7412 Henkilöstölehti 2012-1.indd - Jakobstad

LEDARE 

PÄÄKIRJOITUS 

Förändringar 

Regeringen Katainen I har en kommunreform 

som en av de viktigaste strategiska 

åtgärderna i sitt regeringsprogram. Behovet 

av en reform är uppenbar. Vi står infor stora 

utmaningar. Hittills har vi haft en god demografisk 

försörjningsbalans. Hittills har 

det för varje 100 personer i arbetsför ålder 

funnits ca 50 personer utanför arbetskraften 

att försörja. Denna siffra kommer år 

2030 att stiga till över 70. Samtidigt går vi 

i finanskrisens kölvatten in i en period med 

lägre ekonomisk tillväxt, vilket ökar på svårighetsgraden 

i utmaningen. 

Detta är bakgrunden till kommunstrukturreformen. 

Vi borde se till med 

vilken kommunstruktur vi kan tackla de 

utmaningar som ligger framför och som 

samtidigt har muskler till näringspolitik 

och utvecklingsfrågor. Tyvärr har debatten 

i Finland retarderat till en pajkastning om 

de nuvarande kommungränsernas vara eller 

inte vara. Man ser och försvarar vad man 

har idag men en strategisk framtidsanalys 

lyser helt med sin frånvaro. 

Samtidigt med kommunreformen kommer också social- och 

hälsovården och statsandelssystemet att reformeras. Som grädde 

på förändringsmoset börjar arbetet nu på att få till stånd en ny 

kommunallag, som enligt planerna skall träda i kraft år 2017. 

Lika många förändringar för kommunerna har aldrig i modern 

tid varit på tapeten samtidigt. I skrivande stund (början av 

maj) har kommunerna gett sina utlåtanden kring kommunreformen 

och regeringen håller på att gå igenom kommunernas förslag. 

Inom maj månad väntas också ett förslag från social- och 

hälsovårdsministeriet hur social- och hälsovården skall organiseras 

i framtiden. 

Med andra ord – de beslut vi tar i Jakobstadsregionen (eller 

inte tar - också beslut man inte tar är beslut) den närmaste tiden 

kommer att prägla livet för våra invånare långt in på 2050-talet. 

Nu borde alla parter glömma det kortsiktiga perspektivet och se 

vilka beslut som behövs för att vi skall kunna ge över en blomstrande 

och livskraftig region till våra barn och barnbarn. Det är 

allt för enkelt att gå där ribban är lägst och låta nästa generation 

ta smällen. Det vill vi ju ändå inte – eller? 

Det är med andra ord ett arbetsdrygt år som väntar. Men jag 

är fullständigt övertygad att våra duktiga medarbetare och förtroendevalda 

i Staden kommer att svara på utmaningarna på ett 

sätt som gör att våra barn på 2030-talet kan se tillbaka på 2012 

med stolthet och bygga vidare på de kloka beslut som gjordes då. 

Slutligen vill jag tillönska alla anställda och förtroendevalda 

med familjer en riktigt skön och avkopplande sommar! 

Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen 

Muutoksia 

Kuntauudistus kuuluu Kataisen ykköshallituksen 

hallitusohjelman tärkeimpiin strategisiin 

toimenpiteisiin. Uudistuksen tarve 

on ilmeinen. Olemme suurten haasteiden 

edessä. Tähän saakka väestöllinen huoltosuhteemme 

on ollut hyvä. Jokaista sataa 

työikäistä kohden on ollut huollettavana 

n. 50 työvoimaan kuulumatonta henkilöä. 

Vuonna 2030 tuo luku nousee yli 70:een. 

Samanaikaisesti kuljemme talouskriisin jälkimainingeissa 

kohti alhaisen talouskasvun 

kautta, mikä lisää haasteen vaativuutta. 

Tämä on kuntarakenneuudistuksen 

tausta. Meidän tulisi selvittää, millainen on 

se kuntarakenne, jolla voimme käydä käsiksi 

edessä oleviin haasteisiin ja jonka rahkeet 

riittävät myös elinkeinopolitiikkaan ja kehittämisasioihin. 

Valitettavasti keskustelu 

on Suomessa taantunut kissanhännänvedoksi 

nykyisten kuntarajojen olemassaolosta. 

Nykyisiä asetelmia puolustetaan, mutta 

strateginen tulevaisuusanalyysi loistaa poissaolollaan. 

Samanaikaisesti kuntauudistuksen 

kans sa uudistetaan myös sosiaalija terveydenhuolto ja valtionosuusjärjestelmä. 

Kuin kermana muutoskakussa on uuden kuntalain 

laatiminen, joka on juuri alkamassa. Lain on määrä tulla 

voimaan vuonna 2017. 

Koskaan nykyaikana kunnissa ei ole ollut tapetilla yhtä paljon 

muutoksia samanaikaisesti. Tätä kirjoittaessani (toukokuun alussa) 

kunnat ovat antaneet lausuntonsa kuntauudistuksesta ja hallitus 

käy parhaillaan läpi kuntien ehdotuksia. Toukokuun aikana 

odotetaan myös sosiaalija terveysministeriön esitystä sosiaalija 

terveydenhuollon järjestämistavasta tulevaisuudessa. 

Toisin sanoen - päätökset, jotka Pietarsaaren seudulla lähiaikoina 

tehdään (tai jätetään tekemättä - myös tekemättä jätetyt 

päätökset ovat päätöksiä), heijastuvat asukkaidemme elämään 

pitkälle 2050-luvulle. Kaikkien osapuolten tulisi nyt luopua lyhytnäköisyydestä 

ja katsoa, mitä päätöksiä tarvitaan, jotta voimme 

jättää lapsillemme ja lastenlapsillemme kukoistavan ja elinvoimaisen 

seudun. On liian helppoa mennä sieltä, missä aita on 

matalin ja antaa seuraavan sukupolven kärsiä seuraukset. Sitähän 

emme sentään halua, vai kuinka? 

Edessämme on siis työntäyteinen vuosi. Olen kuitenkin täysin 

vakuuttunut siitä, että osaava henkilöstömme ja kaupungin 

luottamushenkilöt tulevat vastaamaan haasteisiin tavalla, jonka 

ansiosta lapsemme voivat katsoa 2030-luvulla ylpeinä vuoteen 

2012 ja jatkaa tuolloin tehtyjen viisaiden päätösten pohjalta. 

Lopuksi haluan toivottaa kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille 

perheineen oikein mukavaa ja rentouttavaa kesää! 

Mikael Jakobsson 

stadsdirektör 

Mikael Jakobsson 

kaupunginjohtaja 

STADEN/KAUPUNKI 1/2012 

Utgivare/Julkaisija: 

Personalbyrån, Henkilöstötoimisto 

Pärm/Kansi: Pirjo Salonen 

Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala 

Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Anita Eriksson, Pia Nyman, 

Lis -Marie Vikman 

Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Marjo Luokkala, Gun Österbacka, 

Christina Sundqvist 

Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs 

- 2 -

AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA 

Utveckling av stadens löneuträkning 

Personalsektionen beslöt i september 2011 genomföra ett utredningsarbete 

gällande stadens löneuträkning. För ändamålet engagerades 

som konsult Fcg Finnish Consulting Group. 

Målsättning för utredningen var att 

• Utreda dimensionering av personresurserna samt arbetsfördelningen, 

översyn av befattningsbeskrivningarna, 

• utreda huruvida löneprogrammet utnyttjas ändamålsenligt, 

• utreda hur placerar sig löneräkningsprogrammet i jämförelse 

med andra alternativ, 

• utreda konsekvenser av löneräkningens centralisering, t.ex 

harmonisering av arbetsmetoder, 

• ge förslag på hur löneräkningen kan utvecklas. 

Utredningsarbetet som har skett i nära kontakt mellan Fcg och 

en arbetsgrupp vid personalbyrån samt stadens löneräknare har 

slutförts i februari 2012. Som resultat av konsultrapporten vidtas 

följande åtgärder: 

• Göra studiebesök för att stifta bekantskap med andra löneuträkningsmodeller, 

• Närmare framtidsplan i samråd med Abilita gällande utvecklingen 

av löneräkningen i staden, 

• Utveckla ett rationellt kommunikationssystem mellan arbetsledare 

och löneräkningen (elektroniskt arbetsbord), 

• Uppgöra anvisningar samt utbilda förmän och övriga involverade 

gällande lönefunktionen, 

Utveckla arbetsfördelningen samt utveckling av arbetssätten 

inom löneräkningen 

Rune Wiik 

personaldirektör 

Kaupungin palkanlaskennan kehittämistyö 

Henkilöstöjaosto päätti syyskuussa 2011 teettää kaupungin palkanlaskennasta 

selvitystyön. Tarkoitukseen palkattiin konsultiksi 

Fcg Finnish Consulting Group. 

Selvityksen tavoitteena oli 

• selvittää henkilöstömäärän mitoitus sekä työnjako ja tarkistaa 

toimenkuvaukset 

• selvittää, käytetäänkö palkkaohjelmaa tarkoituksenmukaisesti 

• selvittää, miten palkanlaskentaohjelma vertautuu muihin 

vaihtoehtoihin 

• selvittää palkanlaskennan keskittämisen, esim. työmenetelmien 

yhtenäistämisen, vaikutukset 

• tehdä ehdotuksia palkanlaskennan kehittämisestä. 

Fcg:n ja henkilöstötoimiston työryhmän sekä kaupungin palkanlaskijoiden 

kanssa tiiviissä yhteistyössä tehty selvitystyö valmistui 

helmikuussa 2012. Konsulttiselvityksen tuloksena ryhdytään 

seuraaviin toimenpiteisiin: 

• tehdään opintokäyntejä muihin palkanlaskentamalleihin tutustumiseksi 

• laaditaan tarkemmat tulevaisuudensuunnitelmat Abilitan kanssa 

yhteistuumin kaupungin palkanlaskennan kehittämiseksi 

• kehitetään järkevä viestintämalli työnjohtajien ja palkanlaskennan 

välille (sähköinen työpöytä) 

• laatia ohjeet ja kouluttaa esimiehiä ja muita asianosaisia palkanlaskentatoimintoon 

• laaditaan ohjeet ja koulutetaan esimiehiä ja muita asianomaisia 

palkkatoiminnosta 

• kehitetään työnjakoa ja palkanlaskennan työtapoja. 

Rune Wiik 

henkilöstöjohtaja 

Pitkät sairauslomat – lainsäädäntö muuttuu 

Työterveyshuoltolaki ja sairausvakuutuslaki muuttuvat 

1.6.2012. Sairauspäivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän 

jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa 

työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen 

mahdollisuuksista. Työnantajan tulee selvittää yhdessä työntekijän 

ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet 

jatkaa työssä sekä mahdollisesti tarvittavat tukitoimet. 

Työpaikoille lähetetään lisätietoja asiasta. 

Långa sjukledigheter – lagstiftningen ändras 

Lagen om företagshälsovård och sjukförsäkringslagen ändras 

den 1 juni 2012. För att få sjukdagpenning efter 90 sjukdagpenningsdagar 

krävs ett utlåtande av företagsläkaren om arbetstagarens 

återstående arbetsförmåga och möjligheter att 

fortsätta arbetet. Arbetstagaren skall tillsammans med arbetsgivaren 

och företagshälsovården utreda arbetstagarens möjligheter 

att fortsätta i arbetet och vilka eventuella stödåtgärder 

som behövs. 

Närmare anvisningar kommer att skickas till arbetsplatserna. 

- 3 -

AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA 

KVTES:n piiriin kuuluvien viran- ja toimenhaltijoiden tehtävien 

vaativuuden arviointiprosessi on käynnistynyt Pietarsaaren 

kaupungissa 

TVA (tehtävien vaativuuden arviointi) prosessi KVTES: n piiriin 

kuuluvien virkojen ja toimien osalta on käynnistynyt Pietarsaaren 

kaupungissa helmikuussa esimiehille pidetyllä koulutuksella. 

Arviointityöryhmään kuuluisivat henkilöstöjohtajan ja -päällikön 

lisäksi hoitotyön päällikkö Lis-Marie Vikman, sosiaalihuollon 

päällikkö Carola Lindèn, vs. vanhushuollon päällikkö Pirjo 

Knif, taloussihteeri Gunilla Höglund, siivoustyön johtaja Annika 

Stenvik sekä pääluottamusmiehet, Ann-Sofie Larsson (KTN), 

Kim Yli-Pelkola (TEHY), Kimmo Kuisma vara Sirkka Kettunen 

(JUKO), Sixten Fagernäs (JYTY), Marie-Louise Holmbäck (SU- 

PER), Maria Holmstedt – Lehtinen (JHL). Työryhmän puheenjohtajana 

toimii henkilöstöpäällikkö Päivi Stenman. 

Työryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran 23.3.2012. 

Ulkoisen ohjaajan avustama arviointityöryhmä on tehnyt alustavan 

suunnitelman TVA arviointijärjestelmästä ja prosessista. 

TVA prosessia varten on laadittu oma työn vaativuuden arviointiopas. 

Henkilökunnalle järjestettyjen tiedotustilaisuuksien 

jälkeen työstetään tehtävien kuvauksia kesän aikana ja lopullisia 

kuvauksia alkusyksystä. Arviointityöryhmä käy läpi kuvaukset 

ja määrittelee osavaativuustekijöittäin työn vaativuuden tasot 

syksyn 2012 aikana. Tavoitteena on, että lopulliset arvioinnit 

valmistuvat tammikuun 2013 aikana. 

TVA-arviointityöryhmän puheenjohtaja 

Päivi Stenman 

Processen med att bedöma uppgifternas svårighetsgrad har inletts 

i staden Jakobstad och gäller alla tjänsteinnehavare och befattningshavare 

som omfattas av AKTA. 

Arbetsvärderingsprocessen, som gäller alla tjänster och befattningar 

som omfattas av AKTA, inleddes i februari med ett utbildningstillfälle 

för förmännen. Till arbetsvärderingsgruppen 

hör, förutom personaldirektören och personalchefen, chefen 

för vårdarbetet Lis-Marie Vikman, chefen för socialomsorgen 

Carola Lindén, vik. chefen för äldreomsorgen Pirjo Knif, ekonomisekreterare 

Gunilla Höglund, städarbetsledare Annika Stenvik 

samt huvudförtroendemännen Ann-Sofie Larsson (FKT), Kim 

Yli-Pelkola (TEHY), Kimmo Kuisma, ersättare Sirkka Kettunen 

(JUKO), Sixten Fagernäs (JYTY), Marie-Louise Holmbäck (SU- 

PER), Maria Holmstedt – Lehtinen (JHL). Personalchef Päivi 

Stenman fungerar som ordförande för arbetsgruppen. 

Arbetsgruppen samlades första gången 23.3.2012. Med hjälp av 

en utomstående handledare har arbetsvärderingsgruppen utarbetat 

en preliminär plan för arbetsvärderingssystemet och -processen. 

En egen arbetsvärderingsguide har utarbetats för arbetsvärderingsprocessen. 

Efter informationstillfällen för personalen 

ska uppgiftsbeskrivningar utformas under sommaren och de 

slutliga beskrivningarna behandlas i början av hösten. Arbetsvärderingsgruppen 

går igenom beskrivningarna och bestämmer de 

olika kravnivåerna för varje delfaktor under hösten 2012. Målet 

är att de slutliga värderingarna ska vara färdiga i januari 2013. 

Arbetsvärderingsgruppens ordförande 

Päivi Stenman 

Ur staden Jakobstads personalrapport: 

31.12.2011 hade staden Jakobstad 2 768 anställda i huvudsyssla 

(50-100 % arbetstid), medan 173 anställda arbetade 10-49 

%. Här kommer lite statistik, mera uppgifter finns i personalrapporten 

som du hittar under www.jakobstad.fi/personalbyrån/ 

personalrapport. 

31.12.2011 oli Pietarsaaren kaupungilla 2 768 päätoimista työntekijää 

(50-100 % työaika) ja 173:llä työntekijällä oli 10-49 % 

työaika. Tässä hieman tilastoa, lisää tietoa löytyy henkilöstöraportista 

osoitteesta www.pietarsaari.fi/henkilöstötoimisto/henkilöstöraportti 

De främsta av arbetshälsan statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro 

Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: 

0,35 

0,3 

0,25 

0,2 

0,15 

0,1 

0,05 

0 

andnigsorgan, 

hengityselim 

graviditet, raskaus 

mentala störningar, 

mielenterv. 

stöd‐ o. 

rörelseorgan, 

tuki‐ ja liikuntaelin 

skador,vammat* 

blodtryck, 

verenpaine 

2010 

2011 

tumörer, kasvaimet 

Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista: 

Jakobstad/ 

Pietarsaari 

Medelåldern/keski-ikä 45,9 år/v. 45,5 år/v 

Andel kvinnor/ Naisten osuus 84,9 % 79 % 

Antal arbetsplatsmåltider/ 

Työpaikka-aterioita 190 442 

Motionstillfällen subventionerade med kuponger 

Kupongeilla subventoituja liikuntatilaisuuksia 34 814 

Antal anställda verksvis/ Työntekijät virastoittain 

733 

353 

185 

1677 

Hela landet /Koko Suomi 

(kom.anställda/ 

kuntatyöntekijät) 

SOCIAL & HÄLSOV. / 

SOSIAALI & TERVEYS 

BILDNINGSTJÄNSTER / 

SIVISTYS 

TEKNISKA TJÄNSTER / 

TEKNIIKKA 

ÖVRIGA / MUUT 

- 4 -

Några tips inför anställning av 

sommarjobbare 

(gäller främst förmännen) 

I sommar anställs inom staden Jakobstad ca 80 unga sommarjobbare 

och ca 220 vikarier. För många är det här den första 

kontakten med arbetslivet och det är därför mycket viktigt att de 

känner sig välkomna och tas emot sakligt och professionellt. Den 

här sommarmånaden och erfarenheten från det första jobbet 

kan kanske för hela livet påverka sommarjobbarnas inställning 

till kommunen som arbetsplats. Med en bra inskolning sker även 

färre misstag och olycksfall. 

Nya saker vad gäller arbetarskydd har tillkommit och det kan 

vara bra att repetera tidigare bestämmelser. Här några aktuella 

tips: 

1. Vid anställning av unga arbetstagare (

Stadens IT-verksamhet: 

It-avdelningen och Databyrån 

IT-tjänsterna för staden Jakobstad sköts av två olika enheter. 

Själva IT-avdelningen har sex anställda för tillfället och har hand 

om cirka 1700 av stadens datorer. Avdelningen som hör under 

”Centralen för tekniska tjänster”, har funnits i Jakobstad sedan år 

2000, med Jaakko Kaivosoja som IT-chef. 

