

Ruokapalvelu sai kaupunginjohtajalta tehtäväkseen vähentää teknisen viraston edustajien 

kanssa yhteistyössä valmistuskeittiöiden määrää ehdotetusta 10:stä. Uusi tavoite on 

5 valmistuskeittiötä. Kehtitämisttyö jatkuu, ja ulkopuolisena konsulttina työssä käytetään 

Efekoa. 

Aterioiden tuotteistamisella ja kustannuslaskennalla päästään tehokkaampaan toimintaan 

(tilaaja – tuottaja -malli). Ruokapalvelu tuotteistetaan, jotta ateriat voidaan hinnoitella 

reaalitasolle. 


VAIKUTTAVUUS 




Omavalvonta jatkuu ruuan laadun 

parantamiseksi, erityisesti terveysvalvonnalta, MTHA 

Hyväksytyt lausunnot 

palvelukeittiöissä 


Valmisruuan käytön vähentäminen, 

sen sijaan valmistaa 

kaikki ruokalajit itse (nyt n. 70 

% omavalmistusta) 

70 % - 80 % -90 % 

54

3 Aktiivinen elinkeinopolitiikk 



Lähi-/kausituotteiden käytön 

lisääminen 7 viikon 

3 krt/5 krt/7 krt 

ruokalistaa kohti 


UUDISTUMINEN 




Valmistuskeittiöitä vähennetään 

nykyisestä 

12 - 11 - 10 

13:sta 





Osallistuminen Tyky-toimintaan 

/ %-osuus 

50 % - 65 % - 80 % 

henkilöstöstä 

Sairauspoissaolot 

8 – 10 – 12 pv 

vähenevät 

kalenteripäiviä/työntekijä 






Palvelu tuotteistetaan v. 2 kk - 4 kk - 6 kk 

2010 / kesto kuukausissa 

Henkilöstön täydennyskoulutuksella 

päästään tehok- 

2 pv - 3 pv - 4 pv 

kaampaan ja tarkoituksenmukasempaan 

organisaatioon 

Riittävästi henkilöstöä Noudattaa mitoitusta 






Annoshinnaksi budjetoitu 2,86 / 2,76 / 2,56 

2,86 (palkat, raaka-aineet + 

kuljetus) 


55

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-06 

Tilin 

päätös 

-07 


-08 


-09 


-10 

Kokonaisannosmäärä 

747 700 784 400 719 000 

Annoshinta 2,86 2,74 

Työvuodet 41,2 40,2 

TS 

-11 

TS 

-12 

Perustelut 

Kokonaisannosmäärä lisääntyy n. 771 550 lounasannoksesta/vuosi n. 

890 000:een/vuosi, kun Koivurinteen ja Malmin keittiöt tulevat mukaan. 

Työvuosia on tällä hetkellä 41,2 koulu- ja päiväkotikeittiöineen, Malmin keittiössä 23,2 

ja Koivurinteen keittiössä 5,0. 

Rehtori: 

TOIMIALA: 

Bo-Anders Sandström 

Pietarsaaren musiikkiopisto 


Musiikkiopiston perusopetus: 

- antaa musiikin perusopetusta seudun lapsille ja nuorille 

- antaa valmiudet ammattiin tähtääviin musiikkiopintoihin 

- järjestää kaupungin ja jäsenkuntien kulttuurielämää rikastuttavaa toimintaa 

- toimii yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja kaupungin ja jäsenkuntien muiden 

kulttuurilaitosten kanssa 

- ylläpitää yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin musiikki- ja kulttuurilaitoksiin. 


Musiikinopetus on sijoitettu kampuksen rakentamisen vuoksi seuraaviin paikkoihin: Rosenlundin 

pappila, (Rosenlund 1), Lassfolk (Isokatu 7), entinen synnytyslaitos (Etelänummikatu 

1), Johansson (Isokatu 5) ja Betania (Alholmankatu 7). Alustavien suunnitelmien 

mukaan klassinen osasto siirretään uusiin tiloihin keväällä 2011 ja rytmimusiikki 

syksyllä 2011. Hajallaan olevat tilat vaativat paljon tiedottamiselta: kaikkien opettajien 

pitäisi saada tietoa ja lisäksi pitäisi järjestää säännöllisiä opettajainkokokusia, joissa ongelmista 

mutta myös yhteisistä hankkeista ja visioista keskustellaan. Rytmimusiikin kasvu 

jatkuu ja se pitäisi huomioida virkoja täytettäessä. 

56


VAIKUTTAVUUS 




Tyytyväiset oppilaat, hyvä 

opetuksen laatu ja panostusten 

jatkaminen yhtyesoittoon 





Monipuoliset, rajat 

N. 50 konserttia, joista vähintään 

10 pidetään jäsen- 

ylittävät konsertit, jotka 

rikastuttavat Pietarsaaren, kunnissa 

Pedersören, Uudenkaarlepyyn 

ja Luodon kulttuurielämää 





Motivoituneet, osaavat ja Henkilöstökoulutusta ja yhteistä 

luovat opettajat saavat 

virkistysohjelmaa. Uu- 

aikaan vetovoimaisen musiikkiopistonsia 

työntekijöitä erityisesti 

rytmipuolella. 


UUDISTUMINEN 




Järjestelmä, jossa on koko Jatkaa pyrkimystä yhteistyön 

Musiikkitalon musiikkipäällikkö, 

kehittämiseksi eri koulutustoryhmän 

joka vetää myös johsuuntien 

kesken sekä aktiivi- 

kokouksia, jatkuu 

sen opettajiston kehittämiti. 

ja on toiminut hienosseksisen 

Musiikkiopistoa johtaa 

vakinainen rehtori. 


57




Henkilöstökoulutus ja täydennyskoulutus 

sekä yh- 

joilla luentoja ja keskusteluja 

Säännölliset henkilöstöpäivät, 

teiset virkistystilaisuudet. yhteistyöstä henkilöstön 

kanssa, sosiaalisesta ja emotionaalisesta 

osaamisesta. 





Verkon käytön lisäämistyö Tietoja, esityslistoja ja pöytäkirjoja 

jatkuu ja on vielä ajankohtaisempaa 

lähetetään s-postilla 

eri toimitilojen opettajille. Vaihtoehtoiset tavat 

vuoksi. Musiikkitalon näkyvyyden 

saavuttaa yleisö netin 

kehittäminen Internetin 

kautta lisäävät näkyvyyttämme. 

kautta. 






Opettajainkokoukset. Vanhempaintapaamiset 

ja ke- 

kuukaudessa. Kehittämiskes- 

Opettajainkokouksia kerran 

hittämiskeskustelut. kusteluja opettaja/oppilas, 

rehtori/opettaja kerran lukuvuodessa. 

Tietoa postin ja 

netin välityksellä. 





Opettajat ja soitinkollegiot Saada henkilöstö esittämään 

tekevät ehdotuksia ja esittävät 

ideoita opettajainko- 

uudistamaan opetusta. 

ideoita, tekemään aloitteita ja 

kouksille ja rehtorille, joka 

ottaa aiheet esiin Musiikkitalon 

johtoryhmässä. Suuremmat 

asiat viedään johtokunnalle. 


58





Kokonaistuntimäärä ei saa Talousarviossa pysyminen, 

ylittää 390 tuntia/viikko. vaikka kustannusten ennakoiminen 

Lukukausimaksuja korotetaan 

on vaikeaa eri tilo- 

kohtuudella. 

jen vuoksi. 





Aktiivin henkilöstöpolitiikan 

Rehtorin viran haettavaksi 

jatkaminen. Sillä etsi- 

julistaminen ja avoimi- 

tään omaan kokonaisuuteemme 

en/täyttämättä olevien virko- 

sopivia opettajia. jen 

täyttäminen. 


TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-06 


-07 


-08 


-09 

Tunteja/v 13578 13250 13413 13404 

Oppilaita/v 347 360 348 350 

Musiikkileikkikoulu & 117 146 129 101 

valmentava 

Yhteensä (ml. yhtyeet) 468 506 556 516 

Työvuodet 16,4 18,75 20,16 19,98 

Talous 

arvio 

-10 

TS 

-11 

TS 

-12 

Perustelut 

Verkkopohjainen tiedottaminen ja opetus asettavat uusia vaatimuksia opettajille, varusteille 

ja tiloille. Musiikkitalolla ja Pietarsaaren seudun musiikkiopistolla on edessään aivan 

uusi aikakausi, kun rakenteilla oleva kampus valmistuu. Uudet tilat tulevat olemaan 

nykyhetken vaatimusten mukaiset, opettajia rekrytoidaan ja investointeja tehdään nykyajan 

ja nykytodellisuuden pohjalta. Kaikki tuo asettaa suuria vaatimuksia Musiikkitalon 

johdolle, mutta myös kaupungin ja seudun päätöksentekijöille, sillä investointien ja visioiden 

toteuttaminen myös maksaa. 

Nyt meillä on ainutlaatuinen tilaisuus rakentaa paikka, jossa huomispäivän tähdet ja hyvät 

musiikinkuluttajat syntyvät. Tuollainen sijoitus tulee epäilemättä antamaan hyvän 

tuoton. 

59

Rehtori 

TOIMIALA: 

Marie-Louise Björndahl 

Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto 


Työväenopiston on luotava oppimisympäristöjä, ja siten oltava kehittämässä kurssilaisten 

yleissivistystä, kulttuuritietoutta, yksilöllistä vastuuta ja hyvinvointia. Opisto tarjoaa 

mielekästä ja vireää vapaa-ajantoimintaa eri kohderyhmille. Opiston toiminnan taiteellinen 

osa (kuvataide, musiikki, tanssi) pyrkii herättämään osallistujien harrastuneisuutta 

ja kehittämään arvostelukykyä sekä antamaan elämyksiä. Eri tietopohjaisissa aineissa 

(kielet, luonnontieteet, yhteiskuntatieteet) opisto pyrkii lisäämään osallistujien tietoja. 

Kuntoliikunnassa painotetaan osallistujien terveyden ja kunnon ylläpitämistä ja parantamista. 

Opistolla on toimintaa myös Luodossa. 


Valtion taholla keskustellaan edelleen vapaan sivistyksen rahoituksesta. Tällä hetkellä 

valtionapua saadaan toteutuneiden oppituntien määrän perusteella. Väestömäärään perustuva 

avustus (joka on suosinut Pietarsaarta) on lopetettu, mutta vielä jonkin aikaa ne 

opistot, jotka olivat korkeimmassa yksikköhintaryhmässä (mm. Pietarsaari) saavat korvausta. 

Kun se jää pois, valtionosuus vähenee tuntuvasti. Eräs keskusteltu vaihtoehto on 

se, että vapaan sivistyksen rahoitus sisältyisi suureen kunnalliseen erään ilman valtion 

ohjausta. Ken-tän oma kanta on, että nykyinen oppituntien lukumäärään perustuva malli 

on säilytettävä. 

Opiston henkilöstötilanne on edelleen äärimmäisen hankala. Tekstiilityön opettajan virka 

pidetään toistaiseksi täyttämättä, sillä aineen suosio on hiipunut. Kieltenopettaja on 

siirretty toisiin kaupungin tehtäviin ja myös tuo toimi pidetään toistaiseksi täyttämättä. 

Sekä tekstiiliaineiden että kielten opetus hoidetaan tuntiopettajavoimin, mutta ainekohtainen 

kehittäminen kärsii. Kansliapuolen työtaakka muodostuu monesti ylivoimaiseksi 

ainoastaan kahden henkilön kantaessa sitä (rehtori, kanslisti) ilman kokoaikaisen opettajan 

työpanosta. 

Åbo Akademi ei ole palkannut seudulle korkeakouluasiamiestä edellisen työsopimuksen 

päätyttyä syksyllä 2008. Tästä syystä Norra Liganin opistojen on ollut pakko lopettaa 

kokonaan akateeminen kurssitoiminta. Korkeakouluasiamies on hoitanut Norra Liganin 

avointen yliopistokurssien suunnittelun ja käytännönjärjestelyt. Norra Liganin opistoilla 

(Pietarsaari ja Luoto, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Kruunupyy, Kokkola) oli toiseksi suurin 

ja erikoistunein avoimen yliopistotoiminnan kurssitarjonta Suomen ruotsinkielisillä alueilla. 

Muutamia kursseja tarjotaan edelleen Pietarsaaressa Vaasan kesäyliopiston Pietarsaaren 

sivutoimipisteen toimesta ( jota hallinnoi rehtori). 

Kurssimaksuja on korotettu hiukan syksystä 2009 lähtien. 

60


VAIKUTTAVUUS 




Tyytyväiset kurssilaiset melko hyvä / hyvin hyvä / 

erinomainen 

Pystyä palvelemaan 5.000 4.500 / 5.000 / 5.200 

kurssilaista 


5 Myönteinen ulkoinen kuv 



Näkyvyys mediassa 2/4/6 krt vuodessa 

Yleisötapahtumat 

4/6/8 krt vuodessa 


UUDISTUMINEN 




Henkilöstö viihtyy työssään 

1 virkistyspäivä vuodessa 

Henkilöstö osallistuu täydennyskoulutukseen 

1/2/3 tilaisuutta henkilöä 

kohden 

vuodessa 






Pystyä pitämään 8.000 7.500 / 8.000 / 8.200 

oppituntia talousarvion 

rajoissa 


61

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-06 


-07 


-08 


-09 


-10 

Oppitunteja 8.928 8.479 8.693 8.000 8.000 8.000 8.000 

Kurssilaisia, brutto 5.219 5.657 5.885 5.000 5.000 5.000 5.000 

Kurssilaisia, netto 3.056 2.879 3.043 2.500 2.500 2.500 2.500 

Kurssilaisia/asukkaita 

(ml. Luoto) % 

Kurssilaisia/asukkaita 

% (ainoastaan Pietarsaaren 

ruotsinkieliset) 

36,6 37,5 25/28/ 

30 

51,96 53,19 40/43/ 

45 

25/28/ 

30 

40/43/ 

45 

TS 

-11 

25/28/ 

30 

40/43/ 

45 

TS 

-12 

25/28/ 

30 

40/43/ 

45 

Menot yhteensä, € -531.874 - 

-591.433 -572.000 -565.066 -580.000 -600.000 

506.426 

Tulot yhteensä, € 125.196 116.567 116.667 104.000 104.000 104.000 104.000 

Netto, € -406.678 - 

-474.766 -468.000 -461.066 -476.000 -496.000 

389.859 

Valtionosuus, € 341.372 348.029 370.005 371.623 

Työvuodet 3 (15) 4 (15) 4 (15) 2 (15) 4 (15) 4 (15) 4 (15) 

Rehtori 

TOIMIALA: 

Jaana Vainionpää-Tahvanainen 

Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto 


Työväenopisto on ensisijaisesti yleissivistävää aikuiskoulutusta antava oppilaitos, joka 

tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle 

elinikäisen oppimisen periaattein. Edellä olevan toteuttamiseksi opisto järjestää koulutusta 

mm. seuraavilla osa-alueilla: taide- ja taitoaineet, kielet, tietotekniikka, kotitalous 

ja tanssi & liikunta. Liikunnan ja terveystiedon avulla pyritään ylläpitämään kaupunkilaisten 

fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä ennaltaehkäisemään sairauksia. Tämän 

lisäksi vastataan muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin tarjoamalla eri aihepiirien lyhyempiä 

opintokokonaisuuksia ja luentotilaisuuksia. 


Vapaan sivistystyön rahoitusperusteiden muuttamisesta keskustellaan yhä edelleen valtakunnan 

tasolla. Kehittämisohjelma vuosille 2009-2012 tuo kansalaisopistojen valtionosuuteen 

mm. uuden rahoitusperusteen eli laatu- ja kehittämistyön. Laadun arviointiin 

tullaan siirtymään vuonna 2010. Tällä hetkellä valtionosuutta saadaan pidettyjen tuntien 

perusteella ja tämän toimintamallin toivotaan sisältyvän myös uuteen rahoitusjärjestelmään. 

62

Mahdollisuudet erilaisten avustusten hakemiseen ovat kaventuneet. Tämä tarkoittaa sitä, 

että opiston on tehostettava ammattitaitonsa markkinointia julkiselle sektorille ja "jalkauduttava" 

entistä aktiivisemmin kaupunkilaisten keskuuteen. Opisto on aina toiminut 

tärkeänä suomenkielisten ja kaupunkiin muuttavien uusien asukkaiden kohtaamispaikkana. 

Nykyisin opistolla on myös tärkeä rooli maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden 

kotouttamisprosessissa. 

Kurssimaksuja on tarkistettu, mutta niihin ei ole tehty tuntuvia korotuksia. Talouden 

taantumasta huolimatta oletetaan, että opiston opiskelijamäärä säilyy vähintäänkin vuoden 

2009 tasolla eli tavoittaa noin 30 % kaupunkimme suomenkielisestä väestöstä. Yritysten 

ja julikisyhteisöjen heikentyneellä taloudellisella tilanteella voi olla negatiivinen 

vaikutus myyntipalvelutoiminnan kysyntään. 


VAIKUTTAVUUS 




Tyytyväiset kurssilaiset Tyydyttävä/hyvä/erinomainen 


Pystyä palvelemaan 2.500 

kurssilaista 

2.400/2.500/2.600 




Medianäkyvyys 



Julkiset tapahtumat 


UUDISTUMINEN 




Kehityskeskustelut 

Päätoimisen henkilöstön 

kanssa 1 krt/vuosi 


Tuntiopettajien kanssa tarvittaessa 

63




Henkilöstö viihtyy työssään Vuosittainen henkilöstön kehitys- 

ja virkistyspäivä 


Työilmapiirin kartoitus 

Henkilöstö osallistuu ammattitaitoa 

edistävään koulutukseen 

Opisto osallistuu kaupungin 

arviointiin joka toinen vuosi 

1/2/3 pv per hlö 






Säännölliset henkilöstökokoukset 






Järjestää opetusta talousarvion 

puitteissa 

4.900/5.000/5.100 

5.000 oppituntia 


TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-06 


-07 


-08 

Talous 

arvio 

-09 

Talous 

arvio 

-10 

Opetustunnit 5.442 5.128 4.943 5.500 5.000 5.000 5.000 

Brutto-opiskelijat 2.492 2.365 2.503 2.600 2.600 2.600 2.600 

Netto-opiskelijat 1.402 1.418 1.410 1.400 1.400 1.400 1.400 

Osallistujat / 

/suomenkielinen väestö, 

% 

Käyttötalous, € 

29.7 29.5 29,5 23/26/ 

28 

26/28/ 

30 

TS 

-11 

26/28/ 

30 

TS 

-12 

26/28/ 

30 

Toimintamenot 392.295 387.363 424.955 443.553 470.722 470.722 470.722 

Tulot 64.830 71.873 80.538 67.600 73.000 73.000 73.000 

Netto 327.465 315.490 344.417 375.953 397.722 397.722 397.722 

Valtionosuus 192.967 192.418 207.141 222.439 

Työvuodet (5)14 (5)14 (5)14 (5)14 (5)14 (5)14 (5)14 

64

Nuorisosihteeri: 

Tiina Höylä-Männistö 

TOIMIALA: 

Nuorisotyö 


Pietarsaaren nuorisotoimi on kaksikielinen kaupungin organisaatio, joka ylläpitää toimivaa 

nuorisotilaa ja luo edellytyksiä nuorisotoiminnan järjestämiseen. Nuorisotoimi järjestää 

toimintaa nuorisotilan lisäksi myös kouluilla. Kaikessa toiminnassa korostuvat yhteistyö, 

tasavertaisuus, turvallisuus, kasvatuksellisuus, kansainvälisyys ja päihteettömyys. 

Toiminnalla on tarkoitus tukea nuorten sosiaalisten valmiuksien kehitystä sekä 

heidän itsenäistä kasvua. 


