1/2013 - Väestöliitto
20.02.2014 • Views
Share Embed Flag

1/2013 - Väestöliitto

1/2013 - Väestöliitto

1/2013 - Väestöliitto

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
vaestoliitto.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Väestöliitto 1•<strong>2013</strong><br />

Perheet ovat erilaisia<br />

”Miksi naapurin<br />

pojilla on<br />

isä ja äiti eikä<br />

kahta äitiä?”<br />

Taantuma koettelee lapsiperheitä vaihtelevasti<br />

Vammaisen vanhemmuus törmää ennakkoluuloihin<br />

Tyttö, poika vai jotain muuta?<br />

1

Oikea perhe<br />

Tyttö palaa huolissaan koulusta ja kysyy: ”Äiti ollaanko me oikea<br />

perhe?”<br />

”Miten niin, totta kai”, vastaan. ”No, kun meillä ei ole enää<br />

isiä”, jatkaa tyttö.<br />

Vakuutan hänelle, että olemme ihan oikea perhe. Äiti ja kaksi<br />

hienoa tyttöä! ”Ja tietenkin Nelson”, sanoo tyttö jo helpottuneena.<br />

Niin, kissakin kuuluu perheeseen, ajattelen.<br />

Yhden vanhemman perhe on jo helppo hyväksyä ihan oikeaksi<br />

perheeksi. Emme enää puhu rikkoutuneesta perheestä, vajaaperheestä<br />

tai au-lapsesta emmekä yksinhuoltajastakaan muutoin kuin<br />

lakitekstissä ja tieteellisissä julkaisuissa. Yhden vanhemman perhe<br />

käsitteenä korostaa neutraalilla tavalla vanhemmuutta.<br />

Mutta onko kahden samaa sukupuolta olevien ihmisten perhe<br />

oikea? Niin Ranskassa kuin Englannissakin ollaan siirtymässä sukupuolineutraaliin<br />

avioliittokäsitykseen. Avioliitto ei ole vain kahden<br />

kauppa vaan ennen kaikkea yhteiskunnallinen instituutio. Se takaa<br />

siihen ryhtyville oikeuksia, mutta määrää myös velvollisuuksia.<br />

Se suojaa heikompaa osapuolta, eli lapsia. Minusta yhteiskunta<br />

pitää järjestää yhdenvertaisuuden periaatteelle. Uskonnollisilla<br />

yhteisöillä toki pitää olla oikeus päättää, keitä ne vihkivät tai jättävät<br />

vihkimättä avioliittoon. Eihän nytkään luterilainen kansankirkkomme<br />

vihi pariskuntaa, jos toinen osapuoli ei kuulu kirkkoon.<br />

Muutama vuosikymmen sitten epilepsiaa sairastavien piti hakea<br />

lupa naimisiin menoon tasavallan presidentiltä. Nyt keskustelemme,<br />

onko vammaisilla henkilöillä oikeus vanhemmuuteen ja<br />

tarvittaessa hedelmöityshoitoihin. Kielteisesti asiaan suhtautuvat<br />

vetoavat usein lapsen etuun. Mutta millainen etu on jäädä syntymättä?<br />

Samaa kysymystä joutuvat pohtimaan ne, jotka saavat<br />

tietää odottavansa vammaista lasta. Emme voi tietää, haluaisiko<br />

joku syntyä tänne vai jäädä syntymättä. Lapsen puolesta emme<br />

voi päättää. Vanhemmat sen sijaan joutuvat miettimään, selviävätkö<br />

he mahdollisesti vammaisen lapsen kanssa − ja toisaalta,<br />

selviävätkö he itse vammaisena vanhempana lapsen tuomista<br />

haasteista nyt ja tulevaisuudessa. Molemmilla on oikeus odottaa<br />

yhteiskunnalta tukea ja palveluja.<br />

Koskeeko oikeus perhe-elämään vain meitä suomalaisia vai<br />

myös tänne muuttaneita? Toistuvasti saamme lehdistä lukea kielteisistä<br />

päätöksistä: turvapaikan saanut afrikkalainen mies odottaa<br />

vaimoaan ja lapsiaan perheenyhdistämisohjelman mukaisesti<br />

luokseen, mutta joutuu pettymään. Täällä avioitunut ja asuva<br />

lapsiperhe hajotetaan toinen Egyptiin ja toinen Venäjälle. Siivoojan<br />

palkalla elävä vietnamilaismies ei saa tuoda tänne perhettään,<br />

koska tulot ovat liian pienet.<br />

Perhe on voimavara ja joskus ainoa turva. Ei kenelläkään ole<br />

oikeutta päättää toisen puolesta, onko hänen perheensä oikea<br />

vai ei.<br />

Päätoimittajalta<br />

• Helena Hiila-O’Brien<br />

Väestöliitto <strong>2013</strong><br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Helena Hiila-O’Brien<br />

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ<br />

Ritva Åberg<br />

ULKOASU<br />

Pekka Niemi / Rhinoceros Oy<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Helena Hiila-O’Brien (pj), Anna Kokko,<br />

Lassi Lainiala, Jaana Syrjälä,<br />

Juulia Ukkonen, Ritva Åberg<br />

TOIMITUKSEN OSOITE<br />

Kalevankatu 16 A<br />

PL 849, 00101 Helsinki<br />

Puh. 09 228 050<br />

etunimi.sukunimi vaestoliitto.fi<br />

pari.perhe vaestoliitto.fi<br />

KANSIKUVA<br />

Timo Raunio<br />

KUSTANTAJA<br />

Väestöliitto ry.<br />

www.vaestoliitto.fi<br />

TILAAJAPALVELU<br />

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:<br />

pari.perhe@vaestoliitto.fi<br />

PAINOS 5 500 kpl<br />

Ilmoitustilan myynti<br />

Media-q, Tuija Saarimäki<br />

puh. 040 523 8813<br />

tuija.saarimaki@media-q.fi<br />

www.vaestoliitto.fi/media/<br />

pari_perhe-lehti/mediatiedot<br />

ISSN 1796-850X (Painettu)<br />

ISSN 1796-8518 (Verkkolehti)<br />

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa.<br />

Seitsemäs vuosikerta.<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsen.<br />

KUVA Timo Raunio<br />

441 842<br />

Painotuote<br />

PAINOPAIKKA<br />

Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala <strong>2013</strong><br />

Seuraava Pari&Perhe-lehti ilmestyy 8.5.<strong>2013</strong><br />

teemalla Nuoret täysillä elämässä.<br />

2 • Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong><br />

2

Perheet ovat erilaisia<br />

4<br />

7<br />

Lapsiperheiden tuloerot kasvaneet<br />

Monta tapaa kokea köyhyys.<br />

Onko vammaisella lupa vanhemmuuteen?<br />

– Laki kieltää syrjinnän,<br />

mutta todellisuus on toinen.<br />

KUVA Tuula Ainasoja<br />

KUVA Antero Aaltonen<br />

Maailma ja me<br />

20<br />

Tadžikistanin ihanat naiset<br />

Mistä Keski-Aasian vammaiset<br />

naiset unelmoivat?<br />

Ajankohtaista<br />

21<br />

28<br />

Laitoksissa asuville nuorille<br />

seksuaalikasvatusta<br />

Isyysvapaa pitenee<br />

Perheet ovat erilaisia<br />

12<br />

2 Amu-äidin pyörätuoli on keväällä<br />

kaksi vuotta täyttävälle Lounalle<br />

täysin luonnollinen asia.<br />

Kahden äidin perheessä eletään<br />

tavallista arkea – Sateenkaariperheiden<br />

yhdenvertaisuus lain<br />

edessä antaa odottaa.<br />

Seksuaaliterveys<br />

16<br />

22<br />

24<br />

Lapset<br />

18<br />

Tyttö, poika vai jotain muuta?<br />

Kaikki intersukupuoliset lapset eivät<br />

tule ilmi syntymähetkellä.<br />

Poikien ympärileikkaus<br />

Ympärileikkauksesta on kiistelty<br />

Euroopassa antiikin ajoista saakka.<br />

Positiivisia tarinoita kondomista<br />

Kondomin käyttöön liittyy yhä<br />

jännitystä ja unohduksia.<br />

Kun vanhemmat, lapset ja resurssit<br />

tuskastuttavat<br />

Miten ammattikasvattaja saa kielteiset<br />

tunteensa hallintaan?<br />

3<br />

KUVA ANP/Lehtikuva/Roos Koole<br />

KUVA Timo Raunio<br />

28<br />

28<br />

29<br />

29<br />

Palstat<br />

Huomio työn ja perhe-elämän<br />

yhteensovittamiseen<br />

Väestöliiton perinnöllisyysklinikka<br />

on nyt osa Noriokeskusta<br />

Väestöliiton Kotisisar Oy:n<br />

toiminta laajentuu<br />

Eroavuxi auttaa eroavia<br />

vanhempia kuulemaan lapsen<br />

tarpeita<br />

10<br />

11<br />

11 Koulutusta<br />

Uutuudet − Julkaisuja<br />

30<br />

Lukunurkka – kirjoja<br />

parisuhteesta ja perheestä<br />

Kolumni: Perheen sydämessä –<br />

Maaret Kallio<br />

Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong> • 3

Talouden alamäki<br />

lapsiperheitä vaiht<br />

Lapsiperheillä menee taloudellisesti juuri niin hyvin kuin muillakin suomalaisilla.<br />

Päivittäin perheiden elintasoa mitataan kouluissa.<br />

4 • Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong><br />

4

Perheet ovat erilaisia<br />

• Teksti Tiina Kirkas • Kuva Antero Aaltonen<br />

koettelee<br />

elevasti<br />

Yritykset lomauttavat ja irtisanovat. Päättäjät vaativat<br />

talouskuria, ja hallitus suunnittelee lisäsäästöjä.<br />

Kyselytutkimuksissa kansa pelkää työttömyyttä<br />

ja perheensä tulevaisuutta.<br />

Mitä lapsiperheiden pitäisi tästä kaikesta ajatella?<br />

Ei mitään erityistä, vastaavat asiantuntijat. Ihmiset<br />

menettävät toki työpaikkoja mutta uusiakin syntyy.<br />

Suomen työllisyystilanne on kohtalainen verrattuna<br />

muuhun Eurooppaan ja myös 1990-luvun alun<br />

lamaan, muistuttaa tutkimusprofessori Heikki Hiilamo<br />

Kansaneläkelaitokselta.<br />

”Suomella ei mene hyvin mutta ei kovin huonostikaan”,<br />

hän sanoo.<br />

Sama koskee lapsiperheitä, jotka edustavat puolta<br />

Suomen väestöstä. Talouden, työmarkkinoiden ja<br />

tulonjakopolitiikan muutokset vaikuttavat yhtä lailla<br />

lasten vanhempien kuin muidenkin suomalaisten<br />

toimeentuloon.<br />

Nykyisessä taloustilanteessa useat lapsiperheet<br />

hyötyvät esimerkiksi ennätyksellisen alhaisista lainankoroista,<br />

Hiilamo sanoo.<br />

”Asuntojen hinnat eivät ole myöskään nousseet<br />

erityisemmin, mikä mahdollistaa asunnon hankinnan<br />

tai vaihtamisen.”<br />

Lapsiperheiden tuloerot kasvaneet<br />

Heikki Hiilamo on kuitenkin huolissaan lapsiperheiden<br />

välisten erojen kasvusta.<br />

”Isolla osalla lapsiperheistä menee hyvin. Pienellä<br />

osalla menee entistäkin huonommin.”<br />

Vaikeimmassa tilanteessa ovat lapsiperheet, joiden<br />

vanhemmilla ei ole mitään kiinnekohtaa työmarkkinoilla.<br />

”Usein ongelmat kasautuvat tähän ryhmään.<br />

Myös ongelmat periytyvät. Eli pitkäaikaistyöttömien<br />

ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien vanhempien<br />

lapsilla koulutus jää vähäiseksi. Tämä heikentää<br />

heidän työllistymistään”, Hiilamo sanoo.<br />

Heidän tilanteensa ei välttämättä silti selity nykyisellä<br />

taantumalla vaan globaalien työmarkkinoiden<br />

uusjaolla. Vähäistä osaamista vaativat teollisuustyöt<br />

ovat siirtyneet kehittyviin maihin, eikä Suomesta<br />

enää järjesty työtä ihmisille, joilla on heikosti koulutusta<br />

tai muita työllistymisen esteitä.<br />

Hiilamo toivoisikin, että matalapalkkaista työtä<br />

voisi nykyistä jouhevammin yhdistää sosiaaliturvaan,<br />

jolloin mahdollisimman monet työikäiset tekisivät<br />

työtä. Se olisi niin Suomen kuin lapsiperheidenkin etu.<br />

”Nyt me maksamme siitä, että ihmiset eivät tee<br />

työtä.”<br />

Perheiden elintaso mitataan koulussa<br />

Lapsiperheiden keskinäiset tuloerot ovat viime vuosina<br />

kasvaneet myös siksi, että perus- ja vähimmäisturvan<br />

taso on jäänyt reilusti jälkeen keski- ja suurituloisten<br />

ansiokehityksestä. Lopputulemana yhä<br />

suurempi osa suomalaisista lapsiperheistä on saanut<br />

5<br />

Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong> • 5

huomata, kuinka toisilla on jotain sellaista, mitä<br />

itseltä puuttuu.<br />

Tutkimusprofessori Pasi Moisio Terveyden<br />

ja hyvinvoinnin laitokselta puhuukin suhteellisesta<br />

köyhyydestä eli toimeentulosta, jolla yksilö<br />

tai perhe ei kykene saavuttamaan yhteiskunnassa<br />

oletettua tai hyväksyttyä elintasoa.<br />

Suomessakin tavoiteltavan elintason määrittää<br />

useimmiten kulutuskykyinen keskiluokka,<br />

ja sitä mitataan ennen kaikkea koulumaailmassa.<br />

Esimerkiksi suuressa osassa Suomen kuntia<br />

lasten koulunkäynnin seuraaminen edellyttää<br />

vanhempien kytkeytymistä Wilma-järjestelmään.<br />

Se vaatii tietokonetta, internetyhteyttä<br />

ja vähintään tietotekniikan hallintaa.<br />

”15 vuotta sitten Wilma-järjestelmästä olisi<br />

syntynyt suurikin haloo. Nyt ei. Suhteellinen<br />

köyhyys tarkoittaakin sitä, että koululaisten vanhemmilta<br />

vaadittavien taitojen ja välineiden<br />

määrä kasvaa sitä mukaa, kun yhteiskunta vaurastuu”,<br />

Moisio sanoo.<br />

Sitäkin kovempi taisto käydään koulujen<br />

pihoilla ja käytävillä, kun lapset arvottavat toisiaan<br />

vaatteiden, puhelimien, tietokoneiden,<br />

pelikonsolien, harrastusten ja ulkomaanmatkojen<br />

perusteella. Vanhempien maksukykyä testaavat<br />

myös lasten ja nuorten opintoihin liittyvät<br />

oheiskustannukset.<br />

Viime laman aikana tehdyissä tutkimuksissa<br />

vanhemmat kertoivatkin tinkineensä viimeisenä<br />

lastensa menoista ja harrastuksista, sillä<br />

he halusivat säästää lapsensa kiusaamiselta ja<br />

turvata heidän tulevaisuutensa.<br />

Monta tapaa kokea köyhyys<br />

Perheissä taloudellinen epävarmuus kiristää<br />

ilmapiiriä. Heikki Hiilamo viittaa vanhaan sanontaan,<br />

jonka mukaan rakkaus kuolee, kun<br />

rahat loppuvat.<br />

”Jatkuva huoli toimeentulosta<br />

ja rahojen<br />

riittävyydestä vaikuttaa<br />

parisuhteeseen ja<br />

heijastuu myös lapsiin.”<br />

Toisaalta taloudellisen niukkuuden kokeminen<br />

on köyhyyden tavoin suhteellista. Pienilläkin<br />

tuloilla toinen perhe elää tyydyttävästi, kun<br />

taas toinen perhe kokee taloudellista ahdinkoa<br />

suurillakin tuloilla.<br />

Lapsiperheet myös puskuroivat taloudellisia<br />

kriisejään eri tavoin. Se vaikuttaa siihen, miltä<br />

tulevaisuus näyttää ja miten sitä voi muuttuneessa<br />

tilanteessa rakentaa. Onkin eri asia selviytyä<br />

työttömyyspäivärahan perusosalla kuin<br />

tukeutua säästöihin, myydä omaisuutta tai ottaa<br />

ennakkoperintöä.<br />

Työttömänä tai muuten työmarkkinoiden<br />

ulkopuolella on myös aikaa miettiä, mistä tinkiä.<br />

Pasi Moision mielestä hankalin yhtälö on<br />

yksinhuoltajalla, joka tekee montaa huonosti<br />

palkattua työtä rinnakkain kykenemättä silti<br />

tarjoamaan lapsilleen sen enempää rahaa<br />

kuin aikaakaan.<br />

”Silti juuri perheellisyys on taloudellisessa<br />

kriisissä suojaava tekijä. Suurimmassa syrjäytymisen<br />

riskissä ovat yksinasujat, joilla ei ole edes<br />

puolisoa tukenaan”, Moisio sanoo.<br />

Taloudellisen epävarmuuden kokeminen<br />

on myös sukupolvikysymys. Nuorille työn menettäminen<br />

ei ole maailman loppu vaan jopa<br />

uusi alku.<br />

”Nuoret ajattelevat, että työpaikkoja menee<br />

mutta myös tulee. Jos on koulutusta ja osaamista,<br />

ei tarvitse sitoutua yhteen työpaikkaan. Onneksi<br />

lähes aina on olemassa erilaisia mahdollisuuksia<br />

ja vaihtoehtoja”, Hiilamo sanoo.<br />

Myös Moisio uskoo, että työn, perheen ja<br />

hyvinvoinnin yhdistäminen luonnistuu nykynuorilta<br />

vanhempiaan paremmin.<br />

”Nuoret arvostavat ja haluavat tehdä työtä.<br />

Samalla he ajattelevat, että työllä hankitaan rahaa<br />

ja oikea elämä on jossain muualla.”<br />

Irtisanominen muutti Hannan elämän<br />

Vuonna 2008 alkanut talouskriisi koetteli Suomessakin huolinta- ja kuljetusalaa. Vantaalainen Hanna, 38,<br />

oli firmansa ensimmäisten yhteistoimintaneuvottelujen aikana kuitenkin äitiysvapaalla.<br />