Vid fusionen 2010 flyttades också Malmskas tekniska IT-personal 

på tre personer över till stadens IT-avdelning, som år 2011 

valdes till årets arbetsteam med motiveringen: 

IT-avdelningen hanterade den stora fusionen för två år sedan på 

ett förträffligt sätt. Teamet har visat förmåga att ta sig an ofantligt 

stora utmaningar och kunnat ta prioriteringsbeslut i de till synes 

oändliga arbetsuppgifterna. Vi, datorernas användare, är fulla av 

beundran att alla system fungerar varje dag nästan klanderfritt. 

Vi får, oberoende av vårt datakunnande, ett respektfullt bemötande 

av IT-personalen. 

Att beställa och ta i bruk nya maskiner, planera och sköta kontakten 

med olika leverantörer, byta eller reparera gamla maskiner, 

se till att kapaciteten räcker – allt det hör till IT-personalens 

ansvarsområde. 

- Vi skaffar fram till exempel bokföringsprogram, men svarar 

inte för innehållet, det gör sedan programvaruleverantören. Vi 

ser bara till att allt fungerar tekniskt sett. Skolningen sköts av datoransvariga 

avdelningsvis, förutom den som görs av programvaruleverantören, 

berättar Jaakko Kaivosoja. 

Databyrån handhar mjukvaran inom social och 

hälsovårdsverket 

IT-avdelningen arbetar i nära samarbete med Databyrån, som 

hör under social- och hälsovårdsverket. Databyrån, tidigare 

”Malmska datastöd”, består av datakoordinator/förman Carita 

Södö, samt fem datastödspersoner. Deras chef är chefsläkare Pia- 

Maria Sjöström. 

- Vi brukar säga att vi jobbar där vården och pengarna möts, säger 

Carita Södö som har jobbat som datakoordinator sedan hvc 

och sjukhuset fusionerades år 2005 och före det många år inom 

vårdarbetet. 

- På fältet borde tiden gå åt till att sköta sjuka patienter, inte till att 

sitta länge vid datorn. Vårt jobb är att se till att det blir lättare på 

fältet - göra programmen så smidiga som möjligt, med automatiska 

förval så att läkare och personal inte ska behöva söka länge 

i långa register. 

Inom social och hälsovårdsverket sköter IT-avdelningen datorer 

och övrig hårdvara, medan Databyrån arbetar med mjukvara. 

Jaakko Kaivosoja 

Foto: Pirjo Salonen 

Databyrån upprätthåller patientdatasystemet Effica, handleder, 

administrerar användarrättigheter, kontrollerar besöksregistreringar, 

handhar kommunfaktureringar, producerar rapporter 

för myndigheter och ledningen, upprätthåller social- och hälsovårdsverkets 

portal och intranet samt agerar datastöd via helpdesk-telefonen 

1762. 

- Stefan Häggkvist från IT-avdelningen koordinerar IT-tekniska 

frågor, till exempel anskaffningen av nya datorer, serverunderhåll 

och nätverk. Databyrån och IT-avdelningen samarbetar också 

kring olika utvecklingsprojekt - vi är väldigt beroende av varandra, 

påpekar Södö. 

- Funkar inte datorn, finns det inte mycket vi kan göra med 

mjukvaran. Om hårdvaran strejkar, sänder vi ärendet vidare till 

IT-avdelningen. 

Databyrån, som fysiskt finns i ett av de gula trähusen på Malmskas 

område, har också en skolningsklass. 

- Vi skolar till exempel nya läkare och sekreterare, men personalen 

på avdelningarna handleder också varandra. Användarrättigheterna 

fås av oss. Vi gör också anvisningar för personalen om 

dataprogrammens funktioner. 

Nya projekt på gång är till exempel nya intra, de elektroniska recepten, 

nytt patientfaktureringssystem för munhälsovården samt 

”Avohilmo” – besöksregistrering inom primärhälsovården. Samtidigt 

pågår också arbetet med att sammanföra Nykarleby och 

Jakobstads ”Effica”- databaser. 

- Allt detta borde ske inom detta år, berättar datakoordinator Carita 

Södö från Databyrån. 

Text: Ulla Linder 

IT-avdelningen: 


Stefan Häggkvist 

Nina Gustafsson 

Markus Åbb 

Pelle Asplund 

Mika Övermark 

Databyrån (fd Malmska datastöd): 

Carita Södö 

Sari Gäddnäs 

Ann-May Hallbäck 

Gun Österbacka 

Birgitta Högkvist 

Anette Allén 

Nykarleby IT-avdelning 

Markus Åbb 


Gunnevi Överfors 

Pia Jakobsson 

- 6 -

Kaupungin IT-toiminta: 

IT-osasto ja ATK-toimisto 

Pietarsaaren kaupungin IT-palveluja hoidetaan kahdessa eri yksikössä. 

Varsinaisella IT-osastolla on tätä nykyä kuusi työntekijää, 

jotka huolehtivat kaupungin noin 1700 tietokoneesta. Teknisen 

palvelukeskuksen alaisuuteen kuuluva osasto on toiminut 

vuodesta 2000 ja IT-päällikkönä työskentelee Jaakko Kaivosoja. 

Vuoden 2010 fuusion yhteydessä myös Malmin kolmihenkinen 

tekninen IT-henkilöstö liitettiin kaupungin IT-osastoon, joka 

valittiin vuonna 2011 vuoden työtiimiksi seuraavin perusteluin: 

IT-osasto hoiti kahden vuoden takaisen suuren fuusion erinomaisesti. 

Tiimi on osoittanut voivansa vastata valtaviin haasteisiin 

ja osannut tehdä priorisointipäätöksiä loputtomilta vaikuttavissa 

työtehtävissä. 

Me tietokoneiden käyttäjät ihastelemme sitä, että kaikki järjestelmät 

toimivat joka päivä liki moitteettomasti. IT-henkilöstö 

suhtautuu meihin kunnioittavasti tietotekniikkataidoistamme 

riippumatta. 

IT-henkilöstön vastuualueeseen kuuluu uusien koneiden tilaaminen 

ja käyttöönotto, suunnittelu ja yhteydenpito eri tavarantoimittajiin, 

vanhojen koneiden vaihto ja korjaaminen sekä kapasiteetin 

riittävyydestä huolehtiminen. 

Hankimme esimerkiksi kirjanpito-ohjelmia, mutta emme vastaa 

niiden sisällöstä, vaan se on ohjelmistotoimittajan asia. Huolehdimme 

vain siitä, että kaikki toimii teknisesti. Koulutuksesta 

huolehtivat tietokonevastaavat osastoittain lukuun ottamatta ohjelmistotoimittajan 

järjestämää koulutusta, kertoo Jaakko Kaivosoja. 

ATK-toimisto huolehtii sosiaalija terveysviraston 

ohjelmistosta 

IT-osasto toimii tiiviissä yhteistyössä sosiaalija terveysviraston 

alaisuuteen kuuluvan ATK-toimiston kanssa. ATK-toimistossa 

eli entisessä Malmin tietotuessa työskentelevät ATK-koordinaattori/esimies 

Carita Södö sekä viisi tietotukihenkilöä. Heidän esimiehensä 

on johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström. 

Tapaamme sanoa, että teemme työtä siellä, missä hoito ja raha 

kohtaavat, sanoo Carita 

Södö, joka on työskennellyt 

ATK-koordinaattorina siitä 

saakka, kun terveyskeskus ja 

sairaala yhdistyivät vuonna 

2005, ja sitä ennen monta 

vuotta hoitotyössä. 

Kentällä aika pitäisi voida 

käyttää sairaiden potilaiden 

hoitamiseen eikä pitkälliseen 

tietokoneen äärellä istumiseen. 

Meidän tehtävänämme 

on helpottaa kentän työtä 

– tehdä ohjelmat mahdollisimman 

saumattomiksi automaattisin 

esivalinnoin, jotta 

lääkärien ja muun henkilöstön 

ei tarvitse hakea tietoja 

kauan pitkistä rekistereistä. 

Sosiaali- ja terveysvirastossa 

IT-osasto hoitaa tietokoneet 

ja muun laitteiston, kun taas 

ATK-toimisto huolehtii ohjelmistosta. 

ATK-toimisto ylläpitää 

potilastietojärjestelmä 

Efficaa sekä opastaa, hallinnoi 

käyttäjäoikeuksia, valvoo 

käyntien kirjaamista, hoitaa 

kuntalaskutusta, tuottaa raportteja viranomaisille ja johdolle, 

ylläpitää sosiaalija terveysviraston portaalia ja intranetiä sekä 

toimii tietotukena help desk -puhelinnumeron 1762 kautta. 

Stefan Häggkvist IT-osastolta koordinoi IT-teknisiä asioita, esimerkiksi 

uusien tietokoneiden hankintaa, palvelinten ylläpitoa ja 

verkkoa. ATK-toimisto ja IT-osasto tekevät lisäksi yhteistyötä eri 

kehittämishankkeissa – olemme hyvin riippuvaisia toisistamme, 

Södö toteaa. 

Ellei tietokone toimi, ei ohjelmistolle voi tehdä paljonkaan. Jos 

laitteisto reistailee, lähetämme asian IT-osastolle. 

Yhdessä Malmin alueen keltaisista puutaloista sijaitsevassa ATKtoimistossa 

on myös koulutusluokka. 

Koulutamme esimerkiksi uusia lääkäreitä ja sihteereitä, mutta 

osastojen työntekijät ohjaavat myös toisiaan. Käyttäjäoikeudet 

saa meiltä. Lisäksi laadimme henkilöstölle ohjeita ohjelmien toiminnasta. 

Meneillään on uusia hankkeita, esimerkiksi uusi intranet, sähköiset 

reseptit, suun terveydenhuollon uusi potilaslaskutusjärjestelmä 

sekä AvoHILMO eli perusterveyshuollon käyntien kirjaaminen. 

Lisäksi meneillään on Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren 

Effica-tietokantojen yhdistäminen. 

Kaiken tämän tulisi toteutua tämän vuoden aikana, kertoo ATKkoordinaattori 

Carita Södö ATK-toimistosta. 

IT-osasto: 


Stefan Häggkvist 

Nina Gustafsson 

Markus Åbb 

Pelle Asplund 

Mika Övermark 

Uudenkaarlepyyn IT-osasto 

Gunnevi Överfors 

Pia Jakobsson 

Övre raden från vä: Birgitta Högkvist, Anette Allén och Gun Österbacka. 

Nedre raden från vä: Sari Gäddnäs, Carita Södö och Ann-May Hallbäck 

Foto: Thordis Kronholm 

Teksti: Ulla Linder 

ATK-toimisto 

(entinen Malmin tietotuki) 

Carita Södö 

Sari Gäddnäs 

Ann-May Hallbäck 

Gun Österbacka 

Birgitta Högkvist 

Anette Allén 

- 7 -

Ny direktör för social- och 

hälsovårdsverket 

Tvåspråkiga Pia Vähäkangas från Karleby fick en rätt intensiv 

start på sin tjänst som direktör för social- och hälsovårdsverket 

efter Pehr Lövs pensionering. 

- Det har varit rätt mycket den här första månaden, eftersom 

vårdstrategin - med modeller för den sociala omsorgen - ska 

presenteras nu i april. Den baserar sig på ett års arbete, berättar 

Pia Vähäkangas som hann jobba sida vid sida med den tidigare 

direktören i två veckors tid. 

- Vi har diskuterat på allmän nivå och har ganska samma tankegångar 

om till exempel ledarskapsmodeller. Ett stort plus är att 

Pelle har delegerat mycket uppgifter till omsorgs- och enhetscheferna. 

De har haft möjlighet att bestämma och göra beslut, vilket 

har fungerat bra. 

Vårdsamarbetet i nejden har hunnit fungera i två år och till exempel 

organisationsstrukturen är ganska klar. 

– Pelle har jobbat mycket med den och jag har en bra bas att 

bygga på. Ännu kvarstår en intern harmonisering av löner och 

uppgifter. Ingenting blir förstås färdigt, det sker en utveckling 

hela tiden. 

Huvudintresse äldrevård 

Vård av hög kvalitet, oberoende av nivå, är en hjärtesak för Vähäkangas, 

som anser att det betyder att man måste man specialisera 

sig. Vähäkangas är själv doktor i vårdvetenskap från Uleåborgs 

universitet. 

- Jag är i grunden sjukskötare och doktorerade inom hälsoadministration, 

men mitt huvudintresse är äldrevård. Jag började 

inom special sjukvården, fortsatte inom primärhälso- och äldrevården 

och har bland annat varit chef för två åldringshem för 

femton år sedan. Jag har studerat på finska, men är student från 

Karleby svenska gymnasium. 

Under de senaste tio åren har hon jobbat med olika projekt inom 

utvecklingen av äldrevård - de senaste tre åren med ett projekt 

vid Karleby universitetscenter i samarbete med Uleåborg om rehabiliterande 

vård och ledarskap. Hon har fungerat som utbildare 

och kände rätt bra till äldreomsorgen här i nejden innan 

hon började. 

- Jag har kört runt 

mycket då jag konsulterat 

i kommuner, 

och har samarbetat 

med både vårdare 

och politiker, bland 

annat inom kasteprojektet 

”Äldrecentrum 

Österbotten”. 

Dessutom har jag 

släkt i Jakobstad och 

mamma från Lepplax, 

så kulturen i nejden 

är också bekant. 

Den nya social– och 

hälsovårdsdirektören 

har redan en klar 


bild över vad hon vill 

fokusera på. 

- Inom åldringsvården vill jag implementera det rehabiliterande 

arbetssättet i hela vårdkedjan, det är en central sak för mig, säger 

Vähäkangas och tillägger: 

- Jag är också intresserad av utvecklingsarbete och vill lyssna på 

andra människors åsikter. Ett problem som finns över hela Finland, 

inte bara här, är att utvärderingen varit bristfällig. Mera utvärdering 

behövs av vårdresultaten, speciellt inom äldrevården 

- både från klienternas och från personalens synvinkel. 

De närmaste månaderna kommer hon att satsa på att lära känna 

personalen. 

- När vi har vårdstrategin klar har jag tänkt börja bekanta mig 

med enheterna – helt konkret fara till ort och ställe på besök. 

Malmska och Nykarleby hvc har jag redan besökt, men senast 

till hösten hoppas jag ha gått igenom alla enheter. Jag anser det 

viktigt att lära känna personalen och se hur de jobbar. En stor och 

positiv sak här är att man kan prata endera finska eller svenska. I 

Karleby är arbetsspråket finska, konstaterar Pia Vähäkangas och 

tillägger: 

- Jag anser att det överlag finns en positiv anda här. Själv har 

jag blivit bra bemött och ledningsgruppen har stött mig på ett 

positivt sätt. 


Carina Wärn fick Årets guldhjärta 

Socialbyrån i Jakobstad införde år 2008 traditionen att årligen 

dela ut utmärkelsen Guldhjärta åt en anställd som sköter sitt arbete 

”med hjärtat” och ger service utöver det vanliga för kundernas, 

arbetskamraternas och arbetsplatsens bästa. Social- och 

hälsovårdsverkets ledningsgrupp har fört traditionen vidare och 

från år 2011 ges utmärkelsen till ett resultatområde per år. År 

2011 stod hälso- och sjukvården i tur att dela ut Årets guldhjärta. 

Bland de inlämnade förslagen valdes avdelningssekreteraren 

inom tandvården, Carina Wärn, att få utmärkelsen. 

Carina har arbetat som sekreterare inom tandvården i många år 

och är ofta den första person man har kontakt med vid tidsbeställning 

och anmälning. Hon är alltid lika glad och tjänstvillig 

och ger ett gott första intryck av tandvården. Redan att se hennes 

soliga ansikte i anmälningsluckan eller höra hennes glada röst 

gör en på gott humör. 

För Carina är ingenting omöjlig, problem är till för att lösas. Också 

när det är bråttom och det inte finns tillräckligt med tandläkartider 

att ge ut, försöker hon bemöta kunderna så de blir nöjda. 

Hon förlorar inte sitt tålamod och sitt ljusa sinnelag vid arbetstoppar 

och intensivare arbetsperioder. 

Carina kommer överens med alla och försöker se saker från den 

ljusa sidan. Hon föreslogs att få Årets guldhjärta av sina medarbetare 

inom tandvården. 

När du nästa gång besöker Marja tandklinik eller beställer tid 

till tandvården blir du övertygad om att rätt person utvald att få 

guldhjärtat. När du hör Carinas glada röst eller ser hennes glada 

ansikte blir du på gott humör! 

Grattis till Carina Wärn! 

- 8 -

Sosiaali- ja terveysvirastolle 

uusi johtaja 

Kokkolasta kotoisin oleva kaksikielinen Pia Vähäkangas sai ripeän 

alun viralleen sosiaalija terveysviraston johtajana Pehr Lövin 

eläkkeelle siirtymisen jälkeen. 

Tämän ensimmäisen kuukauden aikana työtä on ollut varsin paljon, 

sillä sosiaalihuollon mallit sisältävä hoitostrategia esitellään 

nyt huhtikuussa. Strategia perustuu vuoden mittaiseen työhön, 

kertoo Pia Vähäkangas, joka ehti työskennellä kahden viikon 

ajan rinnakkain entisen johtajan kanssa. 

Olemme käyneet keskusteluja yleisellä tasolla, ja meillä on melko 

samanlainen ajattelutapa esimerkiksi johtamismallien suhteen. 

Suurena plussana on se, että Pelle on delegoinut paljon tehtäviä 

toiminta-alojen ja yksikköjen päälliköille. Heillä on ollut mahdollisuus 

tehdä päätöksiä, mikä on toiminut hyvin. 

Seudun hoitoyhteistyö on ehtinyt toimia kaksi vuotta ja esimerkiksi 

organisaatiorakenne on jokseenkin selvä. 

Pelle on tehnyt paljon työtä asian parissa, joten minulla on hyvä 

perusta, jolta jatkaa. Vielä on jäljellä palkkojen ja tehtävien sisäinen 

harmonisointi. Mikään ei tietenkään tule koskaan valmiiksi, 

vaan kehitystä tapahtuu koko ajan. 

Pääasiallisena kiinnostuksen kohteena vanhushuolto 

Laadukas hoito joka hoitoportaassa on sydämen asia Vähäkankaalle, 

joka katsoo, että tuo tavoite edellyttää erikoistumista. Vähäkangas 

itse on Oulun yliopistossa väitellyt hoitotieteen tohtori. 

