10.02.2014 Views

Verkkopalvelut käyttöön - Poliisi

Verkkopalvelut käyttöön - Poliisi

Verkkopalvelut käyttöön - Poliisi

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

<strong>Verkkopalvelut</strong> <strong>käyttöön</strong><br />

Veturi-projektin kokemuksia viranomaisten<br />

verkkopalveluista Itä-Suomessa<br />

Sisäasiainministeriön julkaisusarja 5/2000<br />

ISBN 951-734-367-1


1. LÄHTÖKOHDAT............................................................................................ 1<br />

1.1. Projektin tehtävät ja tavoitteet ....................................................................................... 1<br />

1.2. Projektin organisaatio ja resurssit ................................................................................ 1<br />

2. VERKKOPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN ERI VIRANOMAISISSA............ 4<br />

2.1. Lainsäädäntö ja sähköinen henkilökortti lisäävät mahdollisuuksia.......................... 4<br />

2.2. Sähköisen asioinnin strategiat valmisteilla.................................................................. 5<br />

2.3. Kela ................................................................................................................................... 5<br />

2.4. Työhallinto ....................................................................................................................... 6<br />

2.5. Verohallinto...................................................................................................................... 7<br />

2.6. Muut viranomaiset........................................................................................................... 8<br />

2.7. Yhteinen verkkolomakepalvelu...................................................................................... 9<br />

3. SEUDULLISET KOKEILUT ITÄ-SUOMESSA............................................. 11<br />

3.1. Kokeilujen käynnistäminen.......................................................................................... 11<br />

3.2. Pielisen - Karjala............................................................................................................ 11<br />

3.2.1. Seutukokeiluun osallistujat kehittivät uusia verkkopalveluja................................ 11<br />

3.2.2. Henkilökunnan ja asiakkaiden verkkopalveluvalmiuksien tukeminen.................. 12<br />

3.2.3. Poikkihallinnollisen yhteistyön tulokset ................................................................ 14<br />

3.3. Joensuun seutu.............................................................................................................15<br />

3.3.1. Poikkihallinnollisen yhteistyön käynnistäminen ................................................... 15<br />

3.3.2. Uudet verkkopalvelut............................................................................................ 15<br />

3.3.3. Henkilökunnan valmiuksien lisääminen ............................................................... 16<br />

3.3.4. Asiakkaiden kannustaminen verkkopalveluiden <strong>käyttöön</strong>.................................... 16<br />

3.4. Pieksämäen seutu ......................................................................................................... 17<br />

3.4.1. Kokeilun tausta ja tavoitteet ................................................................................. 17<br />

3.4.2. Toimenpiteet ja kokemukset ................................................................................ 17<br />

3.4.3. Jatkosuunnitelmat ................................................................................................ 18<br />

3.5. Kuopion seutu ............................................................................................................... 19<br />

3.5.1. SeutuVeturin tavoitteet......................................................................................... 19<br />

3.5.2. Tapahtumia ja toimenpiteitä................................................................................. 20<br />

3.5.3. Evääksi matkalle muutosten keskellä .................................................................. 22<br />

3.6. Mikkelin kokeilu............................................................................................................. 22<br />

3.6.1. Kokeilun tausta ja tavoite ..................................................................................... 22<br />

3.6.2. Toiminta ............................................................................................................... 23<br />

3.6.3. Yhteistyö yrittäjien ja viranomaisten kesken ........................................................ 23<br />

3.6.4. Tulosten hyödyntäminen...................................................................................... 24<br />

3.7. Ylä-Savon Kokeilu ......................................................................................................... 25<br />

3.7.1. Kokeilun tavoitteet................................................................................................ 25<br />

3.7.2. Toimenpiteet ja tulokset ....................................................................................... 25<br />

3.7.3. Evästystä jatkoon ................................................................................................. 26<br />

3.8. Havaintoja ja johtopäätöksiä kokeiluista .................................................................... 27


4. ASIAKKAAN NÄKÖKULMA VERKKOPALVELUIHIN ............................... 28<br />

4.1. Odotukset....................................................................................................................... 28<br />

4.2. Verkkopalveluiden saatavuus...................................................................................... 30<br />

4.3. <strong>Verkkopalvelut</strong> asiakkaille tutuiksi.............................................................................. 31<br />

5. PALVELUNTARJOAJIEN NÄKÖKULMA VERKKOPALVELUIHIN........... 33<br />

5.1. Huomioita sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittämisen tilanteesta .................. 33<br />

5.2. Sähköisen asioinnin edellyttämä infrastruktuuri....................................................... 34<br />

5.3. Työ- ja toimintatavat muuttuvat................................................................................... 35<br />

5.4. Henkilökunnan koulutusta tarvitaan ........................................................................... 36<br />

5.5. Sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittäminen tästä eteenpäin ............................ 38<br />

6. ASTINLAUDAT JA KOMPASTUSKIVET - YHTEENVETO TULOKSISTA. 39<br />

6.1. Verkkopalveluiden määrittely....................................................................................... 39<br />

6.2. Työ- ja toimintatapojen uudistaminen ........................................................................ 40<br />

6.3. Yhteinen tekninen toteuttamistapa ............................................................................. 41<br />

6.4. Kokeilut Itä-Suomessa.................................................................................................. 41<br />

6.5. Ohjeistus verkkopalveluiden toteuttamisesta............................................................ 42<br />

6.6. Paikallisten toimijoiden ehdotukset ja aloitteet ......................................................... 42<br />

7. SUOSITUKSET JULKISHALLINNON PALVELUTOIMINNAN JA<br />

VERKKOPALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI ................................................. 43<br />

7.1. Kehittämisen vaiheistaminen....................................................................................... 43<br />

7.2. Seudulliset portaalit kuntoon....................................................................................... 43<br />

7.3. Yhteispalvelusta verkkoyhteispalveluun.................................................................... 44<br />

7.4. Verkkolomakepalvelu kaikkien viranomaisten <strong>käyttöön</strong>........................................... 44<br />

7.5. Seutukuntayhteistyö käynnistettävä........................................................................... 45<br />

7.6. Asiakasmikrot toimipisteisiin ...................................................................................... 45<br />

7.7. Henkilökunnan koulutus hoidettava ........................................................................... 46<br />

7.8. Ohjausta uudistettava................................................................................................... 46<br />

LIITTEET.......................................................................................................... 47<br />

Liite 1. Seuturyhmien kokoonpano................................................................................. 47<br />

Liite 2. Projektin seminaarit ja koulutustilaisuudet ......................................................... 49<br />

Liite 3. Verkkopalvelujen tukiprojektin VETURIn asettamispäätös ................................ 51


SISÄASIAINMINISTERIÖ<br />

Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri)<br />

Verkkopalveluiden tukiprojekti VETURI<br />

Projektipäällikkö Pirjo Myyry<br />

Puheenjohtaja neuvotteleva virkamies Eino Hosia<br />

KUVAILULEHTI<br />

Julkaisun päivämäärä<br />

23.5.2000<br />

Julkaisun laji<br />

Loppuraportti<br />

Toimeksiantaja<br />

Sisäasiainministeriö<br />

Toimielimen asettamispäivä<br />

19.5.1998<br />

Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä)<br />

VERKKOPALVELUT KÄYTTÖÖN - VETURI-projektin kokemuksia viranomaisten verkkopalveluista Itä-<br />

Suomessa<br />

Julkaisun osat<br />

Tiivistelmä<br />

Alue- ja paikallishallinnon verkkopalveluiden tukiprojekti VETURI asetettiin tukemaan ja edistämään Kelan,<br />

työhallinnon, verohallinnon, kihlakunnanvirastojen ja kuntien verkkopalveluiden kehittämistä ja käytön<br />

kokeilua. Projektin tehtävänä oli osaltaan edistää valtioneuvosten 5.2.1998 antaman sähköistä asiointi<br />

koskevan periaatepäätöksen toimeenpanoa. Periaatepäätöksessä todetaan, että valtion virastojen ja laitosten<br />

on vietävä tiedot keskeisistä kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille suunnatuista palveluistaan ja keskeiset<br />

lomakkeet verkkoon ja mahdollistettava asioiden vireillepano verkon kautta vuoteen 2001 mennessä. Projektin<br />

työ jakaantui keskushallintotasolla verkkopalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen liittyviin tehtäviin ja Itä-<br />