A<br />

” jattelin, että kun palaan töihin, kaikki menee hyvin ja tilanne tasaantuu.”<br />

Näin ei tapahtunut, ja ennen viime syksyä yt-kierroksia käytiin<br />

useitakin. Työpaikan tunnelma oli kireä, eikä pienen lapsen yksinhuoltajaäiti<br />

rohjennut keskustella arkeaan helpottavista joustoista.<br />

Normaalin työpäivän jälkeen Hannakin teki muiden tavoin ilta- ja viikonloppuvuoroja<br />

sekä kerran kuukaudessa viikon pituisen 24/7-päivystysvuoron<br />

kotoa käsin.<br />

”Olin varma, että jos alan ehdottaa joitain luopumisia, olisin seuraavien<br />

yt:eiden jälkeen saletisti ensimmäinen lähtijä.”<br />

Viime syksynä oli sitten Hannan vuoro kuulla irtisanomisestaan<br />

– 15 työvuoden jälkeen. Se oli järkytys. Ensimmäinen ajatus oli, että<br />

uusi työpaikka pitää löytyä heti.<br />

”Yksinhuoltajalle työpaikka ja säännöllinen kuukausipalkka ovat<br />

kaiken perusta.”<br />

Myöhemmin tuntui helpottavalta<br />

Myöhemmin Hanna tunsi myös helpotusta, sillä enää hänen ei tarvinnut<br />

pelätä työpaikkansa puolesta.<br />

Nyt Hannalla on aikaa olla lapselleen äiti. Arki ei ole enää vanne<br />

kireällä menemistä ja hoputtamista. Työvelvoite lakkasi heti loppusyksystä,<br />

palkanmaksu jatkuu kevään loppuun. Lapsi käy puolipäivähoidossa.<br />

”Voisin tehdä jotain kokonaan muuta. Kaikenlaista on mielessä<br />

käynyt, mutta pieni lapsi rajaa vaihtoehtoja.”<br />

Hanna uskoo, että työteliäälle työntekijälle löytyy kyllä työtä. Jatkuva<br />

irtisanomisuutisointi tietenkin pelottaa ja saa epäilemään omiakin<br />

mahdollisuuksia.<br />

”Sitten turrun ja ajattelen, etten ole tilanteessani yksin.”<br />

Toisaalta uutiset kertovat myös työvoimapulasta, mikä luo toivoa.<br />

Hanna on laskenut pärjäävänsä jonkin aikaa ansiosidonnaisella<br />

työttömyyspäivärahalla. Autosta hän voisi luopua, vaikka se vähentäisi<br />

mahdollisuuksia tavata muualla Suomessa asuvia sukulaisia ja ystäviä.<br />

”Asunnosta haluan pitää kiinni.”<br />

Eniten Hannaa pelottaa se, että elämästä tulee vain selviytymistä.<br />

”Ei kai se ole elämän tarkoitus? Välillä kuitenkin muistutan itseäni,<br />

että nurisen turhaan. Sitten taas ajattelen, että kyse on omasta<br />

elämästäni ja saan murehtia oman aikani.”<br />

6 • Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong><br />

6

Perheet ovat erilaisia<br />

• Teksti ja kuvat Tuula Ainasoja<br />

Vammaisen vanhemmuus<br />

törmää ennakkoluulojen muuriin<br />

Päätäntävalta lasten hankkimisesta tulisi olla jokaisen naisen omissa käsissä.<br />

Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhosen mukaan yhteiskunta evää kuitenkin epäsuorasti<br />