Alun perin olen sairaanhoitaja ja väittelin terveydenhuollon hallinnosta, 

mutta pääasiallinen kiinnostuksen kohteeni on vanhushuolto. 

Aloitin erikoissairaanhoidossa, jatkoin perusterveydenhuollossa 

ja vanhushuollossa ja olen muun muassa toiminut 

kahden vanhainkodin johtajana viisitoista vuotta sitten. Opiskelukieleni 

oli suomi, mutta pääsin ylioppilaaksi Kokkolan ruotsinkielisestä 

lukiosta. 

Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana Pia Vähäkangas 

on työskennellyt erilaisissa vanhushuollon kehittämishankkeissa 

– viimeisimmät kolme vuotta Kokkolan yliopistokeskuksen ja 

Oulun yhteistyöhankkeessa, joka liittyi kuntouttavaan hoitoon ja 

johtamiseen. Hän on toiminut kouluttajana ja tunsi seudun vanhushuollon 

varsin hyvin ennen sosiaalija terveysjohtajan työn 

aloittamista. 

Olen kiertänyt paljon eri kunnissa konsultoimassa ja tehnyt 

yhteistyötä sekä hoitotahojen että poliitikkojen kanssa, muun 

muassa Pohjanmaan vanhustyön kehittämisyksikön Kaste-hankkeessa. 

Lisäksi minulla on sukua Pietarsaaressa ja äitini on kotoisin 

Lepplaxista, joten myös seudun kulttuuri on minulle tuttu. 

Uudella sosiaalija terveysjohtajalla on jo selkeä kuva siitä, mihin 

hän haluaa keskittyä. 

Vanhushuollossa haluan ottaa käyttöön kuntouttavan työskentelytavan 

koko hoitoketjussa, se on minulle keskeinen asia, Vähäkangas 

sanoo ja lisää: 

Olen kiinnostunut myös kehittämistyöstä ja haluan kuunnella 

muiden mielipiteitä. Eräänä ongelmana, ei pelkästään täällä vaan 

koko Suomessa, on arvioinnin puutteellisuus. Etenkin vanhushuollossa 

tarvitaan enemmän hoitotulosten arviointia sekä asiakkaan 

että henkilöstön näkökulmasta. 

Lähikuukausina Vähäkangas käyttää aikaa henkilöstöön tutustumiseen. 

Hoitostrategian valmistuttua aion tutustua yksikköihin – käydä 

aivan konkreettisesti paikan päällä. Malmilla ja Uudenkaarlepyyn 

terveyskeskuksessa olen jo käynyt, mutta syksyyn mennessä 

olen toivottavasti käynyt läpi kaikki yksiköt. Mielestäni on tärkeää 

oppia tuntemaan henkilöstö ja nähdä sen työskentelytavat. 

Eräs iso ja myönteinen asia on, että täällä voi puhua joko suomea 

tai ruotsia. Kokkolassa työkielenä on suomi, toteaa Pia Vähäkangas 

ja lisää: 

Mielestäni täällä on ylipäätäänkin myönteinen henki. Minut on 

otettu hyvin vastaan ja johtoryhmä on tukenut minua hyvällä tavalla. 


Carina Wärn sai vuoden Kultaisen 

sydämen 

Pietarsaaren sosiaalitoimisto aloitti vuonna 2008 perinteen, jossa 

myönnetään vuosittain Kultainen sydän -tunnustus työntekijälle, 

joka tekee työtään ”sydämellä” ja tarjoaa tavanomaista enemmän 

palvelua asiakkaiden, työtovereiden ja työpaikan parhaaksi. Sosiaali- 

ja terveysviraston johtoryhmä on jatkanut perinnettä ja 

vuodesta 2011 lukien tunnustus myönnetään yhdelle tulosalueelle 

vuotta kohden. Vuonna 2011 oli terveydenhuollon vuoro 

jakaa vuoden Kultainen sydän. 

Ehdotetuista henkilöistä huomionosoituksen saajaksi valittiin 

hammashuollon osastonsihteeri Carina Wärn. 

Carina on työskennellyt hammashuollon sihteerinä useita vuosia 

ja on usein ensimmäinen henkilö, johon asiakas on yhteydessä 

aikaa varatessaan ja ilmoittautuessaan. Hän on aina yhtä iloinen 

ja palvelualtis ja antaa hyvän ensivaikutelman hammashuollosta. 

Jo hänen aurinkoisten kasvojensa näkeminen ilmoittautumistiskillä 

tai hänen iloinen äänensä saa muut hyvälle tuulelle. 

Carinalle ei mikään ole mahdotonta, ongelmat on tehty ratkaistaviksi. 

Myös kiireisinä aikoina, jolloin hammaslääkäriaikoja ei ole 

riittävästi, hän pyrkii kohtelemaan asiakkaita siten, että he ovat 

tyytyväisiä. Hän ei menetä kärsivällisyyttään eikä valoisaa mieltään 

työhuippujen ja tiiviimpien työjaksojen aikanakaan. 

Carina tulee toimeen kaikkien kanssa ja pyrkii näkemään asioiden 

valoisan puolen. Kultaisen 

sydämen saajaksi häntä ehdottivat 

työtoverit hammashuollossa. 

Ensi kerralla Marjan hammashoitolassa 

käydessäsi tai tilatessasi 

aikaa hammashuoltoon 

tulet vakuuttuneeksi siitä, että 

Kultainen sydän meni oikealle 

henkilölle. Tulet hyvälle tuulelle 

kuullessasi Carinan pirteän 

äänen tai nähdessäsi hänen 

iloiset kasvonsa! 

Onnittelut Carina Wärnille! 

- 9 -

Ventilationen är den 

vanligaste orsaken 

till problem med 

inomhusluften 

Staden Jakobstad har tillsatt en grupp för inomhusluft. 

Det är meningen att gruppen ska behandla mer omfattande 

problem i arbetsmiljön som beror på inomhusluften 

i de byggnader där stadens anställda arbetar. 

– Gruppen tillsattes för att göra arbetsfördelningen 

klarare. Tidigare har vi inte haft ett enhetligt förfaringssätt, 

berättar Leif Karlström som är viceordförande 

för inneluftsgruppen. 

Gruppen har verkat ungefär ett halvt år och har redan 

nu visat sig vara nödvändig. 

– De största problemen har vi för närvarande på 

brandverket och i Länsinummi skola, säger Karlström. 

Karlström förklarar att inneluftsgruppen behandlar 

mer omfattande ärenden. Ett sådant är t.ex. en arbetsmiljö, 

där arbetstagarna redan har symtom eller är 

mycket bekymrade över inomhusluftens kvalitet. Om 

problemet är av den storleksordningen att det behövs 

provtagning, tar inneluftsgruppen i allmänhet upp 

ärendet till behandling. 

Problem med inomhusluften är mycket vanliga. Karlström 

berättar att det på den senaste tiden har kommit 

in fler anmälningar än någonsin under hans tid i 

tjänsten. Leif Karlström är hälsoinspektör inom miljöhälsovården 

och biträdande arbetarskyddschef i Jakobstad. 

Ventilationen orsakar mest problem. Det finns också 

mycket fuktskador, och det beror enligt Karlström på 

att skadorna inte har reparerats genast när de har observerats. 

– Om det syns fuktfläckar i taket, om det är mögel i 

duschutrymmena eller om det droppar vatten inomhus, 

måste man genast göra något. Att dölja fel under 

ett nytt lager målfärg är bara en kosmetisk åtgärd som 

inte på något sätt löser problemet. Ju längre fukten får 

finnas i konstruktionerna, desto större och värre blir 

problemet, säger han. 

Och ju längre man väntar med att vidta reparationsåtgärder, 

desto dyrare blir reparationen. 

Av de problem med inomhusluften som anmälts beror 

nästan 80 procent på ventilationen. I synnerhet i gamla offentliga 

byggnader finns det ofta en maskinell toppventilator som suger 

ut den dåliga luften, men det kommer inte in någon frisk luft i 

stället. Det här leder naturligtvis till problem: arbetstagarna har 

symtom som huvudvärk, trötthet och känner sig hängiga. 

– Då är det på sin plats med en ordentlig vädring. Öppna bara 

fönstren en stund, så som man gjorde förr, påpekar Karlström. 

Om det finns en färdigt inställd maskinell ventilation i utrymmena, 

borde man inte alls öppna fönstren. Om det är dålig luft i de 

här utrymmena, beror felet vanligtvis på ventilationsaggregaten. 

– En koldioxidmätare är ett bra instrument när man mäter problem 

med inomhusluften. Väldigt ofta är koldioxidhalten för 

hög, i synnerhet i klassrum eller på daghem i de rum där barnen 

sover, säger Karlström. 

Koldioxidhalten ökar när människor andas, ju mindre utrymme 

och ju fler människor, desto högre är koldioxidhalten. En sådan 

luft är inte hälsovådlig, men den får oss att må dåligt, bli trötta, 

få huvudvärk och är helt klart en faktor som påverkar trivseln i 

arbetet. 

Foto: Marjo Luokkala 

Typiska tecken på problem med inomhusluften är synliga skador 

som fuktfläckar, färgförändringar på ytmaterial, konstruktioner 

som sväller, ytbeläggning som lossnar, stark kalkbildning, mögeltillväxt. 

Om luften är dålig, lönar det sig att kontrollera golvbeläggningen 

och fogarna och se efter om fönster och andra ytor är 

fuktiga. Unken luft och en konstig lukt vittnar också om problem 

med inomhusluften. 

Om man har problem med inomhusluften på en arbetsplats, ska 

man först underrätta den egna förmannen. Ifall problemet är 

omfattande och det finns sådana som har symtom bland de anställda, 

fyller förmannen i anmälningsblanketten och sänder den 

till ordföranden för arbetsgruppen för inomhusluft (Rune Hagström) 

och till sekreteraren (Leif Karlström). Blanketten sänds 

också till stadens arbetarskyddsfullmäktig. 

Arbetsgruppen för inomhusluft besöker arbetsplatsen vid behov, 

tar prover och inlämnar ett förslag till åtgärder till sektionen för 

interna stödtjänster, som bestämmer om fortsatta åtgärder. 

Marjo Luokkala 

- 10 -

Ilmastointi tyypillisin syy 

sisäilmaongelmiin 

Pietarsaaren kaupunki on perustanut sisäilmaryhmän. Sen tarkoituksena 

on ottaa käsiteltäväkseen laajempia sisäilmasta johtuvia 

työympäristöön liittyviä ongelmia niissä rakennuksissa, 

missä kaupungin työntekijät työskentelevät. 

– Ryhmä perustettiin selkeyttämään työnjakoa . Aikaisemmin 

meillä ei ole ollut yhtenäistä toimintatapaa, kertoo sisäilmaryhmän 

varapuheenjohjaja Leif Karlström. 

Ryhmä on toiminut noin puolen vuoden ajan ja jo nyt osoittautunut 

tarpeelliseksi. 

– Isoimpia ongelmia tällä hetkellä ovat palolaitos ja Länsinummen 

koulu, Karlström sanoo. 

Karlström sanoo, että sisäilmaryhmässä otetaan käsiteltäväksi 

laajempia asioita. Tällainen on esimerkiksi työympäristö, jossa 

työntekijöillä jo on oireita tai suuri huoli sisäilman laadusta. 

Yleensä, jos ongelma on sitä mittaluokkaa, että 

tarvitaan näytteidenottoa , sisäilmatyöryhmä ottaa sen 

käsiteltäväkseen. 

Sisäilmaongelmat ovat hyvin yleisiä. Karlström kertoo, 

että ilmoituksia on viime aikoina tullut enemmän 

kuin koskaan aikaisemmin hänen työuransa aikana. 

Leif Karlström on ympäristöterveydenhuollon terveystarkastaja 

ja avustava työsuojelupäällikkö Pietarsaaren 

kaupungissa. 

Eniten ongelmia aiheuttaa ilmastointi. Kosteusvaurioitakin 

on paljon ja se on Karlströmin mukaan seuraus 

siitä, että vaurioita ei ole heti niiden ilmaannuttua 

korjattu. 

– Jos katonrajassa näkyy kosteutta, suihkutiloissa on 

hometta tai vettä tiputtaa sisätiloihin, jotain pitää tehdä 

heti. Vikojen piilottaminen uuden maalin alle on 

vain kosmeettinen asia eikä auta ongelman ratkaisussa 

yhtään. Mitä kauemmin kosteus saa rakenteissa muhia, 

sitä laajemmaksi ja pahemmaksi ongelma kasvaa, 

hän sanoo. 

Ja mitä kauemmin korjaustoimenpiteitä odotellaan, 

sitä kalliimmaksi korjaaminen myös tulee. 

Ilmoitetuista sisäilmaongelmista lähes 80 prosenttia 

johtuu ilmastoinnista. Usein varsinkin vanhoissa julkisissa 

rakennuksissa on koneellinen huippuimuri, 

joka vie huonon ilman pois, mutta ei tuo raitista ilmaa 

tilalle. Tämä tuo luonnollisesti ongelmia: työntekijät 

oireilevat päänsäryllä, väsymisellä ja vetämättömällä 

ololla. 

– Kunnon tuuletus on tällöin kohdillaan. Ikkunat vain 

hetkeksi auki, niinkuin ennenvanhaan tehtiin, Karlström 

huomauttaa. 

Jos tiloissa on säädelty koneellinen ilmanvaihto ikkunoita 

ei saisi avata lainkaan. Ja jos ilma on näissä tiloissa 

huono, vika useimmiten johtuu koneista. 

– Hiilidioksidimittari on hyvä työväline sisäilmaongelmia 

mitattaessa. Hyvin usein on etenkin luokkahuoneissa 

tai vaikka päiväkodeissa lasten päiväunihuoneessa 

liian suuri hiilidioksidipitoisuus, Karlström 

sanoo. 

Hiilidioksidipitoisuus kasvaa ihmisten hengityksen 

myötä, mitä pienempi tila ja mitä enemmän ihmisiä, 

sitä korkeampi pitoisuus on. Tällainen ilma ei ole terveydelle 

vaarallista, mutta se hankaloittaa oloa, väsyttää, 

aiheuttaa päänsärkyä ja on selvä työviihtyvyyteen 

vaikuttava seikka. 

Tyypillisiä merkkejä sisäilman ongelmista ovat näkyvät 

vauriot kuten kosteusläiskät, pintamateriaalien värimuutokset, 

rakenteiden turpoaminen, pinnotteiden 

irtoaminen, voimakas kalkkikerrostuma, homekasvu. Jos ilma 

on huono, kannattaa katsastaa lattiapinnotteiden ja saumausten 

kunto ja ikkunoiden ja muiden pintojen kosteus. Sisäilmaongelmasta 

kielii myös ummehtunut ilma ja outo haju. 

Työpaikkojen sisäilmaongelmista pitää ensin ilmoittaa omalle 

esimiehelle. Jos ongelma on laaja ja työyhteisössä oirehtivia työntekijöitä, 

esimies täyttää ilmoituslomakkeen sisäilmaryhmän 

puheenjohtajalle (Rune Hagström) ja sihteerille (Leif karlström). 

Lomake lähtee myös työsuojeluvaltuutetuille. 

Sisäilmaryhmä käy tarvittaessa työpaikalla, ottaa näytteet ja tekee 

toimenpide-ehdotuksen sisäisten tukipalvelujen jaostolle jatkotoimenpiteitä 

varten. 


- 11 -

Sosiaali- ja terveysvirasto ja 

Concordia Lääkäripäivillä 

Pietarsaaren sosiaalija terveysvirasto 

osallistui Helsingissä 

9.-12.1.2012 järjestetyille Lääkäripäiville 

yhdessä Concordian 

kanssa ja teki tunnetuksi 

konseptia Täällä asuu laatu. 

Tavoitteena oli luoda myönteinen 

kuva seudustamme ja 

sosiaalija terveysvirastosta 

työnantajana. Messut oli suunnattu 

lääkäreille, proviisoreille, 

farmaseuteille ja lääketieteen 

kandidaateille. Messuilla oli 

8828 kävijää. 

Sosiaali- ja terveysvirasto aloitti 

suunnittelun Concordian kanssa 

ja alkukesästä 2011. Varasimme 

24 m 2 :n messuosaston 

ja meillä oli onni saada paikka, 

Anita Eriksson, Pia Nyman & Pehr Löv 

Foto: Mia Gustafsson 

joka sijaitsi strategisesti lähellä luentosaleja. Osasto somistettiin 

turkistuotteilla ja sovimme käyttävämme päivien aikana Noolanin 

asuja edustaaksemme seutua sopivalla tavalla. Lisäksi mukana oli 

Dennis Rönngård viihdyttämässä messuvieraita. Myös uuden tähden 

huomattiin syttyneen, kun Concordian Ola Smedlund lauloi 

yhdessä Denniksen kanssa. Esiintyjät saivat yleisöltä lämpimät 

aplodit ja me muut saimme kuulla useita spontaaneja kommentteja, 

kuten esimerkiksi, että meillä oli niin houkutteleva ja mukava 

osasto ja että vierailijat arvostivat suuresti sitä, että olimme tuoneet 

Lääkäripäiville myös kulttuuria. 

Päivien aikana jaoimme noin 1 000 vesipulloa, joihin oli painettu 

teksti ”Täällä asuu laatu - Pietarsaaren seutu”, sekä eri esitteitä ja 

1 000 sosiaalija terveysviraston logolla varustettua appelsiininkuorijaa. 

Appelsiininkuorijat toimivat lisäksi mainioina ”keskustelun 

avaajina”. 

Terveydenhuolto on osallistunut lääkäripäiville muutaman kerran 

aikaisemminkin. Huomattava muutos entiseen oli se, että nuoret 

lääketieteen opiskelijat ovat nyt kiinnostuneita ruotsin kielestä ja 

todella haluavat oppia sitä. Sen vuoksi täydensimme päivien aikana 

osastomme kuvaruudulla ollutta esittelyä tekstillä ”opi ruotsia 

kanssamme”. Monet nuorimmista kävijöistä eivät tunteneet Pietarsaarta 

eivätkä tienneet, missä se sijaitsee. Tulevia messuja/Lääkäripäiviä 

varten aiomme varustautua Suomen kartalla, johon Pietarsaari 

on merkitty selvästi. 

Päivien aikana esillä oli mahdollisesti kiinnostuneita varten vieraskirja, 

johon sekä valmiit lääkärit että kandidaatit saivat merkitä 

yhteystietonsa. Saldona oli 120 nimeä ja lähetimme henkilöille 

kiitoskirjeet käynnistä osastollamme. Lisäksi toivotimme heidät 

tervetulleiksi työskentelemään organisaatiossamme tai ainakin 

käymään kaupungissamme. 