Nuorisotoimi ja sen nuorisojaosto toimivat koulutusviraston ja päivähoito- ja koulutuslautakunnan 

alaisuudessa. Toimintaympäristö on hyvä. Toimintapaikkoina ovat Tupakkamakasiinin 

lisäksi kaupungin yläasteet (Etelänummi ja Oxhamns). Yläasteilla toimiessaan 

nuoriso-ohjaajat organisoivat kerho- ja välituntitoimintaa sekä osallistuvat tarvittaessa 

koulun omaan toimintaan. Ohjaajaresurssien riittäessä kerho-toimintaa voidaan järjestää 

myös alakouluilla. Erityisnuoriso-ohjaajan työpanos on sidottu Jopo-projektiin. 

Jopo-projekti Etelänummen koululla ja Fix-projekti Oxhamnin koululla jatkuvat ainakin 

kevään 2010. Kesällä järjestetään alakoulujen oppilaille suunnattua teemaleiritoimintaa. 

Nuorten oman vaikutuskanava, nuorisovaltuusto, aloittaa kolmannen valtuustokautensa 

vuonna 2010. Nuorisovaltuusto on hallinnollisesti nuorisotoimen alaisuudessa, mutta 

saa toiminnalleen määrärahat kaupunginhallitukselta. Kansainvälisyys näkyy nuorisotoimessa, 

sillä EVS-harjoittelija työskentelee talolla kevääseen 2010 saakka. 


VAIKUTTAVUUS 




Tupakkamakasiinilla on 6 kerhoa/ 9 kerhoa/ 12 kerhoa 

riittävästi ohjattua kerhotoimintaa 

1.-9. luokkien 

oppilaille. 


65




Kannustaa ja ohjata nuoria Onnistuneita esim. Mahis - 

tavoitteelliseen (harrastus)toimintaan 

hankkeita 

1 / 3 / 5 han- 

ketta/vuosi 





Tupakkamakasiinin ja nuorisotoimen 

työkentän ja 

siihen liittyvien kysymysten 

tekeminen tunnetuksi kaupungissa. 

Koulujen ja nuorisotoimen 

yhteistyön kehittäminen 

Nuorisotoimintaan liittyvät 

asiat ovat esillä paikallisessa 

mediassa 4 / 6 / 10 kertaa 

vuoden aikana 

Nuorisotyöntekijät vierailevat 

yläasteiden vanhempainilloissa 

1 / 2 / 3 

Yläasteiden 7.luokkalaiset 

vierailevat Tupakkamakasiinilla 

85% / 90% / 

100% 


UUDISTUMINEN 




Toimivat työpaikkakokoukset 

Työpaikkakokoukset järjeslöstön 

ovat osa henkitetään 

8 / 10 / 12 kertaa 

työhyvinvointia vuodessa. 





Nuorisotoimessa panostetaan 

toimintojen arviointiin oidaan niiden aloittamisen 

Kerhot/ muut toiminnot arvi- 

ja kehittämiseen 

jälkeen. Arviointeja järjestetään 

1 / 2 / 5 kertaa vuodessa 


66





Nuorisotoimen taloutta tasapainoitetaan 

hankkimalla 1 / 2 / 3 hankkeelle vuoden 

Tavoitteena hakea rahoitusta 

lisäresursseja erilaisten aikana 

hankkeiden/ projektirahoitusten 

kautta 


TUNNUSLUVUT 

Ryhmäkoko/ ohjattu 

kerho/ T 



-06 

10 

hlöä/ 

ryhmä 


-07 

10 

hlöä/ 

ryhmä 


- 08 

8 hlöä/ 

ryhmä 

Talous 

arvio 

-09 

10 hlöä 

/ryhmä 

Talous 

arvio - 

10 

TS -11 TS-12 

10 10 10 

Kävijämäärä/ mittausviikko 

977 926 736 900 900 900 900 

/ T 

Tupis-kortin haltijoiden 

- - - - 40 60 100 

määrä 

Työvuodet 7,8 9,3 8 (+2) 8 (+2) 10 10 10 

Perustelut 

Työvuosissa Jopo- ja Fix-projekteissa työskentelevien nuoriso-ohjaajien sijaiset ovat näkyvillä 

vuosina 2008-2009 (+2). Työ jatkuu myös projektin päätyttyä, joten henkilömäärä on pidetty 

ennallaan myös vuosina 2010-2012. 

67

KULTTUURILAUTAKUNTA 

Virastopäällikkö: Guy Björklund 

Kulttuuritoimisto 

Kaupunginkirjasto 

Museo 

Vt. kulttuurisihteeri: 

Päivi Rosnell 

TOIMIALA: 

Yleinen kulttuuritoiminta 


Antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden monipuolisiin kulttuuripalveluihin. Järjestää, edistää 

ja tukea kulttuuritoimintaa Pietarsaaressa kuntien kulttuuritoiminnan lain mukaan. Järjestää 

asukkaille mahdollisuuksia saada taiteen perusopetusta ja muuta harrastajia tukevaa 

opetusta. Kulttuuritoimisto vaalii ja edistää kaupungissa yhdistys- ja kulttuurielämän 

runsautta. 


Toimintaa hoidetaan toistaiseksi tilapäisen henkilöstön avulla. 


VAIKUTTAVUUS 




Tarjota vaihtelevia ja laadukkaita 

kulttuuritapahtumia 

vanhoille ja nuorille. 

Järjestää kurssitoimintaa 

lapsille ja nuorille. 

Kulttuuritapahtumia 10 

kpl/20/25 

Lisätä osallistujien määrää 50 

/100/200 henkilöllä. 

Lapsia ja nuoria 2 kpl/ 8 /15. 

Täydet kurssit 10 hlö/17/25. 

Lisää kurssitarjontaa 2 kpl/ 

4/6. 

Tyytyväiset kurssilaiset. 


68




Säilyttää Runeberginviikon 

laatu ja määrä. 

Kehittää yhteistyötä kaupungin 

kulttuurilaitosten ja 

lähiseuden kesken. 

Jatkaa yhteistyötä Pedersören 

kulttuuritoimiston kanssa 

veteraanijuhlan järjestämisessä. 

Kulttuurimatkoja 2 kpl/ 4/6 





Lisätä asukkaiden osallistumista 

kulttuuritapahtumiin. 

Tukea kulttuuritoimintaa 

esim. hoitolaitoksissa. 

Järjestää kulttuurihankkeita 

hoitolaitoksissa, kouluissa 

ja päiväkodeissa. 

Saada yhdistykset osallistumaan 

ja auttamaan eri 

tapahtumissa. 

Parantaa kulttuuritiedotusta 

kaupungissa. 

Pitää suosittua kotisivua, 

jossa on tuoretta tietoa 

kaupungin kulttuuritapahtumista. 

Lisätä tapahtumien järjestäjien 

määrää tapahtumakalenterissa 

ja muutoin. 

60 hlö/125/150 

Kulttuuria hoidossa 1 

tapaht./2/4 

Kulttuuria koulussa 1 

tapaht./2/4 

Lehdistötilaisuus kuukausittain 

1/2/4 


Aktivoida yhdistyksiä. 





Markkinointi ja 

valtakunnallisen 

uutiskynnyksen ylittäminen 

(myönteinen palaute) 

Kerran vuodessa/2/3 kertaa . 

69

UUDISTUMINEN 




Asiakaspalvelun tehostaminen 

kotisivun avulla. Lippu- 

Vuodesta 2010 alkaen 

jenmyynti, ennakkovaraukset 

ja kurssiilmoittautumiset. 


Taidetoiminnan uudet tuotteet. 

1/2/3 vuodessa 






Yleisen kulttuuritoiminnan 

taloutta tasapainotetaan 

hankkimalla lisävaroja hankerahoitusten 

kautta. 

1/2/3 hanketta vuodessa . 

TUNNUSLUVUT 



-06 


-07 


- 08 


-09 


- 

10 

TS -11 

Runeberginviikko 3677 3870 4833 4556 

osallistujien määrä 

Taidetoiminta 

4 4 4 5 

ryhmien määrä 

Satubaletti 

40 28 35 35 

ryhmäkoko 

V. Sundin tuvan vuokraus, 

29 23 25 

vuokrausten 

määrä 

Koulupuiston ulko- 52 17 17 33 

näyttämön vuokraus, 

vuokrausten määrä 

Vanhan sataman 29 39 30 40 

VPK:n vuokraus, 

Vuokrausten määrä 

Työvuodet 2 2 2 2 2 2 2 

TS-12 

70

Perustelut 

Kulttuuritoimisto jatkaa toimintavuonna 2010 kulttuurialan myyntikanavien ja markkinoinnin 

kehittämistä sekä kulttuuri- ja taidetapahtumien järjestämistä ja välittämistä kaupungin 

asukkaille ja lähiseudulle. Ostopalvelujen kustannusten nousu ei mahdollista palvelutason 

kehittämistä. Sähköinen kulttuuriavustushakemus voisi helpottaa kulttuuriyhdistysten hakuprosessia. 

Yleisen kulttuuritoiminnan tehtävänä on luoda edellytyksiä kulttuuritoimijoiden toiminnalle. 

Ohjelmatarjonta tulee pääosin olemaan kaupallisten ohjelmatoimistojen järjestämä, mutta 

erilaiset järjestöt osallistuvat myös ja saavat osittain tukea kulttuuritoimistolta. Kolmannen 

sektorin kulttuuritoimijoilla on merkittävä rooli ohjelmatarjonnassa. 

Kulttuuritoimisto on saanut avustuksen Aktion Pohjanmaalta lasten ja nuorten harrastustoiminnan 

kehittämiseen ja laajentamiseen, erityisesti taiteen ja kulttuurin alalla. Kolmen vuoden 

aikana tutkitaan edellytyksiä lasten taidekouluun liittyvän yhteistyön rakentamiseen. 

Pohjanmaan Liitto sai vuonna 2009 opetusministeriöltä avustuksen Pohjanmaan lastenkulttuuriverkoston 

kehittämiseen yhdessä kuntien kanssa. Hanke on osa valtakunnallista Taikalamppu-hanketta, 

josta käytetään BARK-nimitystä Pohjanmaalla. Kulttuuritoimisto on mukana 

hankkeessa ja ohjausryhmässä. 

Kulttuuritoimisto etsii vastaisuudessakin seudulta hankekumppaneja kulttuurin kehittämiseksi. 

Kirjastotoimenjohtaja: Leif Storbjörk 

TOIMIALA: 

Kirjastotoiminta 


Kaupunginkirjaston on toimittava ajanmukaisena tietoyhteiskunnan yleisenä kirjastona siten, 

että fyysiset ja virtuaaliset palvelut tukevat ja vahvistavat toisiaan. Perinteinen kulttuuri- ja 

sivistystehtävä yhdistyy monipuoliseen tiedonvälitys- ja neuvontatehtävään. 

Toiminta perustuu voimassa olevaan kirjastolakiin ja kirjastoasetukseen. 

Visio on seuraava: Kirjasto keskipisteessä. Kaupungin paras tietokanava, missä asiakas on 

kuningas, tieto demokraattista ja lukemisen vapaus taattu. Kaupunginkirjastomme on 

kuuluttava Suomen yleisten kirjastojen parempiin ja kaksikielisten kirjastojen parhaisiin. 

71


Kirjaston virtuaalista puolta kehitetään: asiakasyhteyksillä verkon kautta, tietoverkkoyhteistyöllä, 

Internet-sivuilla ja Internet-portaaleilla. Uudentyyppinen kirjastoaineisto, jossa digitaalista 

aineistoa, tietokantoja, sähköisiä kirjoja ja muuta sähköistä aineistoa tulee yhä tärkeämmäksi. 

– Samalla korostetaan perinteisen kirjan merkitystä, ja muutaman vuoden ajan on saatu vetoapua 

maanlaajuisella Kirjatalkoot-hankkeella, joka on meneillään vuosina 2008–2010. 

– Itsepalvelutoimintoja lisätään. 

– Alueellisia ja/tai koko maata käsittäviä lisenssejä tarvitaan, jotta voitaisiin käyttää tarvittavia 

ulkoisia kirjastovoimavaroja ja tietokantoja. 

- Verkkopohjaista viitetietopalvelua, jossa vastaus saadaan välittömästi erilaisia vuorovaikutteisia 

menetelmiä käyttämällä. 

– Uusia logistiikkatoimintoja käytetään alueellisissa lainoissa. 

– Fredrika-kirjastojen pitkäaikaista yhteistoimintaa syvennetään entisestään sopivalla tavalla. 

– MARC21, kirjastoluetteloiden uusi kansainvälinen ja maata kattava rekisterimuoto, otetaan 

käyttöön. 

– Kaupungin matkailutoimisto ja infopiste toimivat kirjastotalossa vuoden 2009 toukokuusta 

lähtien. Tämä on tilapäinen ratkaisu. 

– Ydinkeskustaan uudet rakennukset, varsinkin kampuksen koulutuslaitokset. 


VAIKUTTAVUUS 




Aktiivisten lainaajien osuus 45% / 50% / 80% 

suuri 

Paljon kirjastokäyntejä >10/as. 

Hyvä lainaus 

18/as. 

Riittävät vuotuiset 

n. 9.700 kpl 

hankinnat 

Tarpeeksi henkilöstöä 

(mitta: per 1000 as.) 

min: 0,70 - 0,84 / real: 0,85- 

0,99 / max: >=1 





Markkinointi ja PR. 

Myönteinen palaute 

Näkyvyys verkossa. 

uutisoinnissa, myös maan 

Tyytyväiset asiakkaat. laajuisesti. 

Edustava talo Pietarsaaren Vasta muuttaneille järjestetään 

kaupungin keskustassa. infotilaisuus ja kiertokävely 

kirjastossa. 


72

UUDISTUMINEN 




Oppiva, motivoitunut, 

hyvinkoulutettu ja osaava 

henkilöstö, jolla on 

ammattiylpeyttä ja joustava 

asenne ja joka pystyy 4 / 5 / 6 

osallistumaan kirjaston eri 

kehittämishankkeisiin. 

Tarpeeksi paljon 

koulutuspäiviä 

henkilötyövuotta kohden 

Kansainvälinen MARC21- 

muoto otetaan nyt käyttöön 

Suomen kirjastoissa. Tämä on 

suuri haaste ja koulutustarve 

on suuri. 





Lisää vuorovaikutteisia Palvelumuotojen kehittäminen 

palvelumuotoja ja parempi Web 2.0 ja Kirjasto 2.0 - 

itsepalveluvalmius. 

hengessä. 


Kirjaston on toimittava 

aktiivisena innoituksen 

lähteenä kaikille, joita 

kiinnostaa kirjallisuus ja 

kulttuuri. 

Uusia tiedonvälitysmalleja 

otetaan käyttöön. 

Kysy kirjastonhoitajalta ja 

muita vastaavia sähköisiä 

palveluja. Äänitiedostoja, MP3, 

digitalisointia. 

Nykyiset lainausautomaatit 

vielä ahkerammassa käytössä 

Tutkitaan RFID-tekniikan 

mukanaan tuomia 

mahdollisuuksia. 

Paikallinen kirjasto – 

Kansalliseen Digitaalikirjastoon 

kuuluvan 

kaunokirjallisen portaalin 

näkyvä osa. 

73





Eräänlainen tehokkuus- ja 

kannattavuusindeksi voidaan 

laskea seuraavan yhtälön 

avulla: henkilöstökustannukset 

+ aineistohankintakustannukset 

/ fyysiset 

käynnit + kokonaislainaus 

Kaksikielisyyden, 

kaupunkiympäristön ja 

alueelliset näkökohdat 

huomioiden realistinen taso. 

Tilastovertailu: 

Pietarsaari 1,71 

Pohjanmaan maakunta 1,53 

Länsi-Suomen lääni 1,27 

Koko maa 1,27) 


Paljon fyysisiä käyntejä 

aukiolotuntia kohden. 

Pietarsaaressa n. 59, muualla 

maassa keskimäärin 39 





Kaupungin kirjastotoimi 

tarjoaa kunnan 

käyttökustannusten 

vaatimattomalla osalla 

peruspalvelua, joka vastaa 

lain vaatimuksia kunnan 

järjestämistä kirjasto- ja 

tietopalveluista. 

80 % suomalaisista käyttää 

kirjastojen palveluja. Käyttäjätutkimukset 

ovat osoit- 

tekeminen. 

Käyttäjätutkimusten 

taneet, että ihmiset ovat 

tyytyväisiä kirjastojen palveluihin. 

Myös muut kaupungin hallintokunnat 

hyötyvät voidessaan 

käyttää kirjaston 

palveluja. . 

Taloudelliset edellytykset kirjaston 

kehittämisen jatkamiseen. 

Kirjaston toimintojen 

tarkistaminen ja kehittäminen 

tehokkuuden ja korkean tason 

pitä-miseen ja säilyttämiseen. 


74

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-06 

Tilin- 

päätös- 

07 


- 08 


-09 


-10 

TS -11 

TS-12 

Lainaus 355307 348488 347198 380000 380000 380000 380000 

Lainaajia vuoden 9467 9294 9269 10800 10800 10800 10800 

aikana 

Fyysisiä käyntejä 229485 230842 211830 270000 270000 270000 270000 

Verkkokäyntejä 47551 52733 57828 100000 110000 120000 120000 

Lainoja/asukas 18,2 17,9 17,8 

Käyntejä (fyysisiä)/as. 11,8 11,8 10,8 

Työvuodet 19,6 19,3 19,8 20 20 19 19 

Perustelut 

Vähimmäistaso määritelty KP = Kirjastopoliittinen ohjelma ISBN 952-442-202-6 ja 

Peruspalvelut Länsi-Suomen läänissä 2006 ( Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisuja 

1/2007). Opetusministeriön julkaisusta Kirjasto on arjen luksusta selviää, että 80 % 

suomalaisista käyttää kirjaston palveluja. Muissa tapauksissa on käytetty koko maan 

tilastotietokannan tilastovertailuja (http://tilastot.kirjastot.fi). 

Koulu – kirjasto -yhteistyö pidetään kokonaisuutena katsottuna suhteellisen matalalla tasolla 

vuonna 2010 varojen puutteesta johtuen. 

Tavanomaiseen toimintaan arvioidaan kirjastoautomaation vuoteen 2012 jatkuvan jakson 

antavan mahdollisuuden palvelujen tehostamiseen ja uusien kehittämiseen lakisääteisen 

tehtävän pohjalta. Uusien itsepalvelurutiinien käyttöön otto vie kuitenkin aikaa, erityisesti 

kirjastoalalla, joka on ollut ja on edelleenkin luonteeltaan hyvin palveleva ja erittäin 

asiakasystävällinen. Aikaisintaan 2011 voidaan odottaa, että kirjastossa on varteenotettava 

määrä itsepalvelutoimintoja. 

Muuta 

Kaksikielisyys kuuluu kaupunginkirjastoon, ja se maksaa melkoisesti varastonpitona ja 

"kaksinkertaisina" hankintoina, kun monet nimikkeet on hankittava yhdenmukaisina sekä 

suomeksi että ruotsiksi. Alalla käytettävissä olevien teknisten apuvälineiden ansiosta 

toiminta voidaan kuitenkin pitää sekä asiakasystävällisenä että suhteellisen 

kustannustehokkaana. 

Virastopäällikkö /Museonjohtaja: 

Guy Björklund 

TOIMIALA: 

Museotoiminta 


Pietarsaaren kaupunginmuseon on voitava kertoa monipuolisesti kaupungin ja seudun historian 

pienistä ja suurista tapahtumista omille asukkaille ja vierailijoille. Sen on luotava ymmärtämystä 

ja suvaitsevaisuutta kaupungin asukkaiden kesken ja annettava heille terve kiinnittymiskohta 

yhteisöönsä. 