vammaisilta vanhemmuuden monin tavoin, vaikka laki kieltää syrjinnän.<br />

Vammaisen seksuaalisuus näyttää olevan monen<br />

mielestä jo sinänsä täysin sopimaton yhtälö.<br />

Sitäkin pahempi, jos vammaisen seksuaalisuudesta<br />

ilmenee vielä niin konkreettisia todisteita,<br />

että vammaisesta tulee isä tai äiti. Vammaisten<br />

itsemääräämisoikeutta ajavan Kynnys<br />

ry:n puheenjohtaja Amu Urhosen mukaan vammaisilta<br />

evätään seksuaalisuus monin tavoin:<br />

”Ajatellaan automaattisesti, että vammainen<br />

asuu aikuisenakin vanhempiensa luona tai yksin.<br />

Siksi vammaisten asuntoloissa ei juuri ole<br />

perheasuntoja. Vammaisella ei ole ehkä lainkaan<br />

mahdollisuutta yksityisyyteen, joten hän<br />

ei voi edes seurustella.”<br />

Koska vammaista ei pidetä seksuaalisena<br />

henkilönä, hänellä ei yleisen käsityksen mukaan<br />

voi myöskään olla lapsia. YK:n vammaisia<br />

koskeva yleissopimus takaa kuitenkin vammaisille<br />

oikeuden päättää avioitumisestaan ja<br />

lasten hankkimisesta.<br />

”Vammaisten ihmisten oikeuksia perheen<br />

perustamiseen rajoitetaan monissa maissa jopa<br />

lainsäädännöllä. Ja vaikka meillä Suomessa<br />

laki on periaatteessa sama kaikille, käytännössä<br />

vammaiset törmäävät jatkuvasti ennakkoluuloihin”,<br />

Amu on huomannut.<br />

Oikeus adoptioon ja hedelmöityshoitoihin<br />

”Myös vammainen voi kärsiä lapsettomuudesta.<br />

Hedelmöityshoitojen pitää olla kaikkien sitä<br />

haluavien ulottuvilla. Ruotsissa lääkäriliiton<br />

eettinen neuvosto linjasi hiljattain, että vammaiselle<br />

pariskunnalle on annettava hoitoja.”<br />

7<br />

Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong> • 7

2 Lapsenhoito on sujunut Amulta<br />

hyvin, sillä asunnon esteettömyydessä<br />

on huomioitu myös esimerkiksi<br />

pyörätuolinkäyttäjälle sopiva<br />

pöydän korkeus.<br />

Amu Urhonen huomauttaa, ettei Suomen<br />

hedelmöityshoitolaissa mainita vammaisuutta<br />

hoitojen esteeksi. Perustuslain mukaan ketään<br />

ei saa syrjiä vammaisuuden perusteella, mutta<br />

käytännössä vammaiset hoitoihin hakeutuneet<br />

kohtaavat syrjintää.<br />

Keskusteluissa vedotaan usein lapsen<br />

etuun. Se on Amun mukaan ainoastaan helppo<br />

argumentti, kun halutaan kieltää vanhemmuus<br />

vammaisilta. Tutkimusten perusteella ei<br />

ole myöskään näyttöä siitä, että vanhempien<br />

vammaisuus olisi vastoin lapsen etua.<br />

Amu korostaa, että vammaisten vanhempien<br />

yhdenvertainen kohtelu voi toteutua vain,<br />

jos vammaislaissa ei ole sijaa ennakkoluulojen<br />

sävyttämille tulkinnoille.<br />

”Lain pitäisi olla niin selkeä, että yksittäisen<br />

lääkärin asenne ei voi vaarantaa yhdenvertaisuuden<br />

toteutumista. Myös Suomen adoptiolakia<br />

pitäisi muuttaa pikimmiten. Esimerkiksi<br />

Britanniassa vammaiset voivat adoptoida lapsia,<br />

mutta meillä se ei ole mahdollista, koska<br />

vedotaan laissa mainittuun lapsen etuun. Minusta<br />

tämä on vakava asenteellinen ongelma<br />

yhteiskunnassa.”<br />

Suomessa vammaiselle adoptio ei siis ole<br />

vaihtoehto hedelmöityshoitoihin. Amun näkemyksen<br />

mukaan Suomessa tunnutaan ajateltavan<br />

aika yleisestikin, että vammainen ihminen<br />

on automaattisesti huono äiti tai isä. Sen<br />

sijaan vammaisten vanhempien saama tuki on<br />

puutteellista.<br />

”Meillä tarvitaan<br />

keskustelua siitä,<br />

miten vammaisten<br />

vanhemmuutta voidaan<br />

tukea yhdenvertaisesti<br />

muiden kanssa.”<br />

Amu Urhonen on ollut mukana luomassa<br />

Kynnys ry:n ja Väestöliiton välistä yhteistyötä<br />

vammaisten naisten kansainvälisen verkoston<br />

luomiseksi. Yhteishankkeen keskiössä on seksuaali-<br />

ja lisääntymistiedon jakaminen Keski-<br />

Aasian maissa.<br />

”Sääli ei saa olla missään maassa lähtökohta<br />

vammaisten seksuaalisuuden ja vanhemmuuden<br />

tukemisessa, vaan ihmisoikeudet”,<br />

hän painottaa.<br />

8 • Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong><br />

Vammaiselle äidille<br />

kapuloita rattaisiin<br />

Vammaiselle naiselle äitiyden isoin haaste<br />

saattaa olla ihmisten ennakkoluuloiset<br />

asenteet. CP-vamma ei aiheuttanut Amu<br />

Urhoselle ongelmia raskauden eikä synnytyksen<br />

aikana. Neuvolalääkärin suhtautuminen<br />

varjosti kuitenkin hänen äidiksi<br />

tulemisen iloaan.<br />

Neuvolalääkäri latisti tamperelaisen Amu Urhosen<br />

äidiksi tulemisen riemua heti kättelyssä.<br />

Tämän mielestä pyörätuolia käyttävän<br />

raskaus ei voi sujua hyvin, synnytys ei onnistuisi,<br />

eikä vammaisesta voi tulla kelvollista äitiä.<br />

”Hän myös painosti minua teettämään sikiöseulonnan,<br />

vaikka CP-vamma periytyy todella<br />

harvoin.”<br />

8<br />

Amu kieltäytyi ehdottomasti sikiöseulonnasta,<br />

sillä hän vastustaa selektiivistä aborttia.<br />

Hänestä kukaan ei voi päättää etukäteen<br />

toisen puolesta minkälainen elämä on elämisen<br />

arvoista.<br />

”Vammaisen lapsen saaminen ei olisi ollut<br />

minulle ongelma. Enhän itsekään pidä pahana<br />

sitä, että en pysty kävelemään vaan sitä, etten<br />

pääse pyörätuolillani joka paikkaan.”<br />

Neuvolassa neuvottomuutta<br />

Muu terveydenhoitohenkilöstö suhtautui Amun<br />

raskauteen positiivisesti. Äitiysneuvolassa oltiin<br />

kuitenkin usein lähinnä neuvottomia. Neuvolan<br />

tilat eivät olleet esteettömiä eikä tutkimuspöytä<br />

soveltunut pyörätuolin käyttäjälle. Vam-

maisen naisen raskauteen ja synnytykseen ei<br />

oltu perehdytty.<br />

”Onneksi tiesin itse asiasta paljon, koska<br />

olen mukana vammaisten naisten äitiyttä koskevassa<br />

kehitysyhteistyöhankkeessa. Olin lukenut<br />

aiheesta englanninkielisiä oppaita. Tiesin<br />

myös monista muistakin yhteyksistä, että<br />

jos vammainen ei ole ottanut itse selvää, niin<br />

homma ei toimi”, Amu kertoo.<br />

Plussapisteitä neuvolahenkilöstö saa Amulta<br />

kuitenkin siitä, että he olivat halukkaita kuuntelemaan<br />

hänen toiveitaan ja hankkimaan myös<br />

tietoa. Myöhemmin hänet kutsuttiin pitämään<br />

Tampereen kaupungin neuvolahenkilökunnalle<br />

koulutustilaisuus vammaisen naisen raskaudesta<br />

ja äitiydestä.<br />

Vahvan itsetunnon voimin<br />

Puolison ja muiden läheisten vankkumattoman<br />

tuen ohella vahva itsetunto auttoi Amua kestämän<br />

raskauden aikaiset karikot, joista vaikea<br />

anemia oli ainut lääketieteellinen.<br />

Isoimpana ongelmana Amu näkee sen, ettei<br />

vammaista kohdella itsenäisenä toimijana<br />

vaan hoito- ja huoltopalvelujen kohteena. Tähän<br />

asenteeseen hautautuu myös vammaisen<br />

toive saada lapsia ennen kuin se pääsee edes<br />

orastamaan. Vammaisen halu tulla äidiksi tai<br />

isäksi pitäisi Amun mielestä kohdata aivan yhtä<br />

luonnollisena asiana kuin kenen hyvänsä toive<br />

tulla vanhemmaksi.<br />

”Minulla on ollut siinä mielessä harvinaisen<br />

hyvä tilanne, että äidiksi tuloani on pidetty<br />

9<br />

ihan tavallisena asiana. Etenkin äitini on puhunut<br />

aina itsestään selvänä, että minä teen hänelle<br />

lapsenlapsia”, Amu naurahtaa.<br />

Ylipäänsäkin Amun tulevaisuudesta puhuttiin<br />

kotona eikä häntä kohdeltu ylisuojelevasti,<br />

vaan opetettiin ottamaan vastuuta. Kolmikymppisenä<br />

äidiksi tulleella Amulla olikin varsin<br />

realistinen kuva siitä mitä kaikkea vauvanhoitoon<br />

ja lapsen kasvattamiseen kuuluu. Hän<br />

oli nimittäin ollut innokkaasti mukana hoitamassa<br />

12 vuotta nuorempaa pikkuveljeään tämän<br />

syntymästä lähtien.<br />

Arki sujuu suunnitellen<br />

Amu Urhosen ja Jare Virtasen keväällä kaksi<br />

vuotta täyttävä Louna on iloinen ja tasapainoinen<br />

tyttö. Vanhempien mielestä kaikki Lounan<br />

hoitoon liittyvät asiat ovat hoituneet todella hyvin.<br />

Amu jopa yllättyi siitä, ettei hänen ole tarvinnut<br />

lisätä henkilökohtaisen avustajansa viikoittaista<br />

tuntimäärää lapsen vuoksi. Hän saa<br />

avustajapalvelua 30 tuntia viikossa.<br />

Nykypäivän nuorten isien tapaan Jare on<br />

osallistunut aktiivisesti lapsenhoitoon. Parhaillaan<br />

hän on hoitovapaalla. Nuoren perheen tilanne<br />

on siinäkin mielessä hyvä, että molempien<br />

vanhemmat ovat auttamishaluisia. Se järjestyy<br />

käytännössäkin hyvin, koska Amun vanhemmat<br />

asuvat Tampereella.<br />

Kun tukiverkosto pelaa,<br />

aktiivinen nuori nainen<br />

voi edelleen osallistua<br />

yhteiskunnalliseen<br />

vaikuttamiseen.<br />

Vammaistyön ohella Amu on mukana politiikassa.<br />

Entinen vihreiden nuorten puheenjohtaja<br />

on nykyisin puoluevaltuustossa varajäsenenä<br />

ja kunnallisvaaleissa hänet valittiin varavaltuutetuksi<br />

Tampereen kaupunginvaltuustoon.<br />

Amun teologian opinnot Helsingin yliopistossa<br />

ovat graduntekovaiheessa ja työelämäkin<br />

kutsuu. Keväällä hän aloittaa työharjoittelun<br />

Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamiehenä.<br />

Amu arvelee, että pyörätuolista huolimatta<br />

heidän perheensä arki esikoisen kanssa sujuu<br />

aika lailla samalla tavoin kuin muissakin<br />

pikkulapsiperheissä.<br />

”Meidän perheessä pitää kyllä suunnitella<br />

kaikki todella hyvin, mutta se on varmaan<br />

muidenkin pienten lasten vanhemmille tuttua.<br />

Kaikki on sujunut niin hyvin, että meillä on toiveena<br />

on saada mahdollisimman pian Lounalle<br />

pikkusisko tai -veli.”<br />

Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong> • 9

Lukunurkka<br />

Sopivasti ihana tyttö<br />

Maaret Kallion Sopivasti ihana<br />

-kirja avaa ajankohtaisia<br />

asioita nuorten tyttöjen seksistä<br />

ja seksuaalisuudesta. Esimerkiksi<br />

internetin aika on tuonut nuorten<br />

tyttöjen elämään uudenlaisia<br />

uhkia ja kysymyksiä. He laittavat<br />

kuviaan ja tietojaan nettiin,<br />

koska kaikki laittavat. On nettikiusaamista<br />

ja nettiuhkailua ja yllättäviä<br />

löytöjä perheen tietokoneelta.<br />

Lisäksi nuoret tuntevat painetta<br />

aloittaa seksin liian varhain. On<br />

epämääräisiä käsityksiä siitä, mitä<br />

kunkin nuoren ”pitää” missäkin<br />

vaiheessa tehdä ja aloittaa.<br />

Nuoret naiset tarvitsevat tukea<br />

erityisesti siihen, että kaikki<br />

kehittyvät eri tahtiin. Että jokainen<br />

vartalo on kaunis ja hyväksyttävä.<br />

Ja sellainen sana kuin ”ei”<br />

on hyvä opetella sanomaan. Kirja<br />

kannustaa oman seksuaalisen<br />

identiteetin ymmärtämiseen, antaa<br />

neuvoja seurusteluun ja keskustelee<br />

tunteista.<br />

Maaret Kallion kannustava kirja<br />

ihanille nuorille naisille on tärkeää<br />

luettavaa niin nuorille itselleen<br />

kuin vanhemmillekin. Siitä<br />

hyötyvät myös terapian ammattilaiset,<br />

mikseivät myös lääkärit.<br />

• Maaret Kallio. Sopivasti ihana.<br />

Tyttöjen kysymyksiä ja vastauksia<br />

seksuaalisuudesta ja seksistä.<br />

WSOY 2012.<br />

Keski-ikäisen naisen kasvutarina<br />

Kesä ilman miehiä on kuvaus<br />

naisen psyykkisestä romahduksesta<br />

ja itsensä kokoamisesta<br />

uskottomuuskriisin jälkeen. Kirja<br />

on voimaannuttava tarina ihmisen<br />

kyvystä muovautua uudelleen.<br />

Se antaa toivoa kaikille<br />

niille, jotka yrittävät räpistellä takaisin<br />

kiinni elämään vaikeiden<br />

kokemusten jälkeen.<br />

Mia on ollut naimisissa saman<br />

miehen kanssa lähes koko<br />

aikuisikänsä. Parilla on aikuinen<br />

tytär. Mies aloittaa suhteen<br />

nuoren työtoverinsa kanssa. Mian<br />

mieli ei pysty vastaanottamaan<br />

uutista suhteesta.<br />

Kirjassa pohditaan syvällisesti<br />

naiseutta elämän eri ikävaiheissa.<br />

Ihmissuhteet ja erilaiset<br />

rakkaudet ovat voimakkaasti<br />

esillä. Siri Hustvedt on loistava<br />

ihmisen mielen ymmärtäjä.<br />

Tähän varmasti vaikuttaa hänen<br />

vahva tuntemuksensa psykoanalyysista.<br />

Vaikka kirja saa alkunsa uskottomuudesta,<br />

on se sitäkin enemmän<br />

kirja itsensä löytämisestä. Ei<br />

ole merkityksellistä, palaako Mia<br />

takaisin yhteen miehensä kanssa.<br />

Tärkeimmäksi jää itse elämä ja<br />

oman tarinan näkeminen osana<br />

naisten elämäntarinoiden ketjua.<br />

• Siri Hustvedt. Kesä ilman<br />

miehiä. Otava 2011.<br />

Leila Simonen<br />

Polulta<br />

poikkeamisen<br />

taito<br />

Nuukailun, kotoilun ja soffasurffaamisen voi oppia<br />

Dosentti-tutkijanainen hakkasi<br />

CV:hensä 200 tiedejulkaisua<br />

peräjälkeen, nousi uralla ja kuristi<br />

elämänsä tiukkaan jakkupukuun.<br />

Virastossa oli lämmintä ja kuivaa,<br />

mutta sydäntä särki. Hän menetti<br />

uskonsa siihen, mitä teki. Viraston<br />

päätökset puhuivat hyvinvointivaltiosta<br />

muuta kuin kansan<br />

suut.<br />

Leila Simonen hyppäsi oravanpyörästä<br />

omasta tahdostaan<br />

masennuksen jälkeen ja opetteli<br />

elämään uudelleen. Hän opetteli<br />

nuukailun ja kotoilun, soffasurffaamisen<br />

ja oleilun.<br />

Voimapaja<br />

Luin Simosen Polulta poikkeamisen<br />

taito -kirjan viikonlopun<br />

aikana. Ei kirjoja saisi kääntää hiirenkorville<br />

(sanoi äiti), mutta minunpa<br />

”simosessani” on jo 23 hiirenkorvaa,<br />

ajatuksia, joihin haluan<br />

vielä palata. Simonen näkee<br />

maailman paradoksit ja yhteiskunnan<br />

ilmiöt vapaan naisen<br />

korkeuksista, lintuperspektiivistä.<br />

Hän esittää mielenkiintoisia ajatuksia<br />

tulevaisuudesta ja perustelee<br />

ne. Tämä on uskottava tarina,<br />

ja niin lempeästi kirjoitettu.<br />

• Leila Simonen. Polulta poikkeamisen<br />

taito. Voimapaja 2012<br />

Eheäksi eron jälkeen<br />

Erokirja on järkevä kirja järkevälle<br />

naiselle ja sopii tosi hyvin<br />

pohjoismaalaiseen ajatteluun.<br />

Sisältö on jaettu kolmeen<br />

yhtä tärkeään osaan: Toipuminen,<br />

ymmärtäminen ja muutos.<br />

Kirja on laadittu työkirjaksi<br />

eronneelle naiselle. Se auttaa<br />

järkevillä tehtävillä ja kysymyksillä<br />

eronnutta esimerkiksi hallitsemaan<br />

ahdistusta, huolehtimaan<br />

rutiineista ja nauttimaan<br />

yksinolosta.<br />

10 • Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong><br />

Työkirja patistaa tekemään<br />

töitä eroon kuuluvien tunteiden<br />

kanssa. Se kertoo, mitä tehdä,<br />

kun päässä jauhavat päähänpinttymät,<br />

syyllisyys, katumus,<br />

epäonnistuminen ja itsesyytökset.<br />

Kaikkiin näihin löytyy neuvoja<br />

ja konkreettisia tekoja, joilla<br />

voit suojata itseäsi ja mielenterveyttäsi.<br />

Rachel A. Sussmanin Erokirja<br />

on suositeltava teos hänelle, joka<br />

haluaa tehdä töitä palautumisensa<br />

eteen. Myös alan ammattilaiset<br />

oppivat kirjasta hyvin paljon ihmisen<br />

voimaannuttamisesta elämän<br />

suurimman katastrofin jälkeen.<br />

Myös eronneet miehet saattaisivat<br />

tästä hyötyä.<br />

• Rachel A. Sussman. Erokirja.<br />

Naisen opas erosta toipumiseen.<br />

Otava 2012<br />

• Lue lisää kirja-arvioita: www.vaestoliitto.fi/parisuhde/<br />

Arvostelut: Heli Vaaranen, Väestöliiton Parisuhdeosaamiskeskuksen<br />

johtaja ja Anna Salmi, Väestöliiton perheklinikan psykologi<br />

10

Kolumni<br />

• Maaret Kallio – kirjoittaja on Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan erityisasiantuntija<br />

Perheen sydämessä<br />

Ä<br />

” iti, miten koira voi syntyä<br />

perheeseen, jos perheessä<br />

ei ole aiemmin ollut koiraa?”<br />

nelivuotiaani pohti eräällä aamupalalla.<br />

Hänen maailmankuvassaan,<br />

toistaiseksi, perheeseen<br />

synnytään. Kerrottuani koiran ostamisesta,<br />

koiraperheen purkautumisesta,<br />

hän oli silminnähden<br />

järkyttynyt.<br />

”Voiko koiraperheestä siis vain<br />

ostella pentuja pois?!” pienet vakavat<br />

kasvot pohtivat. Perään tarve<br />

vakuutella hetki sitä, ettei hän itse<br />

ole pahimpanakaan päivänä myynnissä<br />

ulos perheestämme.<br />

Moni ehtii elämän aikana<br />

kuulua moneen perheeseen. Perhe<br />

muuttaa muotoaan erojen,<br />

lähtöjen ja tulemisien myötä. Alkuperheenä<br />

voi pitää muodostelmaa,<br />

jossa on kasvanut lapsuutensa<br />

ja nuoruutensa. Oma perhe<br />

on itse luotu valintojen kautta,<br />

eikä siihen voi syntyä. Sydämen<br />

perhettä ei voida kuvata ruksina<br />

siviilisäädystä lomakkeella tai biologista<br />

perimää mittaillen. Perheenjäseneksi<br />

sydämeen pääsee<br />

rakkauden, turvan ja aitouden<br />

avuin.<br />

Terapiavastaanotolla perheet<br />

ovat aina enemmän tai vähemmän<br />

tapetilla. Joskus siksi,<br />

että alkuperheestä on saanut vahvat<br />

eväät elämänmatkalle. Perhe<br />

on luonut turvapaikan, jossa levähtää<br />

ja latautua, kun maailma<br />

on kohdellut kaltoin. Usein myös<br />

siksi, että juuri perheen sisällä on<br />

tuotettu syvää tuskaa, ikävää, pelkoa<br />

ja hylkäämisiä.<br />

Sanoja perhe ja erhe erottaa<br />

vain pieni p-kirjain. Perheissä erheitä<br />

tapahtuu, jos jossain. Perheeseen<br />

liittyvät kiinteät ja kipeätkin<br />

ihmissuhteet, joissa tarvitaan<br />

ja toivotaan syvemmin kuin<br />

missään.<br />

Perheen erheet myös periytyvät.<br />

Yhtä lailla turvallisen kuin turvattoman<br />

kiintymyssuhteen malli<br />

tunnetusti kulkeutuu sukupolvelta<br />

toiselle, perheestä seuraavaan.<br />

Vanhempien ahdistukset ja pelot<br />

siirtyvät kasvavaan sukupolveen,<br />

koska taito kannatella lapsia näissä<br />

hetkissä puuttuu itseltäkin.<br />

Vanhemmuus – lapsi – parisuhde<br />

Väestöliiton paripsykoterapiakoulutuksen kevään avoimet koulutuspäivät<br />

Aika: 16. – 17.5.<strong>2013</strong><br />

Paikka:<br />

MJK, Iso Roobertinkatu 22, Helsinki<br />

Seminaarin hinta: 300 euroa (sis. alv. 24 %)<br />

Ilmoittautuminen:<br />

Paula Jääskeläinen, puh. 09 2280 5296, paula.jaaskelainen@vaestoliitto.fi<br />

1.5.<strong>2013</strong> mennessä, jonka jälkeen ilmoittautuminen on sitova.<br />

Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Vuokko Malinen, puh. 09 228 050, 050 462 9912,<br />

vuokko.malinen@vaestoliitto.fi<br />

Katso koulutuspäivien ohjelma: www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset<br />

Perhe-elämää ja vaativaa<br />

vanhemmuutta toivoisi voivan<br />

kontrolloida täydelliseksi ruoka-,<br />

uni- ja sääntösulkeisilla, mutta<br />

tosiasiassa perhe-elämä ja vanhemmuus<br />

ovat pitkälti kontrolloimatonta<br />

ja tiedostamatonta.<br />

Usein tätä tiedostamatonta, tunne-<br />

ja toimintavalmiutta, säätelevät<br />

omat kokemukset hoivasta ja<br />

alkuperheen suhteista.<br />

Perheessä erheillään, mutta<br />

jatkuvasti myös onnistutaan. Yhteys<br />

perheenjäsenten välillä tiivistyy<br />

siitä, että erheitä tunnustetaan,<br />

annetaan anteeksi ja luodaan<br />

jälleen uudelleen aitoa yhteyttä<br />

jäsenten kesken. Joskus<br />

perhe romahtaa niin suuriin erheisiin,<br />

ettei silloinen muodostelma<br />

voi säilyä. Perhe ei perheenä<br />

kuitenkaan katoa, vaan säilyy<br />

pääparin erotessa muuttaen<br />

muotoaan.<br />

Rakkauden näkökulmasta<br />

katsottuna<br />

perhe laajenee tai<br />

pienenee jääkaappia<br />

tai biologisia<br />

säikeitä pidemmälle. Sydämen<br />

perheen siteet muodostuvat rakkaudesta.<br />

Eivät velvollisuuksista,<br />

pakoista tai teennäisistä kulisseista.<br />

Sanotaan, ettei rakkaus<br />

ole tunne, vaan suhde. Rakkaus<br />

on siis suhde, johon sitoudutaan<br />

tuntien sen sisällä monen lajin<br />

tunteita kiukusta kaamokseen ja<br />

lämmöstä kuumuuteen. Kuulostaa<br />

perheeltä, eikö?<br />

Koulutusta<br />

Kuva Shut ter s tock Kuva Rit va Åberg<br />

11<br />

Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong> • 11

”Miksi naapurin po<br />

isä ja äiti eikä kah<br />

Perheet ovat erilaisia<br />

• Teksti Mia Hemming • Kuvat Timo Raunio<br />

Kahden äidin perheessä eletään ihan tavallista arkea ja juhlaa. Rakastetaan ja riidellään,<br />

leikitään ja jutellaan. Vanhemmuuden vahvistamisen odottaminen meinaa käydä hermoille,<br />