Suomen läänin alueella käynnistettäviin alue- ja paikallishallinnon kokeiluihin. Pääpaino oli kuitenkin<br />

aluekokeiluissa.<br />

Projektin aikana vahvistettiin erityisesti mukana olevien paikallis- ja aluetason viranomaisten yhteistyötä<br />

verkkopalveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. Verkkoon tuotiin lisää anonyymipalveluita kuten erilaisia<br />

laskentaohjelmia. Verkkolomakkeita tarjotiin yhteisellä standardilla kansalaisen verkkolomakepalvelusta<br />

(http://lomake.vn.fi). Tunnistusta vaativien palvelujen suunnittelu ja toteuttaminen on käynnistynyt.<br />

Viranomaiset ovat laatimassa kokonaisvaltaisia sähköisen asioinnin strategioitaan.<br />

Itä-Suomen läänin alueella kerättiin kokemuksia kuudessa seudullisessa, poikkihallinnollisesta kokeilussa<br />

julkishallinnon verkkopalveluiden <strong>käyttöön</strong>ottamiseen liittyvistä haasteista ja tarpeista. Henkilökunnan<br />

verkkopalveluvalmiuksia kartoittiin kyselyn avulla. Asiakaskyselyllä kerättiin tietoa julkishallinnon<br />

verkkopalveluiden tunnettavuudesta, käytöstä ja käytön esteistä. Kokeilujen aikana koulutettiin henkilökuntaa<br />

ja luotiin asiakkaille mahdollisuuksia käyttää verkkopalveluja. Seutukokeilujen kokemusten perusteella tässä<br />

loppuraportissa annetaan suosituksia verkkopalveluiden <strong>käyttöön</strong> valmistautumisesta ja julkishallinnon<br />

palveluiden kehittämisestä. Suositukset koskevat kehittämistyön vaiheistusta, seudullisia portaaleja,<br />

yhteispalvelua, lomakkeiden <strong>käyttöön</strong>ottoa, seudullisen yhteistyön käynnistämistä, asiakasmikroja,<br />

henkilökunnan koulutusta ja ohjauksen uudistamista.<br />

Projekti on ollut oppimis- ja kehittämisprojekti, jossa sähköiseen asiointiin liittyvää tietoa on kerätty ja vaihdettu<br />

laajasti eri viranomaisten kesken. Pioneerluonteensa vuoksi projekti on ollut asennemuokkaaja ja edistänyt<br />

myönteistä suhtautumista muutokseen levittämällä tietoa ja kokemuksia verkkopalveluiden mahdollisuuksista.<br />

Avainsanat (asiasanat)<br />

verkkopalvelu, sähköinen asiointi, julkiset palvelut, internet<br />

Muut tiedot<br />

Sarjan nimi ja numero<br />

Sisäasiainministeriön julkaisusarja 5/2000<br />

Kokonaissivumäärä<br />

55<br />

Jakaja<br />

Kieli<br />

suomi<br />

ISSN<br />

1236-2840<br />

Hinta<br />

maksuton<br />

Kustantaja<br />

ISBN<br />

951-734-367-1<br />

Luottamuksellisuus


1<br />

1. LÄHTÖKOHDAT<br />

1.1. Projektin tehtävät ja tavoitteet<br />

Sisäasiainministeriö asetti paikallis- ja aluehallinnon verkkopalveluiden tukiprojektin<br />

VETURIn 19.5.1998. Projektin tehtävänä oli toteuttaa valtioneuvoston<br />

5.2.1998 hyväksymän periaatepäätöksen kohtaa, jossa ministeriöt ja laitokset<br />

velvoitetaan huolehtimaan siitä, että tiedot keskeisistä palveluista ja<br />

niissä tarvittavista lomakkeista ovat saatavina myös verkoissa ja merkittävä<br />

osa hakemuksista tai anomuksista voidaan saattaa verkkojen kautta vireille<br />

vuoteen 2001 mennessä.<br />

VETURIssa keskityttiin Kelan, työhallinnon ja verohallinnon verkkopalveluiden<br />

kehittämiseen ja kokeiluun, koska nämä viranomaiset tuottavat kansalaisille<br />

keskeisiä palveluja. Projektiin kuuluvissa seudullisissa kokeiluissa olivat mukana<br />

myös kunnat ja kihlakunnat, joiden palvelut usein liittyvät asiakkaan tarvitsemaan<br />

palvelukokonaisuuteen.<br />

Projektin tehtävänä oli määritellä ja yksilöidä projektissa toteutettavat verkoissa<br />

annettavat palvelut ja tukea näihin liittyvien työ- ja toimintatapojen uudistamista.<br />

Verkkopalveluiden yhteinen tekninen toteuttamistapa, johon liittyy<br />

lomakkeiden tuottaminen, jakelu ja ylläpito sekä asioiden kirjaus ja arkistointi<br />

tuli suunnitella.<br />

Itä-Suomen läänin alueella piti käynnistää verkkopalveluiden kokeilu ja seurata<br />

palveluiden käyttöä ja hyötyjä. Projektin kuului edistää ja koota paikallisten<br />

ja alueellisten toimijoiden ja kansalaisten ehdotuksia ja aloitteita asiointipalvelujen<br />

järjestämisestä. Projektin tuli laatia alustava ehdotus ja ohjeistus<br />

kokeiltujen verkkopalveluiden toteuttamisesta alueellisesti kattavammin.<br />

Projektin tärkeimpiä tehtäviä oli verkkopalveluihin liittyvien asioiden tunnetuksi<br />

tekeminen. VETURI oli julkishallinnon yhteinen pioneeriprojekti, joka kannusti<br />

viranomaisia selvittämään valtioneuvoston periaatepäätöksen merkitystä ja<br />

toteuttamistapoja. Sähköisen asioinnin kehittäminen oli kaikille uusi alue, jossa<br />

asioista tiedottaminen ja kokemusten vaihto oli erityisen tärkeää kehittämistyön<br />

aloittamisessa ja edistämisessä.<br />

1.2. Projektin organisaatio ja resurssit<br />

Projektille asetettiin ohjausryhmä, joka nimesi projektiryhmän ja teknisen ryhmän.<br />

Aiemmin aloittanut verkkolomakeryhmä liitettiin myös osaksi VETURIn<br />

organisaatiota. Ohjausryhmä johti ja valvoi projektin toimintaa. Ohjausryhmään<br />

kuuluivat seuraavat henkilöt:<br />

Neuvotteleva virkamies Eino Hosia, sisäasiainministeriö, puheenjohtaja<br />

Maaherra Pirjo Ala-Kapee, Itä-Suomen lääninhallitus<br />

Atk-päällikkö Veikko Hytönen, Kela (Kansaneläkelaitos)<br />

Tietohuoltopäällikkö Leena Meisalo, Suomen Kuntaliitto<br />

Erikoissuunnittelija Kari Rintanen, työministeriö<br />

Projektipäällikkö Pirkko Romakkaniemi, valtiovarainministeriö<br />

Erityisasiantuntija Ari Saapunki, väestörekisterikeskus<br />

Johtaja Heikki Viherkenttä, verohallitus<br />

Projektipäällikkö Pirjo Myyry, sisäasiainministeriö/Itä-Suomen lääninhallitus


Projektiryhmä vastasi Itä-Suomen läänissä toteutettavista verkkopalveluiden<br />

kokeiluista ja seurannasta. Projektiryhmässä oli edustaja kustakin kuudesta<br />

seudullisesta kokeiluryhmästä:<br />

Projektipäällikkö Pirjo Myyry, puheenjohtaja<br />

Vs.tietohallintopäällikkö Kari Alvila, Joensuun kaupunki<br />

Atk-päällikkö Pia Haikonen, Savo-Karjalan verovirasto<br />

Paikallisjohtaja Sari Hänninen, Kela Pieksämäen vakuutuspiiri<br />

Suunnittelija Reima Kaipainen, Etelä-Savon TE-keskus (31.3.99 saakka)<br />

Vakuutussihteeri Heikki Kakkonen, Kela Mikkelin vakuutuspiiri (1.4.99 lukien)<br />