Lääkäripäiville osallistuminen oli monella tapaa myönteinen kokemus. 

Voidaan todeta, että osallistuminen on kantanut hedelmää. 

Johtavan lääkärin mukaan lääketieteen opiskelijat ja lääkärit ovat 

ottaneet kevättalven aikana yhteyttä ja hakeneet Pietarsaaren sosiaali- 

ja terveysvirastosta niin kesätöitä kuin pitempiaikaisempaakin 

työtä. 

Meillä jotka työskentelimme messuosastolla viisi päivää osaston 

pystytyspäivä sunnuntai mukaan luettuna, oli torstaina Lääkäripäivien 

päättyessä särkevät ja turvonneet jalat. Pakkasimme tavaramme 

kuitenkin erittäin tyytyväisinä siitä, että saimme olla mukana, 

aina suunnitteluvaiheesta saakka. Jos onnistuimme hankkimaan 

virastoomme lääkäreitä, niin tokihan kaikki oli vaivan arvoista! 

Social- och hälsovårdsverket och 

Concordia på Läkardagarna 

Social- och hälsovårdsverket i 

Jakobstad deltog i Läkardagarna 

i Helsingfors 9–12.1.2012 

tillsammans med Concordia 

och lyfte fram konceptet Här 

bor kvaliteten. Syftet var att 

skapa en positiv bild av regionen 

och social- och hälsovårdsverket 

som arbetsgivare. 

Mässan riktade sig till läkare, 

provisorer, farmaceuter och 

medicinekandidater. Mässan 

besöktes av 8828 deltagare. 

Social- och hälsovårdsverket 

inledde planeringen med Concordia 

redan på försommaren 

2011. En monter på 24 m 2 bokades 

och vi hade turen att få 

en plats strategiskt placerad intill 

föreläsningssalarna. Montern stylades med pälsprodukter och 

vi kom överens om att bära Noolan kläder under dagarna för att 

representera regionen på ett riktigt sätt. Dennis Rönngård fanns 

också på plats och underhöll besökarna. En ny stjärna upptäcktes 

också i Ola Smedlund från Concordia som sjöng tillsammans 

med Dennis. Musikanterna fick motta varma applåder och vi andra 

fick många spontana kommentarer, som t.ex. att vi hade en så 

inbjudande och trevlig monter och att det uppskattades stort att 

vi dessutom tagit med kulturen till Läkardagarna. 

Under dagarna delade vi ut ca 1 000 vattenflaskor med trycket 

”Här bor kvaliteten” – Jakobstads-regionen, olika broschyrer 

och 1 000 apelsinskalare med social- och hälsovårdsverkets logo. 

Apelsinskalarna fungerade dessutom ypperligt som ”diskussionsöppnare”. 

Hälso- och sjukvården har ett par gånger tidigare deltagit i läkardagarna. 

En märkbar förändring från tidigare var att unga 

medicinestuderande nu är intresserade och verkligen vill lära 

sig svenska. Vi kompletterade därför under dagarnas gång presentationen 

på bildskärmen i vår monter med, ”opi ruotsia kanssamme”. 

Många av de yngre besökarna kände inte till Jakobstad 

eller var staden är belägen. Med tanke på kommande mässor/ 

läkardagar skall vi utrusta oss med en Finlandskarta som tydligt 

visar var Jakobstad finns. 

Under dagarna fanns en gästbok framlagd där potentiella intresserade, 

både färdiga läkare och kandidater fick skriva sina kontaktuppgifter. 

Saldot blev 120 namn till vilka vi sände tackbrev 

för att de besökt oss under Läkardagarna. Vi önskade dem också 

välkomna att arbeta hos oss eller att åtminstone besöka vår stad. 

Att delta i Läkardagarna var positivt på många olika sätt. Man 

kan konstatera att deltagandet i dagarna har burit frukt. Enligt 

chefsläkaren har medicinestuderande och läkare under vårvintern 

tagit kontakt och sökt såväl sommarjobb som arbete för 

längre perioder vid Jakobstads social- och hälsovårdsverk. 

Vi som arbetade i montern 5 dagar inklusive söndagen, då montern 

skulle iordningsställas, hade värkande och svullna fötter då 

Läkardagarna avslutades på torsdag. Men vi packade ihop, synnerligen 

nöjda över att vi haft förmånen att få vara med, ända 

från planeringsskedet. Om vi lyckades rekrytera läkare till vårt 

verk – så visst var det mödan värt! 

Anita Eriksson och Pia Nyman 

Anita Eriksson ja Pia Nyman 

- 12 -

Avdelningarna 6-8 vid Malmska 

enheten 

Vid Malmska enheten påbörjades renoveringen av avdelning 6 i 

maj 2011 och blev klar till Luciadagen. Som bäst renoveras avdelning 

7 och till sist står avdelning 8 i tur – allt ska vara klart till 

december i år. Före renoveringen fanns 40 patientplatser, efter 

renoveringen 30 plus fem tilläggsplatser. 

Bristen på toaletter och duschutrymmen var det största problemet 

före renoveringen. Endast fem rum hade toalett, resten av 

klienterna fick köa till toaletterna i korridorerna. 

- Vi hade tidigare fem fyrapersoners rum. Nu minskade rumsstorleken, 

men det var nödvändigt. Det är viktigt att det inte är 

så många patienter i samma rum, konstaterar överskötare Teija 

Svenfelt. 

- Toaletten är en stor hjälp både för patienter och vårdare. Det 

har varit olika olyckstillbud med köandet till korridortoaletterna 

tidigare. Nu finns också möjligheten att duscha i WC - man behöver 

inte åka långa vägar 

för att göra det. 

Dagsalen har förminskats 

och delvis 

omvandlats till ett patientrum, 

medan ett 

patientrum förvandlats 

till mindre dagsal, därifrån 

man också kan gå 

ut i terapiträdgården. 

- En nyhet är två special 

isoleringsrum på 

avdelning 6. De kan vid 

behov betjäna hela huset. 

Rummen har eget 

ventilationssystem med 

undertryck och en dörr 

ut, så att patienten kan 

vistas ute trots smittosam 

sjukdom, berättar 

Svenfelt. 

Avdelning 8 med 28 

patienter har flyttats till 

Nina Nyqvist och Teija Svenfelt 

Foto: Thordis Krohnholm 

Östanlid för tiden som renoveringen pågår. På avdelning 6 var 

man tvungen att riva upp golvet för att alla rör skulle bytas ut. 

Arbetet på de andra våningarna borde gå något snabbare, eftersom 

rören letts upp till de följande våningarna och golven inte 

behöver rivas där. Ett sprinklersystem samt ett nytt fungerande 

patientalarmsystem – Miratel - har också installerats. 

- I det ingår överfalls- och demensalarm. Flera funktioner kan 

kopplas till det vartefter, förklarar Svenfelt. 

I änden av byggnaden byggs en ny hiss, samt utrymmen för 

smutstvätt och skräphantering. Byggnaden, som är från 1988, 

har förutom lite underhåll inte tidigare renoverats. De gamla hissarna 

ska bytas ut i höst, efter att den nya hissen finns på plats. 

Personalköket har förstorats och kansliet ändrats så att där också 

finns en lugnare del för dokumentation. Ett kansli för läkare har 

uppstått, liksom ett medicinrum. 

Färgerna på avdelningarna är grått och beige. 

- Vi var trötta på pastellfärgerna och ville ha samma färgskala 

som på avdelning 3, som vi tycker är lugn och harmonisk. De 

uppvikbara stolarna i korridorerna utgör färgklickar, liksom 

konstutställningarna, som vi ska fortsätta med bara renoveringarna 

blir klara, berättar överskötare Teija Svenfelt. 


Malmin yksikön osastot 6-8 

Malmin yksikön osasto 6:n peruskorjaus aloitettiin toukokuussa 

2011 ja valmistui Lucian päiväksi. Parhaillaan peruskorjataan 

osastoa 7 ja viimeisenä vuorossa on osasto 8 – kaiken on määrä 

olla valmiina tämän vuoden joulukuuhun mennessä. Ennen 

peruskorjausta osastolla oli 40 potilaspaikkaa, peruskorjauksen 

jälkeen 30 paikkaa ja viisi lisäpaikkaa. 

Ennen peruskorjausta suurimpana ongelmana oli vessojen ja 

suihkutilojen puute. Vain viidessä huoneessa oli vessa, muut asiakkaat 

saivat jonottaa käytävillä oleviin vessoihin. 

Aikaisemmin meillä oli viisi neljän hengen huonetta. Nyt huonekoko 

pieneni, mutta se oli välttämätöntä. On tärkeää, että samassa 

huoneessa ei ole kovin monta potilasta, toteaa ylihoitaja 

Teija Svenfelt. 

Vessasta on suuri apu sekä potilaille että hoitajille. Aikaisemmin 

käytävän vessoihin jonotettaessa on syntynyt erilaisia vaaratilanteita. 

Nyt on lisäksi mahdollista käydä suihkussa WC-tiloissa, 

enää ei tarvitse kulkea pitkää matkaa suihkutiloihin. 

Päiväsalia on pienennetty 

ja osa siitä on 

muutettu potilashuoneeksi, 

kun taas yksi 

potilashuone on muutettu 

pienemmäksi päiväsaliksi, 

josta pääsee 

myös ulos terapiapuutarhaan. 

Uutuutena on kaksi 

erikoiseristyshuonetta 

osastolla 6. Ne voivat 

tarvittaessa palvella 

koko taloa. Huoneissa 

on oma alipaineellinen 

ilmanvaihtojärjestelmä 

ja ulko-ovi, jotta potilas 

voi oleskella ulkona 

tarttuvasta sairaudestaan 

huolimatta, Svenfelt 

kertoo. 

Osasto 8, jolla on 28 

paikkaa, on siirretty 

peruskorjauksen ajaksi Östanlidiin. Osastolla 6 jouduttiin purkamaan 

lattia, koska kaikki putket vaihdettiin. Muilla osastoilla 

työn pitäisi sujua hieman nopeammin, koska putket on johdettu 

ylempiin kerroksiin, eikä lattioita tarvitse purkaa. Lisäksi on 

asennettu sprinklerijärjestelmä ja uusi toimiva potilashälytinjärjestelmä, 

Miratel. 

Siihen sisältyy päällekarkaus- ja dementiahälytys. Järjestelmään 

voidaan liittää useita toimintoja, Svenfelt selittää. 

Rakennuksen päähän rakennetaan uusi hissi sekä tilat likapyykille 

ja jätteidenkäsittelylle. Vuodelta 1988 peräisin olevaa rakennusta 

ei ole kunnostettu aikaisemmin pieniä kunnossapitotoimenpiteitä 

lukuun ottamatta. Vanhat hissit vaihdetaan syksyllä, 

kun uusi hissi on paikoillaan. Henkilöstön keittiötä on laajennettu 

ja kansliaa muutettu siten, että siellä on myös rauhallisempi 

soppi dokumentointia varten. Lisäksi on rakennettu lääkärinkanslia 

ja lääkehuone. 

Osaston väreinä ovat harmaa ja beige. 

Olimme kyllästyneet pastellisävyihin ja halusimme saman värimaailman 

kuin osastolla 3. Se on mielestämme rauhallinen 

ja harmoninen. Väripilkkuina ovat käytävien kokoontaitettavat 

tuolit ja taidenäyttelyt, joita jatkamme, kunhan vain peruskorjaus 

valmistuu, kertoo ylihoitaja Teija Svenfelt. 


- 13 -

Hagalunds renovering 

När Nykarleby gick med i social- och hälsovårdsverket, stod man 

redan mitt i planeringen av renoveringen av Hagalunds pensionärscenter. 

Arbetet inleddes hösten 2010 och blev i princip klart 

i mars 2012. 

- Det finns ännu småsaker att göra - plocka fram tavlor och annat 

löst, samt justera syre och luft, så byggtiden pågår ännu ett år 

framåt. Men vi ska ha invigning före hösten, berättar föreståndare 

Gunilla Fleen. 

Hagalund firar också trettioårsjubileum i år. Byggnaden stod klar 

i mars 1982, men invigdes officiellt först ett år senare. Samma 

arkitekt som planerat huset från början, Alf Kangasniemi, har 

också nu planerat renoveringen. 

Klienterna har varit tvungna att flytta i olika repriser och antalet 

har lite minskats under tiden. 

- Avdelning 9 vid hvc (tidigare bäddavdelningen) har istället känt 

av ett större tryck. Nu har vi 54 platser, varav fyra är intervallplatser, 

berättar Fleen. 

Mest akut var avsaknaden av ett sprinklersystem samt saneringen 

av ventilationssystemet, men också nya säkerhetskrav som tillkommit, 

till exempel kravet på ett låsbart medicinrum. En spaljé 

och dörr har ökat säkerheten vid trappan. 

- I patientrummen har dörrarna breddats, liksom toaletterna, så 

man lättare kan röra sig i rullstol. Säkerheten och ergonomin har 

förbättras i och med att sängar kan rullas ut ur rummen. Patienterna 

har fått nya bord och stolar och takliftar har installerats i 

fem rum. 

En rörsanering har gjorts och wc och duschrummen har samtidigt 

fått golvvärme. Köket har fått nya grytor och lite förstorat, 

och till exempel grönsakshanteringen har blivit avdelad. Eftersom 

avfallshanteringen också måste avskiljas, togs ett patientrum 

i bruk för det. I källaren har bassängen avlägsnats och utrymmet 

blivit ett dagcenter för äldre och Lillhagas klienter. 

En ytrenovering har också ägt rum - nya golvmattor, målade väggar, 

tak och fönsterkarmar. Från tidigare har de fyra avdelningarna 

haft namn som till exempel ”Blåsippan” och ”Gullvivan” 

- för avdelning C som nu är demensavdelning. Arkitekten har 

försökt följa färgsättningen enligt namnen. Innergårdarna har 

också sett över och dränerats. 

- Vi har fått gångbanor och glasveranda på två avdelningar, så 

man till och med kan komma ut med säng. Men nästan genast 

efter att det blev stenlagt kom snön, så vi har inte kunnat njuta av 

utevistelser ännu, konstaterar föreståndare Gunilla Fleen. 

Text och foto: Ulla Linder 

- 14 -

Hakalehdon peruskorjaus 

Hakalehdon eläkeläiskeskuksen suunnittelu oli täydessä vauhdissa 

jo Uudenkaarlepyyn liit tyessä sosiaalija terveysvirastoon. 

Työt aloitettiin syksyllä 2010 ja tulivat lähes valmiiksi maaliskuussa 

2012. 

- Vielä on pikkuasioita tehtävänä, taulujen ja muiden tavaroiden 

esille laittamista, se kä hapen ja ilman säätö, joten rakennusaika 

kestää vielä vuoden. Vihkiäiset pi de tään kuitenkin ennen 

syksyä, kertoo johtaja Gunilla Fleen. 

Hakalehto viettää tänä vuonna myös 30-vuotisjuhlaansa. Rakennus 

valmistui maalis kuus sa 1982, mutta vihittiin virallisesti käyttöön 

vasta vuotta myöhemmin. Peruskorjauksen on suun nit ellut 

Alf Kangasniemi, sama arkkitehti joka alun perin suunnitteli 

talon. 

Asiakkaat ovat joutuneet muuttamaan useaan kertaan ja heidän 

määränsä on vähentynyt hie man rakennusaikana. 

- Terveyskeskuksen osastoon 9 (entinen vuodeosasto) on puolestaan 

kohdistunut suu rempi paine. Nyt meillä on 54 paikkaa, 

joista neljä on jaksohoitopaikkoja, Fleen ker too. 

Kipeimmin Hakalehto kaipasi sprinklerijärjestelmää ja ilmanvaihtojärjestelmän 

sanee raus ta, mutta myös uusia turvallisuusvaatimuksia 

on tullut, esimerkiksi vaatimus lukittavasta lääkehuoneesta. 

Portaikon turvallisuutta ovat lisänneet säleikkö ja 

ovi. 

- Potilashuoneiden ja vessojen ovia on levennetty, jotta pyörätuolilla 

liikkuminen olisi hel pompaa. Turvallisuus ja ergonomia 

ovat parantuneet, koska kaikki sängyt voi daan työntää ulos huoneista. 

Potilaat ovat saaneet uudet pöydät ja tuolit ja viiteen huoneeseen 

on asennettu kattohissit. 

Talossa on tehty putkisaneeraus ja samalla vessoihin ja suihkutiloihin 

on asennettu lattialämpö. Keittiöön on saatu uudet padat 

ja sitä on laajennettu hieman. Esimerkiksi vihannesten käsittelyä 

varten on oma työskentelytilansa. Koska myös jätteet on käsiteltävä 

erillisissä tiloissa, otettiin sitä varten käyt töön yksi potilashuone. 

Kellarista on poistettu uima-allas ja tilasta on tullut vanhusten 

ja Lillhagan asiakkaiden päiväkeskus. 

Lisäksi on kunnostettu pintoja – on asennettu uudet lattiamatot, 

ja seinät, katot ja ikkunanpuitteet on maa lat tu. Neljän osaston 

nimiin lukeutuu esimerkiksi Sinivuokko, ja ny kyi sin dementiaosastona 

toimivan osasto C:n nimenä on Kevätesikko. Ark ki tehti 

on pyr ki nyt noudattamaan nimien mukaista väritystä. Myös sisäpihat 

on kunnostettu ja ojitettu. 

- Olemme saaneet kävelytiet ja kahdelle osastolle lasiverannan, 

joten ulos pääsee jo pa sängyn kanssa. Melkein heti kiveämisen 

jälkeen tuli kuitenkin lumi, joten vielä em me ole päässeet nauttimaan 

ulkoilusta, toteaa johtaja Gunilla Fleen. 

Teksti ja kuva: Ulla Linder 

- 15 -

Koncernförvaltningen under 

samma tak 

MHSO var en stor arbetsgivare med ungefär tusen anställda och 

egen organisation med egna löneräknare, bokförare och administration. 

I samband med social- och hälsovårdssamarbetet 

slogs förvaltningarna samman med staden Jakobstad. Under 

hösten 2011 och våren 2012 har det varit dags att också fysiskt 

sammanföra ekonomiförvaltningens och löneräkningens anställda 

till andra våningen i stadshuset. Före första maj borde alla 

finnas på plats. 

- Mest har drätselkontoret och personal avdelningen 

påverkats, berättar stadskamrer Marlene 

Byggmästar och fortsätter: 

- Jag tror det leder till ökad effektivitet och det blir 

lättare att organisera arbetet då alla finns på samma 

ställe. Men det är också en ny gemenskap som 

ska skapas - för oss innebär det att nio personer 

kommer till, men vi känner varandra från förr. 