75

Museon pääasiallisin tehtävä on kerätä, säilyttää ja tutkia kaupungin henkistä ja aineellista 

kulttuuriperintöä ja tiedottaa siitä sekä kartuttaa ja kehittää olemassa olevia esinekokoelmia 

ja arkistoja. Museo on antikvaaristen asioiden asiantuntija museon toimialalla ja se avustaa 

kunnan ja valtion viranomaisia antamalla tietoa ja lausuntoja. 

Museo pyrkii olemaan alueen paras kulttuurihistoriallinen museo ja kuulumaan eturiviin Pohjanmaan 

laivanrakennuksen ja merenkulun alalla. Tupakkamuseota kehitetään koko maan 

erikoismuseoksi ja tärkeimpiin kuuluvaksi Euroopassa. 

Tulevaisuuden PIetarsaaressa museo on itsestään selvä toimija kaupungin kulttuurielämässä, 

kaupunkirakentamisessa, opetuksessa ja historian tutkimuksessa. 


Vuoden 2009 alusta vastuu kaupungin keskusarkistosta siirtyi museotoiminnalle. Koska 

vuodeksi 2009 ei palkattu arkistonhoitajaa, arkistotoimen hoitaminen ja kehittäminen on 

jäänyt vaille huomiota ja ainoastaan tarpeellisimmat asiat on hoidettu. 

Arkistosta vastaava arkistonhoitaja olisi palkattava mahdollisimman pian. 

Nanoqin intendentin mahdollinen palkkaaminen yhteistyössä kaupungin ja Pietarsaaren 

kaupunginmuseon kanssa laajentaisi ja muuttaisi museotoimintaa. 


VAIKUTTAVUUS 




Museon näyttelyjen, tapahtumien, 

arkistojen ja koko- 

real 12 000 kävijää 

elmien saavutettavuus. 


Kävijämäärän säilyttäminen 

hyvällä tasolla. 

Päivittäisen aukioloajan 

säilyttäminen. 

Museon kirjakokoelmien 

digitalisointi jatkuu. 

76




Hyvien yhteyksien pitäminen 

kaupungin ja alueen yhteistuotantonäyttelyä 

real: 12 

asukkaisiin tiedottavilla max: 4 omaa näyttelyä 

näyttelyillä, opastuksilla luennoilla, 

tapahtumilla, julkaisuilla. 


Pedagoginen toiminta; 

lastentapahtumat 

Osallistuminen Spotlightiin, 

Etelänummen jouluun, 

Jaakon päiviin. 

real: 1 800 kävijää 

Real: 1 500 kävijää 




Toimintaa museon 

ulkopuolella: luentoja ja 

näyttelyjä, kouluissa ja vanhainkodeissa. 

Itseopiskelumateriaalia. 


UUDISTUMINEN 




Täydennyskoulutusta ja Real: järjestää henkilöstölle 1- 

aktiivia TYKY-toimintaa 2 täydennyskoulutus- 

/ulkoilupäivää 





Jatkaa museon toiminnan Saada Nygårdin verstaan ulkoasun 

kunnostaminen valmiiksi. 

keskittämistä Isokatu 2:een 

ja 4:ään ja alueen 

kehittämistä. 


Perusnäyttelyjen jatkuvaa 

uudistamista. 

77




Kaupungin arkistotoimi, nykytilanteen 

kartoittaminen, 

uuden arkistosuunnitelman 

laatiminen. 




-06 


-07 


- 08 

Taousarvio 

-09 


- 

10 

Kävijämäärä, 

10 525 11763 12 073 12 000 12 000 

yksityiset 

Kävijämäärä, ryhmät 264 295 285 300 300 

Näyttelyitä, mukana 17 15 12 16 10 

järjestämässä 

Näyttelyjä, omia 6 5 6 4 4 

Työvuodet 8,6 8,6 8,9 8,9 8,9 

TS -11 

TS-12 

78

LIIKUNTALAUTAKUNTA 

Liikuntatoimenjohtaja: 

Tove Jansson 

TOIMIALA: 

Liikunta- ja urheilutoiminta 


Tavoitteena on taata kuntalaisten mahdollisuudet päivittäiseen liikuntaan ja kuntoiluun turvallisessa, 

kaksikielisessä ympäristössä , johon pääsee helposti. 

1. KUNTOLIIKUNTA 

Liikuntalaitosten ja ulkoilualueiden ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että ne vastaavat tarkoituksenmukaisesti 

seurojen ja kuntalaisten tarpeita. Voimavarojen jaettaessa avustuksina 

ja tukina kiinnitetään huomiota toiminnan laajuuteen, nuorisotoimintaan ja liikuntamuodon 

yhteiskunnalliseen merkitykseen. 

2. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA 

Yhteistyötä muiden liikunnanjärjestäjien kanssa kehitetään monipuolisen terveysliikuntatarjonnan 

aikaansaamiseksi ja terveyttä edistävästä liikunnasta tiedottamisen parantamiseksi. 

3. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA 

Kunnan tulisi taata kaikille ikääntyneille ja eri erityisryhmille mahdollisuus käyttää päivittäin 

ympäri vuoden liikenneväyliä ja liikuntapaikkoja, jotka ovat helposti saavutettavia ja turvallisia 

ja jotka houkuttelevat liikkumiseen. Päivittäinen liikunta lähiympäristössä on tärkeää varsinkin 

ikääntyneille, joiden näkö, kuulo ja liikuntakyky ovat heikentyneet. Lähiympäristössä 

on oltava kevyen liikenteen väyliä ja rakennuksia, joissa voi liikkua turvallisesti ja esteettömästi. 

4. KOULULIIKUNTA 

Koululiikunnan tarpeet on huomioitava siten, että koululaisilla on mahdollisuus monipuoliseen 

liikuntaan, harjoitteluun ja ulkoilun harrastamiseen. 

5. KILPA- JA HUIPPU-URHEILU 

Liikuntalaitoksia ylläpidetään siten, että kilpa- ja huippu-urheilu on mahdollista. Erityistä 

huomiota kiinnitetään seuroihin, jotka saavuttavat ansiokkaasti huipputuloksia kansallisella 

ja kansainvälisellä tasolla. 


Liikuntapaikkojen jatkuva kehittäminen terveys- ja kuntoliikuntaystävällisiksi kaikenikäisille 

liikkujille. 

79


VAIKUTTAVUUS 




Tyytyväisiä asiakkaita joka 85 % 

ikäryhmässä. 





Liikunnan ja urheilun aseman 

vahvistaminen Pietar- 

50 % 

saaressa ja lähikunnissa. 






Organisaation tehokkuus. 85 % 


TUNNUSLUVUT 



-06 


-07 


- 08 


-09 


-10 

TS -11 

TS-12 

Uimahalli, käyttäjiä 114207 116080 115852 117000 117000 117000 117000 

Salibandy, käyttäjiä 17675 19957 23272 24000 24000 24000 24000 

Tanssi- ja yläsali, 

13601 13217 8827 15000 15000 15000 15000 

käyttäjiä 

Tellus, käyttäjiä 109332 99087 116271 120000 120000 120000 120000 

Jalkapallo, tunteja 2075 1855 1980,5 2000 2000 2000 2000 

Yleisurheilu, tunteja 143 332 236 300 300 300 300 

Työvuodet 11,5 11,5 11,5 11,5 11,5 11,5 11,5 

80

Perustelut 

Liikuntapaikkojen käyttö on monipuolista ja laajaa. 

Koululaiset käyttävät yhä enemmän kaupungin liikuntapaikkoja. Joka päivä noin 250 oppilaalla 

on liikuntatunti, ja ulko- ja sisäliikuntapaikat ovat ahkerassa käytössä. Koulut eivät varaa 

ulkoliikuntapaikkoja, joten niiden käytöstä ei ole tilastoja. Arviolta noin 100-200 oppilasta 

käyttää ulkoliikuntapaikkoja päivittäin. 

81

TEKNINEN LAUTAKUNTA 

Tekninen johtaja: Heimo Toiviainen 

Hallinto 

Kaupunkisuunnittelu 

Talo-osasto 

Mittaus ja maakäyttö 

Kunnallistekniikka 

Tekninen johtaja 

TOIMIALA: 

Heimo Toiviainen 

Tekninen virasto 


Tekninen virasto 

- valmistelee kaupungin maa- ja kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri 

toimintojen kehittymisen edellytysten turvaamiseksi. 

- hallinnoi, rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupunkilaisten yhteistä 

omaisuutta kuten katuja, kevyen liikenteen väyliä, puistoja ja venesatamia sekä hallinnon, 

koulutuksen, kulttuurin, lastenhoidon ja vanhustenhuollon, urheilun, yhdyskuntatekniikan 

ym. tarpeisiin käytettäviä laitoksia ja rakennuksia sekä hoitaa metsäomaisuutta. 

- hoitaa kaupunkiympäristöä herkkätuntoisesti siten, että se kehittyy tasapainoiseksi 

kokonaisuudeksi 

- kehittää kaupungin julkisia tiloja (paikkoja ja rakennuksia) ja yhdyskuntatekniikkaa siten, 

että ne edistävät elinvoimaista kaupunkielämää 

Tämä tehdään yhteistyössä kaikkien kaupungin hallinnossa toimivien kanssa, yksityisten 

kansalaisten kanssa sekä erilaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten yhteisöjen 

kanssa. 


Kaupungin taloudellisen tilanteen vaikeutuminen tulee aiheuttamaan tekniselle virastolle 

voimakkaita haasteita selvitä palvelutehtävistään. Palvelutason laskua ei todennäköisesti voi 

välttää. Työyksiköt tulevat tämän vuoksi paneutumaan tuottavuuden parantamiseen ja työtapojen 

uudistamiseen. Jokainen työntekijä saa nyt erityisesti tehtäväkseen kehittää omia työtapojaan 

ja keskittyä ensisijassa tärkeysjärjestyksessä olennaisimpiin tehtäviin. 

82


VAIKUTTAVUUS 




Palveluiden saatavuuden ja 

laadun paraneminen. 

Kriittistä itsearviointia jatketaan, 

ja verrataan itsearvioinnin 

tulosta vuoden 2009 

arviointiin. 

Min: 

Itsearvioinnin tulos on samalla 

tasolla kuin vuonna 2009. 

Real: 

Itsearvioinnin tulos on hiukan 

parantunut 2009 tasosta. 

Max: 

Itsearvioinnin tulos on selvästi 

parantunut 2009 tasosta. 


Itsearviointi suoritetaan vuoden 

2010 joulukuussa. 




Teknisen viraston toimialan Min: 

tehokkuutta, tuottavuutta, Yhteistyö seudun kuntien 

palvelujen saatavuutta ja kanssa pysyy nykyisellä tasolla 

laatua lisätään seudulla ja kehitetään yhteishankintoja. 

seudun kuntien kanssa yhteisten 

Real: 

kehittämishankkei- 

Yhteistyö seudun kuntien 

den ja lisääntyvän yhteistyön 

kanssa kasvaa nykyisestä ja 

avulla. 

aloitetaan jokin uusi yhteinen 

kehittämishanke. 

Max: 

Yhteistyö seudun kuntien 

kanssa kasvaa merkittävästi. 



-07 



-06 


- 08 

Talous 

arvio 

-09 

Talous 

arvio 

-10 

TS -11 

Työvuodet 202 196 207,2 195 197 197 197 

TS-12 

83

Asemakaava-arkkitehti Ilmari Heinonen 

TOIMIALA: 

Kaupunkisuunnittelu 


Kaavoitusosasto valmistelee kaupungin kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri 

toimintojen kehittymisen edellytysten turvaamiseksi siten, että kaupunkirakenne pysyy 

kiinteänä, sekä huolehtii kaavoituksen, neuvonnan, koulutuksen, kontrollin ja 

viranomaislausuntojen avulla kaupunkirakentamisen ja kaupunkikuvan laadusta siten, että 

rakentaminen edistää yksilön hyvinvointia ja johtaa kanssakäymistä edistävään ja 

esteettisesti korkeatasoiseen yhdyskuntaan. 


Pietarsaaren väestön ikärakenne vaatii, että suunnittelussa joudutaan kasvavassa määrin ottamaan 

huomioon ympäristön laatu ”seniorinäkökulmasta”, esimerkiksi kaupungin keskeisten 

osien suunnittelussa. Samalla on kaavoituksella valmisteltava tilaa mahdollisille muuttajille, 

jotka työelämässä tulevat korvaamaan ns. suuret ikäluokat. 


VAIKUTTAVUUS 

6. Tiivis kaupunkirakenne 



Kaavoituksellinen valmius min: Kaavareservit pysyvät nykyisellä 

vastaa yhduskunnan rakentamistarvetta, 

tasolla. 

reservien riittäessä 

real: Kaavareservit kasvavat 

sekä asuntorakenta- 

toimintavuoden aikana. 

miseen että elinkeinoelämän 

max:Kaavoitustoiminta kattaa 

tarpeisiin. 

myös kaupunkiympäristön 

olennaista laadullista parantamista 

palvelevia suunnitelmia. 


2. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus 



Kaavoitusprossien 

Tiedotustoimintaa kehitetään 

avoimuutta kehitetään. 


84

4. Seudullinen kilpailukyvyn parantaminen 



Yhteinen näkemys seudullisista 

maankäytön tavoitteisnistyy. 

JASU-työn jatkovaihe käynta 


TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 

Talous 

arvio 

-07 


-06 


- 08 

Talous 

arvio 

-09 

Talous 

arvio 

-10 

TS -11 

Työvuodet 5 5 5 5 5 5 5 

TS-12 

Talonrakennuspäällikkö: Rune Hagström 

TOIMIALA: 

Talo-osasto 


- toimii vuokranantajana ja huolehtii siitä, että kaupungin eri hallintokunnilla on 

mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset toimitilat joko kaupungin omissa 

rakennuksissa tai vuokratiloissa 

- rakennuttaa, suunnittelee, isännöi, pitää kunnossa ja siivoaa kaupungin toimitilat ja 

rakennukset. 


Kehitystoimenpiteet kiinteistönhoitotoimissa ja kiinteistöjen kunnossapitävien investointien 

ympärillä jatkuu. 


VAIKUTTAVUUS 




Aikatauluseuranta: 

90 % sisällöstä 

Hyväksytty/toteutunut 


85








Käyttöasteen seuranta 90 % on vuokrattu 


14 Omistajaohjaus 



Ennakoiva pitkän tähtäimen Hoito-ohjelma otetaan 

kiinteistönhoito-ohjelma käyttöön vuoden 2010 aikana 


TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 

Talous 

arvio 

-09 

Talous 

arvio 

-10 

TS -11 

TS-12 

Asuinrakennukset 1688 1688 1254 1254 1254 1254 1254 

Hoitorakennukset 12463 12463 11848 11848 11848 11848 11848 

Konttorirakennukset 12690 12090 12065 12065 12065 12065 12065 



Hyväksytyt tavoitehintaarviot 

Tavoitehinta-arvio pitää 100 % 


-06 


-07 


- 08 

Museo- ja yleiset 

7576 7576 21872 21872 21872 21872 21872 

rakennukset 

Opetusrakennukset 43497 45000 47303 47303 47303 47303 47303 

Maatalousrakennukset 

390 390 190 190 190 190 190 

Muut rakennukset 13586 13586 18191 18191 18191 18191 18191 

Yhteensä (m 2 ) 91890 92793 112723 112723 112723 112723 112723 

Työvuodet 99 100 98 98 98 98 98 

86

Kaupungingeodeetti: 

Anders Blomqvist 

TOIMIALA: Mittaus ja maankäyttö 


Mittausosasto: 

- valmistelee kaupungin maapoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen 

kehittymisen edellytysten turvaamiseksi 

- kehittää ja ylläpitää kaupungin paikkatietojärjestelmää 

- pitää kaupungin kiinteistörekisteriä 

- hoitaa ja kehittää asemakaava-alueiden kiinteistönmuodostusta 

- hallinnoi kaupungin maaomaisuutta, hoitaa maanhankintaa ja maanluovutusta sekä 

kaupungin omistamia metsiä monikäyttösuunnitelman mukaisesti 


Verovapautta koskeva poikkeuslaki sai aikaan monta kiinteistökauppaa vuoden 2009 alussa. 

Valtion ja kaupunkien yhteinen kiinteistörekisteri on käytössä. 

Paikkatietojärjestelmän kehittäminen ja ylläpito jatkuu, uusina haasteina ovat KuntaGMLhanke 

ja uusi valtakunnallinen koordinaatisto Euref-Fin. 

Osastolla on vastuu vapaa-ajan asutuksen osoitejärjestelmän käyttöönotosta. 

Uusi verkkopohjainen paikkatietosovellus on käytössä. 

Maastopuolella GPS-tekniikka otetaan käyttöön. 


VAIKUTTAVUUS 

3 Aktiivinen elinkeinopolitiikka 



Asumiselle ja 

yritystoiminnalle tarjolla 

tarvittava määrä tontteja. 

Kaupungin tonttitarjontaa 

parannetaan. 

Kaupunginhallitus kiinnittää 

huomiota jatkuvaan 

akitiiviseen tonttipolitikkaan 

asuntojen rakentamista ja 

elinkeinotoimintaa varten 

sekä että turvataan myös 

vanhojen toimivien yritysten 

mahdollisuuksia kehittyä. 

Raakamaata hankitaan 

10 – 15 ha viiden vuoden 

sisällä, 2 – 3 ha vuodessa 

Uusia pientalotontteja 

tarjotaan: 

20 kpl - 25 kpl - 35 kpl 


87





Maapolitiikan tase 

Maanmyyntitulot ja 

positiivinen pitkällä 

tarkasteluvuoden uusien 

aikavälillä 

vuokrasopimusten 

pääomitetut (4 %) tulot 

ylittävät yhteensä 

maanostomenot 5-10 vuoden 

tarkastelujaksolla. 


TUNNUSLUVUT 



-06 


-07 


- 08 

Talous 

arvio 

-09 

Talous 

arvio 

-10 

TS -11 

TS-12 

Myyty maata 1000 € 300 774 237 200 250 300 300 

Ostettu maata 1000 € 357 366 55 200 250 300 300 

Puunmyyntitulot 1000 69 81 68 65 70 70 70 

€ 

Rekisteröity tontteja 96 103 63 80 80 80 80 

kpl 

Rekisteröity yleisä 

13 21 15 20 20 20 20 

alueita kpl 

Työvuodet 18 18 18,65 18 17 17 17 

Perustelut 

Tarkoituksena on että kaupungin tonttitarjontaa lisätään lähivuosina, mikä edellyttäisi suurempia 

työpanoksia koskien maakauppoja ja kiinteistönmuodostamista. 

Maakaupat riippuvat lyhyeellä tähtäimellä suoraan siitä, mitkä kohteet tarjotaan kaupungille 

ostettavaksi tai mitkä voidaan kauden aikana myydä. Tavoitetasoja on sen vuoksi hankala 

määrätä tarkasti. Kaupungin kannattaisi edelleen ostaa sellaisia tontteja joilla on 

kunnallistekniikka valmiina. 

Metsien aikaisemmat suuret hakkumäärät aiheuttavat sen että toimintaa on tällä hetkellä 

pakko keskittää harvennuksiin sekä metsienhoitoon, joka merkistee vähäisempiä 

taloudellisia tuloja. 

Työtehtävien määrä ja laatu mekitsee sitä että henkilöstömäärää on lähitulevaisuudessa 

pidettävä vakaana. 

88

Kaupungininsinööri Harri Kotimäki 

TOIMIALA: Kunnallistekniikka 


Kunnallistekninen osasto 

- rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupungin kadut, kevyen 

liikenteen väylät, torit ja muut yleiset alueet, puistot ja viheralueet, venesatamat sekä 

urheilu- ja virkistyslaitokset 

- tuottaa ja kehittää myös teknisen viraston muun palveluntuotannon tarpeisiin 

tukipalveluja kuten materiaali-, korjaamo, kone- ja kuljetuspalveluja 

- hallinnoi pysäköinninvalvontaa 


Henkilöstö ikääntyy ja vähenee samaan aikaan kun tehtävät lisääntyvät. 