Kaupunginsihteeri Esko Lehto. Lieksan kaupunki (1.4.99 lukien)<br />

Sivistystoimenjohtaja Seppo Lyyra, Iisalmen kaupunki<br />

Kihlakunnannimismies Ville-Pentti Tuominen, Lieksan kihlakunnanvirasto<br />

Varapuheenjohtaja Kauko Vaari, Suomen kuluttajaliitto ry<br />

Verkkolomaketyöryhmä vastasi kansalaisen verkkolomakepalvelun kehittämisestä.<br />

Ryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt:<br />

Apulaisjohtaja Pentti Lukkarinen, verohallitus, puheenjohtaja<br />

Suunnittelija Leni Haavisto, sisäasiainministeriö<br />

Ylitarkastaja Jarmo Iiskola, työministeriö<br />

Kehittämispäällikkö Erkki Karimaa, Suomen Kuntaliitto<br />

Informaatikko Sari Pajula, sisäasiainministeriö<br />

Projektipäällikkö Pirkko Romakkaniemi, valtiovarainministeriö<br />

Tekninen ryhmä selvitti verkkopalveluiden tekniseen toteuttamiseen liittyviä<br />

kysymyksiä.<br />

Ryhmä toimi ajalla 1.10.98 -31.5.99.<br />

Apulaisjohtaja Kalevi Heiliö, verohallitus, puheenjohtaja<br />

Tietohallintopäällikkö Heikki Haukirauma, työministeriö<br />

Erityisasiantuntija Juhani Huhanantti, verohallitus<br />

Atk-järjestelmäpäällikkö Esko Karjala, Kela<br />

Atk-pääsuunnittelija Sinikka Lahtinen, Kela<br />

Projektipäällikkö Pirjo Myyry, sisäasiainministeriö/Itä-Suomen lääninhallitus<br />

Seudullisia kokeiluja ohjattiin seuturyhmissä, joissa oli edustajat kokeiluun<br />

osallistuvista paikallishallinnon yksiköistä. (liite1, ryhmien kokoonpano)<br />

Projektipäällikkö osallistui seuraavien projektien ja hankkeiden työhön:<br />

Verkottuva alue- ja paikallishallinto (VEPA), sisäasiainministeriön asettama<br />

Verkkoasioinnin pelisääntöprojekti (VAPSU), sisäasiainministeriön asettama<br />

Palveluluokittelu -hanke (PALU), Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan<br />

JUHTAn asettama<br />

Sähköisen asioinnin koordinointiryhmä, Kelan asettama<br />

Lääninhallitusten sähköisten palvelujen kehittäminen, sisäasiainministeriöntyöryhmä<br />

2


3<br />

Ohjausryhmä<br />

pj. Eino Hosia<br />

Tekninen Ryhmä<br />

Kalevi Heiliö<br />

Projektiryhmä<br />

Pirjo Myyry<br />

Lomakeryhmä<br />

Pentti Lukkarinen<br />

Ylä-Savo<br />

Seppo Lyyra<br />

Kuopion seutu<br />

Pia Haikonen<br />

Pielisen Karjala<br />

Esko Lehto<br />

Joensuun seutu<br />

Kari Alvila<br />

Pieksämäki<br />

Sari Hänninen<br />

Mikkeli<br />

Heikki Kakkonen<br />

Kuva 1. Projektin organisaatio<br />

Projekti on ollut yhteistyössä lukuisten sähköiseen asiointiin liittyvien hankkeiden<br />

kanssa. Satakunnan makropilotin ja elämiseen alkuun -projektin kanssa<br />

on solmittu yhteistyösopimus. Seutukokeilujen puitteissa on tehty lisäksi tiivistä<br />

yhteistyötä Järvi-Suomen oppivat organisaatiot, Oppiva Ylä-Karjala ja<br />

Lieksan etätyö -projektien kanssa. Muiden projektien kanssa yhteistyö on ollut<br />

lähinnä tiedottamista ja kokemusten jakamista.<br />

Sisäasiainministeriö rahoitti projektia yhteensä lähes 800 000 mk:lla ja Itä-<br />

Suomen lääninhallitus 100.000 mk:lla. Projektiin osallistuvat viranomaiset<br />

maksoivat itse omat matka- ja muut vastaavat kulunsa. Kukin viranomainen<br />

on vastannut omien verkkopalveluiden kehittämisestä, tuottamisesta ja ylläpidosta<br />

aiheutuvista kustannuksista. Selvitykset ja konsultointipalkkio yhteensä<br />

180 000 mk maksettiin Kelan, Verohallituksen ja työministeriön yhteisrahoituksella.<br />

Verkkolomakepalvelun kehittämiseen käytettiin viranomaisilta kerättyä<br />

palveluun liittymismaksua yhteensä 80 000 mk. Projektin välittömät kustannukset<br />

olivat yhteensä 1080 000 mk. Kustannuksiin ei ole sisällytetty käytettyä<br />

työaikaa ja matkakuluja eikä verkkopalveluiden kehittämiseen liittyviä<br />

kuluja, koska yhteistyö ja kehittäminen kuuluvat julkishallinnon normaaliin toimintaan.<br />

Projektilla oli ajalla 1.6.98 - 28.2.99 osa-aikainen ja 1.3.99 lukien kokoaikainen<br />

projektipäällikkö, jonka palkan ja muut yleiskustannukset maksoivat sisäasiainministeriö<br />

ja Itä-Suomen lääninhallitus yhdessä. Projektipäällikkö työskenteli<br />

etätyöntekijänä Lieksasta käsin. Hänellä oli kesäkuusta 1999 alkaen käytössä<br />

HST-pilottikortti, jonka avulla turvatun yhteyden kautta lääninhallituksen<br />

ja SM:n sähköposti, kalenterit ja foorumi olivat käytettävissä. Etätyö soveltui<br />

hyvin paljon matkustelua vaativan projektityön kokonaisuuteen. Yhteydenpito<br />

projektin osapuoliin sujui kätevästi sähköpostilla, faksilla ja puhelimitse. Sähköpostin<br />

liitetiedostojen käyttöä rajoittivat erilaiset ohjelmistot ja tietoturvakäytännöt<br />

eri organisaatioissa. Muistioiden, suunnitelmien ja raporttien kirjoittamiseen<br />

kotitoimisto oli rauhallinen ja tehokas työpiste, jossa saattoi työskennellä<br />

iltaisinkin. Varsinaisen työyhteisön puute hankaloitti epävirallisen<br />

tiedon saamista niin tulossa olevista suunnitelmista kuin selvityksistä. Projektipäällikkö<br />

sai tarvitsemiaan tukipalveluja Itä-Suomen lääninhallituksen viestintä-<br />

ja tietohallintoyksiköltä.


4<br />

Verkkopalveluiden tukiprojekti oli osana vuosien 1999 ja 2000 tulossopimuksia<br />

usealla viranomaisella. Kela, Verohallitus ja Itä-Suomen lääninhallitus kirjasivat<br />

tulostavoitteiksi VETURIn tavoitteita. Tulossopimusmenettelyn avulla<br />

paikallishallinto sai resursseja mm. koulutuksen ja asiakasmikrojen hankintaan.<br />

2. VERKKOPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN ERI<br />

VIRANOMAISISSA<br />

2.1. Lainsäädäntö ja sähköinen henkilökortti lisäävät<br />

mahdollisuuksia<br />

Kaikilla VETURIn keskeisillä viranomaisilla oli projektin käynnistyessä otettu<br />

<strong>käyttöön</strong> internet-palveluja. Internetissä jaettiin informaatiota palveluista, organisaatiosta<br />

ja yhteystiedoista. Yksittäiset verkkolomakkeet ja opintotuen<br />

laskentaohjelmat olivat ensimmäisiä itsepalveluita weppiin. Paikallistason kotisivuja<br />

tai verkkopalveluita ei ollut käytössä. Internetin kautta asiakas saattoi<br />

lähettää palautetta palveluista tai kysymyksiä. Kysymyksiin vastattiin keskitetysti<br />

ja tarpeen vaatiessa kysymys välitettiin alue- tai paikallistasolla hoidettavaksi.<br />

Julkishallinnon www-sivujen kehittäminen käynnistyi 90-luvun loppupuolella.<br />

Kelan kotisivut 1 otettiin <strong>käyttöön</strong> 1996. Työministeriöllä 2 tiedot avoimista työpaikoista<br />

ja työvoimakoulutuksesta siirrettiin internet-verkkoon 1995 ja muuta<br />

tiedotusmateriaalia internetiin on lisätty vuodesta 1996 alkaen. Verohallitus 3<br />

avasi www-sivunsa vaiheittain kesällä 1998. Kunnat ovat tulleet internetiin<br />

kukin omalla aikataulullaan, nyt lähes kaikilla kunnalla on omat www-sivunsa.<br />