Någon stor renovering har inte behövts, men vissa 

rum, som till exempel har fungerat som arkiv men 

har fönster, har tagits i bruk och ett gammalt kafferum 

har gjorts om till två kontor. Nackdelen är att 

vissa har varit tvungna att flytta från sina tidigare 

arbetsrum. 

- Det handlar om många som redan jobbat länge, 

så förändringar kan vara lite jobbiga och det kan 

bli små ”kultur”krockar då olika vanor ska jämkas 

samman. Men vi ska komma bort från ”vi och de” 

och i stället jobba alla tillsammans, påpekar personalchef 

Rune Wiik. 

- Det är rationellt och klokt med en samordning. 

Vår målsättning är att vi ska vara konkurrenskraftiga. 

Vi är den största arbetsgivaren i hela nejden 

och har en stor och dyr organisation att förvalta. 

Ulla Manninen 


Löneräknarna vid Alholmsgatan 

Hemservice har flyttat till det nya senior centret i 

Marlene Byggmästar 

före detta Sokos huset och berett rum för löneräknarna 

i flygeln mellan socialen och personalbyrån. 


- För personalen från Malmska kan det vara lite 

svårt att hitta oss. Snabbast kommer man in via dörren bredvid 

Endivo-lunchrestaurangen och tar trappan upp, förklarar ledande 

löneräknare Ulla-Britt Manninen, som flyttat för tredje 

gången sen hon började 1977. 

- Jag började på Östanlid, sen kom fusionen med Malmska och 

år 2005 med hvc. Sedan mars 2011 finns jag här i stadshuset. Jag 

tror det blir lättare när vi finns på samma ställe - det blir nog bra 

här. 

Fem löneräknare har flyttat från Malmska och två är i skrivande 

stund ännu på kommande från Nykarleby. Löneräknare Lisbet 

Stenroos har i vår jobbat 21 år i Jakobstad. 

- Det är klart att jag lite spjärnade emot flytten först – vi har haft 

förändringar ungefär vart femte år, bytt program i flera omgångar 

och det har varit fusioner., Arbetsmängden har ökat. Det har 

kommit personal till från Pedersöre och Larsmo, men inte extra 

löneräknare, berättar Stenroos. 

- Men flytten gick bättre än jag hade trott. Man anpassar sig och 

det var lättare att flytta då vi var flera på en gång som gjorde det. 

Här finns sånt som är bättre och sånt jag saknar från Malmska, 

som till exempel utsikten, säger Stenroos och skrattar då hon kastar 

en blick genom fönstret på den nya utsikten – en dammig 

husvägg. 

Konsernihallinto saman katon alle 

MTHA eli Malmin terveydenhuoltoalue oli suuri työnantaja, jolla 

oli noin tuhat työntekijää ja oma organisaatio omine palkanlaskijoineen, 

kirjanpitäjineen ja hallintoineen. Sosiaali- ja terveydenhuollon 

yhteistoimintaan siirryttäessä hallinto yhdistettiin Pietarsaaren 

kaupungin hallintoon. Syksyllä 2011 ja keväällä 2012 

on ollut aika koota taloushallinnon ja palkanlaskennan henkilöstö 

fyysisestikin samaan paikkaan kaupungintalon toiseen kerrokseen. 

Kaiken tulisi olla paikoillaan vappuun mennessä. 

Eniten tämä on vaikuttanut rahatoimistoon ja henkilöstöosastoon, 

kertoo kaupunginkamreeri Marlene Byggmästar 

ja jatkaa: 

Uskon, että järjestelyn johdosta tehokkuus paranee 

ja työn järjestely on helpompaa, kun kaikki 

ovat samassa paikassa. Meidän täytyy kuitenkin 

myös luoda uusi työyhteisö – tänne meille tulee 

yhdeksän henkilöä lisää, mutta tunnemme toisemme 

jo ennestään. 

Tiloissa ei ole tarvittu suuria kunnostustöitä, mutta 

käyttöön on otettu esimerkiksi eräitä arkistona 

toimineita ikkunallisia huoneita ja vanhasta 

kahvihuoneesta on tehty kaksi toimistohuonetta. 

Haittana on se, että jotkut ovat joutuneet muuttamaan 

pois aikaisemmista työhuoneistaan. 

Heissä on monia, jotka ovat työskennelleet täällä 

jo pitkään, joten muutokset voivat tuntua vähän 

hankalilta ja pieniä ”kulttuurien” yhteentörmäyksiä 

saattaa syntyä, kun erilaisia tapoja sovitetaan 

yhteen. Meidän pitää kuitenkin luopua me ja he 

-ajattelusta ja työskennellä kaikkien yhdessä, huomauttaa 

henkilöstöjohtaja Rune Wiik. 

Yhdistyminen on järkevää. Tavoitteenamme on 

kilpailukykyisyys. Olemme koko seudun suurin 

työnantaja ja hallinnoitavana on suuri ja kallis organisaatio. 

Palkanlaskijat Alholminkadulla 

Kotipalvelu on muuttanut uuteen Seniorikeskukseen 

entiseen Sokoksen taloon ja tehneet siten tilaa 

palkanlaskijoille sosiaalitoimiston ja henkilöstötoimiston 

väliseen siipeen. 

Malmin henkilöstön saattaa olla hieman vaikea 

löytää meitä. Nopeimmin tänne pääsee lounasravintola Endivon 

viereisestä ovesta portaita ylös, selittää johtava palkanlaskija Ulla 

Manninen, joka muutti nyt kolmannen kerran sen jälkeen, kun 

aloitti työnsä vuonna 1977. 

Aloitin Östanlidissa, sitten tuli fuusio Malmin kanssa ja vuonna 

2005 terveyskeskuksen kanssa. Täällä kaupungintalossa olen ollut 

maaliskuusta 2011 alkaen. Uskon, että työtä helpottaa se, että 

olemme samassa paikassa – kyllä tämä hyvin alkaa sujua. 

Malmilta kaupungintalon tiloihin on siirtynyt viisi palkanlaskijaa 

ja tätä kirjoitettaessa Uudestakaarlepyystä on tulossa vielä kaksi. 

Palkanlaskija Lisbet Stenroosilla tulee tänä keväänä täyteen 21 

vuotta Pietarsaaren kaupungin palveluksessa. 

Totta kai hankasin vähän muuttoa vastaan aluksi – meillä on ollut 

muutoksia noin viiden vuoden välein, ohjelma on vaihtunut 

moneen kertaan ja on ollut fuusioita. Työmäärä on lisääntynyt. 

Pedersörestä ja Luodosta on tullut henkilöstöä, mutta ei lisää palkanlaskijoita, 

Stenroos kertoo. 

Muutto sujui kuitenkin paremmin kuin olin luullut. Siihen sopeutuu 

ja oli helpompi muuttaa, kun muuttajia oli monta kerralla. 

On asioita, jotka ovat paremmin täällä, ja joitakin asioita 

kaipaan Malmilta. Esimerkiksi näköalaa, Stenroos nauraa luodessaan 

silmäyksen ikkunasta näkyvään uuteen maisemaan – 

pölyiseen talonseinään. 



- 16 -

HUVUDFÖRTROENDEMÄN 

PÄÄLUOTTAMUSMIEHET 2012-2013 

Fackförbund 

Ammattiliitto 

avtalsbranch 

sopimusala 

namn 

nimi 

telefon 

puhelin 

besöksadress 

käyntiosoite 

tid 

aika 

TEHY 

Tehyprotokollet 

Tehypöytäkirja 

Leena Asplund 

Kim Yli-Pelkola 

050-559 7794 

Malmska Malmi 

gula paviljongen 

tisdagar/tiistaisin 

fredagar/perjantaisin 

SUPER Akta/ Kvtes Miisu Holmbäck 

786 3429 

044-785 1693 

Storgatan 4 

Isokatu 4 

tisdagar/tiistaisin kl 12-16 

KTN/FKT Akta/ Kvtes,TS Ann-Sofie Larsson 

786 3730 

044-785 1730 

Köpmansgatan 8 

Kauppiaankatu 8 

vardagar/arkisin kl 8-16 

JYTY Akta/Kvtes,TS Sixten Fagernäs 044-514 7283 


JUKO/FOSU 

Akta/Kvtes, TS 

Ukta/Ovtes 

Ralph Rönnqvist 044-785 1604 

Storgatan 4 

Isokatu 4 


JUKO/FOSU Läkta/LS Kimmo Kuisma 050-3210 193 

JHL 

Akta/Kvtes, TS 

Maria Holmstedt- 

Lehtinen 

786 3269 

044-298 4101 

Malmska/Malmi 

HVC/terveyskeskus 

Storgatan 4 

Isokatu 4 

Vardagar/arkisin kl 8-16 

må/ma och/ja to kl 8-16 

ti och/ja on/ke kl 12-16 

JHL Tim-Aka/Ttes Kari Viinikka 

786 3269 

044-558 7253 

Storgatan 4 

Isokatu 4 fredagar/perjantaisin kl 7-14 

TYHY-FÖRMÅNERNA – FÖR VEM? 

TYHY-kupongerna är personliga, ditt namn finns färdigt tryckt 

på kupongen, men glöm inte att själv anteckna din arbetsplats på 

kupongen. 

Ifall du deltar i en arbis kurs, skriv gärna vilken kurs någonstans 

på kupongen. Du kan använda dina kuponger vid arbis endast 

om du kan betala hela kursavgiften med dem. OBS! Endast motionskurser. 

Du kan delta i den subventionerade tyhy-verksamheten även ifall 

du är 

1. moderskaps-, föräldra-, vård- eller alterneringsledig 

2. timlärare, har undervisning minst 16 h/v 

3. säsonganställd, under anställningstiden 

4. vikarie och sysselsatt, över 6 mån. anställningstid 

5. permitterad, permitteringstiden under 6 mån. 

Men inte om du är anställd av annan firma! 

TYHY-EDUT - KENELLE? 

TYHY-kupongit ovat henkilökohtaisia. Nimesi on painettu valmiiksi 

kuponkiin, mutta muis ta merkitä työpaikkasi kuponkiin 

itse. Jos osallistut työväenopiston järjestämään kurssiin, kirjoita 

mielellään kurssin nimi jonnekin kuponkiin. Voit käyttää kuponkeja 

työväenopiston kursseihin ainoastaan silloin kun voit 

maksaa koko kurssimaksun niillä. HUOM! Ainoastaan kuntoilukurssit. 

Voit myös osallistua tuettuun tyhy-toimintaan, vaikka olet: 

1. äitiys-, isyys-, hoito- tai vuorotteluvapaalla 

2. tuntiopettaja, opetusta väh. 16 h/v 

3. sesonkityöntekijä, työssäoloaikana 

4. sijainen tai työllistetty, yli 6 kk:tta 

5. lomautettu, lomautusaika alle 6 kk:tta 

Mutta ei, jos olet jonkun toisen yrityksen työntekijä! 

Vinnarna i motionkampanjen - Kuntotempauksen voittajat 

Vi gratulerar vinnarna i motionskampanjen 1.1 – 30.4.2012 

Onnittelemme kuntotempauksen 1.1. – 30.4.2012 voittajia: 

1. Ansiktsbehandling/Kasvohoito: Nancy Lindfors 

2. Fotvård/Jalkahoito, 2 st/kpl: Marita Järn & Ulla Sten 

3. Kolgrill/Hiiligrilli: Agneta Sjöblom 

4. Hängmatta/Riippumatto, 2 st/kpl: 

Kaija Niittyniemi& Margita Rajahalme 

5. Strandmatta/Rantamatto, 2 st/kpl: 

Pamela Lundberg & Eija Ylisaari-Salminen 

6. Piltavla/Tikkataulu, 2 st/kpl: 

Gunilla Hiltunen & Gunilla Björklund 

En ny motionskampanj har börjat 1.5.2012 – Uusi kuntotempaus on alkanut 

Utlottas: Massage, biobiljetter + små vinster 

Arvotaan: Hieronta, elokuvalippuja + pikku palkintoja 

- 17 -

Arbetsplatsen: Jakobstads vatten 

Vattenverket i Jakobstad har varit verksamt sedan 1928, men 

fungerar som ett kommunalt affärsverk sedan 2003 med Markku 

Kaksonen som vd. Verksamheten är uppdelad på administration, 

planering, ledningsnätet, Åminne vattenverk och Ahlheda 

reningsverk. 

På innergården av Storgatan 4 hittar man i källarutrymmena dem 

som har hand om ledningsnätet – sex montörer, en nätverksingenjör, 

en hjälpkarl och rörmästare Gunder Carlstedt. Mesta av 

tiden tillbringas ute på fältet och tur är det, för de små och slitna 

rummen är inte imponerande. 

- De är från 60-talet och då fanns till exempel inga sociala utrymmen, 

de har byggts till efteråt. Men som bäst byggs det nytt vid 

gamla depån vid Staffansnäs, vi får flytta om cirka ett år, säger 

Carlstedt, som jobbat för Jakobstads vatten sen 1979. 

- Jag var först femton år på planeringen och flyttade sen till underhållet. 

Vatten i kranen åt Jakobstadsborna 

I början kom vattnet till Jakobstadborna från Sandåsen, men sedan 

1950-talet från Esse ås nedre lopp. Nära åmynningen finns 

Åminne vattenverk, som tillverkar och renar vattnet. Därifrån 

pumpas det mesta av vattnet bland annat via lågvattencisternen i 

Peders, med 1500 kubiks kapacitet. 

- Vattentornet hör också till oss, men håller på att förlora sin 

betydelse. De 500 kubik som finns där räcker till två timmars 

förbrukning dagtid, men tornet gör att trycket hålls jämnt i ledningsnätet, 

som är cirka 200 kilometer långt, berättar Carlstedt 

och tillägger: 

- Det är vi som ser till att Jakobstadsborna har vatten i kranen - vi 

bygger och underhåller vattenledningarna och mätarna. 

Tidigare användes järn- och stålrör som höll mellan tjugo och 

åttio år, de nya är av plast. 

- Vi började med plaströr på åttiotalet, så vi vet ännu inte så noga 

hur länge de håller. 

Jakobstad Vatten har över 5100 abonnenter och handhar allt vatten, 

också regnvattnet. Både arbetsmetoder och material har förbättrats 

och blivit mer kostnadseffektiva genom åren. 

- Generellt har arbetet blivit stressigare och det är viktigt att hålla 

kostnaderna nere, men det är billigare att reparera en läcka nu 

- vi har bättre maskiner och metoder. Till exempel har olika rördelar 

utvecklats, påpekar Carlstedt och fortsätter: 

- Nya montörer som börjar jobba här har ofta med sig nya idéer. 

”Så här har vi gjort det i tjugo år och det fungerar bra” är inte 

ett tänkesätt som fungerar mera. Å andra sidan finns det många 

konster och knep som det tar några år att lära sig. 

Läckor och planerat arbete 

Vi tar en tur till Kyrkostrand där en tomtledning läcker. 

- Det här är ett typiskt ”bonusarbete” – överraskande och kommer 

inte alltid vid lämplig tidpunkt, säger Carlstedt och kikar ner 

i kratern vid sidan av gatan. En sugbil håller rent från vattnet som 

rinner ner och en grävmaskin står redo bredvid. Två montörer 

och en lastbil med förare finns också på plats. 

- Ett liknande arbete tar oftast en till två dagar, beroende på om 

det finns träd och annat i vägen. Huvudledningen kan vi för det 

mesta reparera under åtta timmar. Av erfarenhet ser vi i allmänhet 

var vi ska ner, men ibland kan vattnet ha rört sig via kablar, 

då måste vi gräva längre efter läckan. I fjol hade vi 44 läckor på 

huvudlinjen och fem på tomtlinjer. 

Vattenkonsumtionen följs noga upp. 

- Vi har självavläsning på mätarna, men gör stickprov vart fjärde 

år. Vid faktureringen hålls koll på avvikelser och kontroller görs 

vid behov. Det kan vara en läcka eller fel på mätaren, men det kan 

också handla om skilsmässa eller duschande tonåringar. 

Arbetet görs dagtid, men dejour finns dygnet runt. 

- Det går inte att planera arbetet helt och hållet. Till exempel måste 

ett nybygge skjutas upp om läckor uppstår. Vi har aggressiv 

mark på vissa ställen i Jakobstad - gammal sjöbotten som fräter 

sönder rören, men de värsta ställena börjar vara sanerade vid det 

här laget. 

Som bäst förnyas rören i en stadsdel i gången. 

- Vi håller nu på med Östermalm. Men det kommer att ta en 

tid, eftersom vi inte kan göra så mycket under vintermånaderna, 

berättar rörmästare Gunder Carlstedt. 



- 18 -

- Me huolehdimme siitä, että pietarsaarelaisten hanoista tulee 

vettä – me rakennamme ja huollamme vesijohdot ja mittarit. 

Aikaisemmin käytettiin rauta- ja teräsputkia, jotka kestivät 20-80 

vuotta. Uudet putket ovat muovia. 

Muoviputkien käyttö aloitettiin 80-luvulla, joten vielä ei tiedetä 

kovin tarkkaan, kauanko ne kestävät. 

Pietarsaaren Vedellä on yli 5 100 tilaaja-asiakasta ja se huolehtii 

myös sadevesistä. Sekä työmenetelmät ja materiaalit että niiden 

kustannustehokkuus on parantunut vuosien varrella. 

Yleisesti ottaen työ on käynyt stressaavammaksi ja on tärkeää pitää 

kustannukset alhaisina, mutta nykyään vuodon korjaaminen 

on halvempaa, koska meillä on paremmat koneet ja menetelmät. 

Esimerkiksi eri putkenosat ovat kehittyneet, Carlstedt huomauttaa 

ja jatkaa: 

Uusilla asentajilla on usein tuoreita ideoita. ”Näin täällä on tehty 

20 vuotta ja hyvin toimii” -tyyppinen ajattelutapa ei enää käy. 

Toisaalta on useita konsteja ja kikkoja, joiden opetteluun menee 

muutama vuosi. 

Gunder Carlstedt 

Työpaikka: 

Pietarsaaren Vesi 

Pietarsaaren vesilaitos on ollut toiminnassa vuodesta 1928, mutta 

vuodesta 2003 se on toiminut kunnallisena liikelaitoksena, jonka 

toimitusjohtaja on Markku Kaksonen. Toiminta on jaettu hallintoon, 

suunnitteluun, johtoverkkoon, Åminnen vesilaitokseen ja 

Alhedan puhdistamoon. 