Rakennuttamiseen tarvitaan uusia resursseja eläköitymisen ja tuotantotapamuutoksen 

takia. Katujen kunnossapitoon on siirretty talonrakennusosastolta yksi osa-aikainen 

työnjohtaja jakamaan tiemestarin vastuualueelle kuuluvia töitä. Virastossa on myös 

alustavasti keskusteltu puistometsien ja talousmetsien uudelleen jakamisesta 

mittausosaston ja kunnallisteknisen osaston kesken siten, että kaupunginpuutarhurin 

vastuualue kasvaisi käsittämään kaikki asemakaavoitetun alueen metsät. 


VAIKUTTAVUUS 




Turvallisempi ja sujuvampi Min: 

kaupunkiliikenne kevyen liikenneonnettomuuksien 

liikenteen väylien, katujen määrä ei kasva 

ja liikennejärjestelyiden Real: onnettomuudet 

pitkäaikaisen kehittämisen vähenevät 

kautta. 

Max: vakavien 

onnettomuuksien määrä 

laskee 


89




Asfaltoitujen väylien Min: korvaukset 

parempi kunto 

vastuuvahingoista eivät kasva 

Real: korvaukset 

vastuuvahingoista vähenevät 

Max: ei vastuuvahinkoja 



Investointien budjettikuri 



Hyväksytyt tavoitehintaarviot: 

lautakunnassa hyväksytyt 

Kaikki teknisessä 

Investointihankkeiden tavoitehinta-arviot pitävät. 

kustannusseuranta 

esitetään neljän viikon 

välein tekniselle 

lautakunnalle, joka 

tarvittaessa päättää 

korjaavista toimista 






Osa palvelutuotannosta Min: kaivuluvat 

rahoitetaan maksuilla Real: varusteiden käyttö 

(esim. luvat, 

Max: työvälineiden käyttö 

liikennemerkkien 

saatavuus jne) 


TUNNUSLUVUT 



-06 


-07 


- 08 


-09 


-10 

TS -11 

Työvuodet 73 74 78 74 74 74 74 

TS-12 

90

Perustelut 

Vaatimukset, että rakentamisen työtapaa tulee siirtää enemmän ostopalveluihin, tulevat 

lisäämään työmäärää suunnittelussa ja valvonnassa. 

Kaatopaikan sulkemista varten on kaupungin taseessa ollut määrärahavaraus. Tämä varaus 

ei tule riittämään ja lautakunnan tulee palata tähän määräraha-anomukseen kun käynnissä 

olevat neuvottelut ympäristöviranomaisten kanssa on käyty. 

91

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 

92


Sosiaali- ja terveysjohtaja: Pehr Löv 

TOIMIALA: Sosiaali- ja terveysvirasto 


Sosiaali- ja terveysviraston tehtävän voi tiivistää sanomalla, että se haluaa tarjota oikeaa 

apua - oikeaan aikaan - oikeassa paikassa - oikealla henkilöstöllä ja oikein kustannuksin. 


Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnan valtuustot hyväksyivät 

18.5.2009 kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaisen yhteistoimintasopimuksen, 

jolla kunnat muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen 

1.1.2010. Pietarsaaren kaupunki on isäntäkunta toiminnalle, joka järjestetään 

sosiaali- ja terveysvirastossa valtuustojen 18.5.2009 hyväksymän johtosäännön 

mukaisesti. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirretään muilta kunnilta Pietarsaaren 

kaupungin alaisuuteen 1.1.2010. 


VAIKUTTAVUUS 




Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaali- ja terveysvirasto sitoutuu 

työskentelee väestön hyvinvoinnin, 

terveyden ja hyvin- 

terveyden ja voinnin edistämiseen yhteistyössä 

toimintakyvyn 

muiden yhteiskunnal- 

turvaamiseksi ja parantamiseksi. 

listen palvelujen kanssa. Johminta-alueen 

Yhteistoitajat 

ja esimiehet ovat avainlisten 

asukkaille asemassa, jotta henkilöstö 

tarjotaan hyvää, oikeudenmukaista 

voi tuntea itsensä motivoitu- 

ja rajatonta neeksi ja osalliseksi ja jotta 

palvelua. 

se voi työskennellä tehokkaasti 

asetettujen tavoitteiden 

saavuttamiseksi. 

Johtoryhmä työskentelee 

osaavan henkilöstön aktiiviseksi 

rekrytoimiseksi. 


93

UUDISTUMINEN 




Sosiaali- ja terveydenhuollon 

yhdentäminen. Ehkäi- 

haluaa luoda suotuisan elin- 

Sosiaali- ja terveyslautakunta 

sevä työ ja terveyden edistämistyö 

painottuvat koko ta ja henkistä hyvinvointia 

ympäristön, edistää sosiaalis- 

ketjussa. 

sekä kannustaa väestöä terveellisiin 

elintapoihin. Tavoitteena 

on poistaa sellaisia 

elinympäristössä esiintyviä 

tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa 

terveyshaittaa tai -vaaraa. 







pitää tärkeänä, että 

kaikessa toiminnassa 

otetaan huomioon 

turvallisuus sekä laatu- ja 

kustannustietoisuus. 

Lautakunta haluaa tarjota 

henkilöstölle turvallisen 

työympäristön. 

Tuottavuutta analysoidaan 

tunnuslukuvertailujen avulla. 

Sosiaali- ja terveysvirasto selviytyy 

haasteesta laadun ja 

tuotantoprosessien jatkuvan 

kehittämisen avulla. Toimintaa 

koskevan raportoinnin on 

oltava jatkuvaa ja selkeää. 

Toiminnan ohjauksessa ja 

kehittämisessä hyödynnetään 

valtakunnallisia laatusuosituksia 

ja väestön terveyden 

mittareita. 

Johtoryhmä perehtyy hyviksi 

todettuihin menetelmiin 

("best practices") ja johtaa 

kehitystä niiden mukaisesti 


94





Huolehtia taloudellisten Sosiaali- ja terveyslautakunta 

kehysten rajoissa siitä, haluaa, että hoitopalveluja 

että kaikki asiakkaat tuotetaan pääasiassa oman 

saavat palvelua, turvallista hyvän ja tehokkaan toiminnan 

hoitoa ja kuntoutusta 

kautta, mutta niitä voi- 

viipymättä. 

daan ostaa, kun se on tarkoituksenmukaista. 


Kansliapäällikkö: 

Stefan Näse 

TOIMIALA: Hallinto 


Hallinto johtaa, yhteensovittaa ja tukee toimintaa siten, että sitä voidaan ylläpitää ja kehittää. 


Aikaisempien sosiaali- ja terveydenhuollon hallintojen erilaiset perustat ja käytännöt yhtenäistetään. 


VAIKUTTAVUUS 




Riittävän ja selkeän hallintojaon 

Hallintojako on määritelty 

määrittely 

Vahvistetaan yhtenäiset ja Päätösvaltaa on siirretty tarkoituksenmukaisessa 

riittävät perusteet päätösvallan 

laajuu- 

siirtämiselle 

dessa 

Vahvistetaan yhtenäiset ja 

riittävät perusteet päätösvallan 

siirtämiselle 

Päätösvaltaa on siirretty tarkoituksenmukaisessa 

laajuudessa 


95






käsittelee lähinnä 

linjauksia ja 

periaatepäätöksiä 





Useimpien henkilöstö- ja Siirto on toteutettu 

yksilöasioiden päätösvalta 

siirretään viranhaltijoille 


Henkilöstöpäällikkö: 

Päivi Stenman 

TOIMIALA: 

Sosiaali- ja terveysvirasto 


ks. Pietarsaaren kaupunki henkilöstöasiat 


ks. Pietarsaaren kaupunki henkilöstöasiat.. 


UUDISTUMINEN 




Henkilöstön osaamisen Laaditaan täydennyskoulutusstrategia. 

turvaaminen ja kehittäminen 

Järjestetään sisäisiä koulutuksia. 


96


Tavoitetaso 2010 


Täydennyskoulutusta ja 

osaamista tukevaa 

verkostoa kehitetään 

Henkilökunnan työkyvyn 

ylläpitäminen 


Täydennyskoulutuspäivien 

määrä sosiaali- ja 

terveydenhuollossa on 

keskimäärin 3-3,5/ työntekijä 

SIFKO-hankekokouksiin 

osallistuminen 

Sosiaali- ja terveydenhuollon 

henkilöstön sairaslomapäivien 

määrä vähenee. 




Oikeudenmukainen Käytäntöjen yhtenäistäminen 

johtajuus uudessa 

henkilöstöasioissa toteutuu 

isäntäkunnassa. 

suunnitellussa aikataulussa 






Tk-lääkäreiden ja hammaslääkäreiden 

Tk-lääkäreiden ja hammas- 

onnistunut lääkäreiden rekrytointia te- 

rekrytointi 

hostetaan. 


Varhainen rekrytointi 

Sijaispankin toimintaa 

tehostetaan sosiaali-ja 

terveysvirastossa. 

Tietoa annetaan sosiaali- ja 

terveydenhuoltoalasta 

perusopetuksen 

oppilaitoksille. 

Välitettyjen sijaisten osuus 

lisääntyy. 



-06 


-07 


- 08 


-09 


- 

10 

TS -11 

TS-12 

Työvuodet 

97

TERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2010 

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta-ajatus 

Sosiaali- ja terveysvirasto työskentelee väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn turvaamiseksi 

ja parantamiseksi. Yhteistoiminta-alueen asukkaille tarjotaan hyvää, oikeudenmukaista 

ja rajatonta palvelua. 

Terveydenhuollon toiminta-ajatus 

Isäntäkunnan sosiaali- ja terveysviraston terveydenhuoltosektori tuottaa Pietarsaaren 

seudun 

väestölle laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluja – ehkäisevää terveydenhoitoa, ihmisläheistä 

ja joustavaa perusterveydenhuoltoa sekä kiireellistä ja elektiivistä erikoissairaanhoitoa. 

Asiakaspalvelun kehittäminen 

Tyytyväiset potilaat ja omaiset. 

Potilaat tuntevat olevansa osallisia omassa hoidossaan. 

Potilailta ja omaisilta saatua palautetta seurataan jatkuvasti ja järjestelmällisesti. 

Nollatoleranssi ”läheltä piti”-tilanteiden suhteen. Seurataan Haipro-ohjelman avulla. Hoitoketjun 

heikkoudet selvitetään ja korjataan järjestelmällisesti. 

Syksyllä 2010 avataan päiväosasto, jolla on tilaa kuudelle syömishäiriöpotilaalle. 

Muun muassa psykiatrian ja avohoidon, mutta myös muiden sektorien tulevana haasteena 

on työskentely muista kulttuureista tulevien potilaiden parissa. Tarvitaan alan koulutusta ja 

ymmärtämyksen lisäämistä. 

Sähköinen lääkemääräys (e-resepti) otetaan käyttöön valtakunnallisen ohjelman mukaisesti. 

Prosessien ja työskentelytapojen kehittäminen 

Terveydenhuollon yhdentäminen 

Avohoidon hoitokäytännöt sovitetaan yhteen siten, että Uudenkaarlepyyn alueella ja Malmin 

yksiköissä noudatetaan yhtäläisiä hoitoperiaatteita (menettelytapakuvaukset ja laatukäsikirjat). 

Vuoden 2010 alussa laaditaan työprosessien tarkastamista koskeva suunnitelma ja työ 

kestää arviolta kaksi vuotta. Prosessia ja eri ammattiryhmien ja työtiimien välille syntyviä 

yhteistyövaikutuksia pidetään suuressa arvossa. Laatukäsikirjat päivitetään ja sovitetaan 

yhteen Uudenkaarlepyyn perusterveydenhuollon avohoitokäytännön kanssa. 

98

Työn organisointia perusterveydenhuollon avohoidon toimintalinjojen mukaisesti vahvistetaan. 

Valitaan eri hoitolinjojen vastuuhenkilöt (lääkärit ja hoitajat). Samalla aloitetaan terveyskeskuslääkäreiden 

toimenkuvan kehittämishanke muualta Suomesta saatujen kokemusten 

mukaisesti. 

Kuntien eri aluevastaanottojen välistä yhteistyötä lisätään työn tehokkuuden ja laadun parantamiseksi. 

Lääkinnällisten palvelujen eri yksiköissä (fysioterapia, toimintaterapia, röntgen, laboratorio 

ym.) toteutetaan vastaavanlainen yhteensovittaminen terveydenhuollon organisaatiomallin 

mukaisesti. Yhteensovittaminen koskee sekä henkilöstöä että toimintaa. 

Alueen diabeteshoidon resurssit sovitetaan yhteen, mutta tulevaisuuden haasteiden 

kohtaaminen vaatii lisäresursseja. Erityisten potilasryhmien (esim. sydän-, reuma-, silmä-, 

astma-, luukato- ja lapsipotilaiden sekä urologisten potilaiden) asiantuntijahoitajavastaanotto-järjestelmä 

tarkastetaan ja sovitetaan tarvittaessa yhteen kaiken yhteistoiminta-alueella 

olevan osaamisen hyödyntämiseksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. 

Päivystyksen ja useiden poliklinikkojen hoitajavastaanottoa kehitetään edelleen. Hygieniahoitajatoiminnot 

vahvistuvat vakinaisen hygieniahoitajan palatessa kokopäivätyöhön talousarvion 

mukaisesti. Hygieniahoitaja palvelee koko yhteistoiminta-aluetta. Kolpintien puhelinneuvonta 

ryhtyy asteittain palvelemaan koko yhteistoiminta-alueen väestöä. 

Avohoidon ja sairaalan erikoisalojen välisiä uusia yhteistyömuotoja, yhdentämistä ja konsultointitoimintaa 

selvitetään ja niihin kannustetaan nykyisten resurssien käytön optimoimiseksi 

ja oikean hoidon takaamiseksi oikeaan aikaan. 

Hoidon dokumentointi rakenteistetaan ja yhtenäistetään potilaskertomusjärjestelmän päivityksen 

yhteydessä hoitoprosessimallin mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen yhteisen ja toimivan 

potilastietojärjestelmän 2011 suunnittelu aloitetaan. 

Työterveyshuolto jatkuu entiseen tapaan. Kunnallisen liikelaitoksen perustamista valmistellaan 

vuoden aikana. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdentäminen 

Päihdehuollon ja mielenterveyshoidon sektorit ylittävän yhteistyön edellytykset parantuvat 

uudessa organisaatiossa. Sama koskee lastensuojelua, kouluterveydenhoitoa sekä lasten ja 

nuorisopsykiatrian toimintaa. 

Apuvälinepalvelut sovitetaan yhteen yhden apuvälinekeskuksen ja usean lainauspisteen periaatteen 

mukaisesti. Se toteutetaan parhaiten yhteistoiminta-alueen yhteisen hankkeen 

muodossa sekä apuvälineiden hankinnan, varastoinnin että apuvälineiden myöntämisperusteiden 

osalta. 

Lääkinnällisen kuntoutuksen ulkoisten ostopalvelujen käyttöaste kartoitetaan ja korvataan 

osittain omilla terapeuttiresursseilla. Yhteistoiminta-alueella laaditaan ja dokumentoidaan 

yhteiset kriteerit lääkinnällisen kuntoutuksen saamiseksi. Lääkinnällisen kuntoutuksen 

kautta fysioterapiaa ostopalveluna tarvitsevien vanhusten osuus vähenee. Omana palveluna 

annettu kotikuntoutus ja toimintakykyä ja kotona asumista tukeva ohjaus lisääntyvät. Resurssit 

kohdennetaan terveyden edistämistoimintaan ja ryhmätoimintaan. Alueen terveyskasvatustoimintaa 

suunnitellaan ja sovitetaan yhteen. 

Hoitoketjutyötä jatketaan ja Uusikaarlepyy yhdennetään prosesseihin niiltä osin, joilta se ei 

vielä ole ollut osallisena. Osa valmiiksi laadituista hoitoketjuista odottaa käyttöönottoa. Hoitoketjuja 

käytetään kaikissa hoitokontakteissa. 

99

Sosiaali- ja terveysviraston yhteisen portaalin laatiminen aloitetaan vuonna 2010. 

Henkilöstöresurssit 

Geriatrian osastot siirretään vanhushuoltoon ja yksi yleislääketieteen osasto jää terveydenhuollon 

alaisuuteen. Osastopotilaiden hoitoa kehitetään tiiviissä yhteistyössä osastojen 

kesken sekä terveydenhuollon yksikköjen kanssa. 

Pedersören ja Luodon alueiden terveydenhoitajat hoitavat kotisairaanhoidon tehtäviä vielä 

vuonna 2010, mutta suunnitelmaan sisältyy kotisairaanhoitotyön siirtäminen seudun 

yhteiseen ”kotihoidon” yksikköön. Mahdollisuudet vaativampaan kotisairaanhoitoon ja kaikenikäisten 

kotisairaanhoitoon säilytetään ja niitä kehitetään edelleen. Pietarsaaren kotisairaanhoito 

siirretään yhteiseen ”kotihoidon” yksikköön jo vuonna 2010, jolloin selvitetään 

ja tehostetaan käytännön yhteistyötä kotipalvelun kanssa. Kotisairaanhoidon laatukäsikirjat 

päivitetään ja tehdään yhteisiksi kotipalvelun kanssa. 

Hoitokodin ja päiväkeskuksen toiminta siirretään samaan tulosyksikköön kuin muut 

sosiaalihuollon psykiatriset asumisyksiköt, mikä mahdollistaa saumattomamman hoidon 

porrastuksen psykiatrisessa asumistoiminnassa. Pyrkimyksenä on säilyttää hyvä hoitoyhteistyö 

muun psykiatrian kanssa. 

Malmin siivousosasto kuuluu vuonna 2010 kokonaisuudessaan terveydenhuollon tulosyksikön 

alaisuuteen ja palvelee sekä terveydenhuollon että vanhushuollon vuodeosastoja. 

Vuoden alkupuoliskolla selvitetään, missä määrin siivousosasto kuuluu osana hoitoon ja 

missä määrin se voi kuulua muihin siivouspalveluihin Pietarsaaren kaupungin tukipalveluissa. 

Ei-lääkinnälliset tukitoiminnot yhdennetään isäntäkunnan organisaatioon lukuun ottamatta 

kiinteistöjä, jotka jäävät yhteistoimintaa koskevan sopimuksen mukaan nykyiselle omistajalle. 

Sisäisen henkilöstökoulutuksen yhteensovittamisella turvataan säännöllisen ja lakisääteisen 

koulutuksen saatavuus henkilöstölle koulutusmäärärahan vähenemisestä huolimatta. 

Lääkärien rekrytointi- ja perehdyttämisohjelma saatetaan valmiiksi ja otetaan käyttöön. 

Uuden organisaation muovaamista jatketaan vuoden aikana mm. johtamis- ja työskentelytapojen 

yhteensovittamisella. Toimiva tiedonvälitys, työpaikkakokoukset ja kehittämiskeskustelut 

tukevat henkilöstöä muutosprosessissa. Henkilöstöpoliittiset toimenpiteet ja hyvinvoinnin 

tukeminen yhteensovitetaan isäntäkunnassa henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaisesti. 

Yhteistoiminta-alueen henkilöstölle tarjottavan työterveyshuollon perusteet yhtenäistetään 

asteittain ja viimeistään vuonna 2011. 

Talous ja aineelliset resurssit 

Erittäin kireä talousarvio edellyttää tarkkaa seurantaa ja tiukkaa talousarviokuria vuoden aikana. 

Isäntäkunnan talousseurantaa kehitetään ja entisen MTHA:n perusterveydenhuollon 

osalta otetaan käyttöön uudet kuntalaskutustuotteet. 