Kihlakuntien palvelut 4 ovat saatavilla eriytetysti poliisin, väestörekisterikeskuksen<br />

ja oikeusministeriön sivuilta. Internetin sisällön ylläpito ja kehittäminen<br />

on useimmissa viranomaisissa ollut pääasiassa tiedotus- tai viestintäyksiköiden<br />

vastuulla.<br />

Valtioneuvoston periaatepäätöksen 5.2.1998 mukaisesti sähköisen asioinnin<br />

oikeudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä on kehitetty. Suomessa tehtiin ensimmäisenä<br />

maana maailmassa yleislaki sähköisestä asioinnista hallinnossa.<br />

Laki on eräänlainen puitelaki muulle säädöstämiselle ja se koskee hallinnon ja<br />

sen asiakkaiden oikeuksia, velvollisuuksia ja keskeisiä vastuusuhteita. Muita<br />

sähköiseen asiointiin liittyviä yleislakeja ovat mm. julkisuuslaki sekä henkilötietolaki,<br />

jotka määrittelevät kumpikin omalta osaltaan asioinnin oikeudellisia<br />

puitteita. Samanaikaisesti on uudistettu erityislainsäädäntöä. Väestörekisterikeskuksen<br />

asema ja tehtävät varmenneviranomaisena on määritelty lakitasoisesti<br />

ja henkilökorttilailla säädellään valtion sähköistä henkilökorttia ja sen<br />

asemaa hallinnossa. Sähköisen asioinnin normipuitteet ovat siis kunnossa<br />

vuoden 2000 alusta lukien.<br />

Sähköinen henkilökortti, joka perustuu HST-määritysten mukaiseen tekniikkaan,<br />

otettiin <strong>käyttöön</strong> joulukuussa 1999. Sähköinen henkilökortti mahdollistaa<br />

1 http://www.kela.fi<br />

2 http://www.mol.fi<br />

3 http://www.vero.fi<br />

4 http://www.poliisi.fi, http://www.vaestorekisterikeskus.fi, http://www.om.fi


5<br />

henkilön vahvaa tunnistamista, tiedon salausta ja allekirjoitusta vaativien palvelujen<br />

<strong>käyttöön</strong> ottamisen verkossa. Sähköisiä henkilökortteja oli käytössä<br />

maaliskuussa vuonna 2000 yli 4000 kappaletta. Ainakin yksi loppukäyttäjän<br />

paketti on ollut saatavissa huhtikuusta 2000 lähtien. Kansalaisten tietotekniset<br />

valmiudet tunnistusta vaativien verkkopalveluiden <strong>käyttöön</strong> ovat vielä hyvin<br />

vaatimattomat.<br />

2.2. Sähköisen asioinnin strategiat valmisteilla<br />

Projektin aikana heräteltiin ja vauhditettiin keskustelua sähköisen asioinnin<br />

edistämisestä. Tietoa, kokemuksia ja ajatuksia sähköisen asioinnin mahdollisuuksista<br />

on levitetty projektiorganisaation verkostojen kautta virastoihin ja<br />

laitoksiin. Projektipäällikkö ja ohjausryhmän puheenjohtaja ovat tavanneet<br />

ylintä johto ja pitäneet yhteyttä keskushallinnon virkamiehiin säännöllisesti.<br />

Uudistusten pohtiminen ja johdon sitoutuminen uuden tekniikan mahdollistamaan<br />

palveluiden uudelleenjärjestelyyn vaatii aikaa. Keskusteluja on käytävä<br />

kaikilla tasoilla keskushallinnosta paikallishallintoon. VETURI ja muut verkkoasiointihankkeet<br />

ovat olleet muovaamassa maaperää sähköisen asioinnin<br />

tulevaisuudelle.<br />

<strong>Verkkopalvelut</strong> on yksi tapa tarjota palveluja kansalaisille muiden palvelutapojen<br />

ohella. Verkkopalveluilla ei korvata nykyisiä palvelupaikkoja tai -tapoja.<br />

Henkilökohtaisen asioinnin mahdollisuus on tärkeä jatkossakin. <strong>Verkkopalvelut</strong><br />

ovat lähivuodet lisäpalvelu, joka on ylläpidettävä ja kehitettävä rinnan nykyisten<br />

palvelutapojen kanssa. Sähköisen asioinnin rationalisointihyödyt ja<br />

tehokkuus ilmenevät muutaman vuoden viiveellä. Virastojen ja laitosten on<br />

tehtävä strategiset suunnitelmat sähköisen asioinnin edistämisestä ja <strong>käyttöön</strong>otosta.<br />

VETURInkin kiihdyttämän keskustelun pohjalta on aloitettu Kelassa,<br />

työministeriössä ja Verohallituksessa sähköisten asiointipalvelujen strateginen<br />

suunnittelu. Samoin näissä viranomaisissa valmistellaan internetin<br />

käyttöpolitiikkaa, jossa selvitetään mihin internetiä käytetään työtehtävissä,<br />

millaisilla ehdoilla ja miten tietoturvasta huolehditaan.<br />

2.3. Kela<br />

Kelalla on heinäkuussa 1999 hyväksytty palvelustrategia, jossa sähköinen<br />

asiointi nousee yhdeksi palveluiden kehittämisen painopisteeksi. Palvelustrategia<br />

tulee ohjaamaan Kelan päätöksiä ja toimenpiteitä asiakaspalvelun järjestämisessä.<br />

Palvelustrategian toteuttaminen vaatii vahvaa panostusta verkkopalveluiden<br />

kehittämiseen ja <strong>käyttöön</strong>ottamiseen lähivuosina.<br />

Kelan tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelmassa vuosille 1999-2003 käsitellään<br />

yhtenä osana sähköisen asioinnin aikataulua. Sähköisen asioinnin kehittäminen<br />

tapahtuu hitaasti askeltaen lähivuodet, nopeaan vauhtiin päästäneen<br />

vasta 2003 jälkeen. Suunnitelman mukaan on vuoden 1999 aikana varustettu<br />

työasemat selainohjelmilla ja internet-yhteydet työasemilta on otettu<br />

koe<strong>käyttöön</strong>. Tänä vuonna sähköisten palvelujen hallinnollinen koordinointi<br />

järjestetään ja palveluihin liittyvien työnkulkujen ja toimintojen kartoitus aloitetaan.<br />

Informaatiopalveluihin lisätään laskentatapahtumia. Kunnille tulee kyselyoikeus<br />

Kelan etuusjärjestelmien tietokantoihin sosiaalihuoltolain ja julkisuuslain<br />

säädösten mukaisesti. Vuonna 2001 mahdollistuu asiakkaille omien<br />

tietojen kysely Kelan tietojärjestelmistä. Kelan etuusarkkitehtuurin uudistaminen<br />

niin, että integroidaan asiakirjanhallinta- ja internet-käsittely etuuskäsitte-


6<br />

lyyn, aloitettaneen vuonna 2002 . Seuraavana vuonna rakennettaneen eniten<br />

käytettyjä kyselyjä internetiin.<br />

Kela on edennyt suunniteltua aikataulua nopeammin laskentaohjelmien <strong>käyttöön</strong>otossa.<br />

Ainoa toimiva sähköinen asiointipalvelu tällä hetkellä on mahdollisuus<br />

internetin ja automaattisen puhelinpalvelun kautta seurata oman opintotukihakemuksen<br />

käsittelyvaiheita. Kela on mukana Satakunnan makropilotissa<br />

mm. testaamassa sähköistä Kela-korttia, sosiaaliturvakorttia. Kokeilun tuloksilla<br />

ja henkilön sähköisen tunnistamisen (HST) toiminnallisuudella ja<br />

yleistymisellä on vaikutusta sähköisen asioinnin suunnitelmien toteuttamiseen.<br />

Kelan ja kuntien välisen tiedonsiirron atk-ratkaisu voi olla tekniikaltaan<br />

ja toiminnallisuudeltaan sellainen, että samalla mallilla rakennetaan tiedonsiirtoyhteyksiä<br />

muihinkin yhteistyötahoihin. Tekniikka on valmis ja se otettaan<br />

<strong>käyttöön</strong> heti sosiaalihuoltolain muutoksen vahvistamisen jälkeen.<br />