ja lain edessä sateenkaariperheet eivät vielä ole yhdenvertaisia.<br />

12 • Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong><br />

12

Nina Blomeruksen ja Nea Weckströmin perheessä<br />

talvisena arki-iltapäivänä kissat nukkuvat<br />

koreissaan, ja koira haukkuu yläkerrassa.<br />

Blomerus on tullut puolijuoksua kotiin vieraita<br />

vastaanottamaan, jota varten herätetään myös<br />

viiden kuukauden ikäinen Livia. Nelivuotias Lia<br />

alun ujostelusta päästyään haluaisi vierailta kaiken<br />

huomion. Lia on kerran kysynyt Weckströmiltä,<br />

miksi naapurin pojilla on isä ja äiti eikä<br />

kahta äitiä.<br />

”Kerroin hänelle erilaisista perheistä. Olemme<br />

Ninan kanssa päättäneet vastata tyttäriemme<br />

kysymyksiin perheestämme ja isästään suoraan<br />

ja avoimesti. Tuon enempää asia ei vielä<br />

Liaa ole kummastuttanut”, Weckström kertoo.<br />

Blomerus lisää, että kuitenkin Lia leikkiessään<br />

kotileikkejä kuvittelee niihin isän ja äidin<br />

kahden äidin sijaan.<br />

”Toisaalta emme ole koskaan nähneet lasten<br />

satu- tai kuvakirjoissa tai elokuvissa vanhempina<br />

kahta naista”, Blomerus miettii Lian<br />

perhemalleja.<br />

Nuoret naiset eivät ole kohdanneet syrjintää<br />

ympäristössään tavanomaisesta poikkeavan<br />

perheensä tähden. Weckström erikseen kehuu<br />

ja kiittää Lian päiväkodin henkilökunnan suhtautumista<br />

Lian vanhempiin.<br />

”Kaikki paperit tulevat meidän molempien<br />

nimellä, vaikka minä olen vielä virallisesti Lian<br />

ainoa huoltaja. Siellä muutenkin pidetään Ninaa<br />

Lian toisena vanhempana.”<br />

Weckström muistelee, kuinka häneltä ei<br />

aikoinaan suostuttu poistamaan lapsilisän yksinhuoltajakorotusta<br />

muutettuaan Blomeruksen<br />

kanssa yhteen. Heteroparin tapauksessa<br />

näin olisi toimittu.<br />

”Tuntuihan se siltä, ettei meidän parisuhdettamme<br />

tunnustettu oikeaksi parisuhteeksi.”<br />

jilla on<br />

ta äitiä?”<br />

4 Nina Blomerus ja Nea Weckström eivät tunne kotipaikkakunnaltaan<br />

toista sateenkaariperhettä. Välillä he kokevat yksinäisyyttä ilman<br />

vertaistukea, mutta saavat sitä toisinaan Sateenkaariperheet ry:n<br />

tapahtumissa. Muuten he kiittelevät kotipaikkakuntansa tarjoamia<br />

palveluja ja toimintaa lapsiperheille.<br />

13<br />

Isovanhemmat iloitsevat<br />

lapsenlapsistaan<br />

Weckströmin isä ei kauhistunut, kun tyttärensä<br />

kertoi kaksi ja puoli vuotta sitten seurustelevansa<br />

tytön kanssa. Weckström oli silloin 19-<br />

ja Blomerus 17-vuotias.<br />

”Äidilleni se oli vähän isompi asia, hän joutui<br />

sitä jonkin aikaa sulattelemaan. Tänä päivänä<br />

hän pitää Ninasta ja lapsenlapsistaan.”<br />

Myöskään Blomeruksen isä ei järkyttynyt<br />

kuullessaan tyttärensä rakastetusta, mutta<br />

äitinsä pyörtyi. Blomeruksen äiti on romani, ja<br />

romanikulttuurissa ydinperheen malli on vielä<br />

varsin voimissaan.<br />

”Jouduin pakkaamaan tavarani ja lähtemään<br />

pois kotoa. Mutta kolmen viikon päästä<br />

äiti pyysi anteeksi, ja nyt hän iloitsee isoäitiydestään.”<br />

Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong> • 13

1 Nea Weckström on yllättynyt elämänsä<br />

kulusta. Nyt hänellä on kaikki<br />

hyvin elämässään, eikä siitä mitään<br />

vaihtaisi pois.<br />

”Toivomme, että<br />

tasa-arvoinen<br />

avioliittolakialoite<br />

menisi läpi.”<br />

3 Nina Blomerus opiskelee parhaillaan<br />

kokiksi, jonka jälkeen ajattelee<br />

jatkavansa restonomin tutkintoa<br />

suorittamaan. Välissä hän jää kotiin<br />

hoitamaan Liviaa.<br />

Blomerus halusi äidiksi –<br />

ja haluaa äidiksi myös virallisesti<br />

Kun Nina Blomerus ja Nea Weckström rakastuivat<br />

toisiinsa, Weckström oli puolitoistavuotiaan<br />

Lian yksinhuoltaja. Lian isä on Weckströmin<br />

entinen seurustelukumppani, joka ei halunnut<br />

ottaa isän roolia Lian elämässä. Weckströmille<br />

se sopi hyvin, sillä häntä jo tuolloin<br />

arvelutti yhteiselämä miehen kanssa. Blomerus<br />

puolestaan halusi äidin rooliin.<br />

”Otin mielelläni vastaan koko paketin. Joskus<br />

lapsena ajattelin, että ensiksi muutan pois<br />

kotoa, opiskelen, menen töihin ja sitten perustan<br />

perheen. Mutta Nean ja Lian tavatessani<br />

ajattelin toisin”, parhaillaan kokiksi opiskeleva<br />

Blomerus muistelee.<br />

Blomerus ja Weckström ryhtyivät haaveilemaan<br />

toisesta lapsesta, ja Lian isä suostui heitä<br />

auttamaan. Livia sai alkunsa keinohedelmöityksellä<br />

kotona.<br />

”Nyt molemmilla lapsilla on sama isä. Jos<br />

olisimme turvautuneet hedelmöityshoitoihin,<br />

Livia olisi mahdollisesti saanut tietää isänsä<br />

vasta 18-vuotiaana. Lia sen sijaan olisi koko<br />

ajan tiennyt isänsä henkilöllisyyden”, Weckström<br />

pohtii.<br />

Vanhemmat pitävät lasten isään yhteyttä,<br />

mutta isä ei ole mukana perheen elämässä. Hän<br />

ei käy tapaamassa lapsia vaan antaa Weckströmin<br />

mukaan perheen elää rauhassa keskenään.<br />

Livia ja Lia eivät siten kotonaan opi isää seuraamalla,<br />

millainen mies on. Kuten eivät opi yksinhuoltajanaisen<br />

lapsetkaan.<br />

”Miehen jokapäiväinen läsnäolo on ainoa<br />

asia, joka meidät erottaa ydinperheestä. Mutta<br />

Livialla on esimerkiksi kolme kummisetää ja<br />

yksi kummitäti. Molemmilla on isoisät, ja enoja<br />

on vaikka muille jakaa. Ei sen miehen malli tarvitse<br />

olla kotona seurattavana, kunhan se on lähellä<br />

tarjolla.”<br />

Vanhemmuuden vahvistaminen<br />

antaa odotuttaa<br />

Parhaillaan Blomerus ja Weckström ovat hakemassa<br />

Blomeruksen vanhemmuuden vahvistamista<br />

molempiin lapsiin. He ovat olleet<br />

yhteydessä sosiaalitoimeen, joka ei lukuisista<br />

yhteydenotoista huolimatta ole vielä laittanut<br />

asiaa vireille.<br />

”Puolessa vuodessa asialle ei ole vielä tapahtunut<br />

mitään, sitä ei ole vielä asiana edes<br />

olemassa. Toisaalta ymmärrän kyllä, että sosiaalitoimessa<br />

esimerkiksi lasten kiireelliset<br />

huostaanotot menevät tällaisen asian edelle”,<br />

sosionomiksi opiskeleva ja sijoitettujen lasten<br />

pienryhmäkodissa keikkatyötä tekevä Weckström<br />

pohtii.<br />

Perheen sisäinen adoptio on mahdollista<br />

samaa sukupuolta oleville pareille, kun he ovat<br />

rekisteröineet suhteensa. Blomerus ja Weckström<br />

virallistivat suhteensa viime vuonna. He<br />

kutsuisivat suhdettaan mieluummin avioliitoksi<br />

kuin rekisteröidyksi parisuhteeksi.<br />

”Toivomme, että tasa-arvoinen avioliittolakialoite<br />

menisi läpi. Voisimme sen myötä halutessamme<br />

ottaa yhteisen tai yhdistelmäsukunimen.<br />

Ennen kaikkea haluaisimme olla virallisesti<br />

ihan tavallinen aviopari muiden avioparien<br />

joukossa.”<br />

14 • Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong><br />

14

Kaikki parit lain edessä yhdenvertaisiksi<br />

Tasa-arvoinen avioliittolaki saattaisi samaa sukupuolta<br />

olevat parit yhdenvertaisiksi lain edessä.<br />

Kansaa puhuttava aloite täytyisi saada kansaa edustavan<br />

elimen päätettäväksi.<br />

Tasa-arvoinen avioliittolaki tarkoittaisi, että myös samaa sukupuolta<br />

olevat parit voisivat mennä naimisiin keskenään. Kansanedustajien<br />

ryhmä, jossa on edustajia kaikista muista hallituspuolueista<br />

paitsi kristillisdemokraateista, on aloitteen takana. Lakialoitteen<br />

valmisteluryhmää vetänyttä Lasse Männistöä motivoi<br />

halu saattaa kaikki parit lain edessä yhdenvertaiseen asemaan.<br />

”Lainsäädännössä ei pitäisi esiintyä eriarvoisuutta seksuaalisen<br />

suuntautumisen perusteella”, kokoomuksen kansanedustaja<br />

Männistö tiivistää.<br />

Tasa-arvoinen avioliittolaki toisi samanlaiset oikeudet adoptioon<br />

ja yhteiseen sukunimeen kuin heteropareilla. Kirkot sen sijaan<br />

voisivat jatkossakin itse päättää, mitkä ovat niiden ehdot kirkolliseen<br />

avioliittoon vihkimiselle. Männistö pitää lain merkittävimpänä<br />

asiana yhdenvertaisuuden toteutumista.<br />

”Laki vaikuttaisi siihen, miten suhtaudutaan samaa sukupuolta<br />

oleviin pareihin. Kun he ovat lain edessä yhdenvertaisia muiden<br />

parien kanssa, uskon sillä olevan merkitystä sateenkaariperheiden<br />

arkeen.<br />

Lain mukanaan tuomat muutokset olisivat melko pieniä, sen<br />

sanoma on tärkein. Se, että kaikki parit ja perheet ovat yhtä arvokkaita,<br />

ja sellaisena heitä tulee kohdella.”<br />

Lakialoite on parhaillaan lakivaliokunnassa käsiteltävänä. Männistö<br />

toivoo, että eduskunta pääsee lopulta siitä äänestämään.<br />

”Aloite herätti paljon julkista keskustelua, ja presidentinvaalien<br />

yhteydessä aiheesta väiteltiin laajalti. Minusta tuntuisi tässä tilanteessa<br />

oikealta, että kansaa edustava elin pääsisi asiasta päättämään.”<br />

Keskustan kansanedustajista aloitteen allekirjoitti vain Antti<br />

Kaikkonen. Perussuomalaista ja kristillisdemokraateista kukaan ei<br />

sitä allekirjoittanut.<br />

”Moni allekirjoittamatta jättäneistä kuitenkin sanoi, että jos lakiesitys<br />

tulee eduskunnan käsiteltäväksi, he kannattavat sitä”, Männistö<br />

toteaa.<br />

Lain toteutuminen on vain ajan kysymys<br />

Muissa Pohjoismaissa samaa sukupuolta olevien ja heteroparien<br />

yhdenvertaisuus lain edessä on jo toteutettu. Kahden miehen tai<br />

kahden naisen on mahdollista avioitua EU-maista myös Hollannissa,<br />

Belgiassa, Portugalissa ja Espanjassa. Lasse Männistö tietää,<br />

että lisäksi tasa-arvoinen avioliittolaki on käytössä monessa maassa<br />

EU:n ulkopuolella.<br />

”Emme siten voi sanoa olevamme asiassa eturintamassa verrattuna<br />

muihin Suomea muistuttaviin valtioihin”, Männistä sanoo.<br />

Jotta lakialoite ei jumittuisi valiokunnan pöydälle, asiasta täytyy<br />

jaksaa edelleen puhua. Kansalaiset ja järjestöt voivat viestittää<br />

toivovansa eduskunnan hyväksyvän lain mahdollisimman pian.<br />

”Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat ilmaista mielipiteensä<br />

mitä moninaisimmin tavoin. Keskustelu on arvokasta riippumatta<br />

tämän aloitteen kohtalosta. Uskon lain toteutumisen olevan vain<br />

ajan kysymys, ja ajan pituuteen voidaan vaikuttaa.”<br />

3 Lasse Männistö on ajanut tasa-arvoista avioliittolakia myös<br />

muualla kuin eduskunnassa. Hän on kirjoittanut aiheesta eri medioihin<br />

ja osallistunut keskusteluihin aina pyydettäessä. Hän pitää<br />

tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kenties tärkeimpinä yhteiskunnallisina<br />

arvoina, ja siksi jaksaa niitä väsymättä puolustaa.<br />

15<br />

Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong> • 15

Seksuaaliterveys<br />

• Teksti Virve Järvinen • Kuva Antero Aaltonen<br />

Tyttö, poika vai<br />

Tyttö- ja poikajutut ovat leikki, jonka pelisääntöjä on aika muuttaa.<br />

Intersukupuoliselle lapselle tästä leikistä voi seurata suuri suru.<br />

Syntyneen lapsen sukupuoli päätellään kehon ulkoisista sukupuolielimistä.<br />

Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä joskus lapsen sukupuolen<br />

määrittävät kehon fyysiset ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti<br />

miehen tai naisen. Tällöin sanotaan, että lapsen sukupuoli on epäselvä.<br />

Intersukupuolisuudesta puhutaan, kun myöskään sukupuoleen liittyvät<br />

biologiset seikat, kuten kromosomit, hormonitasot tai anatomiset rakenteet<br />

eivät ole selvästi miehen tai naisen.<br />

”Sukupuoleltaan epäselvän lapsen syntymää pidetään hätätilanteena,<br />

vaikka yleensä lapsi on fyysisesti terve. Intersukupuolisuuteen liittyy edelleen<br />

häpeää ja käsitys jostain hyvin poikkeavasta. Oikeasti kyse on ihmisten<br />

luonnollisesta anatomian ja fysiologian vaihtelusta”, kirurgian ja lastenkirurgian<br />

erikoislääkäri Mika Venhola Oulun yliopistollisesta sairaalasta sanoo.<br />

Suomessa syntyy vuodessa kuudesta kahdeksaan intersukupuolista<br />

lasta. Luku on arvio, sillä intersukupuolisia ei tilastoida omana ryhmänään<br />

eikä intersukupuolisuudelle ole toistaiseksi yleisesti hyväksyttyä tarkkaa<br />

määritelmää. Kaikki is-lapset eivät tule ilmi syntymähetkellä, vaan tila<br />

saattaa löytyä myöhemmin lapsen kasvun ja kehityksen aikana.<br />

Lopullinen leikkaus<br />

Yhteiskuntamme rakentuu vahvasti kahden eri sukupuolen olemassaololle.<br />

Tämän vuoksi lapsella on siellä toimiakseen oltava jompikumpi sukupuoli<br />

ja sen mukainen henkilötunnus. Lääkärit päättävät sukupuoleltaan<br />

epäselvän lapsen sukupuolen tekemiensä tutkimusten perusteella. Sen<br />

jälkeen lapsen sukupuolipiirteitä voidaan vahvistaa hormonitasapainoon<br />

vaikuttavilla lääkityksillä ja leikkauksella, jossa lapsen lapsen sukuelimet<br />

leikataan tyttöä tai poikaa vastaaviksi.<br />

”Jos intersukupuolisuus ei aiheuta vauvalle terveydellistä vaaraa, leikkauksia<br />

ei tarvita. Vauvan sukuelinten ulkoinen muokkaus on epäeettistä:<br />

sukupuoli on tässä vaiheessa arvio ja jos arvio on väärä, lopputulos aiheuttaa<br />

ihmiselle ison henkilökohtaisen tragedian. Leikkaus on peruuttamaton”,<br />

Mika Venhola painottaa.<br />

”Suomen laki kieltää naisten ympärileikkaukset. Intersukupuolisten<br />

klitoriksen typistykset tai häpyhuulten leikkaukset vastaavat ympärileikkausta.<br />

Varhaiset leikkaukset ja pitkät sairaalajaksot jättävät jälkensä lapsen<br />

alitajuntaan. Vauvalle kosmeettisin perustein tehtävät leikkaukset rikkovat<br />

myös YK:n sopimusta lapsen oikeuksista”, Mika Venhola huomauttaa.<br />

Intersukupuoliset ihmiset ovat herättäneet voimakkaan keskustelun<br />

siitä, tuleeko intersukupuolisuutta hoitaa lainkaan. Hoidot ovat rankkoja<br />

ja ne voidaan tehdä kehitysvaiheessa, jossa lapsen perusturvallisuus rakentuu.<br />

Hoidot voivat aiheuttaa lapselle enemmän psykologisia ongelmia<br />

kuin se, että lapsi saisi kasvaa omanlaisenaan. Harva lapsena leikkauksen<br />

välttänyt intersukupuolinen haluaa sitä aikuisena.<br />

”Tyttöjen ja poikien<br />

olemassaolo on<br />

keksitty leikki.<br />

Leikin pelisääntöjä<br />

pitäisi laajentaa.”<br />

”Lapsi on liian pieni päättämään, missä sukupuolessa hän haluaa elämänsä<br />

elää. Kosmeettisia leikkauksia voidaan tehdä minkä ikäiselle tahansa.<br />

Jos leikkausta ylipäänsä tarvitaan, sen aika on sitten, kun intersukupuolinen<br />

pystyy itse määrittämään sukupuolisen identiteettinsä”, Mika<br />

Venhola sanoo.<br />

Suuri salaisuus<br />

Vaikka lapsi sukuelinten ulkoiselta leikkaukselta säästyisikin, vanhemmat<br />

pyrkivät monesti muokkaamaan lapsesta kasvatuksella tytön tai pojan.<br />

”Lapsen sukupuoli-identiteetti ei ole täysin ohjattavissa eikä lasta voi<br />

kasvattaa tiettyyn sukupuoleen. Identiteetti nousee ihmisestä itsestään ja<br />

ihmisen vuorovaikutuksesta koko kasvuympäristön ja kulttuurin kanssa. Islapsen<br />

kasvatuksen pitäisi olla sellaista, että lapsi voisi löytää oman sukupuoli-identiteettinsä<br />

kaikessa rauhassa”, johtava sosiaalityöntekijä Maarit<br />

Huuska Transtukipisteestä sanoo.<br />

Vanhemmat vahvistavat lapsen kasvua tytöksi tai pojaksi usein siksi,<br />

että intersukupuolisuuteen liittyy yhä paljon häpeää ja salailua. Asiasta ei<br />

välttämättä puhuta kotona lainkaan. Salailu heijastuu lapsen ja vanhemman<br />

väliseen suhteeseen ja vahingoittaa lapsen kehitystä. Vaiettu perhesalaisuus<br />

voi johtaa perheen jäsenten masentumiseen ja eristäytymiseen.<br />

16 • Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong><br />

16

jotain muuta?<br />

”Monet intersukupuoliset kertovat, että heidän on ollut hyvin vaikea<br />

saada tietoa omasta tilastaan paitsi vanhemmiltaan myös heitä hoitavilta<br />

terveydenhoidon ammattilaisilta. Jos tietoa on, se on hyvin lääketieteellistä<br />

ja siitä puuttuu psykososiaalinen ulottuvuus. Intersukupuolisuus on<br />

eräänlainen yhteisöllinen salaisuus kulttuurissamme. Esimerkiksi perusopetus<br />

ei puhu asiasta sanallakaan”, Maarit Huuska kertoo.<br />

Vanhemmat tarvitsisivat apua, joka helpottaisi heitä is-lapsen syntymän<br />

herättäneiden tunteiden käsittelyssä. He kaipaisivat tukea ja tietoa,<br />

miten asiasta kerrotaan läheisille. Leikkausten ja hormonihoitojen sijaan<br />

lapselle ja nuorelle tulisi tarjota tukea, joka normalisoisi heidän kehollisia<br />

piirteitään ja auttaisi heitä hyväksymään itsensä sellaisina kuin he ovat.<br />

Is-nuorista osa kertoo kokeneensa syyllisyyttä vanhemmilleen aiheuttamasta<br />

surusta.<br />

”Syyllisyydentunteiden ja häpeän käsittelyssä vertaistuki on parasta<br />

tukea. Moni is-ihminen hakee sitä ulkomailta”, Maarit Huuska toteaa.<br />

Ääni kuuluviin<br />

Maarit Huuskan mukaan intersukupuolisuutta on vaikea kohdata, koska<br />

se kyseenalaistaa meidän arkikäsityksemme sukupuolesta. Tähän käsitykseen<br />

kuuluu kaksi keskenään erilaista, toisensa pois sulkevaa sukupuolta.<br />

”Tyttöjen ja poikien olemassaolo on keksitty leikki. Leikin pelisääntöjä<br />

pitäisi laajentaa. Sukupuoli on monimuotoinen asia, johon liittyy eri variaatioita.<br />

Kaksijakoinen mies–nainen-sukupuolimäärittely jättää huomiotta<br />

sukupuolen kokemisen moninaisuuden. Australiassa asia on oivallettu hyvin,<br />

sillä sikäläisten passeissa on miehen ja naisen lisäksi rastitettava kohta<br />

sukupuolelle, jota ihminen ei halua määritellä”, Mika Venhola täydentää.<br />

Viime vuosina intersukupuoliset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan<br />

entistä kuuluvammin. Syksyllä 2011 Brysselissä kokoontui ensimmäinen<br />

maailmanlaajuinen intersukupuolisuusfoorumi, viime joulukuussa<br />

Tukholmassa toinen. Foorumit vaativat intersukupuolisten henkilöiden<br />

syrjinnän lopettamista sekä itsemääräämisoikeutta ja ruumiillista koskemattomuutta.<br />

Meillä Suomessa valmistellaan parhaillaan tasa-arvolakia,<br />

joka mainitsee myös intersukupuolisuuden.<br />

”Hienoa olisi, jos vanhemmille ja is-lapsille saataisiin kehitettyä tukimalli,<br />

joka kattaisi varhaisen tuen lisäksi vertaistukiperheet. Lapset hyötyisivät<br />

yhteiskunnan ilmapiirin muutoksesta: avoimuudesta sukupuolen moninaisuutta<br />

kohtaan sekä sellaisista tukimuodoista, joissa sairausnäkökulman<br />

sijaan korostuu lapsen ja perheen oma toimijuus”, Maarit Huuska kertoo.<br />

• Lue lisää www.trasek.net, www.transtukipiste.fi, www.seta.fi<br />

17<br />

Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong> • 17

Lapset<br />

• Teksti Saila Lindroos • Kuvat Timo Raunio<br />

Mistä syntyvät ammattikasvattajan<br />

kielletyt tunteet?<br />

– hankalista vanhemmista,<br />

ärsyttävistä lapsista ja työvoimavajeesta<br />

Minkälaista on ohjata suurta lapsiryhmää – tehtävä, josta moni saisi päänsäryn?<br />

Resurssipula, huono työilmapiiri, välillä ärsyttäviltä tuntuvat lapset ja<br />

hankalat vanhemmat ovat ammattikasvattajien arkipäivää. Heistä liian harvalla<br />

on mahdollisuus puhua työn herättämistä kielteisistä tunteista.<br />

Koulujen, päiväkotien ja lasten harrastusten työntekijät tekevät usein<br />

aliresursoitua ja aliarvostettua työtä. Kasvattajista tuntuu, että heille<br />

asetetaan ylivoimaisia vaatimuksia. Niitä on toisinaan mahdoton täyttää.<br />

Vanhemmilla tai päättäjillä ei usein ole aavistustakaan siitä, miten ahtaalla<br />

moni kasvatusalan ammattilainen on työpaikallaan.<br />

Väestöliiton tekemän kyselytutkimuksen mukaan yli puolet ammattikasvattajista<br />

kokee haasteelliset tunteet ongelmana työpaikallaan. Heidän<br />

työpäivänsä tuntuvat ajoittain selviytymistaiteluilta, joissa vanhemmat<br />

kaatavat kaikki ongelmansa niskaan, lapset ovat hankalia ja muita<br />

työntekijöitä on liian vähän.<br />

3 Resurssipulan vuoksi ammattikasvattajilla on entistä vähemmän<br />

aikaa yksittäiselle lapselle.<br />

Lapset olivat kyselyyn vastanneiden kesken yleisin (49 %) vaikeiden<br />

tunteiden syy. Melkein samalla tasolla oli työpaikan resurssipula (46 %),<br />

kuten liian vähäinen henkilöstön määrä. Erityisesti kunnallisissa päiväkodeissa<br />

liitettiin vaikeat tunteet resurssipulaan.<br />

”On vaikeaa, kun huomaa vaikka ujon lapsen leikkivän yksin palapelillä.<br />

Haluaisin mennä juttelemaan ja leikkimään yhdessä, mutta en vaan<br />

ehdi”, neljä vuotta lastentarhanopettajana toiminut Karoliina Tuukkanen,<br />

29, toteaa. Hänen työpaikkansa on kunnallisessa päiväkodissa.<br />

Hankalat vanhemmat<br />

Arjessa useimmin toistuva kielteisten tunteiden syy ovat kuitenkin lasten<br />

vanhemmat. ”Eniten harmittavat välinpitämättömät vanhemmat, jotka<br />

vain kaappaavat lapsensa syliin aamulla ja tiputtavat meille. Kun lapselta<br />

puuttuvat villasukat ja aiheesta huomauttaa lasta haettaessa, syy on meidän”,<br />