Talousarviossa asetettujen säästötavoitteiden saavuttamiseksi laajennetaan kesäsulkemiset 

koskemaan myös lastenosastoa, naistentautien ja synnytysosastoa sekä äitiys- ja naistentautien 

poliklinikkaa, jotka suljetaan viideksi viikoksi. Aluevastaanottojen toiminta rajataan aikaisempaa 

vähempiin yksiköihin viiden viikon ajaksi. 

100

Rafaela-luokituksen mukainen optimaalinen hoitoisuusaste osastoilla 1-5. Päivystyksessä 

otetaan käyttöön Rafaela-hoitoisuusluokitus. Osastoilla 6-8 odotetaan luokitusjärjestelmän 

olevan luotettava käytettäväksi vuonna 2010. 

Harmaakaihileikkaukset vähenevät tasolle 300. 

Hoitotarvikkeiden myöntämisen perusteet tarkastetaan ja yhtenäistetään. 

Geriatrian ja yleislääketieteen osastojen kunnostus aloitetaan. Paikkamäärä vähenee 31 

paikkaan osastoa kohden jo kunnostustöiden alkaessa vuonna 2010. Osa toiminnasta sijoitetaan 

kunnostuksen ajaksi tilapäisesti Östanlidiin (n. 24 paikkaa). 

SOSIAALIHUOLTO 


Sosiaalihuolto 

Sosiaalihuollon toimialaan kuuluvat aikuissosiaalityö ja toimeentuloturva, lapsiperheiden 

palvelut, vammaishuolto ja päihdehuolto. Alueen sosiaalihuollon tehtävänä on turvata 

lainsäädännön puitteissa kuntalaisten hyvinvointi, tarjota riittävät lähipalvelut sekä turvata 

toiminnan ammattimaisuus. Muita tuki- ja palvelumuotoja sosiaalisten ongelmien 

ehkäisemiseksi, kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi sekä syrjäytymisen tai vielä kalliimman 

hoidon tai palvelun tarpeen ehkäisemiseksi ylläpidetään sosiaali- ja terveyslautakunnan 

vahvistamissa ja kuntien myöntämissä kehyksissä. Tämä toteutetaan toimivassa 

organisaatiossa, joka turvaa laadukkaan sosiaalihuollon. Henkilöstön ammatillista 

panosta leimaavat rajat ylittävä yhteistyö, tuki ja konsultaatio. 

Sosiaalihuollon päällikkö: Carola Lindén 

TOIMIALA: Aikuissosiaalityö ja toimeentuloturva 


Aikuissosiaalityöllä tarkoitetaan yksittäisille aikuisille suunnattuja sosiaalipalveluja, joiden 

tarkoituksena on edistää työtä ja terveyttä. 

Toimeentuloturvaa eli taloudellista tukea käytetään henkilön tai perheen toimeentulon 

turvaamiseksi, kun toimeentuloa ei kyetä turvaamaan muulla tavalla. Toimeentulotuki on 

lakisääteinen viimesijainen tukimuoto ihmisarvoisen elämän turvaamiseksi. 

101


Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. 

Perustoimeentulotuen kustannukset jaetaan puoliksi valtion ja kunnan kesken. Perustoimeentulotukeen 

sisältyvät perusosa, asumiskulut ja terveydenhuoltokulut. Täydentävään 

toimeentulotukeen luetaan esim. hoitomaksut, työmatkakulut, takuuvuokrat sekä 

lapsen harrastusmenot. 

Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan maksaa lakisääteisen toimeentulotuen lisäksi tilapäisessä 

kriisissä auttamiseksi sekä sen välttämiseksi, että asiakkaista tulee pitkäaikaisia 

toimeentulotuen saajia. Suosituksen mukaan ehkäisevän toimeentulotuen määrärahan 

tulee olla 3,3 % kokonaistoimeentulotuesta. 

Aikuissosiaalityön ja työvoimaviranomaisten välisenä yhteistyönä järjestetään kuntouttavaa 

työtoimintaa, joka on tarkoitettu yli 500 päivää työttömänä olleille. Yhteisen työvoiman 

palvelukeskuksen Intron kautta työmarkkinoille aktivoituva pitkäaikaistyötön voi 

saada valtion rahoittamaa työmarkkinatukea. Työmarkkinoille voi aktivoitua Kokkolan 

työvoimatoimiston alaisuuteen kuuluvan Retron kautta tai yksityisen tai kolmannen sektorin 

kautta. Passiivisten pitkäaikaistyöttömien, jotka eivät ota työtä vastaan, kustannukset 

jaetaan valtion ja kunnan kesken. Pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen on niin ollen 

kunnan taloudellisen edun mukaista. Huono työmarkkinatilanne on kuitenkin vaikeuttanut 

pitkäaikaistyöttömien työllistämismahdollisuuksia. 

Oravaisten pakolaiskeskus on ottanut vuosina 2008-2009 vastaan pakolaisia, jotka on sijoitettu 

Pietarsaareen, mutta he eivät ole toistaiseksi vaikuttaneet sosiaalikeskuksen toimintaan. 

Yhteistyölautakunnan päätös n. 50 kiintiöpakolaisen ottamisesta seudulle vuosittain 

saattaa vaikuttaa toimeentulotuen kustannuksiin elleivät kunnat huolehdi pakolaisten 

tehokkaasta kotouttamisesta yhteiskuntaan. 


VAIKUTTAVUUS 




Tyytyväiset asiakkaat Toimeentulotukiasiakkaiden 

kohtelua koskevassa kyselyssä 

yli 90 % tyytyväisiä 


UUDISTUMINEN 




Hyvä työilmapiiri ja hyvinvoivat 

sosiaalityöntekijät löstö. Runsas läsnäolo. 

Tyytyväinen ja terve henki- 

seudulla 


102



Toimeentulotukiasioiden oikeudenmukainen 

käsittely 

koko seudulla. 

Selkeät prosessit/ajantasaiset 

prosessikuvaukset toimeentulotukiasioiden 

käsittelystä. 



Hyvä tavoitettavuus ja asioiden 

nopea käsittely. kunnassa. Lakisääteisen 

Palveluyksiköt joka 

velvollisuuden täyttäminen 

siitä, että toimeentulotukiasioista 

tehdään päätös 

7 päivän kuluessa. 

Yhteisesti laadittujen toimeentulotukea 

koskevien periaatteiden 

käyttöönotto. Yhtäläiset 

työprosessit seudulla. 

Koko seudun yhteisten 

hakemuslomakkeiden käyttöönotto. 

Asiakasasioiden 

käsittelyä/ohjausta koskevat 

säännölliset kokoukset johtavan 

sosiaalityöntekijän 

kanssa. 

Yksi ajantasainen kuvaus 

aluetta kohden. 






Toimeentulotuen kustannukset 

pysyvät huomatta- 

< 55 euroa/asukas 

vasti maan keskitasoa pienempinä. 


Jatkuva pyrkimys aktivoida 

pitkäaikaistyöttömiä huonosta 

työmarkkinatilanteesta 

huolimatta. 

Pitkäaikaistyöttömistä aiheutuvien 

kustannusten pitäminen 

vähäisinä. 

103

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 2008 2009 2010 

Toimeentulotukea saavien talouksien 

määrä seudulla: 

Pietarsaari 556 630 630 

Luoto 49 40 50 

Pedersören kunta 97 110 115 

Uusikaarlepyy 96 110 115 

Työvuodet 

Sosiaalihuollon päällikkö 

Carola Lindén 

TOIMIALA: 

Lapsiperheiden palvelut 


Lapsiperheiden palvelut käsittävät lapsiperheille eri elämäntilanteissa tarjottavan tuen ja 

avun lastenvalvonnan, perhetyön ja lastensuojelun muodossa. 

Lastenvalvonnassa huolehditaan lapsen eduista isyysselvityksissä ja lapsen huoltoa, asumista, 

tapaamisoikeutta ja elatusta koskevissa sopimuksissa sekä adoptiossa ja huoltajan 

puuttuessa. 

Lapsi- ja perhekeskeisen työn tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen turvaaminen 

varhaisten ehkäisevien toimenpiteiden avulla sekä perheen omien voimavarojen 

vahvistaminen. 

Ehkäisevän työn avulla voidaan minimoida ja parhaassa tapauksessa estää haitat ja kustannukset. 

Työtä varten on oltava riittävästi ammattitaitoisia sosiaalityöntekijöitä ja perhetyöntekijöitä. 

Lisäksi tehokkaita ehkäiseviä toimenpiteitä varten vaaditaan ennen kaikkea 

toimialat ylittävää yhteistyötä muun lasten kanssa tekemisissä olevan henkilöstön 

kanssa, nuorten ja perheiden sekä äitiys- ja lastenneuvolahenkilöstön, lastenvalvonnan, 

päivähoito-, iltapäiväkerho- ja esikouluhenkilöstön, opettajien, kouluterveydenhoitajien, 

koulukuraattorien, lääkärien, poliisin, nuoriso- ja vapaa-aikaohjaajien ja psykologien ym. 

kanssa. Toimiva yhteistyö edellyttää määrätietoisuutta, yhteistä tavoitetta ja toimivaa 

tiedonvälitystä. 

Sosiaalityöntekijät antavat kotimaan ja kansainvälisiin adoptioihin liittyvää neuvontaa. 


1.1.2008 voimaan tullut lastensuojelulaki edellyttää laaja-alaista ja suunnitelmallista lastensuojelutoimintaa. 

Vuonna 2009 aloitettiin kunnallinen yhteistyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin 

yhteisen alueellisen suunnitelman laatimiseksi. Suunnitelman valmistuttua se 

hyväksytään kuntien valtuustoissa ja otetaan huomioon vuosittaisessa talousarviokäsittelyssä. 

104

Lastensuojelulaissa asetettujen kriteerien täyttämiseksi on lapsiperheiden parissa työskentelevällä 

henkilöstöllä oltava korkea koulutustaso. Lastensuojelulaki asettaa vaatimuksia 

työskentely- ja menettelytavoille, mikä on lisännyt sosiaalityöntekijöiden tehtävien 

laajuutta. Päätöksen lastensuojeluun kuuluvasta huostaanotosta vastoin asianomaisten 

tahtoa tekee nykyään hallinto-oikeus lastensuojelun johtavan viranhaltijan anomuksesta. 

Muut huostaanottopäätökset ja päätökset lapsen sijoittamisesta kodin ulkopuolelle 

tekee johtava viranhaltija. Poliittiset toimielimet eivät siis enää päätä huostaanotosta. 

Suulliset kuulemiset hallinto-oikeudessa ovat lisääntyneet, mikä on lisännyt 

sosiaalityöntekijöiden ja kaupungin lainopillisen asiamiehen työtaakkaa. Lastensuojelulaki 

vaatii erityisen rekisterin ylläpitoa tehdyistä lastensuojeluilmoituksista sekä kodin 

ulkopuolelle sijoitetuista lapsista. 

Lastensuojelun kehittämisyksikkö lopetti toimintansa 31.10.2009. Sen sijasta aloitettiin 

Pohjanmaan PerheKaste-hanke 1.11.2009. Hanke käsittää myös monikulttuurisen työn 

sekä kaksi erikoissairaanhoidon hanketta: tehohoitomalli ja resurssikoulu. Pietarsaaren 

seutu kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja valtionrahoitukseen liittyvissä 

asioissa Väli-Suomen miljoonapiiriin. Lisäksi Pietarsaari on hakenut EU-varoja pakolaistyön 

ja perhetyön kehittämistä varten. 

Pietarsaaren seudulla laaditaan parhaillaan toimintaohjelmaa lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. 

Sen laativat yhteistyössä eri viranomaiset, jotka ovat ammatissaan tekemisissä 

väkivallalle altistuneiden henkilöiden ja perheiden kanssa. 

Lasten elastustuen maksaminen sekä elatustuen perintä siirtyivät 1.4.2009 Kansaneläkelaitokselle. 

Kaikkien Pietarsaaren seudun kuntien sosiaalipäivystyspalvelut on ostettu vuoden 2008 

lopusta saakka pysyväisluonteisesti Vaasan kaupungilta. 


VAIKUTTAVUUS 


Toimialat ylittävä vastuu 

lasten ja nuorten hyvinvoinnista. 

Ehkäisevä hoito 

ja varhainen puuttuminen 

etusijalla. 



Hyvä tavoitettavuus ja riittävät 

resurssit 

nassa. Viimeistään seitsemän- 

Sosiaalityöntekijät joka kuntenä 

päivänä asian vireillepanosta 

päätetään, aloitetaanko 

selvitys. 

Selvitys valmistuu 3 kuukaudessa. 

Yhteistyön lisääminen muiden 

ammattiryhmien kanssa sekä 

perhetyön toimenpiteet. 

Pietarsaaren seudun yhteisen 

lastensuojelusuunnitelman 

laatiminen. 


105

UUDISTUMINEN 


Lastensuojelun kehittäminen. 



Hyvä työilmapiiri ja hyvinvoiva 

henkilöstö. 

työntekijöiden ja lastenvalvo- 

Sosiaalityöntekijöiden, perhejien 

toimiva seudullinen yhteistyö. 

Myötämäärääminen, työnohjaus, 

korkea läsnäoloprosentti. 

Pohjanmaan PerheKaste-ohjelman 

puitteissa. 






Johtavan 

Asiakastyön ja ammattitaidon 

sosiaalityöntekijän ja kehittäminen sekä konsultaatio, 

tuki ja osaamisen siirtä- 

Pietarsaaren ja 

naapurikuntien sosiaalityöntekijöiden 

säännölliset ja muissa asioissa 

minen lastensuojeluasioissa 

kokoukset. Seudun 

lastenvalvojien ja perhetyöntekijöiden 

säännölliset 

verkostokokoukset. 






Huostaanotoista ja kodin Ehkäisevän työn 

ulkopuolelle sijoittamisesta 

tehostaminen entisestään 

aiheutuvien kus- 

sekä yhteistyön 

tannusten väheneminen parantaminen avohuollossa 

ajan mittaan 


106

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 2008 2009 2010 

Sijoitettujen lasten lukumäärä seudulla 


Luoto 2 3 2 

Pederören kunta 6 7 8 


Lastensuojelutapausten lukumäärä avohuollossa 


Luoto 60 100 60 



Työvuodet 

Sosiaalihuollon päällikkö: 


TOIMIALA: Päihdehuolto 


Päihdehuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä päihdehuolto kunnassa esiintyvää 

tarvetta vastaavalla tavalla. Pietarsaaren seudun päihdehuolto on avohuoltopainotteista 

ja sen painopiste on A-klinikan toiminnassa. 

Lisäksi on oltava riittävät resurssit ehkäisevään työhön sekä niiden palvelujen 

ostamiseen ulkopuolelta, joita seudulla ei kyetä tuottamaan itse. 

Yhteistyön avulla sekä myöntämällä avustusta kolmannen sektorin päiväkeskustoimintaa 

varten voidaan päihteiden väärinkäyttäjille tarjota tukitoimintaa ja kannustaa heitä 

raittiimpaan elämään. 


Pietarsaaren A-klinikka palvelee koko seutua. A-klinikalla on kuitenkin vaikeuksia etenkin 

nuorten asiakkaiden hoitotarpeiden täyttämisessä, koska tarve on lisääntynyt ja 

muuttanut luonnettaan. Nuorten asiakkaiden päihteiden väärinkäyttö on laajentunut alkoholista 

hasikseen, amfetamiiniin ja myös raskaampiin huumausaineisiin. Nuoret väärinkäyttäjät 

eivät myöskään sovellu perinteisiin kuntoutuslaitoksiin, joilta kunnat ostavat 

palveluja, ja lisäksi he tarvitsevat moninkertaisesti pidempiä hoitoaikoja. Tuon tarpeen 

täyttämiseksi vaaditaan huomattavasti enemmän kuntoutusmäärärahaa. Raskaana olevat 

väärinkäyttäjät ovat uusi ilmiö. Heidän hoitonsa on pitkäaikaista ja kallista ja vaatii oman 

kustannuspaikan talousarvioon. 

107

Jo pitkään on toiveena ollut avohuoltoa täydentävä päiväkeskus. Kolmas sektori on ylläpitänyt 

kuluvan vuoden alusta päiväkeskustoimintaa yhtenä päivänä viikossa kaupungin 

maksaman vuokra-avustuksen turvin. Toive A-klinikan työtaakan helpottamisesta ei ole 

kuitenkaan toteutunut. 

Uudessakaarlepyyssä on järjestetty noin kymmenen vuoden ajan vastaavanlaista toimintaa 

takuuyhdistyksen johdolla. Takuuyhdistystä ylläpitävät vapaaseurakunnat kunnan 

avustuksella. Toiminta koostuu päiväkeskuksesta, jossa on mahdollista ruokailla omakustannushintaan, 

ja sitä on täydennetty kuntouttavalla työtoiminnalla. Yhteistyö kunnan 

kanssa toimii hyvin ja toiminnalla on merkittävä tehtävä päihteiden väärinkäyttäjien 

tukipylväänä. 


VAIKUTTAVUUS 




Hyvä tavoitettavuus Vastaanottoaika viikon kuluessa 


UUDISTUMINEN 




Päiväkeskus helpottamaan Saada aikaan päiväkeskustoimintaan 

perinteisen asiakaskunnan 

liittyvä toimiva yh- 

parissa tehtävää työtä teistyö kolmannen sektorin 

kanssa 






Selkeästi määritellyt valtuudet 

ja vastuualueet toimintavastuu suoraan A-kli- 

Päihdehuollon talousarvio- ja 

nikan alainen. 

Väärinkäyttäjien 

asumispalvelut sekä toimintaavustus 

kolmannen sektorin 

päiväkeskustoimintaan A-klinikan 

alaisuudessa. 


108



Yhteistyön kehittäminen kolmannen 

sektorin päiväkes- 



Perinteisen asiakaskunnan 

laitoshoidon kustannusten 

supistaminen 

kustoiminnan kanssa 

Talousarvioon oma kustannuspaikka 

nuorille sekä 

raskaana oleville 

päihteiden väärinkäyttäjille 

Taloudelliset mahdollisuudet 

ensikoti Iidan käyttämiseen 

sekä uusi kuntoutuskoti raskaiden 

huumeiden käyttäjille 


TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-08 


-09 


-10 

A-klinikan käyntien ja asiakkaiden lukumäärä: 

2008 2009 2010 

Pietarsaari 474/6976 450/8000 470/7000 

Luoto 8/47 10/35 10/35 

Pedersören kunta 32/383 35/400 35/400 

Uusikaarlepyy 22/ 25/150 25/150 

Päihdehuollon kuntoutushoito ostopalveluna; 

hoitovuorokausien määrä: 


Luoto 0 30 30 



Työvuodet 

109

Sosiaalihuollon päällikkö: 


TOIMIALA: Vammaishuolto 


Vammaispalvelut on turvattu lailla sekä lakisääteisten subjektiivisten oikeuksien että 

myönnettyjen taloudellisten kehysten kautta. Tavoitteena on, että vammaiset elävät 

mahdollisimman mielekästä ja itsenäistä elämää omista resursseistaan käsin ja painopiste 

on avohuollon tukitoimenpiteissä. 

Psyykkisesti vajaakuntoiset oppivat ottamaan mahdollisimman pitkälti vastuun omasta 

elämästään tuen, ohjauksen ja kannustuksen avulla. Psyykkisesti vajaakuntoisia aktivoidaan 

ja sosiaalistetaan päivätoiminnan avulla. Mielekkääseen tekemiseen osallistuminen 

antaa elämänlaatua ja tunteen sosiaaliseen yhteisöön kuulumisesta. Tukitoimenpiteiden 

avulla ehkäistään kalliimman hoidon tarvetta. 