Kela on kokeillut sähköistä asiakirjahallintaa muutaman vuoden ajan Tampereen<br />

ja Jyväskylän vakuutuspiireissä. Kaikki toimistoihin saapuneet hakemukset<br />

liitteineen skannataan sähköiseen muotoon asioiden jatkokäsittelyä varten.<br />

Sähköinen asiakirjahallinta on päätetty laajentaa vaiheittain vuoteen 2004<br />

mennessä koko Kelaan (SAHA -projekti).<br />

Keväällä 2000 Kela asetti sähköisen asioinnin koordinointiryhmän, jonka tehtävänä<br />

on valmistella sähköisen asioinnin suunnitelma ja koordinoida sähköiseen<br />

asiointiin liittyviä kehittämishankkeita ja toteutuksia. Koordinointiryhmä<br />

asetti viisi alatyöryhmää: laki- ja ohje - ryhmä, koulutusryhmä, internet-ryhmä,<br />

intranet-ryhmä ja palveluprosessi- ja kehittämissuunnitelmaryhmä.<br />

2.4. Työhallinto<br />

Työministeriö on ollut edelläkävijä julkishallinnon verkkopalveluiden <strong>käyttöön</strong>ottajana.<br />

Verkkopalvelujen kehittäminen on käynnistynyt käytännön palvelutarpeista.<br />

Avoimet työpaikat ja tarjolla oleva työvoimakoulutus ovat olleet selattavissa<br />

jo 90-luvun alusta tietoverkoissa. Sähköisenä asiointipalveluna on<br />

käytettävissä työnantajien mahdollisuus ilmoittaa avoin työpaikka wepin<br />

kautta. Työnhakijat ovat saaneet CV:nsä verkkoon vuodesta 1996. Verkossa<br />

oleviin työhallinnon palveluihin liittyy myös palautteen antomahdollisuus, joka<br />

käytännössä usein sisältää jonkinlaisen palvelupyynnön. Palvelupyyntöihin<br />

vastataan pääosin sähköpostilla. Viimeisin palvelutuote on keväällä 1999<br />

<strong>käyttöön</strong>otettu ammatinvalinnanohjausohjelma.<br />

Työhallinnon jokaisella virkailijalla ja työvoimatoimistolla on oma sähköpostiosoitteensa.<br />

Näiltä osin tekninen infrastruktuuri on valmiina sähköpostin laajaan<br />

<strong>käyttöön</strong>ottoon palveluissa.<br />

Työministeriössä valmistui syyskuussa 1999 hallinnonalan oma SÄHKE -<br />

projekti: työvoimatoimistojen sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen - yleisiä<br />

periaatteita ja mahdollisuuksia. SÄHKE -projektissa analysoitiin sähköisen<br />

asioinnin mahdollisuudet työvoimatoimistojen palveluprosesseissa. Työvoimatoimistojen<br />

kaikki palveluprosessit käsiteltiin osa-alueittain miettien, voidaanko<br />

palvelut toteuttaa a) avoimessa verkossa b)sähköpostilla tai käyttäjätunnus/salasanatunnistuksella<br />

c) henkilön vahvan tunnistuksen/salauksen<br />

avulla (HST-tekniikka) d) HST-tekniikalla, mutta lisäksi tarvitaan henkilökoh-


7<br />

tainen asiointi tai asiakirjojen toimittamista erikseen e)vain henkilökohtaisella<br />

asioinnilla eli eivät sovellu lainkaan hoidettaviksi sähköisesti.<br />

SÄHKE -projektissa määriteltiin työvoimatoimistojen sähköisen asioinnin kehittämisessä<br />

noudatettavat yleiset periaatteet. Projekti teki ehdotukset kehittämishankkeiksi<br />

ja muiksi jatkotoimenpiteiksi. SÄHKEn suositusten mukaan<br />

on käynnistynyt internet -strategian valmistelu, henkilöasiakkaan CV:n välittäminen<br />

käyttäjätunnuksen ja salasanan tai sähköisen henkilökortin avulla<br />

tuotantojärjestelmään ja verkkosivuille sekä sähköpostin hyödyntäminen asiakaspalvelussa<br />

(kolme pilottityövoimatoimistoa).<br />

2.5. Verohallinto<br />

Verohallitus on tehnyt pitkäjänteistä työtä helpottaakseen ja tehostaakseen<br />

verotuksen toimittamista tietotekniikkaa hyväksikäyttäen. Monet verohallinnon<br />

tarvitsemat tiedot toimitaan jo nykyisin sähköisesti, massasiirtona tiedon alkuperäiseltä<br />

tuottajalta esim. pankeilta, eläkelaitoksilta ja työnantajilta. Henkilöverotuksessa<br />

tavoitteena on tehdä asiakkaan oma veroilmoitus tarpeettomaksi<br />

ja siirtyä muista tietokannoista saatavien tietojen pohjalta toimitettavaan<br />

verotukseen, ns. veroehdotusmenettely.<br />

Yritysverotuksessa Verohallitus on aloittanut palvelun, jossa yritykset voivat<br />

Internetin kautta toimittaa mm. arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten kuukausi-ilmoituksia<br />

ja yhteisöjen veroilmoituksia verohallinnolle, ns. TYVIpalvelu.<br />

TYVI -palvelua (tiedot yrityksiltä viranomaisille) on kehitetty ja laajennettu<br />

yhdessä ns. TYVI-operaattoreiden kanssa. Sähköisesti kerättyjen kuukausi-ilmoitusten<br />

määrä oli vuonna 1999 yhteensä 75000 kappaletta ja ilmoittajayrityksiä<br />

oli noin 10000. Verohallituksessa käynnistettiin kokeilu yhteisöjen<br />

tuloveroilmoitusten sähköiseksi keräämiseksi vuonna 1999. Tavoitteena<br />

on luoda pysyvä järjestelmä veroilmoitusten sähköiseen antamiseen vuodesta<br />

2000 alkaen.<br />

Valtiovarainministeriön tulee käynnistämään TYVI 2 -projektin, johon Verohallitus<br />

osallistuu, jossa kehitetään tietojen yhteiskäyttöä sidosryhmien kanssa ja<br />

kartoitetaan säännönmukaisen tiedonkeruun ja raportoinnin alueet, joissa<br />

TYVI -menetelmää voidaan käyttää.<br />

Puhelinpalveluita kehittäessään verohallinto on hyödyntänyt puhelinta myös<br />

datapuolella siten, että verotustodistuksen tilaustoimitusprosessi on täysin<br />

automatisoitu. Maksullisen tuotteen rahastuskin tapahtuu puhelun yhteydessä,<br />

kun asiakas soittaa maksulliseen palvelunumeroon. Palvelu ohjaa asiakasta,<br />

jota pyydetään antamaan henkilötunnus, jota vastaava todistus halutaan<br />

tilata. Palvelussa ei voi antaa mitään muuta tietoa. Todistus toimitetaan<br />

verohallinnon tiedossa olevaan osoitteeseen, joka annetulle tunnukselle on<br />

talletettu verohallinnon tietokantaa. Palvelun avaamiselle oli haettava tietosuojavaltuutetun<br />

nimenomainen lupa.<br />

Verohallinto toimittaa sekä yksittäisiä tietoja että massatietoja toisille viranomaisille<br />

näiden oman toiminnan mahdollistamiseksi. Esimerkkinä ensimainitusta<br />

tilanteessa on poliisin <strong>käyttöön</strong> annettava tulotiedot päiväsakon määräämistä<br />

varten ja jälkimmäisestä eläkelaitoksille ja työnantajille toimitetavat<br />

suorituksen saajien ennakonpidätysprosentit. Verkkoasiointi tuo lisäarvoa<br />

myös viranomaisten väliseen asiointiin. Yksittäisasioissa se mahdollistaa koh-


8<br />

distetut kyselyt. Massatietojen osalta se merkitsee lähinnä palvelun muuttumista<br />

kätevämmäksi.<br />

2.6. Muut viranomaiset<br />

<strong>Poliisi</strong>n, väestörekisterikeskuksen ja oikeusministeriön verkkopalveluja kehitetään<br />

keskitetysti. <strong>Poliisi</strong>n palveluja on kehitetty mm. Kuusamon kihlakunnanvirastossa.<br />