Karoliina Tuukkanen huokaisee.<br />

”Meihin luotetaan ehkä liikaakin. Yritämme toki tehdä parhaamme,<br />

mutta se on usein mahdotonta. Kun meitä syytetään jostakin, pyydämme<br />

yleensä vain anteeksi.”<br />

”Aika paljon voi säästää itseään ajattelemalla, että huutava vanhempi<br />

ei oikeasti ole vihainen minulle. Ajan kanssa sitä oppii ottamaan tuollaiset<br />

tilanteet luottamuksen osoituksena. Mutta eihän sellaisia tilanteita pitäisi<br />

syntyä”, Karoliina Tuukkanen kertoo omista kokemuksistaan.<br />

Tutkimus osoittaa myös, että ammattikasvattajien ilon aiheet ovat<br />

pienissä asioissa. He kokevat nauttivansa työstään erityisesti silloin, kun<br />

he näkevät lasten viihtyvän arjessa. Kun pieni lapsi tutkii, kokeilee ja oppii<br />

uutta, ammattikasvattaja näkee työnsä tuloksen.<br />

”Helposti ajattelee vain niitä hankalia tapauksia, mutta meillä on paljon<br />

mukavia perheitä ja lapsia. Pitää osata nauttia niistä onnistumisista,<br />

kun ujo lapsi saa kavereita tai pyytää mukaan leikkiin”, Karoliina Tuukkanen<br />

hymyilee.<br />

Väsyneet kasvattajat ja suuret ryhmäkoot eivät ole hyväksi lapselle.<br />

Väestöliiton tutkimus herättääkin kysymyksen, onko varhaiskasvatuksen<br />

taso enää niin korkea kuin mitä yleisesti uskotaan.<br />

18 • Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong><br />

18

1 Karoliina Tuukanen pitää tärkeänä omalle työmotivaatiolleen<br />

sen, että hän voi puuhata lasten kanssa<br />

leikkejä, jotka hän kokee myös itselleen mieluisaksi.<br />

Kielteiset tunteet hallintaan<br />

– seitsemän neuvoa ammattikasvattajalle arjesta selviytymiseen<br />

Väestöliiton Perheverkon perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa<br />

toteaa, että ammattikasvattajat ovat raskaassa vastaanottajan<br />

roolissa. He ottavat vastaan niin lasten kuin vanhempienkin ilot ja huolet,<br />

mutta kukaan ei huolehdi heistä. Ammattikasvattajan onkin pakko itse<br />

olla aktiivinen oman työhyvinvointinsa edistäjä.<br />

Minna Oulasmaa antaa seitsemän neuvoa ammattikasvattajalle arjesta<br />

selviytymiseen, miten saada työssä heräävät kielteiset tunteet hallintaan.<br />

1. Suojele itseäsi<br />

Minna Oulasmaa ehdottaa, että kasvattaja pohtisi jo ennen ikävää tilannetta,<br />

mitkä asiat eivät kuulu työnkuvaan. Mistä asioista ja miten vanhemmat<br />

saavat puhua sinulle? Entä lapset? Tunnista epäasiallinen käyttäytyminen.<br />

Kun hoitamasi lapsen vanhempi alkaa solvata sinua, aloita rauhoittelemalla<br />

vanhempaa. Jos tilanne ei raukea, pyydä häntä olemaan yhteydessä<br />

päiväkodin johtajaan. Jos huonosti käyttäytyvä henkilö on esimiehesi tai<br />

työkaveri, ehdota, että varaatte ajan asiasta puhumiseen.<br />

Omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen auttaa myös<br />

selviämään vaikeista tunteista.<br />

2. Järkeile ja analysoi<br />

Itseään voi suojella järkeistämällä sen, miksi lapsi tai vanhempi käyttäytyy<br />

huonosti. Oman lapsuuden läpikäyminen voi auttaa ymmärtämään<br />

vanhempien reaktioita. Myös yksityiselämäsi ongelmien läpikäyminen ja<br />

ratkaiseminen auttavat muiden ihmisten kohtaamisessa.<br />

3. Kiitä itseäsi<br />

Teet yhteiskunnallisesti valtavan arvokasta työtä! Muista, että resurssipula,<br />

työkaverin sairastuminen ja kaikki muut ongelmat eivät ole sinun syytäsi.<br />

Kiitä siis itseäsi ja työkavereitasi.<br />

4. Pyydä työnohjausta<br />

Joka kolmas kyselyyn vastannut ilmoitti työssä koettujen vaikeiden tunteiden<br />

yleisimmäksi syyksi työpaikan ilmapiirin. Hankala työilmapiiri<br />

liittyy usein resurssipulaan, mutta hyvällä työnohjauksella voidaan luoda<br />

yhteishenkeä.<br />

Jos työnohjaus ei ole mahdollista, voit hakea vertaistukea vaikkapa<br />

kollegoiltasi alueellisissa kokouksissa. Myös esimiehet tarvitsevat työnohjausta.<br />

5. Ole hyvä työkaveri<br />

Vertaistuki on nopein ja helpoin tapa saada apua tunteidensa käsittelemiseen.<br />

Jos näet, että työkaverisi on hankalassa tilanteessa, kysy häneltä<br />

heti, haluaako hän jutella asiasta. Kun asia saadaan puiduksi heti työpaikalla,<br />

ongelma jää työpaikalle. Huolehdi kuitenkin, että lapset eivät kuule<br />

näitä keskusteluita.<br />

6. Hankkiudu koulutukseen<br />

Kussakin työyhteisössä on omat haasteensa. Ehdota ja pyydä koulutusta<br />

juuri teidän tarpeisiinne. Esimerkiksi kiusaaminen on sellainen aihe, jonka<br />

kohtaamiseen saattaa kouluttautuminen auttaa.<br />

7. Innostu työstäsi uudestaan<br />

Kysy itseltäsi, miksi et ole innostunut työstäsi. Haluaisitko tehdä töitä eriikäisten<br />

lasten parissa? Haluaisitko vetää enemmän leikkejä? Mikä sai sinut<br />

innostumaan työstä kun sen aloitit? Voisiko tehdä siinä pieniä muutoksia,<br />

jotta viihtyisit paremmin?<br />

• Lähde: Minna Oulasmaa ja Riikka Riihonen (toim.).<br />

Ammattikasvattajan kielletyt tunteet. Väestöliitto <strong>2013</strong>.<br />

19<br />

Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong> • 19

Maailma ja me<br />

• Teksti Elina Korhonen • Kuva Hellevi Hatunen<br />

Tadžikistanin ihanat naiset<br />

”Minä haluaisin menestyä työssä”, kertoo yksi naisista. ”Minä haluaisin opiskella<br />

lääketiedettä”, haaveilee toinen. ”Suurin haaveeni on tulla äidiksi”, kertoo kolmas.<br />

4 Keskiaasialaiset rakastavat tanssimista.<br />

Tadžikistanin pääkaupungin,<br />

Dushanben, keskustassa sijaitsevassa<br />

hotellissa keskustellaan<br />

vilkkaasti. Kyseessä on Kynnys ry:n<br />

ja Väestöliiton yhteisen hankkeen<br />

seminaari. Paikalla on vammaisia<br />

naisia viidestä Keski-Aasian maasta.<br />

Aiheena ovat unelmat.<br />

Haaveet ovat hyvin samanlaisia<br />

kuin missä tahansa muualla,<br />

johon on kokoontunut joukko eriikäisiä<br />

naisia. Nämä naiset joutuvat<br />

kuitenkin taistelemaan erityisen<br />

paljon unelmiensa eteen.<br />

Keski-Aasian vuoristoista<br />

Tadžikistania kutsutaan maailman<br />

katoksi. Maa sijaitsee Silkkitien<br />

varrella ja kieleen ja kulttuuriin<br />

ovat vaikuttaneet vahvasti<br />

arabiperinteet. Tällä hetkellä<br />

Tadžikistan on entisen Neuvostoliiton<br />

tasavalloista kaikkein köyhin.<br />

Inhimillisen kehityksen indeksissä<br />

maa jää monen Afrikan<br />

valtionkin taakse. Lähes puolet<br />

kansalaisista elää köyhyysrajan<br />

alapuolella.<br />

Usein kuulee sanottavan, että<br />

vammaiset naiset ovat näkymätön<br />

ihmisryhmä monessa yhteiskunnassa.<br />

Tämä pätee myös<br />

Tadžikistaniin. Köyhässä maassa<br />

on vaikea olla vammainen. Vammaisuuteen<br />

liitetään paljon häpeää<br />

ja ennakkoluuloja, jotka rajoittavat<br />

mahdollisuuksia. Liikkuminen<br />

on hankalaa kaupungeissa<br />

ja varsinkin vuoristoisella<br />

maaseudulla. Turhan moni vammainen<br />

joutuu jäämään kotinsa<br />

vangiksi. Kuten kaikkialla entisen<br />

Neuvostoliiton alueella, erityisesti<br />

vammaiset lapset joutuvat usein<br />

laitoksiin sen sijaan, että perheet<br />

hoitaisivat heitä itse. Heidän<br />

osuutensa yhteiskunnan kehittämisessä<br />

jää näin puuttumaan.<br />

Naisten asema<br />

Keskiaasialaisten vammaisten<br />

naisten elämään vaikuttaa myös<br />

naisten huono asema. Taloudellinen<br />

valta tadžikistanilaisissa perheissä<br />

on yleensä miehillä. Asian<br />

tekee monimutkaiseksi myös se,<br />

että talousvaikeuksien takia monet<br />

miehet ovat lähteneet siirtotyöläisiksi<br />

ja heidän vaimonsa ja<br />

Fakta<br />

Kynnys ry on työskennellyt Keski-Aasiassa vuodesta 1999 ulkoministeriön<br />

rahoittamana. Hankkeessa tuotetaan vammaisten naisten järjestöjä.<br />

Tadžikistanissa järjestön nimi on Ishtirok. Se tekee arvokasta<br />

työtä vammaisten naisten oikeuksien edistämiseksi. Väestöliitto toimii<br />

hankkeessa kumppanina ja asiantuntijana. Hankkeen keskeisenä tavoitteena<br />

on lisätä vammaisten tyttöjen ja naisten tietoisuutta omista<br />

oikeuksistaan, etenkin seksuaalioikeuksista. Tavoitteena on myös vammaisten<br />

tyttöjen ja naisten perheenjäsenten sekä vammaisten kanssa<br />

työskentelevien viranomaisten tietoisuuden lisääminen.<br />

lapsensa ovat täysin riippuvaisia<br />

heidän lähettämästään rahasta.<br />

Tällä hetkellä maan bruttokansantuotteesta<br />

puolet tulee ulkomaille<br />

töihin lähteneiden rahalähetyksistä.<br />

Maailmanpankin tutkijat<br />

kuitenkin painottavat, että maan<br />

kokonaiskehitykselle tästä ei ole<br />

apua. Rahat menevät perheiden<br />

jokapäiväiseen elämiseen eivätkä<br />

investointeihin, jotka auttaisivat<br />

talouskasvussa.<br />

Väkivalta todellinen<br />

ongelma<br />

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kiinnittäneet<br />

huomiota naisiin kohdistuvan<br />

väkivallan yleisyyteen<br />

maassa. Amnesty International<br />

arvioi, että lähes puolet<br />

tadžikistanilaisista naisista on<br />

kokenut väkivaltaa. Tämä kertoo<br />

naisten heikosta yhteiskunnallisesta<br />

asemasta ja perheiden kasaantuvista<br />

ongelmista. Vammaiset<br />

naiset ovat erityisen alttiita<br />

väkivallan kohteeksi joutumiselle.<br />

He ovat usein riippuvaisia pahoinpitelijänsä<br />

jokapäiväisestä avusta.<br />

Lähteminen ei ole todellinen<br />

vaihtoehto.<br />

Vammaisten määrä kasvussa<br />

Tadžikistanin perusterveydenhuolto<br />

on romahtanut Neuvostoliiton<br />

ajoista. Sairaaloiden ylläpitoon<br />

ei ole varaa. Ne pystyvät<br />

yleensä maksamaan vain henkilökunnan<br />

palkat ja sähkön. Vain 1,6<br />

prosenttia maan bruttokansantuotteesta<br />

menee terveydenhoitoon.<br />

Tämä on aiheuttanut muun<br />

muassa sen, että poliotartunnat<br />

ovat alkaneet uudelleen yleistyä<br />

maassa. Maailman terveysjärjestön<br />

mukaan kyse on siitä, että<br />

rokotusjärjestelmä ei enää toimi<br />

aukottomasti.<br />

Vammaisten suuri määrä tekee<br />

erityisen tärkeäksi sen, että<br />

heidät otetaan mukaan yhteiskunnan<br />

kehittämiseen. Kynnyksen<br />

ja Väestöliiton hanke haluaa osaltaan<br />

edistää vammaisten naisten<br />

yhtäläisiä osallistumisoikeuksia.<br />

Tieto omista oikeuksista<br />

Dushanben seminaarin naiset<br />

edustavat vammaisjärjestöjä kaikista<br />

Keski-Aasian maista. Heillä<br />

on mielipiteitä ja käsitys siitä,<br />

minkälaiset oikeudet heille kuuluvat.<br />

Keskustelussa sivutaan usein<br />

ihmisoikeussopimuksia. Naiset<br />

ovat yleisesti sitä mieltä, että niiden<br />

ratifioiminen ja toteutuminen<br />

jokaisessa maassa olisi ensiarvoisen<br />

tärkeää. Ne ovat yksi avain siihen,<br />

että myös vammaisilla naisilla<br />

olisi mahdollisuus tavoitella ja<br />

toteuttaa unelmiaan. Oikeuksista<br />

tärkeimmäksi nousevat seksuaalioikeudet,<br />

joita ilman muuta ihmisoikeudet<br />

eivät voi toteutua.<br />

20 • Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong><br />

20

sta<br />

KahdeKsan Kysymystä tasa-arvosta ja seKsuaalisuudesta n toimittaneet elina Korhonen, salla nazarenko ja riikka närhi<br />