Isokatu 4:n sisäpihan kellaritiloista löytyvät johtoverkosta vastaavat 

henkilöt – kuusi asentajaa, verkostoinsinööri, aputyöntekijä 

ja putkimestari Gunder Carlstedt. Suurin osa ajasta vietetään 

onneksi kentällä, sillä pienet ja kuluneet huoneet eivät tee järin 

suurta vaikutusta. 

Tilat ovat peräisin 60-luvulta, jolloin ei esimerkiksi ollut sosiaalitiloja, 

vaan ne on rakennettu jälkeenpäin. Parhaillaan rakennetaan 

kuitenkin uusia tiloja Tapaninniemen vanhalle varikolle. 

Pääsemme muuttamaan noin vuoden kuluttua, kertoo Carlstedt, 

joka on työskennellyt Pietarsaaren Veden palveluksessa vuodesta 

1979. 

Olin ensin 15 vuotta suunnittelupuolella ja siirryin sitten kunnossapitoon. 

Vuotojen korjaamista ja suunnitelmallista työtä 

Lähdemme käymään Kirkkorannalla, jossa on vuotava tonttijohto. 

Tämä on tyypillistä lisätyötä – se tulee yllätyksenä eikä osu aina 

sopivaan ajankohtaan, Carlstedt sanoo ja tähyilee kadun reunassa 

olevaan monttuun. Imuauto kerää alas valuvan veden ja kaivinkone 

on vieressä valmiina odottamassa. Lisäksi paikalla on 

kaksi asentajaa ja kuorma-auto kuljettajineen. 

Tämänkaltainen työ kestää yleensä yhdestä kahteen päivään 

riippuen siitä, onko edessä puita ja muuta. Pääjohdon saamme 

tavallisesti korjatuksi kahdeksassa tunnissa. Yleensä näemme 

kokemuksesta, mistä kohdasta pitää kaivaa, mutta toisinaan vesi 

on saattanut liikkua kaapeleita pitkin ja silloin vuotokohtaa on 

etsittävä kauemmin. Viime vuonna päälinjalla oli 44 vuotoa ja 

tonttilinjoilla viisi. 

Vedenkulutusta seurataan tarkasti. 

Meillä on käytössä itseluenta, mutta teemme pistokokeita joka 

neljäs vuosi. Laskutuksessa seurataan poikkeamia ja tarvittaessa 

tehdään tarkastuksia. Kyseessä saattaa olla vuoto tai mittarivika, 

mutta syynä voi olla myös avioero tai nuorison suihkun käyttö. 

Työt tehdään päiväsaikaan, mutta päivystys on ympärivuorokautinen. 

Tätä työtä ei voi täysin suunnitella. Esimerkiksi uudisrakentamista 

on lykättävä, jos ilmenee vuotoja. Pietarsaaressa on paikoin 

aggressiivista maaperää – vanhaa merenpohjaa, joka syövyttää 

putket rikki, mutta pahimmat paikat on nyt saneerattu. 

Putkia uusitaan parhaillaan kaupunginosa kerrallaan. 

Olemme nyt Itänummella. Työ vie kuitenkin vielä jonkin aikaa, 

koska talvikuukausina ei voi tehdä kovinkaan paljon, kertoo putkimestari 

Gunder Carlstedt. 


Kuvat Pirjo Salonen 

Vettä pietarsaarelaisten hanoihin 

Aluksi pietarsaarelaisten vesi tuli Sandåsenilta, mutta 1950-luvulta 

lähtien se on otettu Ähtävänjoen alajuoksulta. Lähellä jokisuuta 

sijaitsee Åminnen vesilaitos, joka valmistaa ja puhdistaa 

vettä. Sieltä suurin osa vedestä pumpataan muun muassa Pedersin 

alavesisäiliön kautta 1500 kuution kapasiteetilla. 

- Vesitornikin kuuluu meille, mutta se on menettämässä merkityksensä. 

Sen 500 kuutiota riittävät päiväsaikaan kahden tunnin 

kulutukseen, mutta torni pitää lähes 200 kilometriä pitkän johtoverkon 

paineen tasaisena, Carlstedt kertoo ja lisää: 

- 19 -

Allt fler har 

problem med dofter 

Överkänslighet för dofter är ett växande problem. Enligt en undersökning 

som staden Jakobstad utfört har ca 30 % av stadens 

anställda fått något slags symtom av dofter. 

De vanligaste symtomen är huvudvärk, andningssvårigheter 

och rinnande ögon. Det är mest kvinnor som har besvär med 

dofter. Besvären blir vanligare med tilltagande ålder. 

Juha Jaakkola, överläkare i lungsjukdomar vid Jakobstads sjukhus, 

berättar att överkänslighet för dofter är ett problem som 

ökar på samma sätt som allergierna. Överkänslighet för dofter 

är likväl inte en allergi och inte heller någon annan känd fysiologisk 

reaktion. Därför är det omöjligt att mäta överkänslighet 

för dofter och svårt att ställa diagnos. Även om man inte vet vad 

överkänslighet för dofter beror på, tror Jaakkola att en orsak är 

densamma som för allergier: överdriven renlighet. 

– Om man inte som barn kommer i kontakt med de vanligaste 

bakterierna i naturen, fungerar inte immunsystemet som det 

borde. Det här kan sedan orsaka allergier och senare också göra 

att man lättare blir överkänslig för dofter, säger han. 

De lukter som ger mest besvär är alldeles klart de som orsakas 

av mögel eller sporer. Gatudamm och t.ex. ammoniakdamm i 

svinhus är också skadliga för hälsan. Bland kosmetiska ämnen 

orsakar mysk symtom oftare än andra. 

– I värsta fall kan en alltför stor exponering för dofter orsaka 

astma, berättar Jaakkola. 

Med överkänslighet för dofter avses fysiska symtom som orsakas 

av olika dofter, t.ex. irriterade slemhinnor i ögon och näsa, 

andningsbesvär, huvudvärk, illamående, yrsel och tryck över 

bröstet. 

– Största delen av dem som är överkänsliga för dofter lär sig att 

leva med sin krämpa genom att välja oparfymerade tvättmedel 

och kosmetika samt genom att undvika extrema situationer, 

som att vistas i tobaksrök. Symtomen varierar likväl mycket i 

styrka från en person till en annan, säger Jaakkola. 

I värsta fall kan överkänslighet för dofter bli ett så svårt problem 

att den t.o.m. utgör ett hot mot arbetsförmågan. Symtomen 

kan vara så kraftiga att de begränsar den överkänsligas liv 

och leder till isolering. Starka dofter besvärar inte enbart dem 

som är överkänsliga för dofter, utan också de flesta astma- och 

migränpatienter samt många som lider av allergiska ögon- och 

nässymtom. 

– Överkänsligheten för dofter är starkare på vintern än på sommaren. 

Det här kan bero på torr luft, kyla eller brist på ljus, men 

någon entydig förklaring har vi inte, berättar Juha Jaakkola. 

Parfym orsakar inte bara symtom på doftöverkänslighet utan 

också beröringsallergi för 2-3 % av finländarna. Allergin tar sig 

uttryck i eksem på de ställen där man har applicerat den parfymerade 

produkten. 

Det finns inget selektivt läkemedel mot doftöverkänslighet. 

Antihistamin kan vara till hjälp för en del av dem som lider av 

den här åkomman. Det enda säkra sättet att undvika symtom är 

att undvika starka dofter och parfymerade produkter. Eftersom 

dagens samhälle är fullt av olika dofter, behöver de överkänsliga 

hjälp av sina medmänniskor: på arbetsplatser och sjukhus 

ska man undvika parfym, hårspray och rakvatten. Det lönar sig 

också att välja oparfymerade rengöringsmedel. Blommor ska 

man inte heller ta med sig överallt. 


Foto: Marjo Luokkala 

Tuoksuista tehty kysely 

Kooste kyselyvastauksista on lähetetty tammikuussa työpaikoille. 

32 % työntekijöistä on vastannut, että tuoksut vaivaavat 

heitä toisinaan työpaikalla. 

N. 200 työntekijää arvelee, että vaivat johtuvat työtovereiden 

käyttämistä tuoksuista (hajuvedestä, hiuslakasta, partavedestä 

yms.). 

Kyselyä on käsitelty myös työpaikkakokouksissa, kehittämisryhmissä 

ja yhteistoimintaryhmässä. 

Yhteistoimintaryhmän päätös: 

- seuraavassa henkilöstölehdessä annetaan tietoa tuoksuista 

(miel. lääkäri tiedottaa) 

- henkilöstöä kehotetaan vähentämään ”tuoksukuormitusta” 

olemalla käyttämättä aerosoleja, hiussuihkeita ja suihkemuotoisia 

deodorantteja tms. sekä välttämään voimakkaasti 

tuoksuvien hajuvesien, deodoranttien ja partavesien 

käyttöä 

- esim. hoitolaitoksissa voidaan käyttää erityistoimenpiteitä, 

potilastiedotteita jne., mutta ne eivät koske muita yksiköitä 

- uusille työntekijöille tiedotetaan asiasta. 

KUNNIOITA TYÖTOVEREITASI! 

- 20 -

Tuoksut aiheuttavat 

ongelmia yhä 

useammalle 

Enkäten angående dofter 

En sammanställning av enkätsvaren har i januari skickats 

till arbetsplatserna. 

32 % av arbetstagarna har svarat att de ibland besväras av 

dofter på sin arbetsplats. 

Ca 200 anställda tror att deras besvär beror av arbetskamraternas 

dofter (parfym, hårspray, rakvatten o likn.) 

Enkäten har även behandlats på arbetsplatsmöten, i utvecklingsgrupperna 

och i samarbetsgruppen. 

Samarbetsgruppens beslut: 

- information om dofter i nästa personaltidning, gärna av 

läkare 

- personalen uppmanas minska ”doftbelastningen” genom 

att inte använda aerosoler, hårspray och deodoranter mm 

i sprayform samt undvika starkt doftande parfymer, deodoranter 

och rakvatten 

- t.ex. inom vården kan finnas specifika åtgärder, information 

till patienter mm, som man kan vidta men som inte 

berör övriga enheter. 

- informera nyanställda 

RESPEKTERA DINA ARBETSKAMRATER! 

Tuoksuyliherkkyys on kasvava ongelma. Pietarsaaren kaupungin 

tekemän tutkimuksen mukaan kaupungin työntekijöistä 

noin 30 % on saanut jonkinlaisia oireita tuoksuista. 

Yleisimmät oireet ovat päänsärky, hengitysvaikeudet ja vuotavat 

silmät. Useimmiten tuoksut haittaavat naisia. Vaiva yleistyy 

iän myötä. 

Keuhkotautien ylilääkäri Juha Jaakkola Pietarsaaren sairaalasta 

kertoo, että tuoksuyliherkkyys on samalla lailla kasvava 

ongelma kuin allergiat. Tuoksuyliherkkyys ei kuitenkaan ole 

allergiaa eikä mikään muukaan tunnettu fysiologinen reaktio. 

Siksi tuoksuyliherkkyyttä on mahdoton mitata ja vaikea diagnosoida. 

Vaikka tuoksuyliherkkyyden syytä ei tunneta, Jaakkola 

arvelee yhden syyn olevan sama kuin allergioissa; liiallinen 

puhtaus. 

– Jos lapsena ei ole tekemisissä tavallisten luonnon pöpöjen 

kanssa, immuunijärjestelmä ei toimi niinkuin sen pitäisi. Tämä 

voi sitten aiheuttaa allergioita ja myöhemmin altistaa myös 

tuoksuyliherkkyydelle, hän sanoo. 

Selkeästi haitallisimpia tuoksuja ovat ne, joiden aiheuttaja on 

esimerkiksi home tai itiöt. Katupöly ja esimerkiksi sikaloiden 

ammoniakkipöly ovat myös terveydelle haitallista. Kosmeettisista 

aineista myski aiheuttaa oireita useammin kuin muut. 

– Pahimmillaan liiallinen altistuminen tuoksuille voi aiheuttaa 

astmaa, Jaakkola kertoo. 

Tuoksuyliherkkyydellä tarkoitetaan erilaisten tuoksujen aiheuttamia 

fyysisiä oireita kuten silmien ja nenän limakalvojen ärtymistä, 

hengitysoireita, päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta ja 

ahdistusta. 

– Valtaosa tuoksuyliherkistä oppii elämään vaivan kanssa valitsemalla 

hajusteettomia pesuaineita ja kosmetiikkatuotteita 

sekä välttämällä ääritilanteita, kuten tupakansavussa seisoskelua. 

Oireiden voimakkuus kuitenkin vaihtelee paljon yksilöstä 

toiseen, Jaakkola sanoo. 

Pahimmillaan tuoksuyliherkkyys voi muodostua niin hankalaksi 

ongelmaksi, että se uhkaa jopa työkykyä. Oireet voivat 

olla niin voimakkaita, että ne rajoittavat tuoksuyliherkän elämää 

ja johtavat eristäytymiseen. Tuoksuyliherkkien lisäksi 

voimakkaat tuoksut haittaavat useimpia astma- ja migreenipotilaita 

sekä monia allergisista silmä- ja nuhaoireista kärsiviä. 

– Tuoksuyliherkkyys on voimakkaampaa talvella kuin kesällä. 

Syynä saattaa olla ilman kuivuus, kylmyys tai valon 

puute, mutta tarkkaa tietoa ei tästä ole, Juha Jaakkola kertoo. 

Tuoksuyliherkkyysoireiden lisäksi hajusteet aiheuttavat kosketusallergiaa 

2-3 %:lle suomalaisista. Se näkyy ihottumana paikoissa, 

joihin hajustettua tuotetta on laitettu. 

Täsmälääkettä vaivaan ei ole. Osalle vaivasta kärsiviä voi antihistamiinista 

olla apua. Ainoa varma keino välttää oireita on 

välttää voimakkaita tuoksuja ja hajustettuja tuotteita. Koska 

nyky-yhteiskunta on pullollaan erilaisia tuoksuja, tarvitaan tähän 

kanssaihmisten apua: työpaikoilla ja sairaaloissa vältetään 

hajuvesiä, hiuslakkoja ja partavesiä. Siivousaineissa kannattaa 

suosia hajusteettomia tuotteita. Kukkiakaan ei kannata ihan 

joka paikkaan tuoda. 


- 21 -

Flyktingmottagningen i nejden 

De fem kommunerna i nejden: Jakobstad, Pedersöre, Nykarleby, 

Larsmo och Kronoby, har förbundit sig att ta emot 50 kvotflyktingar 

per år. I september 2010 kom de första kvotflyktingarna på 

länge - 36 personer från Burma. Samtidigt anställdes Ann-Britt 

Kronqvist som flyktingsocialarbetare - från januari 2011 som koordinator 

- samt en flyktinghandledare, Marjukka Pariyar. 

Sedan våren 2010 finns det en arbetsgrupp för mottagandet av 

kvotflyktingar med Gun Kapténs som ordförande. I den ingår representanter 

från kommunerna och olika sektorer, till exempel 

dagvården, bildningssektorn och hälsovården. Flyktingkoordinatorn 

fungerar som sekreterare, ansvarar för mottagningen och 

informerar om vad som är på gång på fältet. 

Val och mottagande 

Inrikesministeriet får information om vem som fått flyktingstatus 

av UNHCR – FN:s flyktingorgan. Från Finland åker en kommitté 

med representanter från bland annat migrationsverket, en 

flyktingförläggning och säkerhetspolisen för att intervjua flyktingfamiljerna. 

När NMT-centralerna hittat en mottagande kommun, 

vilket kan ta flera år, hjälper internationella Röda Korset till 

med bland annat transfers på flygfälten. 

Väl framme i Finland tar Röda korset emot vid flygplatsen och 

hjälper till på de mottagande orterna, bland med att ställa i ordning 

lägenheterna och att ordna vänfamiljkurser. 

- Vi handlar centralt och tar offerter. Det vi köper är köksbord 

och stolar, sängar och textilier till dem samt basutrustning för 

köket. De får också mat i kylskåpet för två måltider. Vi köper 

ingenting för vardagsrummet, inga möbler, mattor eller gardiner 

– Röda korset brukar samla in resten som behövs, förklarar Ann- 

Britt Kronqvist. 

I maj och juni 2011 anlände en grupp med 79 afghaner från Iran. 

Charlotte Gore anställdes då som handledare och nyligen har 

också Daniel Huhtamäki flyttat över till avdelningen för flyktingmottagande. 

- Eftersom det fanns afghaner i staden som kunde hjälpa oss med 

tolkning, beslöt arbetsgruppen ta emot flyktingar från Afghanistan, 

berättar Kronqvist och fortsätter: 

- Några av familjerna anlände tre veckor tidigare än planerat. 

Det blev en utmaning att få allt klart i tid. Men slutet av maj och 

början av juni är en bra tid att anlända, då hinner vi på sommaren 

sköta om allt det praktiska med bland annat magistratsbesök 

och hälsoundersökningar och de nyanlända har tid att lära känna 

omgivningarna och sina vänfamiljer. 

Till hösten börjar alla sin språkundervisning - de vuxna och barnen 

får två terminer språkundervisning, i Nykarleby på Kristliga 

Folkhögskolan, i Jakobstad på YA. Barnen är i egna grupper i 

skolorna på orterna där de bor. I den burmesiska gruppen fanns 

många små barn, de afghanska familjerna har fler tonåringar. 

- De är väldigt duktiga på att lära sig språk och har förhoppningar 

om vidare utbildning. Det är ett problem här i trakten att det inte 

finns något kvällsgymnasium där de unga kunde studera vidare. 

I vår anländer femtio afghaner - två familjer till varje kommun, 

förutom Kronoby, som inte tar emot denna gång 

- I Jakobstad hoppas vi hitta privata bostäder och därigenom 

motarbeta segregation. De nyanlända ska bli en del av det finländska 

samhället och då är det bra att bo bland andra ortsbor, 

påpekar Kronqvist. 

Hjälp och integration 

Flyktingarna är mycket sjukare än finländarna i genomsnitt. 

- Vår hälsa följs upp från att vi är små, men i till exempel Afghanistan 

är medellivslängden 45 år, vilket säger ganska mycket, 

konstaterar Kronqvist. 

Social- och hälsovården vill utveckla vårdkedjor för flyktingarna 

och hoppas få medel till en projektanställning för en hälsovårdare 

som kan fungera som koordinator för de flyktingar som 

behöver specialsjukvård. Under planering finns också ett projekt 

via europeiska flyktingfonden med tre tyngdpunkter: information 

efter ankomsten, språkprogram och integration genom föreningsverksamhet. 