Väestörekisterikeskus on yhdessä poliisin kanssa luonut valtioneuvoston<br />

5.2.1998 periaatepäätöksen mukaisesti henkilön sähköisen tunnistamisen<br />

järjestelmän HST:n ja sähköisiä henkilökortteja on ollut saatavana<br />

joulukuun alusta 1999 lukien. Tuomioistuinlaitos on hyväksynyt jo pitkään<br />

sähköisiä asiakirjoja ja oikeusministeriö etenee strategiansa mukaisesti. Erilaisten<br />

strategioiden yhteensovittaminen vie kuitenkin aikaa ja näkyy paikallistasolla<br />

mm. siinä, että vielä ei ole saatu luotua yhteistä kihlakuntien portaalia<br />

tai käyttöliittymää. Verkossa on toki tietoa palveluista, organisaatioista ja<br />

siellä on myös joitakin lomakkeita.<br />

Aitoja sähköisiä asiointipalveluja ovat tällä hetkellä väestörekisterikeskuksen<br />

sähköinen muuttoilmoituslomake (joulukuussa 1999) ja opetushallituksen<br />

ammattikorkeakoulun hakulomake (maaliskuussa 2000). Molempien käyttö on<br />

ollut hyvin vähäistä.<br />

Kuntien osaaminen ja taloudelliset resurssit ovat erilaisia, joten panostaminen<br />

internet –palveluiden kehittämiseen ja uudistamiseen vaihtelee. Kunnilla on<br />

parhaimmillaan kattavat ja toimivat kotisivut, joilla on tietoa kunnasta ja sen<br />

palveluista, laskentatapahtumia, tapahtumakalentereita ja kunnallishallinnon<br />

päätöksiä luettavana. Verkkolomakkeita on tarjolla muutamien kuntien kotisivuilla.<br />

Kuntien ensimmäiset sähköiset asiointipalvelut saataneen <strong>käyttöön</strong><br />

tämän vuoden aikana.<br />

Kuva 2. Kansalaisen verkkolomakepalvelusta osoitteessa http://lomake.vn.fi/<br />

löytyy mm. verohallinnon lomakkeita


9<br />

Valtiovarainministeriö on julkaissut maaliskuussa 2000 selvityksen 5 5.2.98<br />

periaatepäätöksen toteuttamisesta eri ministeriöissä ja niiden hallinnonaloilla.<br />

Selvityksen mukaan 85% valtion virastoista ja laitoksista on omat wwwpalvelut<br />

ja 19 virastolla on interaktiivisia palveluja. Tilastokeskus saa tiedoistaan<br />

95% sähköisesti. Virastoilla ja laitoksilla on meneillään tai suunnitteilla 64<br />

sähköisten palvelujen tehostamishanketta.<br />

2.7. Yhteinen verkkolomakepalvelu<br />

VETURIn yhdeksi keskeiseksi kehittämistavoitteeksi asetettiin viranomaisten<br />

kansalaisille tarkoitettujen lomakkeiden saaminen verkkoon. Kaikkien viranomaisten<br />

keskeisimpien asiakaslomakkeiden piti olla saatavissa verkossa.<br />

Yhteispalveluhankkeen tietotekniikkatyöryhmässä oli hahmoteltu ja ideoitu<br />

sähköisten lomakkeiden saamista verkosta yhden osoitteen kautta. Perusideoinnin<br />

jälkeen perustettiin työryhmä, joka aloitti sähköisten lomakkeiden jakelutavan<br />

suunnittelun rakennuttamalla ja pilotoimalla Kansalaisen verkkolomakepalvelun<br />

kevätkesällä 1998. Työryhmä liitettiin VETURI -projektin osaprojektiksi<br />

ja nimettiin verkkolomakeryhmäksi. Ryhmän tehtäväksi annettiin verkkolomakepalvelun<br />

käytön laajentaminen ja palvelun jatkokehittäminen.<br />

Kansalaisen verkkolomakepalvelua 6 ylläpitää Oy Edita Ab:n tytäryhtiö To the<br />

Point Oy. Ylläpitäjän valinta tehtiin tarjouskilpailun perusteella. Verkkolomakepalvelun<br />

hallinnointi kuuluu sisäasiainministeriölle ainakin sopimuskauden<br />

eli vuoden 2000 loppuun asti.<br />

Verkkolomakepalvelun lomakehaku toimiin graafisen www -käyttöliittymän<br />

kautta. Kukin palveluun liittynyt viranomainen tuottaa omat sähköiset lomakkeensa<br />

joko PDF- ja/tai word -muotoisina ja säilyttää ne omalla palvelimellaan<br />

sekä huolehtia niiden ajantasalla pitämisestä. Lomakkeiden haku palvelusta<br />

perustuu erillisiin lomakkeiden yksilöinti- ja identifiointitietoihin (meta -tiedot).<br />

Verkkolomakepalvelusta asiakas voi hakea tarvitsemansa lomakkeen eri hakuehdoilla.<br />

Kaikki lomakkeet ovat tulostettavissa ja osan lomakkeista voi<br />

täyttää näytössä. Tavoitteena oli saada kaikki lomakkeet näytössä täytettäviksi,<br />

mutta tämä tavoite ei ole täysin toteutunut. Syynä tähän on ollut lähinnä<br />

viranomaisten resurssipula. Myöskään lomakkeiden sähköinen lähettäminen<br />

ei ole palvelussa vielä mahdollista.<br />

Verkkolomakepalvelua ryhdyttiin markkinoimaan aktiivisesti viranomaisille<br />

syksyllä 1998 ja kansalaisille vuoden 1999 alkupuolella. Viranomaismarkkinointia<br />

varten painatettiin mm. esite ”Kansalaisen verkkolomakepalvelu”. Kansalaisille<br />

palvelua on markkinoitu lähinnä lehtiartikkelien ja -ilmoituksien kautta.<br />

Palveluun liittymisestä päätettiin aluksi periä 20.000 mk:n suuruinen liittymismaksu<br />

lomakepalvelun kehittämistä varten. Kertyneillä varoilla on rahoitettu<br />

mm. ruotsinkielisen käyttöliittymän toteutus syksyllä 1998 sekä palvelun<br />

markkinointi. Myöhemmin kuitenkin todettiin, että liittymämaksu oli ainakin<br />

joidenkin viranomaisten osalta selvästi este palveluun liittymiselle. Tämän<br />

vuoksi siitä päätettiin luopua toukokuussa 1999.<br />

5<br />

http://www.vn.fi/vm/kehittaminen/julkisten_palvelujen_kehittaminen/hko23.htm<br />

6 http://lomake.vn.fi


Verkkolomakepalveluun ovat tulleet perustajajäsenten Verohallituksen, Kelan,<br />

työministeriön ja Suomen Kuntaliiton lisäksi mukaan uusina viranomaisina<br />

patentti- ja rekisterihallitus, poliisi, sosiaali- ja terveysministeriö, Helsingin<br />

kaupunki, Valtiokonttori, Ajoneuvohallintokeskus ja Telehallintokeskus. Kaikkiaan<br />

palvelusta oli huhtikuussa 2000 saatavissa suomen- ja ruotsinkielisinä<br />

yhteensä 380 lomaketta. Käyttäjiä palvelussa on tähän mennessä ollut lähes<br />

200.000. Vuodessa käyttäjämäärä on lähes kaksinkertaistunut.<br />

Kansalaisen verkkolomakepalvelun laajentuminen eteni aluksi odotuksia hitaammin<br />

Liittymämaksun poistamisen jälkeen laajentuminen on kuitenkin<br />

päässyt vauhtiin, mutta edelleenkin tehdään markkinointiponnisteluja uusien<br />

viranomaisten saamiseksi mukaan palveluun. On todennäköistä, että VETU-<br />

RIn päättyessä Kansalaisen verkkolomakepalvelulle asetettu 500 lomakkeen<br />

tavoite saavutetaan. Palvelu on luonnollisesti sitä toimivampi, mitä enemmän<br />

sieltä on saatavissa yleisimpiä kansalaisten ja yritysten käyttämiä lomakkeita.<br />