Vammaishuollon asiakasmäärä on lisääntynyt lasten aktiivisemman ja varhaisemman 

diagnostisoinnin ja terveydenhuollon jatkuvan kehityksen myötä. Hoidon ja palvelujen 

suunnittelu saattaa olla aikaa vievä prosessi, koska vammat ovat yleensä hyvin monisäikeisiä. 

Vammaisilla on ollut 1.1.2007 lukien subjektiivinen oikeus päivätoimintaan, mikä vaikuttaa 

menoihin ja on otettava huomioon talousarvion suunnittelussa. Vaikeavammaisilla 

on ollut 1.9.2009 lukien subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan, mikä vaatii 

talousarviomäärärahan lisäämistä ja toiminnan järjestämiseen liittyviä työpanoksia. Sopivien 

henkilökohtaisten avustajien löytäminen tulee olemaan haasteellista. Vammaispalvelulain 

uusia muutoksia on myös velvollisuus käsitellä palveluhakemus 7 päivän kuluessa 

sekä antaa päätös asiasta 3 kuukauden kuluessa. 

Kevakoti ei kykene tarjoamaan riittävästi paikkoja suomenkielisille kehitysvammaisille, 

joten on täytettävä uusien asumispaikkojen tarve. Tarpeeksi on arvioitu 5-6 uutta paikkaa 

ja suunnittelun yhteydessä otetaan huomioon myös seudulla olevat tarpeet. Rakennusselvitys 

laaditaan yhteistyössä teknisen viraston kanssa. Kevakodin tarjoaman lomahoidon 

käyttöaste on 100 % ja se on erittäin tärkeä tukimuoto omaisille. Vuonna 2008 

täytyi yksi henkilö sijoittaa pysyvästi lyhytaikaishoidon yksikköön, mikä on vähentänyt 

mahdollisuuksia tarjota lomahoitoa kotona asuville. 

Ostopalveluna hankittava lomahoito on lisääntynyt Pietarsaaressa huomattavasti ja lisää 

niin ollen vammaishuollon kustannuksia. 

Suomenkielisen toimintakeskuksen vuokrasopimus päättyy huhtikuussa 2012. Suurempien 

ja vammaisille paremmin soveltuvien tilojen etsintä kaupungista on aloitettu. Vielä 

ei ole löydetty sopivia tiloja. 

Yhteistyössä vanhushuollon kanssa voitaisiin mahdollisesti suunnitella suurehko kokonaisuus, 

johon kuuluisi asumisyksikkö ja työkeskus, koska vammais- ja vanhushuolto 

käyttävät yöaikaan yhteisiä henkilöstöresursseja. 

Runsaasti hoivaa tarvitsevien asiakkaiden määrä lisääntyy vammaishuollossa. Erityisesti 

voidaan todeta lisäys niiden nuorten henkilöiden määrässä, jotka tarvitsevat jatkuvaa 

tukea ja ohjausta suoriutuakseen päivittäisistä toimistaan ja voidakseen elää mahdollisimman 

itsenäistä elämää. 

110

Vuonna 2010 kootaan seudun kaikkien kuntien psyykkisesti vajaakuntoisiin liittyvät toimialat 

vammaishuollon piiriin: palveluasumisyksiköt Harmony ja Ankaret, joissa on myös 

päivätoimintaa, sekä päiväkeskukset Träffen ja Lillhaga. Toiminta-alueeseen liittyvät 

myös MTHA:n hoitokoti ja päiväkeskus. Tavoitteena on saada aikaan parempi yhteisvaikutus 

ja hoidon porrastus Pietarsaaren yksikköjen välille sekä lisätä yhteistyötä koko 

seudulla. 


VAIKUTTAVUUS 




Vammaisille ja kehitysvammaisille 

tarjottavien palvekaisen 

potilaan hoito- ja pal- 

Asiakkaiden hyvä kohtelu. Jolujen 

laadukkuus 

velusuunnitelma päivitetään 

vuosittain ja hoidontarvetta 

seurataan säännöllisesti. 

Palvelua oikealla tasolla 

oikeaan aikaan. Hyvät 

arvosanat asiakaskyselyissä. 


UUDISTUMINEN 




Henkilöstön täydennyskoulutus 

ja erityisalat sosiaatuspäivää 

henkeä kohden 

Vähintään 3 täydennyskoululityöntekijöille 

vuodessa ammattitaidon, luovuuden 

ja hyvän palvelutason 

kehittämiseksi 






Palvelun saaminen 7 päivän Asian käsittely aloitetaan 

kuluessa 

viikon kuluessa ja saatetaan 

päätökseen 3 kuukauden 

kuluessa 


111




Yhtäläinen palvelutaso seudulla Yhteisten toimintalinjojen 

käyttöönotto vammaispalveluissa 

Seudun vammaishuollon sosiaalityöntekijöiden 

Konsultaatio, tuki ja asioipaamiset 

säännölliset taden 

oikeudenmukainen 

käsittely 


Psyykkisesti vajaakuntoisten asumisyksikköjen/päiväkeskusten 

vastuuhenkilöiden säännölliset 

tapaamiset 

Ajatusten vaihto toiminnan 

kehittämistä sekä asiakkaiden 

ja henkilöstöresurssien 

oikeaa porrastusta 

koskevissa asioissa 





Tukitoimintojen tarjoaminen Itsenäisyyden ja avohuollon 

edistäminen mahdollisimman 

pitkälti 

Psyykkisesti vajaakuntoisten Kalliin laitoshoidon tarpeen 

vähentäminen 

asumispalvelujen ja tukitoiminnan 

ylläpitäminen 


Vanhushuollon päällikkö: 

Eivor Back 

TOIMIALA: Vanhushuolto 


Tavoitteena on tarjota laadukasta ja kustannustehokasta alueellista vanhushuoltoa. 

Vanhushuollon pääpaino on avohuollossa, jossa vanhuksilla on mahdollisuus elää ja 

asua itsenäisesti turvallisissa olosuhteissa. Aktiivinen panostus avohuoltoon on välttämätön 

huolto- ja hoivapalvelujen lisääntyvään kysyntään vastaamiseksi. Tukitoimenpiteitä, 

kuten kotihoitoa ja tukipalveluja, myönnetään yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. 

Asumisyksikössä hoidettavien vanhusten on voitava elää sisällökästä ja virikkeellistä 

elämää, jossa hyödynnetään yksilön omia voimavaroja. 

112

Vanhushuollossa käytetään hoidon porrastusta ja hoidon suunnittelua, jotta hyvän hoidon 

tarve voidaan täyttää myönnettyjen voimavarojen puitteissa. 


Vanhushuolto on lähivuosina suurien haasteiden edessä. Neljän kunnan vanhushuollon 

yhteensovittamisen lisäksi vanhusten määrän voimakas lisääntyminen asettaa vaatimuksia 

ennakoivalle ja määrätietoiselle suunnittelulle. Vuonna 2010 asetetaan etusijalle 

seudun tarpeiden ja voimavarojen kartoittaminen sekä hoitoketjujen että kustannusten 

tehostamiseksi. Laaditaan yhteiset toimintalinjat ja periaatteet oikeudenmukaisten ja 

tasavertaisten palvelujen tarjoamiseksi seudulla. 

Vanhushuolto tarjoaa seudulla seuraavat toimintamuodot 1.1.2010 lukien: 

- KOTIHOITO, tavoitteena on muodostaa kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteisiä työtiimejä. 

Kotipalvelua annetaan vammaisille, erityisryhmille ja 18 vuotta täyttäneille pitkäaikaissairaille 

sekä vanhuksille, kun taas kotisairaanhoito palvelee kaikkia ikäryhmiä. Kotisairaanhoito 

käsittää myös vaativan kotisairaanhoidon. 

- TUKIPALVELUT, käsittävät mm. ateriapalvelut, kylvetyspalvelut, turvapuhelimen, vaatehuollon, 

kuljetukset. Maksut ja palvelutarjonta yhtenäistetään vuonna 2010. 

- OMAISHOIDON TUKI, suunnattu yli 65-vuotiaille vanhushuollolle myönnetyn määrärahan 

puitteissa. Tuki yhtenäistetään vuonna 2010. Vuoden aikana on pyrkimyksenä aloittaa 

yhteisten toimintalinjojen soveltaminen hakemuksissa, päätöksissä ja lomahoidossa. 

- PÄIVÄKESKUSTOIMINTA, kotona asuville vanhuksille suunnattua toimintaa, annetaan 

asumispalveluyksiköissä ja hankitaan ostopalveluna Pietarsaaren vanhusten ystävät 

ry:ltä. Toimintaa kehitetään lähivuosina siten, että sitä suunnataan suuremmassa määrin 

muistihäiriöistä kärsiville henkilöille. 

- MUISTIPOLIKLINIKKA, alueellista yhteistyötä muistihäiriöistä kärsivien vanhusten ja heidän 

omaistensa tukemiseksi. Koostuu lääkärin, sairaanhoitajan ja muistineuvojan tiimistä. 

Toimintaa kehitetään vuoden aikana. 

- INTERVALLIHOITO JA KUNTOUTUS, kotona asumisen tueksi annetaan asumisyksiköissä 

ja vuodeosastoilla intervallihoitoa ja kuntoutusta. Fysioterapeutit tekevät kotikäyntejä 

varmistaakseen kodin turvallisuuden. Toiminnassa on keskityttävä vanhuksen kodin turvallisuuden 

parantamiseen. 

- PALVELUASUMINEN JA TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN toiminnan omissa asumisyksiköissä: 

Esselunden, Pedersheim (Selma), Hagaborg, Koivurinne, Ida & Emil, Sandlundenin 

palvelukoti sekä ostopalvelut yhdistyksiltä ja Pietarsaaren, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn 

yksityisiltä hoitopalvelujen tuottajilta. Dementiahoitoa annetaan Pedersheimissä 

(Alina), Hagaborgissa ja Roslundenin dementiakodissa sekä Aurinkorinteellä, joka muutetaan 

palveluasumisyksiköksi 1.4.2010. 

Pietarsaaren kaupunki saa 1.4.2010 16 uutta asumispaikkaa ostopalveluna Folkhälsanilta. 

Vanhushuollon yhteistyöryhmä on selvittänyt asumispaikkkojen lisätarvetta Pietarsaaressa 

ja ehdottaa vielä 46 paikan hankkimista. 

113

- PITKÄAIKAISHOITO vanhainkodeissa; Purmohemmet, Pedersheim (Frida), Hagalund, 

Sandlundenin vanhainkoti, Aurinkorinne (1.4.2010 saakka) ja MTHA:n ja Uudenkaarlepyyn 

tk:n vuodeosastot sekä pitkäaikaishoidon ostopalvelu Folkhälsanilta. Hagalundin 

kunnostaminen aloitetaan vuonna 2010 ja yksi osasto muutetaan palveluasumisyksiköksi. 

Myös MTHA:n vuodeosastot kunnostetaan vuosina 2010-2011. 


VAIKUTTAVUUS 




Yhteisten kriteerien ja menettelytapojen 

laatiminen 

ja käyttöönotto yhteistoiminta-alueella 

Hyvä laatu ja kunkin asiakkaan 

palvelu oikealla tasolla 

Käytetään Raiarviointijärjestelmää 

Palvelujen ja maksujen yhtenäistäminen 

vuonna 2010 

Laaditaan henkilökohtaiset 

hoitosuunnitelmat ja hoidon 

tarvetta seurataan tarvittaessa 

tai 2 kertaa vuodessa 


Toimivien hoitoketjujen laatiminen. 

Sijoitushoitajan palkkaaminen 

ja yhteisen hoidonsuunnitteluryhmän 

muodostaminen 

vuonna 2010 

Geriatrisen hoidon ja dementiahoidon 

kehittäminen 

Toimiva laatujärjestelmä 

Muistipoliklinikka, jossa lääkäri 

ja sairaanhoitaja 

Geriatriaan erikoistuvien lääkärien 

koulutusyksikkö 

Seudun kotihoidon yhteisen 

käsikirjan laatiminen 

114




Mahdollistaa omassa kodissa 

asuminen mahdolli- 

kotonaan vuonna 2012 

90 % yli 75-vuotiaista asuu 

simman pitkään 


Painotetaan vanhuksen 

osallisuutta vanhushuollossa 

MTHA:n potilaspaikkojen 

vähentäminen hoitoympäristön 

koon vuoksi 

Vanhukset saavat elämänlaatua 

ja mielekkyyttä arkeensa 

Mahdollistaa omassa kodissa 

asuminen mahdollisimman 

pitkään 

Painotetaan vanhuksen 

osallisuutta vanhushuollossa 

MTHA:n potilaspaikkojen 

vähentäminen hoitoympäristön 

koon vuoksi 

Vanhukset saavat elämänlaatua 

ja mielekkyyttä arkeensa 

Ehkäisevät kotikäynnit vuoden 

aikana 75 vuotta täyttäville 

järjestetään samalla tavoin 

koko seudulla 

Säännöllinen yhteydenpito 

kuntien vanhusneuvostoihin 

Kunnostus aloitetaan vuonna 

2010 ja tavoitteena on enintään 

30 potilasta/osasto 

Kuntouttava näkökulma vanhusten 

hoidossa 

Painotetaan "apua omatoimisuuteen" 

sekä aktivointia ja 

askarointia 

Kerran vuodessa järjestetään 

tapaaminen kunkin asukkaan 

omaisten kanssa 

90 % yli 75-vuotiaista asuu 

kotonaan vuonna 2012 

Ehkäisevät kotikäynnit vuoden 

aikana 75 vuotta täyttäville 

järjestetään samalla tavoin 

koko seudulla 

Säännöllinen yhteydenpito 

kuntien vanhusneuvostoihin 

Kunnostus aloitetaan vuonna 

2010 ja tavoitteena on enintään 

30 potilasta/osasto 

Kuntouttava näkökulma vanhusten 

hoidossa 

Painotetaan "apua omatoimisuuteen" 

sekä aktivointia ja 

askarointia 

Kerran vuodessa järjestetään 

tapaaminen kunkin asukkaan 

omaisten kanssa 

115

UUDISTUMINEN 




Henkilöstön osaamisen kehittäminen 

ja ylläpitämi- 

päivää/työntekijä/vuosi 

Täydennyskoulutusta 3-10 

nen 

Vuosittaiset esimies-alaiskeskustelut 

Työpaikkakokoukset/henkilöstökokoukset 

kerran kuu- 

Henkilöstön hoitoosaamisen 

kohottaminen 

Henkilöstön toiminnallisen 

työympäristön tarpeelliset 

parannukset 

Henkilöstö viihtyy työssään 

kaudessa 

Vapautuvien apulaisen/kotiavustajan 

toimien muuttaminen 

lähihoitajan toimiksi 

Riittävät resurssit apuvälineisiin 

ja henkilöstön ergonomiakoulutukseen 

sekä tarkoituksenmukaisten 

tilojen tarpeen 

täyttäminen 

Sairauspoissaolojen väheneminen 





Yhteinen kotihoito 

Vuonna 2010 laaditaan kotipalvelun 

ja kotisairaanhoidon 

yhteiset työmenetelmät 

Muodostetaan yhteiset työtiimit 

Dementiahoitoa kehitetään Muistipoliklinikka koordinoi 

seudun dementiahoitoa 


116



Toiminnan laadunvarmistus 



Henkilöstöpoliittiset panostukset, 

Vuonna 2010 laaditaan eri 

jotka tähtäävät hoitolaitosten henkilöstömi- 

hoidon resurssien riittävyyteen, 

toituksen vahvistetut tavoit- 

joka turvaa osaavan teet 

henkilöstön saatavuuden Koko henkilöstölle laadittu 

myös tulevaisuudessa tehtävänkuvaukset 

Vanhushuollon aktiivinen 

markkinointi koulutusyksiköille 

sekä messuille osallistuminen 

Toimivien työskentelymenetelmien 

ja prosessien laatiminen. 

Pedersören kunta 

aloittaa vanhushuollon sertifioinnin 

vuonna 2010. Siitä 

tulee malli muille kunnille. 





Asiakkaat ja henkilöstö 

saavat päätökset eri asioista 

nopeasti 

Alueellinen ja oikeudenmukainen 

vanhushuolto 

Eri hoitoyksikköjen asiakastietojen 

saatavuus 

Selkeät prosessikuvaukset, 

"kuka tekee mitäkin" 

Eri toimialojen yhteensovittaminen 

alkaa vuonna 2010, 

palvelurakenteet yhtenäistetään 

vuoden aikana 

Toimivat yhteiset sähköiset 

kertomukset 


117





Kustannustehokas hoito Seudun vanhushuollon yhteiset 

mittarit ja kriteerit 


TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 

Kotona asuvat yli 75- 

vuotiaat, % väestöstä 

Pietarsaari 

Luoto 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

(valtak. tavoite 91-92 

%) 

Pitkäaikaishoidossa 

olevat yli 75-vuotiaat 

(vanhainkoti tai tk), % 

väestöstä 

Pietarsaari 

Luoto 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

(valtak. tavoite 2012: 

3 %) 

Palveluasumisyksikössä 

asuvat yli 75- 

vuotiaat, % väestöstä 

Pietarsaari 

Luoto 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

(valtak. tavoite 5-6 %) 


-06 

87,2 

85,0 

85,3 

88,8 

7,2 

5,4 

9,5 

5,7 

7,2 

8,3 

7,4 

5,5 


-07 

86,4 

85,8 

85,6 

85,8 

6,6 

4,5 

8,9 

6,1 

8,3 

8,9 

7,9 

8,0 


-08 

86,4 

86,4 

84,7 

85,2 

6,8 

3,8 

10,1 

6,2 

8,2 

8,3 

7,0 

8,4 


-09 


-10 

87 

87 

87 

87 

3,5 

3,5 

9,0 

6,0 

9,0 

8,0 

7,0 

8,0 

TS-11 

TS-12 

118

Suoritteet 

Omaishoidon tukea 

saavat yli 75-vuotiaat, 

% väestöstä 

Pietarsaari 

Luoto 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

(valtak. tavoite 5-6 %). 


-06 

3,9 

2,5 

6,3 

4,0 


-07 

3,9 

2,0 

7,8 

4,3 


-08 

3,8 

3,4 

5,5 

5,3 


-09 


-10 

4,0 

4,0 

5,5 

5,5 

TS-11 

TS-12 

Yli 75-vuotiaiden 

säännöllinen kotihoito, 

% väestöstä 

Pietarsaari 

Luoto 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

(valtak. tavoite 13-14 

%) 

Tukipalveluja saavat 

yli 75-vuotiaat, % väestöstä 

Pietarsaari 

Luoto 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Työvuodet 

19,7 

11,3 

12,8 

16,4 

19,4 

52,5 

32,1 

29,0 

18,4 

12,2 

11,3 

14,1 

19,9 

33,7 

29,8 

31,2 

19,7 

13,2 

12,0 

17,9 

19,7 

39,6 

27,9 

30,9 

19,0 

13,0 

13,0 

17,0 

20,0 

39,0 

28,0 

31,0 

Perustelut 

Henkilöstörakenteen muutokset 1.1 2010 lukien 

Perustetaan: 

1,0 vanhushuollon ylihoitaja 

1,0 avohuollon osastopäällikkö 

1,0 asumispalvelujen osastopäällikkö 

1,0 sijoitushoitaja 

Luodon vanhushuollossa muutetaan seuraavia toimia ja virkoja: 

1,0 johtajan virka perustetaan Sandlundenin vanhustenkeskukseen 1.1 2010 

0,78 lähihoitajaa (muutetaan 0,78 kotiavustajasta) 1.9 2010 

119

Pedersören kunnan vanhushuollossa muutetaan seuraavia toimia ja virkoja: 

0,78 kodinhoitajaa (muutetaan 0,78 kotiavustajasta) 1.6 2010 

0,75 hoitajaa, Purmohemmet (muutetaan 1,0 hoitoapulaisesta, 

0,25 siirretään hoitajaan, ks. seuraava) 1.9 2010 

0,25 hoitajaa, Purmohemmet (aikaisemmin 0,5 hoitajaa, lisätään 0,25:lla) 1.9 2010 

0,75 hoitajaa, Alina (muutetaan 1,0 hoitoapulaisesta, 0,25 siirretään 

hoitajaan, ks. seuraava) 1.9.2010 

0,75 hoitajaa, Frida (muutetaan 0,5 hoitoapulaisesta, lisätään 0,25:lla) 1.9 2010 

0,75 hoitajaa, Frida (muutetaan 1,0 hoitoapulaisesta, 0,25 siirretään 

sairaanhoitajaan, ks. seuraava) 1.9 2010 

0,25 sairaanhoitajaa, Frida (aikaisemmin 0,5, lisätään 0,25:lla) 1.9 2010 

0,75 sairaanhoitajaa, Alina (muutetaan 0,75 hoitajasta) 1.1 2010 

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2010 

Ympäristöterveydenhuollon toiminta-ajatus 

Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on: 

• osana isäntäkunnan sosiaali- ja terveysvirastoa ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön 

terveyttä sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä 

tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa tai -vaaraa. 