Maailma ja me<br />

Kahdeksan kysymystä tasaarvosta<br />

ja seksuaalisuudesta<br />

Toim. Elina Korhonen, Salla Nazarenko ja Riikka Närhi<br />

KahdeKsan<br />

Kysymystä<br />

tasa-arvosta ja<br />

seksuaalisuudesta<br />

väestötietosarja 25<br />

Saavatko vanhemmat kieltää seksuaalikasvatuksen?<br />

Onko vammaisilla<br />

oikeus hedelmöityshoitoihin?<br />

Kuka saa mennä naimisiin?<br />

Elina Korhosen, Salla Nazarenkon<br />

ja Riikka Närhin toimittama<br />

julkaisu Kahdeksan kysymystä<br />

tasa-arvosta ja seksuaalisuudesta<br />

käsittelee tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen<br />

liittyviä kysymyksiä. Jul-<br />

Ajankohtaista<br />

Laitoksissa asuville nuorille<br />

seksuaalikasvatusta<br />

kaisu selvittelee vaikeitakin aiheita<br />

moralisoimatta. Tavoitteena on herättää<br />

ajatuksia ja keskustelua.<br />

Julkaisun kahdeksan kysymystä<br />

mukailevat seksuaalioikeuksien<br />

julistusta ja puuttuvat<br />

siihen, kenellä on oikeus vanhemmuuteen,<br />

parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen.<br />

Julkaisu soveltuu kansainvälisyyskasvatuksen<br />

tueksi lukioihin,<br />

ammattiopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.<br />

Siitä hyötyvät<br />

kaikki ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta<br />

kiinnostuneet, jotka<br />

haluavat pohtia omia arvojaan.<br />

Kahdeksan kysymystä tasaarvosta<br />

ja seksuaalisuudesta -julkaisu<br />

on tuotettu ulkoministeriön<br />

kehitysyhteistyövaroin. Sen voi tilata<br />

ilmaiseksi: www.vaestoliitto.<br />

fi/kansainvalisyys tai Elina Korhonen,<br />

elina.korhonen(at)vaestoliitto.fi,<br />

puh. 09 2280 5176<br />

Väestöliitossa alkoi tämän vuoden<br />

alussa uusi hanke nuorisokodeissa<br />

asuvien nuorten seksuaaliterveyden<br />

edistämiseksi.<br />

Hanke kehittää yhteistyössä lastensuojelulaitoksen<br />

henkilöstön ja<br />

nuorten kanssa laitoksissa asuville<br />

nuorille suunnattua seksuaalikasvatusta.<br />

Hankkeen välityksellä<br />

vahvistetaan erityisesti ammattihenkilöstön<br />

tietotaitoa, jotta he<br />

osaavat tukea nuorten seksuaalista<br />

kehitystä, ehkäistä ennalta seksuaalista<br />

väkivaltaa ja antaa turvataitokasvatusta.<br />

Hanke toteutetaan<br />

vuoden <strong>2013</strong> aikana.<br />

Lääkeyhtiö MSD on lahjoittanut<br />

hankkeeseen 75 000 dollaria.<br />

Myönnetty lahjoitus on osa<br />

MSD:n globaalia MSD for Mothers<br />

-hanketta, jolla pyritään vaikuttamaan<br />

äitien terveyteen synnytysten<br />

ja raskauksien aikana sekä<br />

saattamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut<br />

kaikkien ulottuville<br />

vuoteen 2015 mennessä.<br />

Väestöliitto Facebookissa<br />

KOHTAAMISIA<br />

Ammattihenkilönä vammaisen tai harvinaista<br />

sairautta sairastavan lapsen perheen kanssa<br />

-koulutusseminaari<br />

25.4.<strong>2013</strong><br />

Ravintola Kiesan auditorio,<br />

Niskakatu 17,<br />

Joensuu<br />

Järjestäjät<br />

Seminaarin<br />

pääteemana on<br />

dialogisuus.<br />

Seminaarissa esitellään<br />

myös kokemuksellisia<br />

puheenvuoroja<br />

perheen<br />

kohtaamisesta. Osallistumismaksu on 70<br />

eur/hlö. Lisätietoja ja<br />

ilmoittautumiset 20.3.<strong>2013</strong><br />

mennessä:<br />

Rinnekoti-Säätiön Norio-keskus<br />

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö<br />

OHJELMA<br />

9-9.30 Aamupala, ilmoittautuminen<br />

Seminaari on<br />

tarkoitettu erityisesti sosiaali-,<br />

terveys-, kasvatus- ja kuntoutusalan<br />

ammattihenkilöille, jotka<br />

kohtaavat työssään vammaisia,<br />

pitkäaikaissairaita tai harvinaista<br />

sairautta sairastavia lapsia ja<br />

heidän perheitään.<br />

lasten-kuntoutuskoti/<br />

koulutustoiminta<br />

9.30-10.15 Kokemukseni kohtaajana ja kohdattavana,<br />

kuntoutussuunnittelija Sanna Kalmari,<br />

harvinaista sairautta sairastava<br />

10.15-12 Dialoginen ihmiskäsitys auttamisen perustana,<br />

lastenpsykoterapeutti ja vaativan erityistason<br />

perheterapeutti Pekka Holm, Dialogic<br />

12-13 Lounastauko<br />

13-14.30 Dialogisuuden taito työntekijän työskentelyssä,<br />

lastenpsykoterapeutti ja vaativan erityistason<br />

perheterapeutti Pekka Holm, Dialogic<br />

14.30-15 Kahvitauko<br />

15-15.30 Kokemuspuheenvuoro<br />

Tiina ja Matti Pajuri<br />

15.30-16 Loppukeskustelu<br />

Vuonna 2012 pidetyn Kohtaamisia-seminaarin osallistujapalautteita:<br />

“Pekka Holmia olisi voinut kuunnella monta päivää -<br />

innostava ja hurmaava esiintyjä, rautainen ammattilainen.<br />

Äidin kokemuspuheenvuoro oli todella hyvä ja koskettava.<br />

Koulutus herätti pohtimaan omia toimintatapoja ja rohkaisi olemaan<br />

aito ihminen kohtaamisissa.<br />

Koulutus antoi uudenlaisia näkökulmia dialogiaan.<br />

Erinomainen, tarpeellinen ja ajatuksia herättävä kokonaisuus!”<br />

21<br />

Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong> • 21

Seksuaaliterveys<br />

• Teksti Minna Säävälä • KuvaT Antero Aaltonen<br />

Poikien ympärileikkaus –<br />

Mitä, missä, milloin ja miksi?<br />

Ympärileikkauksesta on kiistelty Euroopassa antiikin ajoista saakka.<br />

Keskustelu poikien ympärileikkauksesta<br />

on kiihkeää Suomessa ja monissa muissa<br />

länsimaissa. Käytäntö on löytänyt<br />

viime vuosikymmeninä sekä puolestapuhujia<br />

että vastustajia.<br />

Suomalaisessa keskustelussa on noussut esiin<br />

samat teemat ja perustelut kuin muuallakin.<br />

On pohdittu poikien ympärileikkauksen merkitystä<br />

joillekin uskonnollisille ryhmille, toimenpiteen<br />

mahdollisia lääketieteellisiä hyötyjä<br />

ja haittoja sekä lapsen ruumiillista koskemattomuutta.<br />

Ympärileikkauksessa pojalta tai mieheltä<br />

poistetaan osittain tai kokonaan terskaa suojaava<br />

esinahka. Toimenpide voidaan joskus tehdä<br />

hoitona sairauteen minkä ikäiselle miehelle<br />

tahansa. Suurin osa maailman ympärileikkauksista<br />

tehdään kuitenkin uskonnollisten, kulttuuristen<br />

tai sosiaalisten syiden vuoksi poikalapsille<br />

tai -vauvoille. Tällöin puhutaan ei-lääketieteellisestä<br />

alaikäisten ympärileikkauksesta.<br />

Arviot ympärileikattujen miesten osuudesta<br />

maailmassa vaihtelevat. Mahdollisesti 20 – 30<br />

prosenttia maailman miehistä on ympärileikattuja.<br />

Yleistä poikalasten ympärileikkaaminen on<br />

Lähi-idässä, monissa Afrikan maissa, Yhdysvalloissa,<br />

Pakistanissa, Bangladeshissa ja Indonesiassa.<br />

Ympärileikattujen miesten osuudet ovat<br />

taas pieniä Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa<br />

ja Itä-Aasiassa.<br />

Käytännöllä on pitkät juuret –<br />

niin myös kiistoilla<br />

Vanhimmat tiedot esinahan leikkaamisesta löytyvät<br />

muinaisesta Egyptistä tuhansien vuosien<br />

takaa. Myös atsteekkien, Australian aboriginaalien<br />

sekä polynesialaisten parissa on harjoitettu<br />

ympärileikkausta. Esinahan leikkauksella on<br />

ollut erilaisia merkityksiä. Siihen pakottamalla<br />

on voitu alistaa orjuutettuja ryhmiä, se on voinut<br />

liittyä miehuuskokeena aikuistumisrituaaliin,<br />

ryhmäjäsenyyden merkitsemiseen fyysisesti<br />

tai jumalten palvontaan.<br />

Antiikin Kreikan ja Rooman valtakunnissa<br />

ympärileikkausta pidettiin barbaaristen kansojen<br />

käytäntönä. Kreikkalainen hallitsija Antiokus<br />

IV alisti Jerusalemin valtaansa ja kielsi<br />

kaikki juutalaiset uskonnolliset tavat, myös<br />

ympärileikkauksen. Rooman valtakunnassa<br />

keisari Hadrianus kielsi ympärileikkaukset valtakunnassa<br />

kuolemantuomion uhalla 100-luvulla.<br />

Valloittajat käyttivät kieltämistä keinona<br />

alistaa juutalaisheimot valtansa alle ja pakottaa<br />

heidät palvomaan kreikkalaisia ja roomalaisia<br />

jumalia.<br />

22 • Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong><br />

22

Jo kristinuskon syntyaikoina kristityt luopuivat<br />

ympärileikkaamisesta. Jotkin kristityt<br />

ryhmät, esimerkiksi Egyptin koptilaiset, Etiopian<br />

ortodoksit ja jotkin muut afrikkalaiset ryhmät<br />

harjoittavat nykyisin poikalasten ympärileikkaamista.<br />

Huolta itsetyydytyksestä<br />

ja hygieniasta<br />

1800-luvun viktoriaanisessa Britanniassa poikien<br />

ympärileikkaamista suositeltiin itsetyydytyksen<br />

ja siitä aiheutuviksi luultujen sairauksien<br />

vähentämiseksi. Lääkärit Yhdysvalloissa omaksuivat<br />

toimenpiteen keinoksi vähentää ”aistiärsytystä”,<br />

jota tuohon aikaan pidettiin syynä mitä<br />

moninaisimpiin sairauksiin epilepsiasta kampurajalkaan<br />

ja kihtiin. Yhdysvalloissa ja Britanniassa<br />

poikien ympärileikkaamisesta tuli ennalta<br />

ehkäisevä toimenpide, jolla haluttiin estää itsetyydytystä<br />

ja vähentää seksuaalista halua. Toimenpiteen<br />

hygieenisyyttä parantavaan hyötyyn<br />

amerikkalaislääkärit ovat uskoneet vahvasti<br />

jo 1800-luvulta lähtien.<br />

Vaikka leikkaamisesta tuli Britanniassa<br />

yleistä 1900-luvun alkuvuosikymmeniin mennessä,<br />

toimenpiteiden suosio alkoi vähetä<br />

1940-luvun lopulta lähtien. Silloin lastenlääkärit<br />

alkoivat epäillä toimenpiteen hyötyjä suhteessa<br />

riskeihin.<br />

Käytäntö liittyy uskontoon<br />

Islaminuskoiset ja juutalaiset perustelevat poikien<br />

ympärileikkauksen uskonnollisilla syillä.<br />

Juutalaisille ympärileikkaus on fyysinen merkki<br />

liitosta Jumalan kanssa ja sen perustelut löytyvät<br />

Tooran ja Vanhan testamentin ensimmäisestä<br />

kirjasta. Useimmat juutalaiset leikkaavat<br />

poikalapsensa pian syntymän jälkeen.<br />

Koraanissa ei puolestaan mainita ympärileikkausta.<br />

Kehotus ympärileikata löytyy perimätiedosta<br />

eli haditheista. Islamin oppineet<br />

ovat erimielisiä siitä, onko ympärileikkaus muslimille<br />

pakollinen vai vain suotava käytäntö. Ympärileikkauksen<br />

ajatellaan tekevän pojasta puhtaan<br />

ja luotettavan sekä auttavan hallitsemaan<br />

ihmisen alempia viettejä. Muslimit leikkaavat<br />

poikansa useimmissa maissa varhaisessa kouluiässä.<br />

Amerikassa erilaiset syyt<br />

ympärileikata<br />

Yhdysvalloissa tehdään maailman maista eniten<br />

muita kuin uskonnollisia poikien ympärileikkauksia.<br />

Arviot ympärileikattujen poikavauvojen<br />

osuudesta vaihtelevat 42:n ja 80 prosentin<br />

välillä. Vanhemmat perustelevat näitä toimenpiteitä<br />

hygieniasyillä, estetiikalla ja ympärileikatun<br />

peniksen puhtaanapidon helppoudella.<br />

Poikien ympärileikkaus on Yhdysvalloissa<br />

menettänyt suosiotaan viime vuosikymmeninä<br />

niin, että rutiininomaisesti leikattavien poikavauvojen<br />

osuus on laskenut 1960-luvun huipusta.<br />

Syynä lienee keskustelu ympärileikkauksen<br />

mahdollisista haitallisista psyykkisistä tai<br />

seksuaalisista vaikutuksista sekä lapsen ruumiillisesta<br />

koskemattomuudesta.<br />

3 Lääkärien ammattikunnalla ei<br />

ole poikien ei-lääketieteellisistä<br />

ympärileikkauksista yhtenevää ja<br />

kiistatonta näkemystä.<br />

23<br />

Lääkäreiden näkemykset vaihtelevat<br />

Lääkärien ammattikunnalla ei ole poikien eilääketieteellisistä<br />

ympärileikkauksista yhtenevää<br />

ja kiistatonta näkemystä. Hyödyistä ja haitoista<br />

on sekä myönteisiä että kielteisiä tutkimustuloksia.<br />

Esinahan poiston lääketieteellisinä hyötyinä<br />

on nähty erityisesti hivin tartunnan todennäköisyyden<br />

sekä virtsatietulehdusten ja penissyövän<br />

väheneminen väestötasolla. Haittoina<br />

taas on tuotu esiin toimenpiteen mahdolliset<br />

komplikaatiot, lapsen altistaminen kivulle sekä<br />

mahdolliset vaikutukset aikuisiän seksuaalielämään.<br />

Morten Frischin johtamassa tanskalaisessa<br />

väestötutkimuksessa vuodelta 2011 ympärileikattujen<br />

miesten puolisoilla oli kolminkertainen<br />

orgasmivaikeuksien ja kahdeksankertainen<br />

yhdyntäkivun (dyspareunia) riski verrattuna<br />

leikkaamattomien miesten puolisoihin.<br />

Eri maiden lääkäriliittojen kannanotot asiaan<br />

ovat hämmentävän erilaisia. Myönteisimmin<br />

ympärileikkauksiin on suhtautunut Yhdysvaltain<br />

lastenlääkärien akatemia viimeisimmässä<br />

kannanotossaan ja hyvin kielteisesti esimerkiksi<br />

Alankomaiden, Ruotsin ja Suomen lääkäriliitot.<br />

Maailman terveysjärjestö WHO on päätynyt<br />

suosittelemaan miesten ympärileikkauksia<br />

hivistä pahasti kärsivillä alueilla Afrikassa, koska<br />

toimenpide näyttää vähentävän tartuntoja<br />

väestötasolla.<br />

Yksikään länsimainen lääkäriliitto ei suosittele<br />

toimenpidettä yleisesti kaikille poikalapsille.<br />

Toisaalta toimenpiteitä vastustavatkaan liitot<br />

eivät kiellä jäseniään tekemästä ei-lääketieteellisiä<br />

lasten ympärileikkauksia. Näin on haluttu<br />

vähentää puoskarointiin liittyviä riskejä. Eurooppalaiset<br />

lääkäriliitot haluavat käydä vuoropuhelua<br />

järjestöjensä, asiantuntijoiden ja uskonnollisten<br />

ryhmien kesken, jotta alaikäisten eilääketieteelliset<br />

ympärileikkaukset vähenisivät.<br />

Vastustuksen perustelut<br />

ovat muuttuneet<br />

Viimeisten vuosikymmenien aikana eurooppalaisen<br />

ympärileikkauskeskustelun painopiste<br />

on siirtynyt seksuaalioikeuksiin ja lasten<br />

oikeuksiin.<br />

Yksilökeskeisessä ja ihmisoikeuksia<br />

korostavassa<br />

arvomaailmassa lapsen<br />

ruumiillinen koskemattomuus<br />

on turvattava eikä<br />

yhteisöllä ole oikeutta<br />

puuttua siihen.<br />

Tämän vuoksi lasten kurittaminen tai tyttöjen<br />

ympärileikkaukset, myös kaikkein lievimmässä<br />

muodossa jossa kudosta ei poisteta, on kriminalisoitu<br />

pahoinpitelyinä.<br />

Lääkärin suorittamaa poikien esinahan<br />

poistoa ei-lääketieteellisistä syistä ei sen sijaan<br />

pidetä pahoinpitelynä minkään maan lainsäädännössä,<br />

joskin yksittäisiä oikeuden tuomioita<br />

asiasta on annettu esimerkiksi Saksassa. Lasten-<br />

ja seksuaalioikeusaktivistit ovat sitä mieltä,<br />

että ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset olisi<br />

lykättävä ikävaiheeseen, jossa poika on tarpeeksi<br />

kypsä itse ottamaan kantaa asiaan ja ymmärtää<br />

sen seuraukset.<br />

Ympärileikkausta pidetään muslimi- ja juutalaisyhteisöissä<br />

hyvin keskeisenä uskonnolliselle<br />

identiteetille ja poikien ympärileikkauksen<br />

vastustus koetaan uskonnonvapauden riistämisenä.<br />

Vastakkain ovat kasvavan lapsen oikeus<br />

päättää itse hänen ruumiiseensa peruuttamattomasti<br />

vaikuttavasta rituaalisesta toimenpiteestä<br />

sekä vanhempien oikeus toteuttaa uskontonsa<br />

edellyttämiä perinteisiä käytäntöjä.<br />

Minna Säävälä on Väestöliiton<br />

Väestöntutkimuslaitoksen erikoistutkija ja<br />

sosiaali- ja kulttuuriantropologian dosentti<br />

Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong> • 23

Seksuaaliterveys<br />

• Teksti Annaliina Niitamo • Kuva ANP/Lehtikuva/Roos Koole<br />

Positiivisia<br />

tarinoita<br />

kondomista<br />

Kondomi on nuorten suosima ehkäisyväline, vaikka yhä<br />

useammalta jää kondomi edelleen kioskille tai pakettiin.<br />

Samaan aikaan kun kondomien kirjo kasvaa kaupoissa,<br />

liittyy sen käyttöön jännitystä.<br />

24 • Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong><br />

24

Kondomi on ehkäisyvälineistä vanhin ja tunnetuin.<br />

Se on helppo hankkia ja se on myös<br />

ainoa ehkäisyväline, joka suojaa seksitaudeilta.<br />

Kondomi on suosittu sen helpon saatavuuden<br />

sekä edullisen hinnan ansiosta. Kondomi<br />

on myös ainoa ehkäisyväline, jonka käyttämisessä<br />

poika voi päättää, ettei tule isäksi ennen<br />

kuin siihen on valmis.<br />

”Tätä kannattaa seksuaalikasvatuksessa korostaa.<br />

Kondomia käyttävä henkilö nähdään<br />

usein myös vastuullisena henkilönä, joka on<br />

varmasti hyvä ominaisuus jokaisessa ihmisessä”,<br />

korostaa Väestöliiton Nuorten seksuaaliterveyden<br />

osaamiskeskuksen seksuaalineuvoja<br />

Anne Pelander.<br />

”Kouluterveyskyselyn (THL, 2012) mukaan<br />

yläkouluikäisten yhdynnöissä käytetään eniten<br />

kondomia ehkäisymenetelmänä, ja hyvä niin.<br />

Vakiintuneissa parisuhteissa otetaan tilalle usein<br />

hormonaalinen menetelmä”, hän selvittää. Vaikka<br />

kondomia pidetäänkin nuorten ehkäisyvälineenä,<br />

myös monet parit ovat todenneet sen itselleen<br />

parhaiten sopivaksi vaihtoehdoksi.<br />

Jännitystä kioskilla<br />

Anne Pelanderin mukaan kondomin käyttöön<br />

liittyy kuitenkin jännitteitä. Vaikka kondomeja<br />

on periaatteessa helppo ostaa kaupasta, lähikioskista,<br />

apteekista tai huoltoasemalta, monia<br />

osto jännittää eikä kondomia sitten löydy tilanteen<br />

ja tarpeen tullen. Terveyden ja hyvinvoinnin<br />

laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan kymmenelle<br />

prosentille nuorista on hankalaa kondomien<br />

hankkiminen.<br />

”On surullista, jos käytön esteeksi muodostuu<br />

saatavuus, kehdataanko ostaa.”<br />

Kyselyn mukaan joka viides nuori ei ollut<br />

käyttänyt mitään ehkäisyä edellisellä yhdyntäkerralla.<br />

”On harmillista, että edelleen näin moni<br />

nuori jättää kokonaan käyttämättä ehkäisyä”,<br />

Anne Pelander pohtii. Tämä saattaa hänen mukaansa<br />

johtua siitä, että itse seksitilanteessa voi<br />

olla vaikeaa ja kiusallista ottaa asiaa puheeksi.<br />

”Toiminta keskeytyy ja pelätään sen vaikutusta<br />

tunnelmaan. Kondomin käyttö voi aiheuttaa<br />

myös suorituspaineita. Näitä voi kuitenkin<br />

vähentää harjoittelemalla kondomin käyttöä<br />

etukäteen ja keskustelemalla ehkäisystä ennen<br />

seksiä.”<br />

Väestöliiton seksuaalipoliittisessa ohjelmassa<br />

tavoitteena onkin ilmainen ehkäisy alle<br />

20-vuotiaille ja helpotettu kondomien saatavuus.<br />

Niitä pitäisi olla siellä, missä nuoriakin on.<br />

”Kondomeja pitäisi olla helposti saatavilla,<br />

esimerkiksi kouluterveydenhoitajalla, sekä<br />

tietoa niiden käytöstä. Resurssit ovat kuitenkin<br />

niin tiukalla, että tämä harvoin toteutuu”, Anne<br />

Pelander harmittelee.<br />

Asenteissa parannettavaa<br />

Kondomin haittapuolet liittyvät useimmiten<br />

juuri asenteisiin. Tilanteessa heräävä epävarmuuden<br />

tunne lienee suurin syy, miksi kondomi<br />

koetaan hankalaksi.<br />

”Kumppanin voi ottaa rohkeasti mukaan<br />

kondomin laittoon ja siihen voi suhtautua leikkisästi<br />

ja kokeilevasti”, Anne Pelander kannustaa.<br />

Hän korostaa, että poikien olisi harjoiteltava<br />

kondomin laittoa itse. Kuitenkin myös tyttöjen<br />

on hyvä osata kondomin paikoilleen asettaminen.<br />

”Yhdessä toimiminen vähentää suorituspaineita<br />

ja tekee kondomin käyttämisestä yhteisen<br />

projektin.”<br />

Anne Pelander miettii huonojen asenteiden<br />

kumoamista. Hänestä kondomeista tarvitaan<br />

positiivisia tarinoita ja onnistuneiden kokemusten<br />

kertomista!<br />

”Kondomia käyttävä ihminen on vastuuntuntoinen,<br />

ja sekä omasta että kumppanin terveydestä<br />

huolta pitävä henkilö. Olisi hienoa, jos<br />

kondomin käyttö nähtäisiin positiivisena ’statementtinä’,<br />

kuten ekologisuus tai päihteettömyys.”<br />

Nuorilla on helposti tietoa saatavilla internetistä<br />

ja osaavat sitä itse hakea. Parhaiten tieto<br />

ja kokemukset leviävät kuitenkin nuorelta toiselle.<br />

Monilla on huolia kondomien kestävyydestä<br />

sekä siitä, löytyykö itselle oikeanlaista tai<br />

oikeankokoista. Anne Pelanderin mukaan tieto<br />

karttuu ihmettelemällä ja kokeilemalla.<br />

Järkeä tunteiden vä<br />

Markkinoilla säpinää<br />

Kondomimarkkinat ovat kehittyneet viimeisten<br />

vuosikymmenien aikana huikeasti. Myyntiin<br />

on tullut erilaisia malleja eri makuihin: ihonohuita,<br />

juomukkaita, eri kokoisia, makukondomeita<br />

sekä esimerkiksi lisätyllä liukuvoiteella.<br />

Kondomien laatu on myös parantunut viimeisten<br />

vuosikymmenien aikana laatutarkastusten<br />

ja materiaalikehityksen myötä.<br />

Viimeisin uutuus kondomi-innovaatioissa<br />

on Kaliforniassa kehitetty silikoninen ”origamikondomi”,<br />

jonka asettaminen on helpompaa,<br />

sillä se taitellaan origamin tavoin perinteisen<br />

rullaamisen sijaan. Lupauksena on säh-<br />

Kondomit kätevästi läyksen minimointi. netistä Vaikka origamikondomit kotiin kann<br />

ovat askel lähemmäs helpompaa käyttöä, tärkein<br />

tavoite on kuitenkin asenteiden muuttaminen<br />

ja saatavuuden parantaminen.<br />

”Jostain syystä huonot tarinat pääsevät framille.<br />

Positiivisten mielikuvien rakentaminen<br />

on tärkeää!”, Anne Pelander pohtii. Avoimuutta<br />

ja iloista keskustelua tarvitaan aiheeseen, joka<br />

on itsessään tärkeä mutta iloinen.<br />

2<br />

Uutta Suomessa: www.kondomikioski.fi<br />

– nuorten kondomikauppa netissä<br />

Väestöliitto on avannut kondomisivuston, josta löytyy tietoa kondomin käytöstä ja seksuaalisuudesta.<br />

Kondomikioski.fi on suunnattu erityisesti 16 – 25-vuotiaille ja sieltä voi tilata kätevästi ja<br />

edullisesti kondomeja. Sivuilla on viisi YouTube-videota, joiden avulla kondomin käyttö tulee tutuksi.<br />

Mikko Leppilampi ja Heikki Paasonen opastavat videoilla oikeanlaista kondomin käyttöä ja<br />

pohdiskelevat eri kondomimerkkien eroja, huumoria unohtamatta.<br />

Kondomikioski.fi sisältää myös kysymyksiä ja vastauksia, jotka lisäävät nuorten tietoa seksuaalisuudesta.<br />

Tiedon taustalla on Väestöliiton asiantuntemus nuorten seksuaaliterveydestä. Sivuston<br />

avulla Väestöliitto haluaa edistää nuorten seksuaaliterveyttä ja rohkaista heitä vastuuseen sekä itsestä<br />

että kumppanista. Kondomikioskin ilmeen on suunnitellut mainostoimisto Sherpa.<br />

Myös oppilaitokset ja yritykset sekä neuvolat ja lääkäriasemat voivat tilata edullisia kondomeja<br />

ja liukuvoidetta Kondomikioskista. Kondomien myynnistä saadut tuotot käytetään kokonaisuudessaan<br />

suomalaisten nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen.<br />

• Katso videot joko www.kondomikioski.fi -sivulta tai lataa YouTubesta.<br />

25<br />

Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong> • 25

• Teksti Annaliina Niitamo • KuvaT Väestöliiton kuva-arkisto<br />

Kondomia käytettiin<br />

jo esihistoriallisella ajalla<br />

Ehkäisy on ihmiskunnan historiassa huonosti muistiin<br />

merkitty ja vahvasti taikauskon ja kansantarinoiden<br />

värittämä. Ehkäisy on myös poliittisen ja uskonnollisen<br />

intohimon vainoama historian alue.<br />

Kondomi suojavälineenä on ollut olemassa jo<br />

esihistorialliselta ajalta lähtien, jolloin ensisijainen<br />

pyrkimys on ollut suojautua taudeilta.<br />

Vasta myöhemmin kondomi miellettiin lapsiluvun<br />

rajoittamisen välineeksi.<br />

Ensimmäiset viittaukset kondomeihin löytyvät<br />

jopa 20 000 vuoden takaa lounaisranskalaisesta<br />

luolamaalauksesta, jossa mieshahmolla<br />

on yhdyntätilanteessa jokin suoja peniksensä<br />

ympärillä. Antiikin Kreikan mytologiassakin<br />

esiintyy kondomintapainen suoja Kreetan<br />

kuningas Minoksella, jonka siemennesteessä<br />

väitettiin olevan käärmeitä ja skorpioneja. Tämä<br />

voi olla allegorinen kuvaus tautien ja raskauden<br />

pelkoon.<br />

1600-luvulta löydetyt varhaisimmat säilyneet<br />

kondomit oli valmistettu kasvinosista tai<br />

eläinten puhdistetuista sisäelimistä. Kondomit<br />

eivät pitkään olleet tavallisen kansan ulottuvilla,<br />

vaan he turvautuivat usein magiikkaan ja astrologiaan.<br />

Lääkärit ja oppineet tiesivät ehkäisyn<br />

menetelmistä ja perhesuunnittelu oli täten<br />

vain harvojen oikeus.<br />

1800-luvulta käynnistyi<br />

maailmanvalloitus<br />

Vasta teollistunut aika 1800-luvun lopulla toi<br />

mukanaan riittävän materiaalisen ja teknisen<br />

osaamisen, jonka myötä kondomin maailmanvalloitus<br />

ja massatuotanto pääsivät käynnistymään.<br />

Euroopan väkiluvun kasvaessa räjähdysmäisesti,<br />

valtion taholta alettiin kannustamaan<br />

perhesuunnitteluun.<br />

Teollistuneesta ajasta näihin päiviin asti on<br />

kondomiteollisuudessa pyritty kestävyyteen ja<br />

käyttömukavuuteen. Ensimmäinen lateksikondomi<br />

patentoitiin Berliinissä vuonna 1916 ja ensimmäinen<br />

liukastettu kondomi tuli markkinoille<br />

Durexilta vuonna 1957.<br />

Väestöliitto ajoi laadun<br />

pakollista tarkistusta<br />

Suomessa alettiin valmistaa kondomeja vuonna<br />

1937, jolloin niiden saatavuus parani huomattavasti.<br />

Maaseudulla oli luonnollisesti kondomeja<br />

huonommin saatavilla. Kondomien laatu<br />

oli koko 1950-, 60- ja 70-lukujen ajan vaihtele-<br />

4 1970-luvulla Väestöliiton kondomivalistus<br />

näkyi myös kadulla.<br />

va. Väestöliitto oli asiassa aktiivinen ja sai 1973<br />

aikaan sosiaalipoliittisen aloitteen kondomien<br />

laadun pakollisesta tarkastamisesta.<br />

Merkkejä tuli markkinoille jatkuvasti lisää ja<br />

80-lukua kutsutaankin kondomin villiksi vuosikymmeneksi.<br />

Sukupuolitautitartuntojen lisääntyessä<br />

ja uuden pelottavan HI-viruksen takia<br />

kondomien laatua tarkkailtiin entistä tarkemmin<br />

ja kondomimarkkinoita kohtasi varsinainen<br />

buumi.<br />

Kondomin alkuajoista on tultu pitkä matka<br />

tähän päivään, jolloin korostetaan nautintoa<br />

ja yksilöllistä valintaa. Hyvä on kuitenkin pitää<br />

mielessä, että näin ei ole vielä suurimmassa<br />

osassa maailmaa, vaan meillä Euroopassa on<br />

päästy viime vuosikymmenten aikana osaksi<br />

harvinaista nautintoa: valintaa.<br />

Lähde: Samuli Koiso-Kanttila ja Miguel Reyes.<br />

Kondomin historia Suomessa. Väestöliiton seksuaalineuvojakoulutuksen<br />

kehittämistyö 2011.<br />

3 1950-luvulla Väestöliitto pelkäsi aluksi,<br />

että ravintoloiden kondomiautomaatit<br />

lisäisivät tilapäisiä sukupuolisuhteita<br />

– mutta tuli myöhemmin<br />

toisiin ajatuksiin.<br />

Tervetuloa<br />

Väestöliiton kirjastoon!<br />

Kirjasto on avoinna kaikille ja sieltä löytyy monipuolinen<br />

valikoima aineistoa seksuaalisuudesta, perheistä<br />

ja väestöstä. Käytössäsi on myös työpiste ja tietokone.<br />

26<br />

Avoinna ma – to klo 9 – 15.30 tai sopimuksen mukaan.<br />

Kalevankatu 16 B (sisäpiha), 00100 Helsinki<br />

Puh. 09 2280 5126<br />

tiina.helamaa@vaestoliitto.fi<br />

www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/kirjasto

“Meillä lapsen saamiseen ei riittänyt pelkkä usko,<br />

ei edes toivo eikä rakkaus,<br />

vaan tarvitsimme<br />

Väestöliiton apua.<br />

“Meillä<br />

Kiitos hedelmöityshoitojen,<br />

lapsen saamiseen ei riittänyt pelkkä usko,<br />

ei edes toivo<br />

nyt<br />

eikä rakkaus,<br />

vaan<br />

meillä<br />

tarvitsimme<br />

asuu Onni.”<br />

Väestöliiton apua.<br />

Kiitos hedelmöityshoitojen,<br />

nyt<br />

meillä asuu Onni.”<br />

Väestöliiton klinikat Oy<br />

on arvostettu ja Suomen<br />

suurin lapsettomuushoitoihin<br />

erikoistunut yritys.<br />

Väestöliiton Yksilölliset palvelut klinikat ovat Oy<br />

on kohtuuhintaisia arvostettu ja ja Suomen<br />

suurin kaikille lapsettomuushoitoihin<br />

erikoistunut yritys.<br />

avoimia.<br />

Yksilölliset palvelut ovat<br />

kohtuuhintaisia ja<br />

kaikille avoimia.<br />

HELSINKI: Fredrikinkatu 47, puh. 09 616 221<br />

OULU: Kiviharjuntie 11, puh. 08 535 9600<br />

TURKU: Joukahaisenkatu 1, 6 krs, puh. 02 212 0800<br />

HELSINKI: Fredrikinkatu 47, puh. 09 616 221<br />

OULU: Kiviharjuntie 11, puh. 08 535 9600<br />

TURKU: Joukahaisenkatu 1, 6 krs, puh. 02 212 0800<br />

27<br />

Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong> • 27

Ajankohtaista<br />

Isyysvapaa pitenee<br />

Isyysvapaan ajalta maksettavaan isyysrahaan on tullut muutoksia<br />

tämän vuoden alusta. Mikä muuttuu isyysvapaassa?<br />

• Isyysrahaa maksetaan aiempaa pidempään. Isä saa isyysrahaa enimmillään<br />

54 arkipäivää. Isyysrahapäivät eivät enää vähennä vanhempainrahapäiviä<br />

kuten isäkuukaudessa.<br />

• Isäkuukausi jää pois.<br />

• Isyysvapaan voi pitää aiempaa joustavammin. Aikaisemmin 1 – 18 arkipäivää<br />

piti pitää ennen vanhempainrahakauden loppumista. Nyt koko<br />

vapaan voi halutessaan pitää kerralla vanhempainrahakauden jälkeen.<br />

• Isyysvapaan voi pitää aiempaa myöhemmin. Vapaan pitää olla pidettynä<br />

ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon<br />

ottamisesta on kulunut kaksi vuotta.<br />

• Isä ei menetä vapaita, vaikka perheeseen syntyy tai adoptoidaan uusi<br />

lapsi. Aikaisemmin isäkuukauden menetti, jos vanhempainpäiväraha alkoi<br />

uudesta lapsesta ennen vapaan pitämistä.<br />

• Isyysrahan hakuaika pitenee. Isyysrahaa haetaan viimeistään kahden<br />

kuukauden kuluessa siitä, kun lapsi on täyttänyt kaksi vuotta tai adoptiolapsen<br />

hoitoonottopäivästä on kulunut kaksi vuotta.<br />

• Lapsi voi olla päivähoidossa ennen isyysvapaata. Aikaisemmin isäkuukauden<br />

siirtäminen edellytti, että lapsi oli tätä ennen kotihoidossa.<br />

KUVA Foto -Kare<br />

• Perhe voi saada kotihoidon tukea ja isyysrahaa samaan aikaan. Kotihoidon<br />

tuen hoitoraha ja äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen maksettava<br />

isyysraha kuitenkin sovitetaan yhteen. Perhe voi saada hoitorahaa, jos<br />

se ylittää isyysrahan määrän. Isyysrahaa, jota isä saa äitiys- tai vanhempainrahakaudella,<br />

ei soviteta yhteen hoitorahan kanssa. – Lähde: Kela<br />

Huomio työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen<br />

EU:n perhejärjestöjen liitto, CO-<br />

FACE (the Confederation of<br />

Family Organisations in the European<br />

Union) on ehdottanut<br />

Euroopan teemavuodeksi 2014<br />

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.<br />

Liitto haluaa kiinnittää<br />

huomiota siihen, että työn<br />

ja perhe-elämän yhteensovittamisen<br />

mahdollistavat käytännöt<br />

ovat win – win-tilanne niin EUkansalaisille<br />

kuin Euroopan unionille<br />

kokonaisuudessaan. Sijoittamalla<br />

keinoihin, jotka mahdollistavat<br />

paremman työ- ja muun<br />

elämän tasapainon, on suora vaikutus<br />

ihmisten hyvinvointiin, työpaikkojen<br />

syntymiseen, köyhyyden<br />

ehkäisemiseen ja sosiaaliseen<br />

syrjäytymiseen. COFACEn vetoomuksen<br />

on allekirjoittanut 388<br />

meppiä, eli enemmistö Euroopan<br />

parlamentin jäsenistä. Tämä<br />

osoittaa, että myös parlamentti<br />

pitää teemaa tärkeänä.<br />

• Lue lisää www.coface-eu.org<br />

Väestöliiton perinnöllisyysklinikka<br />

on nyt osa Norio-keskusta<br />

Väestöliiton perinnöllisyysklinikka, Rinnekoti-Säätiön<br />

Lasten kuntoutuskoti ja Genetiikan<br />

palveluyksikkö yhdistyivät tämän vuoden<br />

alusta. Ne muodostavat nyt Rinnekoti -Säätiöön<br />

uuden yksikön, Norio-keskuksen. Toiminta<br />

jatkuu ennallaan. Norio-keskuksen tilat sijaitsevat<br />

genetiikan yksikköä lukuun ottamatta<br />

Helsingin Pitäjänmäellä. Nimensä keskukselle<br />

antanut professori Reijo Norio on työskennellyt<br />

sekä Rinnekoti-Säätiössä että Väestöliitossa.<br />

Reijo Norio perusti Väestöliittoon Suomen ensimmäisen<br />

perinnöllisyysklinikan vuonna 1971.<br />

Norio-keskus tarjoaa palveluita, jotka liittyvät<br />

harvinaisiin, usein perinnöllisiin ja kehitysvammaisuutta<br />

aiheuttaviin sairauksiin,<br />

vammoihin ja oireyhtymiin. Se tekee myös<br />

harvinaissairauksiin liittyvää tutkimusta ja<br />

edustaa Suomea Orphanetissa, harvinaissairauksien<br />

ja lääkkeiden verkkopalvelussa.<br />

• Yhteystiedot: Norio-keskus /<br />

Perinnöllisyysklinikka, Kornetintie 8,<br />

00380 Helsinki. Puh. 09 855 1130.<br />

Sähköposti etunimi.sukunimi(at)rinnekoti.fi.<br />

28 • Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong><br />

28

Ajankohtaista<br />

Väestöliiton Kotisisar Oy:n toiminta laajentuu<br />

Mannerheimin Lastensuojeluliiton<br />

lasten ja nuorten kuntoutussäätiön<br />

Uudenmaan perhepalvelut<br />

ovat siirtyneet tämän<br />

vuoden alusta Väestöliiton Kotisisar<br />

Oy:lle. Näin Kotisisar Oy:n palvelutarjonta<br />

laajentuu ja samalla<br />

saadaan lisää osaamista mm.<br />

vammaispalvelun omaishoidon<br />

lomituksiin.<br />

Väestöliiton Kotisisar Oy toimii<br />

pääkaupunkiseudulla ja sen<br />

kohderyhmänä ovat lapsiperheet.<br />

Perheissä työskentelevät työntekijät<br />

ovat sosiaali- tai terveysalan<br />

ammattilaisia. Kotisisarien erityisosaamista<br />

on lasten iän huomioon<br />

ottava hoito ja perhearjen<br />

pyörittäminen.<br />

Pääkaupunkiseudun kunnat<br />

ostavat ostopalveluina asiakasperheilleen<br />

kotipalvelua ja perhetyötä.<br />

Espoossa ja Helsingissä<br />

perheillä on myös mahdollisuus<br />

ostaa palveluja palveluseteleillä.<br />

Myös alueen yritykset voivat olla<br />

asiakkaina. Niiden työntekijät voivat<br />

tilata hoitajan kotiin, kun lapsi<br />

on sairaana. Kotisisarpalvelu on<br />

tarkoitettu kaikille lapsiperheille.<br />

Palvelusta voi tehdä verotuksessa<br />

tietyin ehdoin (www.vero.fi) kotitalousvähennyksen.<br />

• Lisätietoja palvelusta<br />

www.kotisisar.fi<br />

Eroavuxi auttaa eroavia vanhempia kuulemaan lapsen tarpeita<br />

Vanhempien ero koskettaa<br />

Eroavuxi-mallissa vanhemmille<br />

ja lapsille on omat työnteki-<br />

Suomessa noin 30 000 lasta<br />

vuosittain. Nämä tilastotiedot jänsä. Vanhempien työntekijä tapaa<br />

usko, vanhempia yhdessä tai erik-<br />

“Meillä ovat lapsen näyttäytyneet saamiseen myös ei riittänyt Väestö-pelkkliiton toivo Perheverkon eikä rakkaus, toiminnassa. seen heidän toiveidensa mukaan<br />