Flyktingarna får samma stöd som övriga finländare, det vill säga 

utkomststöd, barn- och bostadsbidrag. 

- Samma hjälp som en finländsk familj i en svår situation skulle 

få, påpekar Kronqvist och tillägger: 

- Alla kommuner som tar emot kvotflyktingar har stor nytta av 

det. Det kostar inget för dem, staten står för alla kostnaderna 

under tre år, med andra ord allt utkomststöd, tolkkostnader och 

kalkylerade ersättningar för löner och administrativa kostnader. 

Under det fjärde året betalas enbart de kalkylerade ersättningarna. 

”Här bor kvaliteten” är slogan för nejden och Ann-Britt Kronqvist 

kan inte annat än hålla med - hon vill ge en eloge till regionen. 

- Jag är så glad över människorna här i trakten. Flyktingarna har 

blivit bra bemötta och det finns inget rasistiskt våld i Jakobstadsregionen, 

enligt både polisen och flyktingarna själva. Kanske beror 

det på tvåspråkigheten och kontakten till Sverige - det är inte 

konstigt med invandring för oss. En annan sak kan vara frikyrkorna, 

därifrån många vänfamiljer kommer, berättar flyktingkoordinatorn 

och tillägger: 

- Alla arbetsgivare som tar praktikanter är också guld värda. Det 

är samhället som integrerar, inte vi. Integrationen sker i kontakten 

med människorna som bor här. 


Kvotflykting: En person som FN:s flyktingorganisation 

UNHCR har beviljat flyktingstatus och som vidarebosätts i till 

exempel Finland. De har permanent uppehållstillstånd när de 

anländer till Finland och den kommun som tar emot dem. De 

har valts ut av finska myndigheter genom noggranna intervjuer 

och undersökningar. 

Asylsökande: En person som ber om skydd och uppehållstillstånd 

i ett främmande land. I Finland söks asyl hos gränsmyndigheterna 

eller vid närmaste polisstation. Myndigheterna 

skickar personen till en flyktingförläggning, där den sökande 

bor så länge myndigheterna behandlar dennes ansökan om 

uppehållstillstånd. Beslutet kan ta länge. Om beslutet är negativt, 

har den sökande rätt att överklaga. Resultatet kan ändå bli 

avslag och utvisning. 

Övrig invandring: arbetskraftsinvandring, familjeåterförening, 

utländska studeranden, giftermål med finsk medborgare. 

- 22 -

Valitseminen ja vastaanottaminen 

Sisäasiainministeriö saa tiedon henkilöistä, joille UNHCR eli YK:n 

pakolaisjärjestö on myöntänyt pakolaisaseman. Suomesta matkustaa 

muun muassa Maahanmuuttoviraston, vastaanottokeskusten 

ja suojelupoliisin edustajista koostuva toimikunta haastattelemaan 

pakolaisperheitä. Kun ELY-keskukset ovat löytäneet sopivan vastaanottokunnan, 

mihin saattaa mennä vuosia, auttaa kansainvälinen 

Punainen Risti muun muassa jatkoyhteyksissä lentokentillä. 

Perillä Suomessa Punainen Risti vastaanottaa pakolaiset lentokentällä 

ja auttaa heitä vastaanottopaikkakunnilla muun muassa asuntojen 

kuntoon laittamisessa sekä järjestää ystäväperhekursseja. 

Teemme hankinnat keskitetysti ja pyydämme tarjouksia. Ostamme 

keittiönpöydän ja tuolit, sängyt ja vuodevaatteet sekä keittiön perusvarustuksen. 

Lisäksi jääkaappiin hankitaan ruokaa kahta ateriaa 

varten. Olohuoneeseen emme osta mitään, ei huonekaluja, mattoja 

eikä verhoja – Punainen Risti tapaa kerätä loput tarvittavat tavarat, 

Ann-Britt Kronqvist selittää. 

Touko- ja kesäkuussa 2011 saapui 79 afgaanipakolaisen ryhmä Iranista. 

Charlotte Gore palkattiin tuolloin ohjaajaksi ja hiljattain myös 

Daniel Huhtamäki on siirtynyt pakolaisten vastaanotto-osastolle. 

Koska kaupungissa oli ennestään afgaaneja, jotka voivat auttaa tulkkauksessa, 

päätti työryhmä vastaanottaa pakolaisia Afganistanista, 

kertoo Kronqvist ja jatkaa: Muutamat perheistä saapuivat kolme 

viikkoa suunniteltua aikaisemmin. Oli haasteellista saada kaikki 

ajoissa valmiiksi. Toukokuun loppu ja kesäkuun alku ovat kuitenkin 

hyvää saapumisaikaa. Ehdimme hoitaa kesän aikana kaikki 

käytännön asiat, kuten maistraatissa käynnit ja terveystarkastukset, 

ja tulokkailla on aikaa tutustua ympäristöön ja ystäväperheisiin. 

Syksyllä kaikki pakolaiset aloittavat kieliopinnot – aikuiset ja lapset 

saavat kahden lukukauden ajan kieltenopetusta, Uudessakaarlepyyssä 

kristillisessä kansanopistossa ja Pietarsaaressa YA:ssa. Lapset 

ovat omissa ryhmissään asuinpaikkakuntiensa kouluissa. Myanmarilaisten 

ryhmässä oli paljon pieniä lapsia, afgaaniperheissä taas 

on enemmän teini-ikäisiä. 

He oppivat kieliä todella hyvin ja toivoisivat saavansa lisää opetusta. 

Seudun ongelmana on iltalukion puute. 

Tänä keväänä saapuu viisikymmentä afgaania – kaksi perhettä joka 

kuntaan lukuun ottamatta Kruunupyytä, joka ei vastaanota pakolaisia 

tällä kertaa. 

-Pietarsaaresta toivomme löytävämme yksityisiä asuntoja, jotta 

voisimme torjua eristymistä. Saapuneiden pakolaisten on tarkoitus 

tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa, joten heidän on hyvä asua 

muiden paikkakuntalaisten keskuudessa, Kronqvist huomauttaa. 

Seudun pakolaisvastaanotto 


Seudun viisi kuntaa Pietarsaari, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy, 

Luoto ja Kruunupyy ovat sitoutuneet vastaanottamaan 50 kiintiöpakolaista 

vuosittain. Syyskuussa 2010 saapuivat ensimmäiset 

kiintiöpakolaiset pitkiin aikoihin – 36 henkilöä Myanmarista eli 

entisestä Burmasta. Samaan aikaan palkattiin pakolaissosiaalityöntekijä 

Ann-Britt Kronqvist, joka on toiminut tammikuusta 2011 alkaen 

koordinaattorina, sekä pakolaisohjaaja Marjukka Pariyar. 

Keväällä 2010 perustettiin kiintiöpakolaisten vastaanottoa valmisteleva 

työryhmä, jonka puheenjohtaja on Gun Kapténs. Työryhmään 

kuuluu edustajia kuntien eri toimialoilta, esimerkiksi päivähoidosta, 

sivistystoimesta ja terveydenhuollosta. Pakolaiskoordinaattori 

toimii sihteerinä, on vastuussa vastaanotosta ja tiedottaa kentän 

ajankohtaisista asioista. 

Apua ja kotouttamista 

Pakolaiset sairastavat paljon enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. 

Suomalaisten terveydentilaa seurataan lapsuudesta saakka, mutta 

esimerkiksi Afganistanissa keskimääräinen elinikä on 45 vuotta, 

mikä kertoo aika paljon, Kronqvist toteaa. 

Sosiaali- ja terveydenhuolto haluaa kehittää pakolaisten hoitoketjuja 

ja toivoo saavansa varoja hankkeeseen, jossa palkataan terveydenhoitaja 

toimimaan erikoissairaanhoitoa tarvitsevien pakolaisten 

koordinaattorina. Lisäksi suunnitteilla on Euroopan pakolaisrahaston 

rahoittama hanke, jolla on kolme painopistettä: saapumisen 

jälkeen järjestettävä tiedotus, kieliohjelma ja kotouttaminen yhdistystoiminnan 

avulla. 

Pakolaiset saavat samat tuet kuin muut suomalaiset, toisin sanoen 

toimeentulotuen, lapsilisän ja asumistuen. 

Saman avun kuin suomalainen perhe saisi vaikeassa tilanteessa, 

Kronqvist huomauttaa ja lisää: 

Kaikki kiintiöpakolaisia vastaanottavat kunnat hyötyvät siitä suuresti. 

Se ei maksa kunnille mitään. Valtio vastaa kaikista kustannuksista 

kolmen vuoden ajan, toisin sanoen toimeentulotuesta, tulkkauskustannuksista 

ja palkkojen ja hallinnollisten kustannusten 

laskennallisista korvauksista. Neljäntenä vuonna maksetaan vain 

laskennalliset korvaukset. 

Seudun mainoslauseena on ”Täällä asuu laatu”, eikä Ann-Britt 

Kronqvist voi olla yhtymättä tuohon lauseeseen. Hän haluaa antaa 

tunnustusta seudulle. 

Olen niin iloinen tämän seudun ihmisistä. Pakolaiset on otettu 

hyvin vastaan ja sekä poliisin että pakolaisten itsensä mukaan Pietarsaaren 

seudulla ei ole rasistista väkivaltaa. Ehkä se johtuu kaksikielisyydestä 

ja yhteyksistä Ruotsiin, maahanmuutto ei ole täällä 

mikään kummallinen asia. Toisena vaikuttavana tekijänä saattavat 

olla vapaakirkot, joiden piiristä moni ystäväperhe tulee, pakolaiskoordinaattori 

kertoo ja lisää: 

Myös kaikki harjoittelijoita ottavat työnantajat ovat kullanarvoisia. 

Yhteiskunta kotouttaa, emme me. Maahanmuuttajat kotoutuvat ollessaan 

tekemisissä täkäläisten ihmisten kanssa. 


Kiintiöpakolainen: henkilö, jolla on YK:n pakolaisjärjestön 

UNHCR:n myöntämä pakolaisasema ja joka asutetaan esimerkiksi 

Suomeen. Kiintiöpakolaisilla on pysyvä oleskelulupa 

saapuessaan Suomeen ja vastaanottavaan kuntaan. Suomalaiset 

viranomaiset ovat valinneet heidät huolellisten haastattelujen 

ja selvitysten perusteella. 

Turvapaikanhakija: henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta 

vieraasta maasta. Suomessa turvapaikkaa haetaan rajaviranomaisilta 

tai lähimmältä poliisiasemalta. Viranomaiset 

lähettävät henkilön vastaanottokeskukseen, jossa hakija asuu 

sillä aikaa, kun viranomaiset käsittelevät hänen turvapaikkahakemuksensa. 

Päätöksen saaminen saattaa kestää kauan. Jos 

päätös on kielteinen, hakijalla on oikeus valittaa. Tuloksena 

saattaa kuitenkin olla valituksen hylkääminen ja maasta karkottaminen. 

Muu maahanmuutto: työvoiman maahanmuutto, perheiden 

yhdistäminen, ulkomaalaiset opiskelijat, Suomen kansalaisen 

kanssa solmittu avioliitto. 

- 23 -

Kuva: Stenmanin albumi 

Valpas ja lempeä Tiibetinspanieli 

on vienyt Päivin sydämen 

Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöpäällikkö Päivi Stenmanin 

kodista löytyy kaksi kaunista Tiibetinspanielia, tipsua. Kodin 

pienet kaunottaret Cindy ja Bella ovat rotunsa erinomaisia edustajia. 

Ne ovat hyväluonteisia, uteliaita, terveitä ja valppaita. 

Tiibetinspanielia käytettiin aikoinaan luostareissa vahtikoirina. 

Mainintoja tuosta virkeästä pitkäkarvaisesta koirasta löytyy jo 

200-luvulta, eli noin 2000 vuoden takaa. 

Ne lepäsivät muureilla ja pitivät silmällä ympäristöään. Jos seudulle 

tuli vieras, tekivät ne välittömästi hälytyksen luostarin 

munkeille ja alhaalla oleville isommille mastiffeille. Tuo valppaus 

on periytynyt näihin päiviin asti. Edelleen ne viihtyvät korkeilla 

paikoilla tai asettuvat ikkunan edustalle, josta voivat pitää silmällä 

reviiriään. 

– Meillä on takapihalla aidattu alue ja siellä ne hakeutuvat aina 

korkeimmille kohdille. Varsinkin talvella ne viihtyvät lumikasojen 

päällä, Päivi kertoo. 

Toinen ikivanha taito on takatassuilla pysyminen. Tarina kertoo, 

että pienten koirien pyhä tehtävä oli rukousmyllyn pyörittäminen 

etutassuilaan. Tämä taito on jäänyt geeniperimään, sillä yhä 

vielä useimmat tiibetinspanielit ovat taitavia takatassuilla seisojia, 

kuten myös hyviä tasapainottelijoita epätasaisella alustalla. 

Päivi Stenmanin mies Per-Ole on perehtynyt Tiibetinspanielin 

historiaan, joka on osoittautunut hyvin mielenkiintoiseksi. Paitsi, 

että koiraa pidettiin luostareissa, oli se muutenkin yleinen temppelikoira 

ja ylhäisön suosiossa. Eurooppaan tuo pieni koira tuli 

1900-luvun alussa, ensin Englantiin. Suomeen koira tuli vuonna 

1964. 

– Tipsun nimi on kiinaksi Onnen tuojaa. Entisaikoina sen uskottiin 

pitävän pahat henget poissa, mies sanoo. 

Päivi ja Per-Ole saivat ensimmäisen Tipsunsa 1990-luvun alussa. 

Päivi kertoo, että Emma oli rakas seurakoira, kaunis ja kiltti. Sen 

kanssa ei käyty näyttelyissä. 

– Cindyn ja Bellan myötä innostuimme näyttelyistä. Ja täytyy 

sanoa, että se on täydellisesti oma ihmeellinen maailmansa, Päivi 

nauraa. 

Palkintoja on kertynyt jo todella suuri määrä. Tällä hetkellä arvokkain 

on 5-vuotiaan Bellan saama muotovalioruusuke. 3-vuotiaalta 

Cindyltä se vielä puuttuu, mutta tuleva kesä saattaa suoda 

sen Cindyllekin. 

Näyttelyissä käyminen on muutakin kuin kilpailua. Siellä tutustuu 

samanhenkisiin ihmisiin. Se on hyvin sosiaalista tekemistä. 

Saa nähdä uusia paikkoja Suomessa ja ulkomailla. Kaikkinensa 

se on tuonut valtavasti uutta sisältöä elämään, pariskunta sanoo. 

Hotelliyöpyminen koiran kanssa ei ole aina itsestäänselvyys. 

On hotelleja, joissa ei siedetä minkäänlaisia eläimiä ja sitten vastapainoksi 

hotelleja, joissa on koiralle jopa oma peti, Päivi nauraa. 

Cindy ja Bella ovat seurakoiria, jotka nauttivat näyttelyistä. Ne 

pitävät siitä, kun saavat olla kehässä ja nauttivat ihastelusta. Pakolla 

niitä ei näyttelyyn viedä. 

Päivi Stenman kertoo, että Tipsu on terve rotu ja ihanteellinen 

kaupunkikoira. Karvaa siitä lähtee kerran tai pari vuodessa, mutta 

ahkera harjaaminen auttaa. 

Ulkoiltaessakin tutustuu aivan uusiin ihmisiin. Kontakteja syntyy 

helpommin kuin ilman koiraa ulkoiltaessa. Harva tulee juttusille, 

jos olet vain yksiksesi lenkillä. Kun on koira mukana, aina 

on joku, joka sanoo muutaman sanan, Päivi sanoo. 


- 24 -

Kuva: Marjo Luokkala 

Den pigga och tillgivna tibetanska 

spanieln har vunnit Päivis hjärta 

Hemma hos Päivi Stenman, som är personalchef på social- och 

hälsovårdsverket, finns två vackra tibetanska spanielhundar. De 

två skönheterna Cindy och Bella är utmärkta representanter för 

sin ras. De är godlynta, nyfikna, friska och vaksamma. 

Tibetansk spaniel, i vardagligt tal tibbe, användes förr som vakthundar 

i kloster. De här pigga, långhåriga hundarna omnämns 

redan på 200-talet, dvs. för ca 2000 år sedan. 

De vilade på murarna och höll ett vakande öga på omgivningen. 

Om en främling närmade sig, larmade de omedelbart klostrets 

munkar och de större mastifferna nere på marken. Den här vaksamheten 

har nedärvts ända till vår tid. Tibbar trivs fortsättningsvis 

på höga ställen eller sätter sig framför fönstret, där de 

kan hålla ett öga på sitt revir. 

Vi har en inhägnad på bakgården och där söker de sig alltid till de 

högsta punkterna. På vintern trivs de i synnerhet på snödrivorna, 

berättar Päivi. 

En annan urgammal konst är att stå på baktassarna. Enligt sägnen 

hade de små hundarna en helig uppgift: att dra bönekvarnen 

med framtassarna. Den här färdigheten har bevarats i arvsmassan, 

för än i dag är de flesta tibetanska spanielar duktiga på att stå 

på baktassarna och på att balansera på ett ojämnt underlag. 

Päivi Stenmans man, Per-Ole, har fördjupat sig i rasens historia, 

som har visat sig vara mycket intressant. Förutom att hundarna 

förekom i kloster, var de också annars vanliga tempelhundar och 

populära bland adeln. Till Europa kom den här lilla hunden i 

början av 1900-talet, först till England. Till Finland kom tibetansk 

spaniel år 1964. 

– Den tibetanska spanielns kinesiska namn betyder lyckobringare. 

Förr i världen trodde man att hunden höll de onda andarna 

borta, säger Per-Ole . 

Makarna Stenman fick sin första tibbe i början av 1990-talet. Päivi 

berättar att Emma var en kär sällskapshund, vacker och snäll. 

Med henne deltog de inte i några utställningar. 

– I och med Cindy och Bella blev vi intresserade av utställningar, 

och jag måste nog säga att det är en helt egen, förunderlig värld, 

skrattar Päivi. 

Hemma hos Stenmans finns redan en stor samling priser. Det 

värdefullaste priset hittills är en championrosett, som femåriga 

Bella har fått. Treåriga Cindy saknar ännu den här utmärkelsen, 

men inkommande sommar har Cindy också möjlighet att få en 

likadan rosett. 

Utställningar är inte bara tävlingar. Man blir bekant med andra 

som har samma intresse. Det är mycket sociala tillställningar. 

Man får se nya platser i Finland och utomlands. Allt som allt har 

det här intresset gett oss väldigt mycket nytt innehåll i livet, säger 

paret. 