• palvella yhteistoiminta-alueen ja sen naapurikuntien eri hallintoyksikköjä sekä 

elintarvikkeiden tuotantolaitoksia, yksityisiä yrityksiä ja yksityishenkilöitä. 

• antaa terveydenhuoltoa eläinsairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi, valvoa 

eläinsuojelua sekä suorittaa lakisääteisiä hygieniatarkastuksia eläinperäisten elintarvikkeiden 

alkutuotannossa. 

Asiakaspalvelun kehittäminen 

Vuonna 2010 tehdään tutkimus asiakaskokemuksista. Tutkimuksen tarkoituksena on 

selvittää asiakkaiden odotukset ympäristöterveydenhuollosta. 

Ympäristöterveydenhuollon kotisivua päivitetään ja parannetaan jatkuvasti. 

Laboratorion asiakaspalvelua kehitetään jatkuvasti vuorovaikutuksessa asiakkaiden 

kanssa. Laboratorio tarjoaa nopeaa ja joustavaa palvelua hyvin valmiuksin. Laboratorio 

tarjoaa myös näytteenottopalveluja. 

120

Prosessien ja työskentelytapojen kehittäminen 

Valvonta sovitetaan yhteen Uudenkaarlepyyn kanssa siten, että koko yhteistoimintaalueen 

valvonta yhtenäistyy. Uudenkaarlepyyn ympäristöterveydenhuolto yhdennetään 

MTHA:n terveysvalvonnan laatujärjestelmään. Laatujärjestelmä auditoidaan ulkoisesti. 

Entisen MTHA:n ja Uudenkaarlepyyn ympäristöterveydenhuollon maksutaksat yhteensovitetaan. 

Laboratorion laatujärjestelmää kehitetään jatkuvasti. FINAS tarkastaa akkreditoinnin vuosittain. 

Henkilöstöresurssit 

Henkilöstön osaaminen varmistetaan ja sitä kehitetään sekä sisäisiin että ulkoisiin koulutuksiin 

osallistumalla. 

Toimiva tiedonvälitys toteutuu säännöllisissä työpaikkakokouksissa. Kaikille henkilöstöön 

kuuluville annetaan mahdollisuus kehittämiskeskusteluihin sekä tukeen 

muutosprosessissa. 

Vuonna 2010 perustetaan hygieenikkoeläinlääkärin virka, jonka avulla kyetään täyttämään 

viranomaisen vaatimukset alkutuotannon valvonnasta. 

Talous ja aineelliset resurssit 

Vuoden aikana noudatetaan tarkkaa ja tiukkaa talousarviokuria. Toiminta sopeutetaan 

isäntäkunnan antamien ohjeiden mukaiseksi. 

121

122

LIIKELAITOKSET 

123

PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA 

Toimitusjohtaja: 

Markku Kaksonen 

TOIMIALA: 

Vesihuolto 


Pietarsaaren Veden tehtävänä on tuottaa yhdyskunnan vedenhankintaan ja viemäröintiin 

liittyviä palveluja liiketaloudellisia periaatteita noudattaen ja kehittäen toimintaansa yhdyskunnan 

kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti. 

Omalla toiminta-alueella laitos huolehtii vesihuollosta kaikissa olosuhteissa. Mahdollisuuksien 

mukaan laitos palvelee myös toiminta-alueen ulkopuolella olevia asiakkaita ja 

muita vesihuoltolaitoksia. 

Pietarsaaren Vesi toimii kunnallisena liikelaitoksena, jolle laitoksen johtokunta ja kaupunginvaltuusto 

asettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 


Talouden taantuma vaikuttaa laitoksen toimintaan vielä jonkin aikaa. Tonttien kysynnän 

laantuminen vähentää johtoverkkojen uudisrakentamisen tarvetta. Resurssia on hyvä 

suunnata johtoverkkojen tikittävien aikapommien purkamiseen eli johtojen saneeraamiseen. 

Viranomaisten tulevat luparatkaisut edellyttävät laitokselta varmaankin jonkinlaisia ympäristöinvestointeja. 

Länsi-Suomen ympäristökeskus antanee päätöksensä Åminnen vesilaitoksen ympäristöluvasta 

vielä syksyn 2009 aikana. Päätös edellyttää varmasti uutta ratkaisua laitoksen 

prosessissa syntyvän lietteen käsittelyyn lähivuosina. Vaihtoehtoja ovat lietteen erilliskäsittely 

vesilaitoksen alueella tai johtaminen jätevedenpuhdistamolle. 

Alhedan jätevedenpuhdistamon osalta tulevaisuus selkiytyy EU-tuomioistuimen annettua 

päätöksensä komission ja Suomen valtion välisessä typpikiistassa. Ympäristölupahakemus 

on jätettävä maaliskuussa 2011. Lupaviranomaisen päätöstä voidaan odottaa parin 

vuoden kuluessa. Mikäli päätös edellyttää typenpoistoa, on edessä suhteen suuri investointi. 

Ilman typenpoistovaatimustakin joudutaan joka tapauksessa varautumaan jonkinlaisiin 

laajennus-/tehostamisinvestointeihin. 

EU:n ja valtion tuen turvin on laadittu suunnitelmat Pietarsaaren ja Pedersören alueen 

hyödyntämättömien pohjavesialueiden käyttöön ottamiseksi. Lupahakemus pohjavedenottoa 

sekä johtojen ja laitosten sijoittamista varten on tarkoitus jättää viranomaiselle 

vielä vuoden 2009 aikana. Hanke on tärkeä kaupungin vedenhankinnan turvaamisen 

kannalta. Ainoa tapa suojella pohjavesiesiintymät vedenhankintaa varten on ottaa ne vedenhankintakäyttöön 

niin pian kuin suinkin. 

Lainsäädännössä tapahtuu. Paraikaa on työn alla sekä vesihuoltoa että pelastustointa 

koskevan lainsäädännön uudistaminen. Ensin mainitun työn kohdalla tarkastelun kohteena 

on mm vastuu yhdyskunnan hulevesihuollosta ja jälkimmäisen kohdalla vastuu 

sammutusvesihuollosta. Vesihuoltolaitosten ja sen asiakkaiden kannalta näillä molemmilla 

on taloudellista merkitystä. 

Lyhyellä tähtäimellä laitoksen laskuttamissa vesi- ja jätevesimäärissä ei ole odotettavissa 

kasvua. Pidemmällä aikavälillä jätevesimäärät voivat kasvaa jonkin verran, mikäli naapurikuntien 

viemäröintisuunnitelmat toteutuvat. Tulorahoitus on joka tapauksessa turvattava 

maksuja tarkistaen. 

124


VAIKUTTAVUUS 




Vesihuollon kehittämissuunnitelman 

päivitys ja suntokierrosta varten 

Min: Molemmat valmiita lau- 

toiminta-alueen tarkistus Real: Kehittämissuunnitelma 

hyväksytty ja toiminta-alueen 

tarkistus vahvistettu 

Max: Molemmat tapahtuneet 

Johtoverkossa esiintyvien 

veden laatuhäiriöiden 

poistaminen (ongelmaalueita 

Alholma, Vestersundinkylä, 

Kisor, Staffansnäs, 

Östanlid) 

ennen lomaa 

Min: Vesilaitokselta lähtevän 

veden alkaliteetti arvoon 

0,70-0,80 mmol/l (prosessimuutoksia) 

Real: Tämän lisäksi tehokkaammat 

huuhtelumenetelmät 

käytössä 

Max: Asetuksen tavoitearvon 

ylittäviä rautapitoisuuksia ei 

enää esiinny tarkkailututkimuksissa 






Organisaation suorituskyvyn 

parantaminen / Ver- 

Real: Rakentaminen aloitettu 

kostot osaston toimitilat 

Varavesi / Oma pohjavesi Min: Lupahakemus jätetty 

Real: Lupa myönnetty 

Max: Rakentaminen aloitettu 


125





Omarahoitus / Velkaantuminen 

Min: Kasvaa lievästi 

Real: Entisellään, +/- 2 

% 

Maksut / Keskitaso kokoluokan 

laitosten vertailussa 

Max: Vähenee selvästi, 

Min: +/- 20 % 

Real: +/- 10 % 

Max: +/- 5 % 


TUNNUSLUVUT 

Suoritteet/ Tunnusluvut TP -07 TP -08 TA -09 TA -10 TS -11 TS -12 

Pumpattu vesi, 1 000 m3 

Laskutettu vesi, 1000 m3 

- oma alue 

- muut laitokset 

2 194 

1 552 

142 

2 282 

1 513 

115 

1 540 

125 

2 200 

1 540 

100 

2 200 

1 540 

100 

2 200 

1 540 

100 

Puhdistettu jätev., 1 000 m3 

Laskutettu jätevesi, 1.000 m3 

- oma alue 

- muut laitokset 

3 220 

3 306 

3 200 

3 200 

3 200 

1 461 

837 

1 442 

844 

1 450 

800 

1 450 

800 

1 450 

800 

1 450 

800 

Vesijohtoverkon pituus, m 198 785 198 054 201 900 203 200 204 700 206 200 

Viemäriverkon pituus, m 195 928 199 084 199 000 200 500 202 000 203 500 

Vesimaksu, €/m3 

- käyttömaksu/vertailumaksu 

- käyttömaksun/vertailumaksun 

keskiarvo maassa 

Jätevesimaksu, €/m3 

- käyttömaksu/vertailumaksu 

- käyttömaksun/vertailumaksun 

keskiarvo vvy:n kyselyn muk. 

1,50/1,72 

1,13/1,54 

1,70/ 

2,06 

1,68/ 

2,03 

1,50/1,92 

1,15/1,58 

1,70/ 

2,22 

1,79/ 

2,21 

1,55/ 

1,99 

1,22/ 

1,68 

1,80/ 

2,36 

1,93/ 

2,48 

Työvuodet, kpl 28,9 29,9 30 30 30 30 

Arvonlisävero sisältyy maksuihin, 2009 maksut vvy:n kyselystä 1.2.2009 

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTATAVOITTEET 

Tavoitteena on tulorahoitusta kehittämällä luoda investointireservi, jonka turvin laitos 

juoksevien investointien ohella kykenee toteuttamaan odotettavissa olevat laitos- ja ympäristöinvestoinnit. 

126

KÄYTTÖTALOUS (1 000 euro) 

TP -08 TA -09 TA -10 TS -11 TS -12 

liikevaihto 5 592 5 852 6 106 6 306 6 501 

tuotot yhteensä 5 645 5 909 6 157 6 357 6 552 

materiaalit ja palvelut - 1 801 - 1 890 - 1 929 - 1 987 - 1 858 

henkilöstökulut - 1 435 - 1 576 - 1 620 - 1 674 - 1 727 

poistot ja arvonalentumiset - 922 - 931 - 973 - 1 16 - 1 062 

liiketoiminnan muut kulut - 54 - 52 - 65 - 67 - 69 

vyörytyserät - 74 - 74 - 74 - 74 

liikeylijäämä/-alijäämä 1 359 1 451 1 496 1 540 1 761 

rahoitustuotot/-kulut - 686 - 690 - 682 - 680 - 679 

yli-/alijäämä 673 761 814 859 1 082 

Talousarvioehdotus lähtee siitä, että toimintakulut nousevat vuosittain 2-3 %. Toimintatuottoja 

on lisättävä tätä enemmän investointireservin luomiseksi. Eri maksuja korotetaan 

4-8 %. Henkilöstön lukumäärä pysyy nykyisenä (30). Tuottovaatimus on sama kuin 

aiempina vuosina, 5 % peruspääomasta eli 671 790 euroa. 

INVESTOINNIT (1 000 euroa) 

TA -08 TA -09 ENN - TA -10 TS -11 TS -12 

09 

juoksevat 1 500 1 906 1 942 1 250 1 100 1 150 

saneeraus 755 1 160 1 090 1 050 950 950 

uudisrakentaminen 471 456 499 50 50 100 

muut juoksevat 274 290 353 150 100 100 

erilliset 575 875 174 265 900 850 

Peders, Yrittäjantie 305 

johtoverkot, tukikohta 500 40 235 870 

vedenhankinta 200 128 10 10 150 

jätevedenpuhdistus 

syöttöjohto Åminne-Peders 225 * 3 10 10 400 ** 

viemäri Åminne-Alheda 3 10 10 300 ** 

inv. yhteensä 2 075 2 600 2 116 1 515 2 000 2 000 

rahoitusosuudet - 117 - 15 

netto 2 075 2 600 1 999 1 500 2 000 2 000 

* 2008 talousarvion tarkistuksia 

** oma osuus 

Selitykset: 

juoksevat investoinnit 

• Saneeraus = johtoverkkojen toiminnan varmistaminen tulevaisuuteen; kiireisimmät 

kohteet Itänummi, Lontoo, Pohjoisnummi, Skutnäs, Västanpå, Kyrkostrand 

• Uudisrakentaminen = uusia tontteja asumista ja toimintoja varten; Lapinneva, Majaniemi, 

Uusipelto, Pirilö 

• muut juoksevat investoinnit = mm puhdistamoiden, pumppaamoiden jne kunnossapitävät 

investoinnit sekä ajoneuvot ja koneet 

127

erillisinvestoinnit 

• johtoverkot, tukikohta = tukikohta johtoverkot osastoa varten 

• vedenhankinta = toimintavarmuus = omien pohjavesivarojen käyttöönotto, raakavesialtaan 

varustaminen 

• syöttöjohto Åminne-Peders ja Åminne-Alheda viemäri = yhteishanke Pedersören laitosten 

kanssa, valtion vesijohto- ja viemärityö, oma kustannusosuus yhteensä noin 

1,5 milj. euroa, käyntiin ehkä 2011 – 2012, rakennusaika noin 2-3 vuotta 

• jätevedenpuhdistamo = investointi varsinaiseen typenpoistoon tullee ajankohtaiseksi 

aikaisintaan 2012-2013, kun viemärilaitoksen uusi ympäristölupa on saanut lainvoiman; 

vähäisempiä saneeraus(tehostamis) tarpeita voi ilmaantua jo aiemmin; syytä 

varautua 

128

129

130

131

132

133

SATAMAHALLITUS 

Satamajohtaja Kristian Hällis 

TOIMIALA: 

Satamatoiminta 


Sataman tehtävä on, elinkeinomarkkinoiden tarpeiden ja kysynnän perusteella markkinoida, 

toimittaa ja kehittää kilpailukykyisiä palveluja satama- ja kuljetustoimintojen puitteissa. 

Sataman palvelutarjonnan ja infrastruktuurin kehityksen laajuus pohjautuu sataman 

asiakkaiden todelliseen ja ennakoituun kysyntään. Sataman tulee muodostua varmaksi 

ja tehokkaaksi lenkiksi tuottajien ja asiakkaiden välisessä tavaravirrassa. 

Pietarsaaren sataman strategiset päämäärät: 

1) Asiakkaisiin kytketty toiminta, joka luo perustan kannattavalle ja menestyksekkäälle 

toiminnalle. 

2) Korostaa sataman roolia positiivisena tekijänä yritysten sijoituspaikkakuntaa ajatellen, 

alueen elinkeinorakenteen kehittämiseksi 

3) Kannattava satamatoiminta 

4) Korostaa sataman roolia elinkeinopoliittisena työkaluna ja elinkeinoelämän investointien 

edistäjänä. 

5) Kestävä toiminta, joka perustuu ympäristö- laatu ja turvallisuusajatteluun. 

6) Menestys ja kehitys osaavien ja ammattitaitoisten ihmisten yhteistyöllä. 


Markkinatilanne 

Lama taannutti vuoden 2009 aikana melkein koko Suomen ulkomaankaupan. Satamat, 

joiden kautta noin 80 % ulkomaankaupan määrästä kanavoituu, on näin ollen samassa 

vaikeassa tilanteessa kuin tuontia/vientiä harrastava elinkeinoelämä. Tämä on koskettanut 

erittäin kovasti niitä satamia, jotka käsittelevät metsäteollisuuden tuotteita. Myös 

satamia, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn transitoliikenteeseen, ovat saaneet sopeutua 

kutistuneisiin tavaramääriin. 

Taantuman rajuudesta kertoo esimerkiksi se tosiasia, että Suomen kokonaistuotanto on 

laskenut vuoden 2005 tasoon. Vienti taas on laskenut samalle tasolle kuin kymmenen 

vuotta sitten. Havaittavissa on kuitenkin pieniä merkkejä ulkomaankaupan piristymisestä. 

Toipuminen on kuitenkin hyvin hidasta vuotta 2010 ajatellen. 

Kilpailutilanne 

Markkinoiden pienennettyä tulee kilpailutilanne kiristymään entisestään vuoden 2010 

aikana. Jokainen haluaa säilyttää ”kakkupalansa” ainakin yhtä suurena kuin ennenkin. 

Tämä tarkoittaa sitä, että sillä jolla on kilpailukykyinen infrastruktuuri, tehokas tavarankäsittely 

ja joustava palvelu tulee pärjäämään parhaiten myös vuoden 2010 aikana. Meidän 

kyky selviytyä vallitsevissa olosuhteissa parani huomattavasti, kun Laukonlaituri 

valmistui lokakuussa 2009. Jotta laiturista saadaan maksimaalinen teho, tarvitaan sen 

lisäksi 11 metrin purjehdussyvyys. 

134

Investoinnit 

Vuoden 2010 aikana aloitetaan Pietarsaareen johtavan 11 metrin väylän ruoppaus. Samaan 

aikaan projektin edetessä kunnostetaan satama-allas ja Laukko 1 perustusta syvennetään, 

jotta allas ja koko syvälaituri saa purjehdussyvyyden, joka vastaa väyläsyvyyttä. 

Hanke on yhteisprojekti Merenkulkulaitoksen kanssa. Odotamme yhteistä ympäristölupaa 

2010 alussa. Lupa ohjaa projektin lopullista aikataulua. Tarjouspyynnöt lähetetään 

kun ympäristöluvan sisältö on tiedossa. 

Muutoin investoinnit ovat tyypiltään uusioinvestointeja ja infrastruktuurin parannuksia, 

jotka ovat lähtöisin asiakkaiden tarpeista. 


VAIKUTTAVUUS 




Ylläpitää ja parantaa sataman 

infrastruktuuria. johtuvia pullonkauloja pois- 

Min: Infran puuttellisuudesta 

tetaan 

Real: Kipaikykyä edistävä perusrakenne 

Max: Tulojen lisääminen 1,6 

euroa tonnille 


Tulot / tonnia 

3 Aktiivinen elinkeinopolitiikka 



Satama muodostaa elinkeinopoliittisen 

Satamatoimintaan yhdistetty- 

työkalun jä toimintoja 10 työpaikkaa 

joka edistää elinkeinoelämän 

toimintaa kohden. 

investoinjeja. 