Verkkolomakepalvelun käytettävyyden 7 arvioinnin (SM:n julkaisu 19/1998) ja<br />

kesällä 1999 taloustutkimuksella teetetyn selvityksen 8 sekä palvelusta suoraan<br />

saatujen palautteiden perusteella kansalaiset ovat hyvin tyytyväisiä palveluun.<br />

Yleisimmin parannuksena toivotaan mahdollisuutta lähettää hakemukset<br />

ja ilmoitukset sähköisesti verkon kautta viranomaisille.<br />

Verkkolomakeryhmän toinen keskeinen tehtävä oli palvelun jatkokehittäminen.<br />

Palvelun kehittämiseksi järjestettiin alkuvuodesta 2000 tarjouskilpailu.<br />

Tarjouskilpailussa keskeisenä elementtiä oli palvelun kehittäminen sellaiseksi,<br />

että palvelun käyttäjä voidaan tunnistaa ja käyttäjä voi palvelun kautta turvallisesti<br />

lähettää hakemuksensa ja ilmoituksensa verkon kautta viranomaisille.<br />

Lisäksi kilpailutettiin palvelun tekninen ylläpito. Saatuja tarjouksia täsmennettiin<br />

ja tarjoajilta pyydettiin tarkennetut lisätarjoukset suppeammasta, vain<br />

verkkopalvelun kehittämisen vaatimusmäärittelytyöstä. Huhtikuun alussa<br />

päätettiin, että vaatimusmäärittelytyö tilataan Suomen Posti Oy:ltä. Sovittiin,<br />

että määrittelytyö tehdään pääosin kevään ja alkukesän aikana kuitenkin siten,<br />

että lopulliset suositukset kehittämistyöstä ovat valmiina viimeistään<br />

15.9.2000 mennessä. Verkkolomakeryhmä esitti, että sisäasiainministeriö<br />

asettaa määrittelyprojektille ohjaus- ja seurantaryhmän.<br />

Kansalaisen verkkolomakepalvelun ylläpidosta on sovittu To the Pointin kanssa<br />

vuoden 2000 loppuun saakka. Palvelun hallinnoinnista vastaa toistaiseksi<br />

sisäasiainministeriö.<br />

Palvelun muu ylläpito, ohjaus ja kehittäminen vaativat jatkossakin resursseja<br />

ja organisointia. Tästä syystä verkkolomakepalvelun hallinnointi ja organisointi<br />

tulee järjestää ja palvelun ylläpidolle ja kehittämiselle tulee taata riittävät resurssit.<br />

VETURIn verkkolomaketyöryhmän toimeksiannosta on tehty seuraavat julkaisut:<br />

Selvitys hallinnon sähköisistä lomakkeista, SM:n julkaisu 9/1998<br />

Verkkolomakepalvelu ja sen arviointi, SM:n julkaisu 16/1998<br />

Selvitys sähköisten lomakkeiden seuraavasta sukupolvesta, SM:n julkaisu<br />

17/1999<br />

7 http://www.intermin.fi/suom/selvitys.pdf<br />

8 http://www.intermin.fi/juhta/julkaisut/index.html<br />

10


11<br />

3. SEUDULLISET KOKEILUT ITÄ-SUOMESSA<br />

3.1. Kokeilujen käynnistäminen<br />

Alue- ja paikallishallinnon verkkopalveluiden tukiprojekti VETURI käynnisti Itä-<br />

Suomen läänin alueella keväällä 1999 kuusi seudullista kokeilua eli Seutu-<br />

Veturit. Kokeilujen tavoitteena oli kokeilla verkkopalveluita osana asiakaspalvelua,<br />

valmentaa työntekijöitä verkkopalveluiden <strong>käyttöön</strong>, tukea asiakkaita<br />

verkkopalveluiden <strong>käyttöön</strong>otossa ja kehittää uusia verkkopalveluja. Kokeilujen<br />

toivottiin olevan omaleimaisia ja osittain erilaisia.<br />

Kokeiluun ilmoittautuneista yli neljästäkymmenestä alue- ja paikallishallinnon<br />

yksiköstä muodostettiin keväällä 1999 SeutuVeturit siten, että kussakin on<br />

mukana Kelan, työvoima- ja verotoimistot, kihlakunnanvirasto ja kunta tai<br />

kunnat. Seutukokeiluihin osallistuivat myös seudun muut verkkoasioinnin kehittämiseen<br />

liittyvät projektit. Tavoitteena oli koota ryhmiin alueen asiantuntemus<br />

ja yhdistää voimavarat ja kokemus. Kokeiluryhmät määrittelivät itse tavoitteensa<br />

ja toimintamallinsa seudullisten voimavarojen ja tarpeiden mukaan.<br />

Ilmoittautuneiden yksiköiden kokoaminen seudullisiksi kokeiluryhmiksi oli<br />

merkittävä ratkaisu. Käytetty malli toi lisäarvoa kokeiluihin ja jää elämään<br />

projektin jälkeenkin.<br />

Kuuden seudullisen kokeilun lisäksi Savonlinnan Kelan toimisto osallistui kokeiluun.<br />

Savonlinnassa ei lähtenyt mukaan muita julkishallinnon yksiköitä, joten<br />

Kelan toimisto osallistui ulkojäsenenä Mikkelin seudun kokeiluun.<br />

Vuoden 2000 alussa Kelan Itä-Suomen alueen kaikki vakuutuspiirit tulivat<br />

mukaan VETURIn toimintaan. Kela hankki 18 uutta asiakasmikroa Kelan toimistoihin.<br />

Alueella toimii KelaVETURIryhmä, jossa käsitellään verkkoasioinnin<br />

edistämistä Kelan toimistoissa.<br />

3.2. Pielisen - Karjala<br />

3.2.1. Seutukokeiluun osallistujat kehittivät uusia verkkopalveluja<br />

Pielisen-Karjalan kokeilussa olivat mukana Nurmeksen ja Lieksan kaupungit,<br />

Valtimon kunta, Kelan Pielisen-Karjalan vakuutuspiiri, Lieksan verotoimisto<br />

(1.1.2000 alkaen Pielisen-Karjalan verotoimisto), Lieksan työvoimatoimisto,<br />

Lieksan kihlakunnanvirasto, Oppiva Ylä-Karjala –projekti ja Lieksan etätyöprojekti.<br />

Yhteistyötä tehtiin kuntien osalta koko Vaara-Karjalan (Lieksa, Nurmes, Valtimo,<br />

Juuka, Ilomantsi ja Tuupovaara) alueella. Kunnilla on yhteinen tietohallintostrategia,<br />

tietoverkko ja yhteisiä ohjelmistoja. Neljä kuntaa on liittynyt tänä<br />

keväänä samaan puhelinkeskukseen ja kahden muun kunnan osalta asian<br />

käsittely on kesken.<br />

Seutukokeilun aikana kehitettiin voimakkaasti kuntien verkkopalveluita, koulututtiin<br />

henkilökuntaa, järjestettiin asiakkaille verkkopalveluihin tutustumis- ja<br />

käyttömahdollisuuksia sekä tiivistettiin viranomaisten ja eri projektien välistä<br />

yhteistyötä.


Kokeilun alkaessa Valtimon kunnalla ei ollut kotisivuja ollenkaan ja Lieksan ja<br />

Nurmeksen kotisivuilla oli lähinnä tietoa matkailijoille sekä yhteystiedot.<br />

Valtimon kunta avasi kotisivunsa 1999. Nurmeksen kaupunki uudisti kotisivunsa<br />

täydellisesti. Nurmeksen www-sivuilla on tapahtumakalenteri, kunnalliset<br />

tiedotteet ja pöytäkirjat sekä tietoa palveluista. Palvelut -sivulla esitellään<br />

kunnan palvelut ja muihin asiakkaille olennaisiin Kelan ja valtionhallinnon<br />

palveluihin on linkit hyvin esillä. Lieksan kaupunki on kehittänyt verkkoon informaatiopalveluja<br />

etenkin sosiaalitoimenpalveluista. Edistyneimpänä palveluna<br />

on päivähoitomaksunlaskuri. Lieksassa kokonaisvaltainen kotisivujen<br />

uudistaminen aloitettiin keväällä 2000. Lieksan ja Nurmeksen kaupungin kirjastot<br />

avasivat syksyllä 1999 yhteisen Pielinen verkkokirjaston, jossa lainojen<br />

uusiminen sekä kirjojen haku ja varaus hoituvat internetissä.<br />

Kelan Pielisen-Karjalan vakuutuspiirin omat paikalliset kotisivut avattiin marraskuussa<br />