Det är ingen självklarhet att man kan övernatta på hotell med en 

hund. 

Det finns hotell där man inte tillåter några som helst djur och 

sedan som motvikt hotell, där hunden t.o.m. får en egen säng, 

skrattar Päivi. 

Cindy och Bella är sällskapshundar som njuter av utställningarna. 

De tycker om att vara i ringen och njuter av att bli beundrade. 

Vi tvingar dem inte till utställningarna. 

Päivi Stenman berättar att tibetansk spaniel är en frisk ras och 

en idealisk stadshund. Den tappar hår en eller ett par gånger om 

året, men flitig borstning hjälper. 

När man går ut med hunden blir man bekant med alldeles nya 

människor. Det är lättare att ta kontakt än när man motionerar 

utan hund. Det är få som kommer fram och pratar om man är ute 

och går för sig själv. När man har hunden med är det alltid någon 

som vill byta några ord, säger Päivi. 


- 25 -

Resursskolan stöder barnet och familjen 

Ibland kan det vara en utmaning för ett barn att anpassa sig till 

en normal skolvardag. En skolelev kan möta sådant som han eller 

hon av en eller annan orsak inte är mogen för. Det här kan ta sig 

många olika uttryck: ilska, gråtmildhet eller en tendens att dra 

sig undan. 

Resursskolan i Jakobstad arbetar för att hjälpa de här barnen och 

är ett stöd både för barnen och deras familjer. Resursskolan är 

tvåspråkig och har sex platser. Personalen utgör ett team som är 

sammansatt av olika yrkesgrupper och som är i skolan alltid då 

eleverna är där. 

Alla har sin egen roll. Specialklasslärare Sari Forslund ansvarar för 

lektionerna, familjearbetare Marjo Sumell håller kontakt med familjen 

och fungerar vid behov som länk till olika instanser som 

familjen behöver kontakt med, specialungdomsledare Sari Honkaniemi 

ansvarar för olika aktiviteter och är med när ett barn återgår 

till sin vanliga skola. Psykiatriska sjukskötaren Sirkka-Liisa Widjeskog 

lyssnar på barnen, fungerar som terapeut och hjälp, t.ex. om 

det handlar om ett barn som återvänder från sjukhusskola eller 

eventuellt är på väg dit. Rektor Liisa Svart håller i tyglarna. 

Det är inte meningen att resursskolan ska vara en skola där ett 

barn klarar av hela sin läroplikt. Resursskolan är en möjlighet 

bland olika stödformer och den har visat sig fungera. 

– Här behandlas varje barn som en individ och åt varje barn 

skräddarsys en skoldag som är lämplig för just honom eller henne. 

Lektionerna kan vara 15 minuter eller 45 minuter beroende 

på barnet. I allmänhet hålls lektionerna 8– 13, och efter det har vi 

sedan annan verksamhet, berättar Sari Forslund. 

I resursskolan finns ett klassrum som är avsett endast för studier. 

Dessutom finns det ett rum där man kan lugna ner sig, barnen har 

gett rummet det poetiska namnet Svanen. Svanen är ett litet, tomt 

rum, där det bara finns en boxningssäck, för att barnen ska få utlopp 

för de värsta aggressionerna. Hålan är en plats dit man kan gå 

för att studera eller pyssla, om man vill ha en lugnare studiemiljö. 

I resursskolan följer man barnens egna läroböcker och försöker 

iaktta läroplanen, så att barnen inte halkar efter sina klasskamrater. 

Sirkka-Liisa Widjeskog påpekar att i resursskolan försöker man 

stöda barnens självförtroende och underlätta vägen tillbaka till 

den normala skolan. 

Marjo Sumell säger att resursskolan har möjlighet att stöda familjen. 

– Utmaningarna i den egna skolan har redan länge varit för stora. 

För de flesta är det en stor lättnad att få komma hit. Familjen 

kan lugna ner sig och hämta andan och barnen vet att här är de 

garanterat i goda händer, säger hon. 

Eleverna tillbringar olika långa perioder i resursskolan. För en 

del kan det vara tillräckligt med fyra veckor, medan andra behöver 

några månader. Barnen återvänder aldrig till sin egen skola 

utan uppföljning. 

– Återgången till den egna skolan får ta den tid som barnet behöver. 

I allmänhet gör vi så, att jag först följer med barnet till skolan 

en timme eller ett par och småningom ökar vi antalet timmar. 

När barnet är redo att fungera på egen hand i sin vanliga skola, 

får barnet vara där först en dag och småningom helt och hållet, 

berättar Sari Honkaniemi. 

Återanpassningen till den egna skolan är mycket individuell. 

– Dagens skolelever är vana vid olika specialarrangemang. Ingen 

tycker det är konstigt när barn berättar att de har gått i terapi eller 

har varit några timmar i resursskolan. Det här är alldeles naturligt, 

berättar Liisa Svart. 

Resursskolan började som ett experiment år 2010. För närvarande 

fungerar den ett år i taget. 

Text: Marjo Luokkala 

Foto: Pirjo Saloen 

- 26 -

Resurssikoulu tukee lasta ja 

perhettä 

Lapselle sopeutuminen normaaliin kouluarkeen voi joskus olla 

haasteellista. Koululainen voi kohdata sellaisia asioita, joihin 

hän ei syystä tai toisesta ole valmis. Tämä voi purkautua monin 

eri tavoin: raivona, itkuisuutena tai vaikkapa syrjäänhakeutumisena. 

Pietarsaaressa toimiva Resurssikoulu tekee työtä näiden lasten 

auttamiseksi ja on lapsen sekä perheen tukena. Kuusipaikkaisen 

ja kaksikielisen resurssikoulun henkilöstössä on eri ammattiryhmistä 

koostuva tiimi, joka on paikalla aina silloin kun koululaisetkin. 

Kaikilla on oma roolinsa. Erityisluokan opettaja Sari Forslund 

vastaa oppitunneista, perhetyöntekijä Marjo Sumell pitää yhteyttä 

perheeseen ja toimii tarvittaessa linkkinä erilaisiin perheen 

tarvitsemiin tahoihin, erityisnuoriso-ohjaaja Sari Honkaniemi 

vastaa toiminnallisuudesta ja on lapsen mukana hänen siirtyessään 

takaisin normaalikouluun. Psykiatrinen sairaanhoitaja 

Sirkka-Liisa Widjeskog on kuuntelija, terapeutti ja apuna, jos 

kyseessä on esimerkiksi sairaalakoulusta palaava tai sinne mahdollisesti 

menevä lapsi. Ohjakset ovat rehtorilla Liisa Svartilla. 

Resurssikoulun tarkoitus ei ole olla koulu, jossa lapsi opiskelee 

koko oppivelvollisuutensa ajan. Se on yksi mahdollisuus eri tukimuotojen 

joukossa ja se on havaittu toimivaksi. 

– Jokainen lapsi otetaan täällä yksilönä ja jokaiselle räätälöidään 

hänelle sopiva koulupäivä. Tunnit voivat olla 15 minuuttia tai 45 

minuuttia riippuen lapsesta. Yleensä tunnit ovat klo 8-13 välillä 

ja sen jälkeen on sitten muuta toimintaa, kertoo Sari Forslund. 

Resurssikoulussa on luokkahuone, joka on tarkoitettu vain opiskelua 

varten. Lisäksi löytyy rauhoittumishuone, jonka lapset ovat 

nimenneet kauniisti Joutseneksi. Joutsen on pieni autio huone, 

josta löytyy vain nyrkkeilysäkki suurimpien aggressioiden purkamista 

varten. Kolo on paikka, 

johon voi mennä opiskelemaan 

tai askartelemaan, jos 

haluaa rauhallisemman opiskeluympäristön. 

Resurssikoulussa opiskellaan 

lapsen omien oppikirjojen 

mukaisesti ja pyritään seuraamaan 

opetussuunnitelmaa, 

jotta lapsi ei jäisi muista 

jälkeen. 

Sirkka-Liisa Widjeskog huomauttaa 

että resurssikoulussa 

pyritään tukemaan 

jokaisen lapsen itsetuntoa 

ja tekemään polku takaisin 

normaalikouluun mahdollisimman 

helpoiksi. 

Marjo Sumell sanoo, että 

resurssikoululla on mahdollisuus 

tukea perhettä. 

– Omassa koulussa haasteita 

on voinut olla jo pitkään. 

Useimmille tänne pääseminen 

on suuri helpotus. Perhe 

voi rauhoittua ja vetää henkeä 

ja lapsi tietää, että täällä 

hän on takuuvarmasti hyvissä 

käsissä, hän sanoo. 

Resurssikoulussa opiskellaan 

eripituisissa jaksoissa. Jollekin 

voi riittää neljän viikon 

jakso, toinen vaatii muutaman 

kuukauden jakson. Lapsi 

ei koskaan palaa takaisin 

omaan kouluunsa ilman jatkoseurantaa. 

– Siirtyminen takaisin 

omaan kouluun kestää sen ajan, minkä lapsi milloinkin vaatii. 

Yleensä toimimme niin, että menen lapsen kanssa ensin tunniksi 

tai pariksi hänen omaan kouluun ja vähitellen tunteja lisätään. 

Kun lapsi on valmis toimimaan omassa koulussaan yksin, hän 

saa jäädä sinne ensin päiväksi ja vähitellen kokonaan, kertoo Sari 

Honkaniemi. 

Sopeutuminen takaisin omaan kouluun on hyvin yksilöllistä. 

– Nykypäivän koululaiset ovat tottuneet erilaisiin erityisjärjestelyihin. 

Kukaan ei kummastele, kun lapsi kertoo käyneensä terapiassa 

tai hän on ollut muutaman tunnin resurssikoulussa. Suhtautuminen 

on hyvin luonnollista, Liisa Svart kertoo. 

Resurssikoulu alkoi kokeiluna vuonna 2010. Tällä hetkellä se toimii 

aina vuoden kerrallaan. 

Teksti: Marjo Luokkala 

Kuvat: Pirjo Salonen 

- 27 -

Vandring längs Utterleden i 

Lappfors 

Deltagarantalet slår gång på gång nytt rekord, när ivriga vandrare 

bekantar sig med olika vandringsleder under ledning av Mattias 

Kanckos. Den här gången var vi över 70 personer på vårvandringen 

som gick längs en 10 km runda i Lappfors! Vädret gynnade 

deltagarna och alla väntar nu ivrigt på höstvandringen. Då 

(20.9) är det meningen att vi ska gå en ny 10 km runda och utforska 

ett annat avsnitt av Utterleden. Utterleden kommer när 

den är färdig att vara 50 km lång, så det finns nya avsnitt att vandra 

också i fortsättningen! 

Tiina Höylä-Männistö, 

personalföreningens sekreterare 

Vaeltelua Saukonkierroksella 

Lappforsissa 

Ennätykset osanottajamäärissä ropisee kerta kerran jälkeen, kun 

innokkaat vaeltajat tutustuvat vaellusreitteihin Mattias Kanckoksen 

johdolla. Tämän kevään vaelluksella kiersimme 10 km:n reitin 

Lappforsissa yli 70 hengen voimin! Ilma suosi osallistujia ja 

kaikki odottavat innolla syksyn vaellusta. Tuolloin (20.9.) tarkoituksen 

on kiertää uusi 10 km:n reitti samaisella Saukonkierroksella. 

Saukonkierros tulee valmistuttuaan olemaan 50 km pitkä, 

joten taivallettavaa riittää vielä jatkossakin! 

Tiina Höylä-Männistö, 

henkilöstöyhdistyksen sihteeri 

HENKILÖSTÖYHDISTYKSEN TOIMINTAA 

KESÄN JA SYKSYN TAPAHTUMIA 

Henkilöstöyhdistyksen vuosi on täynnä eri tapahtumia. Poimi 

alla olevasta listasta itsellesi mieluiset ja laita ylös kalenteriisi. 

Tarkemmat tiedot tapahtumista saat työpaikallesi sähköpostitse. 

* Matka Tampereen asuntomessuille 24.7.2012 

*Kesämatka Valamon luostariin 10.-12.8.2012 

* Kesäjuhla/VPK:n kenttä 15.8.2012 

* Syysvaellusilta 20.9.2012 

* Ikea/Haaparanta & Tornio 27.10.2012 

* Ikea/Haaparanta & Tornio 21.11.2012 

* Tampereen matka 8.-9.12.2012 

Seuraa ilmoittelua tapahtumista ja osallistu toimintaan! Huomioi, 

että olemme aktiivisia myös kesällä! 

Muista myös vierailla henkilöstöyhdistyksen kuntolaatikoilla! 

PERSONALFÖRENINGENS VERKSAMHET 

SOMMARENS OCH HÖSTENS AKTIVITETER 

Personalföreningen har en massa olika aktiviteter under året. 

Välj det som intresserar dig i nedanstående lista och skriv in i din 

kalender. Noggrannare information om aktiviteterna får du via 

e-post direkt till din arbetsplats. 

*Resa till bostadsmässan i Tammerfors 24.7.2012 

*Sommarresa till Valamo kloster 10-12.8.2012 

*Sommarfest/FBK:s plan 15.8.2012 

*Höstvandringskväll 20.9.2012 

*Ikea/Haparanda & Torneå 27.10.2012 

*Ikea/Haparanda & Torneå 21.11.2012 

*Tammerforsresa 8-9.12.2012 

Följ med annonseringen om aktiviteterna och kom med i 

verksamheten! Observera att vi är aktiva under sommaren också! 

Kom också ihåg att besöka personalföreningens motionslådor! 

- 28 -

Luleå 

Fredag eftermiddag 27.4 åkte 38 resenärer med Svanbäcksbuss 

från ett regnigt Nykarleby/Jakobstad med siktet inställt på Luleå i 

norra Sverige. Vi skulle nämligen lördagen 28.4 besöka Arcushallens 

stora fyndmarknad (loppis). 

Vi övernattade på Scandic hotell i Luleå och efter en god natts 

sömn och stadig frukost körde chauffören Kalle Lasén oss in till 

Arcus idrottshall. Vi fick stå i kö med hundratals andra, innan 

arrangörerna öppnade portarna kl. 10.00. Väl inne i hallen var 

det full trängsel med hugade försäljare och köpare. Man kunde 

fynda vad som helst, såsom porslin, leksaker, kläder, möbler osv. 

Kl. 14.00 kunde de som ville åka in med bussen till Luleå centrum 

för att shoppa eller bara strosa omkring i det vackra och 

varma vårvädret. Kl. 16.00 hämtade bussen resten av resenärerna 

från loppiset och resan hemåt kunde starta. En intressant och 

upplevelserik resa kunde de flesta intyga att det varit och skulle 

gärna delta flera gånger. 

Lite fakta om fyndmarknaden: Loppiset började i liten skala hösten 

1992, och har sedan dess bara vuxit sig större. Försäljarna 

kan numera räknas upp till ca 350 st och besökarna 3000-4000 st. 

Fyndmarknaden pågår endast 2 ggr/år - sista lördagen i April och 

Oktober kl. 10-17.00. Inträdet kostar 40 kr. 

Mer info finns på: www.arcusfyndmarknad.se 

Christina Löfgren / personalföreningen 

Perjantai-iltapäivänä 27.4. lähti sateisesta Uudestakaarlepyystä/ 

Pietarsaaresta matkaan Svanbäckin bussilla 38 henkilöä määränpäänään 

Pohjois-Ruotsin Luulaja. Olimme nimittäin menossa 

Arcus-hallin suureen kirpputoritapahtumaan lauantaina. 

Yövyimme Luulajan Scandic-hotellissa ja hyvien yöunien ja tukevan 

aamiaisen jälkeen kuljettajamme Kalle Lasén vei meidät 

urheiluhalli Arcukseen. Saimme jonottaa satojen muiden kanssa 

siihen saakka, kunnes järjestäjät avasivat portit klo 10.00. Sisällä 

hallissa tungeksivat innokkaat myyjät ja ostajat. Kirppikseltä 

saattoi löytää mitä vain, esimerkiksi posliinia, leluja, vaatteita, 

huonekaluja ym. Klo 14.00 halukkailla oli mahdollisuus lähteä 

bussilla Luulajan keskustaan ostoksille tai vain kuljeskelemaan 

kauniissa ja lämpimässä kevätsäässä. Klo 16.00 bussi haki loput 

matkalaisista kirppikseltä ja kotimatka saattoi alkaa. Useimmat 

vakuuttivat matkan olleen mielenkiintoinen ja elämyksellinen ja 

he totesivat osallistuvansa samanlaiselle matkalle mielellään uudemman 

kerran. 

Hieman tietoja kirppiksestä: Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin 

pienimuotoisena syksyllä 1992 ja siitä lähtien se on laajentunut 

jatkuvasti. Myyjiä on nykyään n. 350 ja kävijöitä 3000–4000. 

Kirppis järjestetään vain kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja lokakuun 

viimeisenä lauantaina klo 10.00 – 17.00. Pääsymaksu on 

40 kruunua. 

Lisätietoja osoitteesta www.arcusfyndmarknad.se 

Christina Löfgren / henkilöstöyhdistys 

- 29 -

Månadens bild 

Fotoklubben Malms medlemmar har under tiden september 

2011 – april 2012 visat följande bilder som månadens bild i social- 

och hälsovårdsverkets portal. 

Kuukauden kuva 

Valokuvakerho Malmin jäsenet ovat esitelleet kuviaan sosiaalija 

terveysviraston portaalissa syyskuu 2011 - huhtikuu 2012. 

Februari 2012: Hans Jungar – Sommaridyll 

Mars 2012: Ann-Maj Wenelius - Höstdykning 

- 30 -

April 2012: Gunnevi Överfors – Bådan 

September - oktober 2011: Ann-Mari Hjulfors-Nygård – Höst i stan 

- 31 -

Onko osoite oikea? 

Kaupungin entisten työntekijöiden 

(eläkeläisten) osoitteita varten ei ole 

automaattista seurantaa. Toivomme että 

ilmoitatte, mikäli Staden-Kaupunki – 

lehtenne lähetetään väärään osoitteeseen. 

Korjatkaa virhe soittamalla numeroon 

786 3285 (Rita Forsbacka). 

Är adressen rätt? 

Vi har ingen automatisk uppföljning på 

stadens tidigare anställdas (pensionärer) 

adresser. Därför önskar vi att ni meddelar 

ifall vi skickar Staden-Kaupunki till fel 

adress. Korrigera felaktigheten genom att 

ringa 786 3285 (Rita Forsbacka). 

- 32 -

7412 Henkilöstölehti 2012-1.indd - Jakobstad

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?