Min: 1/ suunnitelmakausi 

Real: 2/ suunnitelmakausi 

Max: 4 / suunnitelmakausi 


Real: 2/ suunnitelmakausi 

135




1. Satama on koettava Min: Satama osallistuu 2 projektiin 

kaupungin profiilin edistäjänä 

jotka antavat vasta- 

ja kommunikoinnin kaikua sataman imagolle. 

henkireikänä kansainvälisiin 

Real: Satama näkyy positiivi- 

markkinoihin. 

sesti kansainvälisessä me- 

2. Tulee luoda mielikuva diavalvonnassa. 

palvelualttiilta ja kilpailukykyiseltä 

Max: Satama sijoittaa vuosit- 

satamalta, joka tain 3 % liikevaihdostaan 

kestää vertailun. 

mielikuvaa edistävään toimintaan. 


Asiakaskysely 

UUDISTUMINEN 




Satamalla on omassa toimintaympäristössään 

tatiojärjestelmään 

Min: Parannuksia reklamaavoitteena 

jatkuva kehittäminen 

ja palvelutuotannon rekisteröidään etistä tehok- 

Real: Toiminnan poikkeamat 

parantaminen. 

kaammin 

Max: Organisaatio korjaa nopeasti 

poikkeamat ja "pullonkaulat". 


Laatujärjestelmä / auditointi 




Sataman tulee olla tehokas Min: Yhtä tehokas kuin kilpailijat. 

verrattuna muihin kilpaileviin 

satamiin koskien palvelutuotantoa. 

kuin kilpailijat. 

Real: Osittain tehokkaampi 

Max: Kuulua 2 palvelutuotannon 

tehokkaimpaan satamaan 

Pohjanlahdella. 


Vertailu kilpailijoiden lukuihin. 

136





Sataman organisaation Min: Raportoinitirutiinien ja 

tulee toimia ”aloitekykysesti" 

mittareiden arviointi. 

määriteltyjen vastuu- 

Real: Kokonaiskonseptin ar- 

alueiden mukaisesti. Sataman 

viointi toimintojen kesken. 

organisaatiolla tu- 

Max: Organisaatio toimii 

lee olla riittävä henkilöstövahvuus, 

markkinoinnin- omaisesti ja 

jotta voidaan muodostaa tärkeän osan kil- 

palvella asiakkaita. 

pailukyvstä. 


tavaramäärät / 

työntekijä 





Talouden on annettava Min: Liikenneinvestoinnit 

sijaa investoinneille. Tämä Real: Satama-altaan syventäminen 

edellyttää käyttötulojen 

aloitetaan. 

riittävää ylijäämää. Max: Satama-altaan syventäminen 

ja Laukko 1 pohjustaminen. 


Tulos / projektin tilanne 

vuoden lopussa. 




Motivoitunut, lojaali ja Min: Henkilöstö on motivoitunut 

ja palveluhaluinen. 

osaava henkilökunta, joka 

osaa tehdä yhteistyötä Real: Henkilöstö osallistuu 

sovittujen prosessien ja aktiivisesti sataman päämäärien 

kehittämiseen. 

sääntöjen mukaisesti. 

Max. Käytännön työt nähdään 

osana sataman päämääriä 

ja kilpailukykyä. 


Mittari tonnia / liikevaihto 

137

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-07 


- 08 


-09 


-10 

TS -11 

TS-12 

Sataman liikenne 1 765 389 1 989 819 1 855 000 1 630 000 1 900 000 2 000 000 

Sataman henkilöstö 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 

Likenne/henkilöstö 235 385 264 309 231 875 217 333 253 333 

(t/hlö) 

Tulot/liikenne(€/t) 1,51 1.45 1,52 1,52 1,52 1,58 

Tulot/henkilöstö 

356 099 384 509 353 125 338 000 384 000 420 000 

(€/hlö) 

Liiketoiminnan kulut/liikenne(€/t, 

0,59 0,53 0.56 0.64 0,57 0,58 

ei pois- 

tot) 

Likeylijäämä/liikenne(€/t) 

0,7 0,72 0,69 0,55 0,62 0,7 

Liikeylijäämä/henkilöstö(€/hlö) 

165 282 189 744 161 000 116 667 157 773 187 066 

Liikeylijäämä (%) 61% 63% 60% 59% 62% 64% 

Työvuodet 7,5 7,5 8,0 7,5 7,5 7,5 

Satama-allas/Laukko 1 

Väylään ja satama-altaaseen tehtävät investoinnit sekä Laukko 1:n perustaminen 11 metrin 

kulkusyvyyteen ovat aivan yksinkertaisesti sataman kehittämisen ja sen olemassaolon 

edellytys kovenevassa kilpailussa. Investointien aikataulu on paljolti sidoksissa valtion 

määrittämään väylänsyvennysten (11 m:iin) aikatauluun. Valtion ja kaupungin/sataman 

investoinnit ovat käytännössä yksi ja sama hanke. Merenkulkulaitos hallinnoi 

myös meidän puolestamme ympäristölupia. Lupahakemukset on tehty, ne ovat käsitteillä 

ja ne arvioidaan saatavan vuoden 2010 alussa. Myös hankinta on muodoltaan kokonaishanke 

ja sitä hoitaa merenkulkulaitos yhteistyössä satamalaitoksen kanssa. Tarjouspyynnöt 

arvioidaan voitavan tehdä vuodenvaihteessa tai kun operatiivisten toimenpiteiden 

aikataulut voidaan täsmentää ympäristöviranomaisten kannanottojen pohjalta. 

Sen jälkeen voi myös hankkeen rahoitus vähitellen täsmentyä. 

Siksi satama-altaan ja Laukko 1:n investointitalousarvion laatiminen on tarkoituksenmukaista 

vasta sitten, kun luvat ovat kunnossa ja tarjoukset saatu. Tietoisuus kaupungin 

taloudellisen aseman kriisistä näkyy budjetoinnissa, ja vallitseva taloustilanne otetaan 

huomioon. Satamalla on kuitenkin samaan aikaan kehittämis- ja kilpailukyvyn ylläpitämistehtävä 

alan muihin toimijoihin nähden. Satamaan tehtävät investoinnit rahoitetaan 

satamatuloilla. Tulosten arvioidaan olevan positiivisia sekä tänä että ensi vuonna poistojen, 

korkojen ja tuottovaatimuksen lisäksi. 

Myös sataman elinkeinopoliittinen välinearvo kaupungille on suuri. Alueen nykyinen ja 

tuleva elinkeinorakenne on hyvin riippuvainen siitä, että yritykset voivat luottaa siihen, 

että niiden käytettävissä on satama, joka voi huolehtia elinkeinoelämän kuljetustarpeista. 

Kehittyvä, tehokas satama tuottaa osaltaan myönteisiä investointiarviointeja alueellisessa 

elinkeinoelämässä ja sataman asiakkaiden keskuudessa. 

138

Infrastruktuuri/liikenneväylät/suunnittelu/ISPS 

Satama-aluetta, laitureita ja liikenneväyliä parannetaan ja vahvistetaan. 

Liikenneväylien kuntoa ja linjausta parannetaan siten, että vaaratilanteet voidaan välttää. 

ISPS-investoinnit tehdään turvallisuusviranomaismääräyksen I mukaisesti. 

Alkavien investointien suunnittelukustannukset 

139

140

141

ENERGIALAITOKSEN HALLITUS 

Toimitusjohtaja Ole Vikström 

TOIMIALA: Pietarsaaren energialaitos 

Talousarvio on laadittu edellisvuosien käyttötietojen pohjalta ja samalla on yritetty ottaa 

huomioon nykytilanne. Sen mukaan kaukolämmönkulutus jatkuu entisellään hieman lisääntyneenä. 

Myös ostohinnan on oletettu pysyvän suunnilleen entisellään, sillä polttoaineet, 

joihin hinta on sidoksissa, ovat myös halventuneet entisestä. Myyntihinnan edellytetään 

olevan ennallaan, ellei mitään erityistä tapahdu. 

Sähkönkulutus on vähentynyt 10–15 prosenttia vuoden 2009 aikana, ja se johtuu lähinnä 

siitä, että teollisuuden kulutus on vähentynyt. Kulutuksen on arvioitu olevan vuoden 

2008 tasolla ja samalla on oletettava, että tuotanto tulee olemaan tavanomaista. Siirtohinta 

tulee pysymään samana vuoden 2010 ajan ja sähkönhinnan on myös arvioitu pysyvän 

ennallaan. Jos sähkömarkkinoilla tapahtuu jotain erityistä, on tilanne arvioitava uudelleen. 

Muut käyttömenot on sovitettu vallitseviin oloihin ja palkkamenot merkitty sopimusten 

mukaan. 

Investointipuolella on säästetty n. 1 miljoonaa euroa suunnittelukaudelta 2009–2010. 

Tämä tarkoittaa sitä, että investoinneista on poistunut 30 prosenttia; käytännössä ei mitään 

uutta kaukolämmössä lukuun ottamatta Pohjoisnummen ja Majaniemen yhteishankkeita. 

Sähköjakelusta on poistettu sellaisia investointeja, joka voidaan mahdollisesti siirtää 

seuraavaan vuoteen. 


VAIKUTTAVUUS 




Toimitusvarmuus 

Tilasto, kesk.lkm/kul. < 5 h /kul/vuosi 

Sähkönlaatu 

Täyttää normeja 

Mittaus, EN50160 

Kaukolämmönlaatu Täyttää normeja 

Mittaus, normien mukaan 

Tehokkuus, siirto 

Teh.luku >0,9 

Energiamarkkinavirasto 

Energiamäärä/GWh 

siirto, raportteja 

0 

kaukolämpö, raportteja > 1 % 


142





Sijoitetun pääoman < 4,55 % 

sallittu tuotto 


Tilikauden ylijäämä 

Kirjanpito 

Sähkönhinta, yhteensä 

Omakotitalo 5000 kWh 


Sähkölämpötalo 20000 

kWh 


Tilikauden ylijäämä tulee 

peittää käyttökustannukset, 

investoinnit ja tuotto 

kaupungille 

Maan keskiarvoa parempi 



Kaukolämmön hinta 

Omakotitalo 20000 kWh 

Energiateollisuus r.y. 

Kerrostalo 

Energiateollisuus r.y. 



TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-06 


-07 


-08 


-09 


-10 

Työvuodet 50 50 50 50 50 50 50 

TS 

-11 

TS 

-12 

GWh 

350 

300 

250 

200 

150 

100 

50 

0 

Tunnusluvut 

2004 2005 2006 2007 2008 

Sähkönsiirto- Osto 

Sähkönmyynti- Osto 

Kaukolämmönmyynti- Osto Työvuodet 

Työvuodet 

52,0 

51,0 

50,0 

49,0 

48,0 

143

144

145

146

147

INVESTOINNIT 

148

149

150

151

INVESTOINNIT 

KAUPUNGINHALLITUS 

Muut arvopaperit: 15.000 euron määräraha osakkeiden ostoa varten (kaupunginasuntoyhtiöt) 

ja Pietarsaaren jäähalli oy:n osakkeet 35.000. 

Vaasan keskussairaala: Yhteispäivystyksen (ensiapu ja terveyskeskus) tilat ja paikoitustalo 

rahoitetaan suorilla kuntien investointiosuuksilla 5 vuoden aikana. Niiden kustannukset 

ovat yhteensä 5,475 milj. euroa ja kaupungin osuus 0,06 milj. euroa. 

PELASTUSLAUTAKUNTA 

Pelastuslautakunnalle on varattu määrärahat seuraaviin vuoden 2010 investointeihin: 

tankkiauto (nettokust. 0,15 milj. euroa), johon on varattu määräraha vuodeksi 2009, 

mutta joka hankitaan vasta 2010 ja sairaankuljetusauto (0,123 milj.) koska 

sairaankuljetukset ovat lisääntyneet voimakkaasti. Luodon kunta osallistuu 12,6 %:lla 

investointikustannuksiin. 

SOSIAALILAUTAKUNTA 

Kaikki kiinteistöinvestoinnit ovat teknisen lautakunnan kohdassa. 

PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 


Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä 

Kaupungin osuus peruspääoman korotuksesta, joka tehdään korkeakoulukampuksen – 

Chydenius-instituutin tilojen osarahoitusta varten. Peruspääoman korotus on yhteensä 

900.000 euroa jaettuna seitsemäksi vuodeksi. Kaupungin osuus on 13,94 %. 

KULTTUURILAUTAKUNTA 


LIIKUNTALAUTAKUNTA 

Vuosiksi 2010–2012 on varattu 0,01 milj. euroa retkeilyalueiden/-reittien kunnostustöihin. 

TEKNINEN LAUTAKUNTA 

Talonrakennus 

Vaikean taloustilanteen vuoksi kunnossapitoinvestointien määrärahaa vuosiksi 2010–2012 

on supistettu 0,9 milj. euroon. 

152

Koivurinteen keittiön kunnostukseen on varattu 0,035 milj. euroa, koska keittiöstrategiaa 

odotellessa tehdään ainoastaan pienehkö kunnostus terveydenhuoltoviranomaisten 

vaatimusten täyttämiseksi. 

Koivurinteen osaston 3 kunnostukseen ei ole varattu määrärahaa suunnitelmavuosiksi. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon koko kiinteistökannan läpikäyminen tulee ajankohtaiseksi 

suunnitelmavuosina. 

Koivurinteen sosiaalitilojen kunnostukseen on varattu 0,4 milj. euroa vuodeksi 2012. 

Sosiaalilautakunta on anonut määrärahaa tehostetun palveluasumisen 46 paikkaa varten. 

Suunnittelumääräraha 0,3 milj. euroa vuodeksi 2010 ja investointimääräraha 5,7 milj. euroa 

vuodeksi 2011. Tämän lisäksi sosiaalilautakunta on anonut määrärahaa suomenkielisten 

kehitysvammaisten palveluasumiseen. Näitä anomuksia ei ole huomioitu talousarviossa. 

Ristikarin koululle on varattu suunnittelumääräraha vuodeksi 2012 

Kirkkorannan päiväkodin jakelukeittiön kunnostamiseen varataan 0,2 milj. euron määräraha 

vuodeksi 2011. 

Uuden paloaseman rakentamista varten on varattu määräraha siten, että rakentaminen 

aloitetaan syksyllä 2010, joksi on varattu 1 milj. euron määräraha, ja se saatetaan loppuun 

vuoden 2011 aikana, joksi on varattu 5 milj. euroa. Paloaseman kustannuskatto on 6 milj. 

euroa ja tilaohjelmaa ja suunnittelua on vielä tarkistettava. 

Kirkkorannan/Jungmanin koulun nykyiset parakit korvataan tilaelementeillä vuoden 

2010 aikana edellyttäen, että saadaan valtionosarahoitusta. 

Suomenkielinen lukio: Pietarsaaren lukion siirto Etelänummelle toteutetaan edellyttäen, 

että saadaan valtionosarahoitusta. 

Länsinummen koulun liikenneongelmien ratkaisemiseksi on talousarvioon varattu 

0,065 milj. euron määräraha (minimiversio). 

Rådmanin koulun tekniikkarakennuksen suunnitteluun ei ole varattu määrärahaa suunnitelmakaudeksi. 

Mittaus ja maankäyttö 

Aktiivisen maapolitiikan korostetaan kuuluvan mittausosaston tärkeimpiin toimintoihin 

tulevana kolmivuotiskautena. Maanhankintamäärärahoja perustellaan raakamaan tarpeella 

ja sillä, että yksityisten omistamaa tonttivarantoa voitaisiin vähentää asemakaava-alueella: 

0,25 milj. euroa sekä meno- että tulopuolelle. Kv:n päätöksen mukaan maa-alueiden osto 

ja myynti on tasapainotettava 5–10 vuoden jaksolla. Tästä määrärahasta voidaan käyttää 

15.000 euroa viher- tai tonttialueiden ostoon kaupungingeodeetin päätöksellä 

kaupunginvaltuuston aiemmin vahvistamien periaatteiden mukaan. 

Mittausosastolle on varattu määräraha Robot-takymetrin hankintaa varten, mikä mahdollistaa 

henkilöstön vähentämisen luonnollisen poistuman kautta. 

Kunnallistekniikka 

Juoksevia investointeja varten on varattu 0,9 milj. euron määräraha vuodeksi 2010, 1 milj. 

euroa vuodeksi 2011 ja 1,5 milj. euroa vuodeksi 2012. Tekninen lautakunta vahvistaa 

kunnallisteknisten investointien (nk. juoksevien investointien) määrärahan 

yksityiskohtaisen käyttösuunnitelman valtuuston vahvistettua talousarvion. 

153

Baltic-laituri asvaltoidaan vasta vuonna 2010, joten 0,12 milj. euroa siirretään vuodesta 

2009. 

Läntinen rengastie rakennetaan vuosina 2007–. Vuosiksi 2010-2011 ei ole varattu määrärahaa. 

Vuodeksi 2012 on varattu 0,3 milj. euroa. TL:n ehdotuksen mukaan määrärahan tarve 

on 0,95 milj. euroa, joista 0,3 milj. euroa varataan vuodeksi 2012. 

Hällantien kunnostukseen on varattu 90.000 euron määräraha vuodeksi 2010 kaupungin 

osuudeksi. 

Satamantietä varten on varattu 40.000 euron suunnittelumääräraha vuodeksi 2009. 

Vuodeksi 2012 on varattu 1 milj. euron määräraha. Kustannusarvion kokonaissumma on 8,5 

milj. euroa (vuoden 2006 hintatason mukaan). Vaasan tiepiiri hoitaa hanketta ja osallistuu 

rahoitukseen. Jos hanke etenee suunnitelmakaudella, kaupunki palaa hankkeen oman osuutensa 

rahoitukseen. 

Case Baltic: Kadunrakennustöihin on varattu 0,2 milj. euroa vuodeksi 2012. 

Yrittäjäntietä varten ei ole varattu määrärahaa suunnitelmakaudeksi. Palataan hankkeeseen, 

kun asiasta kiinnostuneita löytyy. 

Pedersiin Ohikulkutieltä johtavan tulotien muutostöihin ei ole varattu määrärahaa. Hanke 

toteutetaan Yrittäjäntien yhteydessä. 


Sosiaali- ja terveysvirastolle on varattu 0,648 milj. euron investointimääräraha, joka 

vastaa sen poistoja. Kiinteistökuntayhtymä rahoittaa MTHA:n kiinteistöön tehtävät investoinnit. 

Kaupunginvaltuusto päättää liikelaitosten investointien investointikehyksestä, ja liikelaitokset 

(hallitukset/johtokunnat) päättävät itse konkreettisista investoinneista. 

PIETARSAAREN VESI 

Investointikehys on määrältään yhteensä 1,5 milj. euroa v. 2010 ja 2 milj. euroa vuosina 

2011–2012. 

SATAMAHALLITUS 

Investointikehys on määrältään yhteensä 0,4 milj. euroa v. 2010 ja 0,5 milj. euroa vuosina 

2011–2012. Satamalaitos palaa väylän ruoppaamiseen ja Laukko I:n pohjan syventämiseen 

tarvittaviin määrärahoihin vuoden 2010 kuluessa. Aikataulu riippuu suurelta 

osin valtion aikataulusta, joka koskee laivaväylän syventämistä 11 m syvyyteen. 

ENERGIALAITOKSEN HALLITUS 

Investointikehys on määrältään yhteensä 2 milj. euroa v. 2010, 2 milj. euroa v. 2011 ja 

2,2 milj. euroa v. 2012. 

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kehottaa kunnallisteknistä osastoa, Pietarsaaren vesi 

-liikelaitosta ja energialaitosta tarkistamaan suunnittelu- ja työmenetelmiään. Perusperiaatteena 

on, että investointityöt tehdään kokonaisurakoina. 

154

155

Talousarvio_taloussuunnitelma_10.pdf - Jakobstad

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?