ei edes<br />

vaan tarvitsimme Perheverkko on vastannut tilanteeseen<br />

kehittämällä uuden-<br />

Väestöliiton apua.<br />

Kiitos hedelmöityshoitojenlaista<br />

nyt palvelumallia eroperheille.<br />

asuu Oppia Onni.” on haettu belgialaises-<br />

meillä<br />

ta Erokoulu-mallista. Perheverkon<br />

oman Eroavuxi-mallin tavoitteena<br />

on auttaa vanhempia kuulemaan<br />

paremmin lapsen tarpeita<br />

ja tukea vanhempia mahdollisimman<br />

hyvään vuorovaikutukseen<br />

vanhemmuutta koskevissa<br />

kysymyksissä. Käynnit ovat perheille<br />

vapaaehtoisia ja maksuttomia.<br />

Käynnit eivät ole terapiaa,<br />

eikä niiden pohjalta kirjoiteta lausuntoja.<br />

Väestöliiton klinikat Oy<br />

on arvostettu ja Suomen<br />

suurin lapsettomuushoitoihin<br />

erikoistunut yritys.<br />

Yksilölliset palvelut ovat<br />

kohtuuhintaisia ja<br />

kaikille avoimia.<br />

KUVA Rhinoceros O y<br />

niillä kerroilla kun lasten työntekijä<br />

tapaa lasta. Myös vanhempien<br />

lähiverkostoa, kuten lasten isovanhempia<br />

on mahdollista tavata.<br />

Lapsen tapaamisessa psykologi<br />

koettaa vuorovaikutuksen, leikin<br />

ja keskustelun kautta tavoittaa<br />

lapsen huolia, murheita ja pohdintoja,<br />

jotka liittyvät vanhempien<br />

eroon. Psykologi tapaa perheen<br />

lapsia 1 – 3 kertaa omilla tapaamiskäynneillä,<br />

joissa lapsi on ilman<br />

sisaruksiaan ja vanhempiaan.<br />

Lasten tulee olla sen ikäisiä, että<br />

he pystyvät sanalliseen viestintään.<br />

Työntekijän tarkoituksena on<br />

käyntien kautta tuoda lasten ääni<br />

kuuluville vanhemmille.<br />

Eroavuxi-palveluun voivat<br />

hakeutua kaikki lapsiperheet.<br />

• Lisää tietoa saa Väestöliiton<br />

nettisivuilta www.vaestoliitto.<br />

fi/vanhemmuus/eroavuxi/,<br />

Perheverkon työntekijöiltä tai<br />

ajanvarauksesta.<br />

HELSINKI: Fredrikinkatu 47, puh. 09 616 221<br />

OULU: Kiviharjuntie 11, puh. 08 535 9600<br />

TURKU: Joukahaisenkatu 1, 6 krs, puh. 02 212 0800<br />

Ilmoita Pari&Perhe-lehdessä<br />

Ilmoittaminen Pari&Perhe-lehdessä kannattaa. Tavoitat lehden<br />

kautta laajan joukon sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.<br />

Katso mediakortti www.vaestoliitto.fi/media/pari_perhe-lehti<br />

Pari&Perhe-lehden lukijakyselyn arvonta<br />

Pari&Perhe-lehti selvitti viime syksynä, mitä mieltä lukijat<br />

ovat lehdestä. Vastanneiden kesken arvottiin viisi Väestöliiton<br />

I Love Leikki -eroottista korttipeliä. Onnetar suosi seuraavia<br />

kyselyyn vastanneita:<br />

• Maarit Ainas, Kotka<br />

• Laura Korkmaz, Rauma<br />

• Jutta Ordning, Helsinki<br />

• Mika Pullinen, Lappeenranta<br />

• Salme Vaarala, Posio<br />

29<br />

Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong> • 29

Uutuudet<br />

Ammattikasvattajan kielletyt ja vaikeat tunteet<br />

Ammattikasvattajan kielletyt tunteet -kirja<br />

päättää Väestöliiton Perheverkon kiellettyjä<br />

ja vaikeita tunteita tutkivan kirjasarjan.<br />

Aiemmin ovat ilmestyneet 2008 Äidin kielletyt<br />

tunteet ja 2010 Isyyden kielletyt tunteet.<br />

Ammattikasvattajan kielletyt tunteet -kirjassa<br />

perehdytään varhaiskasvatuksen työntekijöiden<br />

kokemuksiin työstään. Kasvattajat<br />

eivät aina koe työtehtäväänsä vain ihanaksi tai<br />

jokaista lasta herttaiseksi nöpönenäksi, vaan<br />

työssä koetaan myös monenlaisia hankaluuksia<br />

ja niiden aiheuttamia kielteisiä tunteita.<br />

Tarjotaanko ryhmävarhaiskasvatuksessa<br />

nykyisellään paras mahdollinen hoiva,<br />

tuki ja apu jokaiselle lapselle? Laadukkaan<br />

varhaiskasvatuksen tarjoaminen ei kuitenkaan<br />

ole mahdoton tehtävä; siihen tarvitaan<br />

vain riittävästi tietoa ja tahtoa erityisesti<br />

päättäjiltä. Tämän kirjan perusteella<br />

ammattikasvattaja haluaa ja kykenee tekemään<br />

työnsä hyvin, kun siihen annetaan<br />

mahdollisuus.<br />

Minna Oulasmaa ja Riikka Riihonen (toim.).<br />

Ammattikasvattajan kielletyt tunteet.<br />

Väestöliitto <strong>2013</strong>.<br />

Tilaukset www.vaestoliitto.fi/nettikauppa.<br />

Hinta 25 euroa + toimituskulut.<br />

Sitähän sä kysyit – suoria vastauksia seksuaalisuudesta<br />

Erityisesti pojat penäävät enemmän elämyksellistä<br />

otetta koulun seksuaaliopetukseen.<br />

Myös opettajat ovat kaivanneet<br />

monipuolista aineistoa opetuksen tueksi.<br />

Väestöliiton seksuaalikasvatuksen tietopeli<br />

Sitähän sä kysyit vastaa näihin tarpeisiin.<br />

Peli perustuu Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan<br />

monivuotiseen kokemukseen<br />

nuorten seksuaalikasvatuksesta sekä<br />

siitä tehtyyn tutkimukseen. Pelissä<br />

vastataan juuri niihin kysymyksiin, joita<br />

nuoret itse pohtivat ja ovat esittäneet<br />

Väestöliiton puhelin- ja internetpalveluissa.<br />

Siinä kerrotaan asioista suoraan,<br />

niiden oikeilla nimillä. Sitähän sä kysyit -pelissä<br />

on myös otettu huomioon nuoren seksuaalisen<br />

kehityksen eri tasot. Peli on suunnattu<br />

yläkouluikäisille ja se toimii hyvin koulujen,<br />

nuorisotyön ja kotien seksuaalikasvatuksen<br />

tukena.<br />

Sitähän sä kysyit. Vastauksia kysymyksiin, joita<br />

et ole kehdannut kysyä. Seksuaalikasvatuspeli<br />

yläkouluikäisille. Väestöliitto <strong>2013</strong>.<br />

Tilaukset www.vaestoliitto.fi/nettikauppa.<br />

Hinta 38 euroa + toimituskulut.<br />

Väestöntutkimuksen vuosikirja 2012<br />

Väestöntutkimuksen Vuosikirja – Finnish<br />

Yearbook of Population Research, jota on<br />

julkaistu vuodesta 1946, tarkastelee maailmanlaajuisia<br />

väestökysymyksiä sekä ajankohtaisia<br />

aiheita väestöstä Suomessa, muissa<br />

Pohjoismaissa, Baltian maissa ja muualla<br />

Euroopassa.<br />

Tällä kertaa vuosikirjassa tarkastellaan<br />

mm. unkarilaisia Suomessa ja Ruotsissa,<br />

maahanmuuttajalasten erilaisuuden taakkaa,<br />

ikääntymistä ja taloudellista suorituskykyä,<br />

aborttitoiveita ja abortintorjuntaa 1950 – 1960<br />

luvuilla.<br />

Vuosikirjassa julkaistaan säännöllisin väliajoin<br />

myös uusimpia, Suomea koskevia<br />

väestötilastoja sekä suomalaisen väestöntutkimuksen<br />

bibliografia.<br />

Finnish Yearbook of Population Research<br />

XLVII 2012. Julkaisijat: Väestöliitto,<br />

Väestöntutkimuslaitos, Suomen Väestötieteen<br />

Yhdistys ja Siirtolaisuusinstituutti <strong>2013</strong>.<br />

Tilaukset www.vaestoliitto.fi/nettikauppa.<br />

Hinta 25 euroa + toimituskulut.<br />

tutustu<br />

&tilaa<br />

vanhemmuus, tutkimukset,<br />

seksuaalikasvatus, parisuhde,<br />

nuoret, kehitysyhteistyö,<br />

lapsettomuus, monikulttuurisuus,<br />

aikuisten seksuaalisuus,<br />

perinnöllisyys, perhe<br />

vaestoliitto.fi/nettikauppa<br />

30 • Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong><br />

30

Venäläisten vaimomuuttajien perhehoiva rajan taakse<br />

Pirjo Pölläsen väitöskirjassa Hoivan rajat –<br />

venäläiset maahanmuuttajanaiset ja ylirajainen<br />

perhehoiva tarkastellaan venäläisten<br />

vaimomuuttajien hoiva-arkea kahta puolta<br />

rajaa, Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa.<br />

Tutkimus perustuu 16:n Venäjältä Suomeen<br />

muuttaneen maahanmuuttajanaisen<br />

haastatteluun.<br />

Keskeinen ylirajaisen hoivan muoto<br />

on taloudellisen avun antaminen Venäjällä<br />

asuville sukulaisille. Monet Suomessa<br />

asuvat venäläisnaiset myös järjestävät<br />

ja organisoivat Venäjällä asuvien sukulaistensa<br />

hoivaa Suomesta. Tulosten perusteella<br />

venäläiset maahanmuuttajanaiset ovat<br />

tyytyväisiä Suomessa asumiseen ja suomalaiseen<br />

puolisoon. Hoivavastuun näkökulmasta<br />

tyytymättömyyttä aiheuttaa isovanhempien<br />

vähäisempi läsnäolo naisten<br />

elämässä kuin mihin he ovat Venäjällä tottuneet.<br />

Pirjo Pöllänen. HOIVAN RAJAT – venäläiset<br />

maahanmuuttajanaiset ja ylirajainen<br />

perhehoiva. Väestöntutkimuslaitoksen<br />

julkaisusarja D 57/<strong>2013</strong>.<br />

Tilaukset www.vaestoliitto.fi/nettikauppa.<br />

Hinta 27 euroa + toimituskulut.<br />

Uutuudet<br />

Sata kysymystä parisuhteesta –<br />

rohkaisua ja keinoja parisuhteen vaalimiseen<br />

S<br />

• Koukussa netin keskustelupalstoihin ja seksisivuihin<br />

• En pääse yli vaimoni syrjähypystä<br />

• Mieheni ei tiedä, sitoutuako vai ei perheeseen<br />

• Haluttomuus vetää molempien mielen mustaksi<br />

• Miten saisin mieheni puhumaan?<br />

• Riitelemme maailman huonoimmalla tavalla<br />

• En pysty kertomaan, että haluan erota<br />

V<br />

äestöliiton Parisuhdekeskuksen internetsivustolla on Kysy asiantuntijalta -palsta,<br />

jolla parisuhteensa kanssa kamppaileva saa neuvoja ja tukea pulmiinsa. Palvelussa<br />

Väestöliiton parisuhdeasiantuntijat, psykologit ja pari- ja perheterapeutit, antavat tietoa<br />

Väestöliitolta on tulossa maaliskuussa uusi<br />

parisuhdeopas. Ritva Åbergin toimittamaan<br />

Sata kysymystä parisuhteesta -kirjaan<br />

on koottu Väestöliiton parisuhdekeskuksen internetsivuston<br />

asiantuntijapalstan kysymyksiä<br />

ja vastauksia viiden viime vuoden ajalta.<br />

Palvelussa Väestöliiton parisuhdeasiantuntijat,<br />

psykologit ja pari- ja perheterapeutit, antavat<br />

tietoa ja miettivät keinoja, joilla parisuhteensa<br />

kanssa kamppaileva pääsee eteenpäin. Kysymyksiä<br />

ovat lähettäneet niin sinkut, varatut<br />

kuin eronneetkin, eri-ikäiset naiset ja miehet,<br />

Suomesta sekä ulkomailta. Viime vuosina<br />

kysymykset ovat koskeneet paljolti parisuhteen<br />

kommunikaatiota, parisuhdekulttuuria<br />

ja seksiä. On kysytty, mitä tehdä, kun unelmat<br />

eivät toteudukaan parisuhteessa. Myös erilaiset<br />

riippuvuudet huolestuttavat.<br />

Sata kysymystä parisuhteesta -kirjan tarkoitus<br />

on rohkaista ja auttaa lukijaa löytämään<br />

keinoja parisuhteensa vaalimiseen. Siitä<br />

hyötyvät myös parien kanssa työskentelevät<br />

psyko- ja pariterapeutit.<br />

ja miettivät keinoja, joilla kysyjä pääsee eteenpäin. He tuovat tilanteeseen oman näkökulmansa,<br />

mutta viimeinen sana elämästään on kysyjällä. Asiantuntijat vinkkaavat tahoja,<br />

joista kysyjä voi tarvittaessa itse etsiä lisää apua. Kysymyksiä ovat lähettäneet niin sinkut,<br />

varatut kuin eronneetkin, eri-ikäiset naiset ja miehet, Suomesta sekä ulkomailta.<br />

ata kysymystä parisuhteesta -kirjaan on koottu asiantuntijapalstan kysymyksiä ja vastauksia<br />

vuosilta 2008 – 2012. Kysymykset on ryhmitelty keskeisimpien huolenaiheiden<br />

mukaan. Viime vuosina kysymykset ovat koskeneet paljolti parisuhteen kommunikaatiota,<br />

parisuhdekulttuuria ja seksiä. On kysytty, mitä tehdä, kun unelmat eivät toteudukaan<br />

parisuhteessa. Myös erilaiset riippuvuudet huolestuttavat.<br />

Kuten elämä koostuu vaiheista ja muutoksista, niin parisuhteellakin on niitä edessään.<br />

Muutos voi olla myös parempaan päin. Tieto ja neuvonta auttavat pareja ja yksilöitä<br />

ratkaisemaan ongelmiaan sekä näkemään pulmat uudella tavalla.<br />

Kirjan tarkoitus on rohkaista ja auttaa lukijaa löytämään keinoja parisuhteensa vaalimiseen.<br />

Kirjasta hyötyvät myös parien kanssa työskentelevät psyko- ja pariterapeutit.<br />

Väestöliitto<br />

Parisuhdekeskus<br />

Kalevankatu 16 A, PL 849<br />

00101 Helsinki<br />

www.vaestoliitto.fi<br />

ISBN 978-952-226-114-4<br />

Helsinki 2012<br />

Ritva Åberg (toim.). Sata kysymystä parisuhteesta.<br />

Väestöliiton parisuhdekeskus <strong>2013</strong>.<br />

Tilaukset 19.3. alkaen www.vaestoliitto.fi/<br />

nettikauppa. Hinta 25 euroa + toimituskulut.<br />

Sata kysymystä parisuhteesta – Parisuhdekeskus<br />

Sata kysymystä<br />

parisuhteesta<br />

Toim. Ritva Åberg – Parisuhdekeskus<br />

Uutuudet – tulossa!<br />

Tilaa Pari&Perhe-lehti<br />

Pari&Perhe ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Tilaan Pari&Perhe-lehden alkaen ___/___ <strong>2013</strong><br />

Kestotilaus, laskutusjakso 12 kk 30 € Määräaikaistilaus (12 kk) 33 €<br />

Itselleni Lahjaksi Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun.<br />

Tilauksen maksaja / Vanha osoite<br />

Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite ___/___ <strong>2013</strong> alkaen<br />

Vastaanottaja<br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

Väestöliitto ry<br />

Tunnus 5005241<br />

00003 Vastauslähetys<br />

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />

Sukunimi Etunimi Sukunimi Etunimi<br />

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />

Jakeluosoite<br />

Jakeluosoite<br />

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />

Postinumero Postitoimipaikka Postinumero Postitoimipaikka<br />

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .<br />

Puhelin<br />

Päiväys ja allekirjoitus<br />

31<br />

Käytä palvelukorttia, kun<br />

tilaat lehden<br />

ilmoitat osoitteen- tai nimenmuutoksen<br />

• peruutat tilauksesi<br />

Pari&Perhe • 1 • <strong>2013</strong> • 31

32<br />

Tilaa kondomit<br />

opetuskäyttöön laskulla:<br />

tilaukset@vaestoliitto.fi<br />

Järkeä tunteiden väliin.<br />

Kondomit kätevästi netistä kotiin kannettuna.<br />

Järkeä tunteiden väliin.<br />

Kondomit kätevästi netistä kotiin kannettuna.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!