1999. Savo-Karjalan veroviraston alueelliset kotisivut otettiin <strong>käyttöön</strong><br />

helmikuussa 2000. Lieksan kihlakunnanvirasto on aloittanut omien kotisivujensa<br />

tekemisen.<br />

Oppiva Ylä-Karjala -projekti loi alueelle kansalaisverkon, opasti kansalaisia<br />

sen <strong>käyttöön</strong> ja ylläpiti mikropisteitä verkkojen vapaata käyttöä varten. Projektien<br />

yhteistyöllä on lisätty kansalaisverkkoon tietoa julkishallinnon verkkopalveluista.<br />

Siellä on linkit kansalaisen käsikirjaan ja verkkolomakepalveluun sekä<br />

kunkin viranomaisen omille kotisivuille. Kansalaisverkkoa käyttää Ylä-<br />

Karjalassa 24% 7-75-vuotiaasta väestöstä. Kansalaisverkon käyttäjät eivät<br />

ole kovin yleisesti käyttäneet julkishallinnon verkkopalveluja. Viikolla 16/2000<br />

toteutetun kyselyn mukaan kuntien verkkopalveluja oli käyttänyt 44% vastaajista.<br />

Kelan, työ- ja verohallinnon ja kihlakuntien palveluihin oli tutustunut 5-<br />

32% vastaajista. Vastaajien enemmistä löysi tarvitsemansa palvelun verkosta<br />

helposti ja oli tyytyväinen verkkopalveluun. Oppiva Ylä-Karjala päättyi 1.4.200<br />

ja Oppiva Vaara-Karjala aloittanee kesäkuussa lähes saman konseptin mukaisesti.<br />

Seudun kuntien yhteistyötä verkkolomakkeiden tuottamissa ja jakelussa kansalaisen<br />

verkkolomakepalvelun kautta selvitettiin syksyllä 1999. Verkkolomakkeiden<br />

tuottaminen osoittautui suhteellisen kalliiksi ja vaatisi laajan selvitystyön<br />

nykykäytännöistä lomakeasioissa eri kunnissa. Verkkolomakeyhteistyötä<br />

ei aloitettu tässä vaiheessa.<br />

3.2.2. Henkilökunnan ja asiakkaiden verkkopalveluvalmiuksien tukeminen<br />

Oppiva Ylä-Karjalan projektin myötä syntyneeltä Karelian Netfellowsilta ostettiin<br />

keväällä 1999 "virkamies surffaa" -koulutus eri viranomaisten henkilökunnalle.<br />

Koulukseen osallistui Lieksassa Kelan, työvoimatoimiston, verotoimiston<br />

henkilökunta lähes kokonaisuudessaan ja kaupungilta 140 työntekijää.<br />

Nurmeksesta kaupungin ja Kelan henkilöstö Juuasta, Valtimolta ja Nurmeksesta<br />

osallistuivat myös koulutukseen. Lisäksi kihlakunnanvirastosta ja maistraatista<br />

koulutettiin muutamia henkilöitä. Sen sijaan Valtimon kunta koulutti<br />

omalla erillisellä, laajemmalla koulutusohjelmalla henkilökuntansa. Virkamies<br />

surffaa -koulutus annettiin kahdessa neljän tunnin jaksossa, erillisiä 16 hengen<br />

koulutusjakoja oli yhteensä 24 kpl. Ensimmäisessä jaksossa perehdyttiin<br />

internetin ja sähköpostin <strong>käyttöön</strong>. Toisella jaksolla tutustuttiin Kelan, työ- ja<br />

12


13<br />

verohallinnon verkkopalveluihin. Koulutusryhmissä oli osallistujia eri viranomaisista.<br />

Koulutettavat pitivät koulutusmallia hyvänä ja luontevana yhteistyömuotona.<br />

Kelan Itä-Suomen alueen mikrotukihenkilöille ja esimiehille (18 hlöä) ostettiin<br />

päivän jatkokoulutus, jossa opastettiin asiakasmikrojen <strong>käyttöön</strong> ja verkkopalveluiden<br />

itsepalvelun tukemiseen.<br />

"Virkamies surffaa" oli alkeiskoulutusta, jolle tarvittiin jatkoa. Henkilökunnan<br />

jatkokoulutusta suunnittelemaan ja toteuttamaan asetettiin koulutustyöryhmä.<br />

Koulutustyöryhmän suosituksen mukaan jokainen organisaatio tutustutti sisäisellä<br />

koulutuksella "omat nurkat kuntoon" henkilökuntansa oman hallinnonalan<br />

verkkopalveluihin. Tammikuussa 2000 järjestettiin Lieksassa "hallinnon<br />

laatupäivä -muuttuvat viranomaispalvelut", johon osallistui 150 henkilöä<br />

eri organisaatioista. Päivän aikana käytiin laajasti läpi hallinnon meneillään<br />

olevia ja tulevia kehityslinjoja ja hankkeita sekä tutustuttiin sähköisen asioinnin<br />

lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Toukokuussa tutustuttiin "virastot verkossa " -<br />

päivänä kaikkiin julkishallinnon verkkopalveluihin. Päivään osallistui 70 hlöä.<br />

Lisäksi esimiestaso on osallistunut VETURIn järjestämiin lakikoulutuksiin ja<br />

seminaareihin.<br />

Viranomaisten verkkopalveluja ja verkko-osoitteita on tuotu esille levittämällä<br />

VETURI -projektin yhteistä "Internetistä jonottamatta" -julistetta kaikkiin asiakaspalvelupisteisiin<br />

ja julkisiin tiloihin. Toimistoissa ja virastoissa on jaettu<br />

kuusituhatta VETURI -esitettä, joissa kerrotaan kunkin viranomaisen verkkopalvelujen<br />

sisällöstä ja www-osoitteet.<br />

Pielisen-Karjalan SeutuVeturi esiintyi Lieksan Messuilla heinäkuussa 1999<br />

yhdessä Oppiva Ylä-Karjala -projektin, Lieksan etätyö -projektin ja Sampo -<br />

projektin kanssa. Messuilla kävi 6000 henkilöä, joista yli neljäsataa osallistui<br />

VETURIn esittelypisteessä asiakaskyselyyn ja tutustui samalla internet -<br />

palveluiden <strong>käyttöön</strong>.<br />

Maalis-huhtikuussa 2000 järjestettiin yhdessä Lieksan kansalaisopiston kanssa<br />

luento- ja keskustelutilaisuussarja "asiakas ja muuttuvat viranomaispalvelut".<br />

Kuutena iltana esiteltiin asiakaslähtöisesti eri viranomaisten omaa toimintaa,<br />

tulevaisuuden näkymiä ja sähköisen asioinnin osuutta palveluissa.<br />

Tilaisuuksissa näytettiin konkreettisesti verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksia.<br />

Kuhunkin tilaisuuteen osallistui 30-60 kiinnostunutta lieksalaista. Luentotilaisuuksien<br />

jälkeen oli avoimet ovet verkkopalveluitaan esitelleessä virastossa<br />

esimerkiksi Kelan toimistossa kävi tuolloin 120 henkilöä tutustumassa<br />

mikropisteeseen ja verkkopalveluihin.<br />

VETURI -projektin tavoitteita ja verkkopalveluja esiteltiin myös Lieksassa nuorisomessuilla<br />

ja työllisyyttä yhteisvoimin -seminaarissa keväällä 2000.<br />

Alueen tiedotusvälineet toivat useaan otteeseen esille VETURI -projektin toimintaa.<br />

Uutiskynnyksen ylittivät niin mikropisteiden avaaminen kuin lähes<br />

kaikki järjestetyt tilaisuudet. Tiedottamisella ja julkisuustyöllä pyrittiin vaikuttamaan<br />

yleiseen mielipiteeseen, asenteisiin ja markkinoimaan verkkopalveluiden<br />

ideaa ja käyttömahdollisuuksia.<br />

Asiakkaille oli tarjottava mahdollisuus tutustua verkkopalveluiden <strong>käyttöön</strong>.<br />

Siksi julkishallinnon tiloihin päätettiin hankkia internet-yhteydellä varustettuja<br />

mikroja asiakkaiden <strong>käyttöön</strong>. Oppiva Ylä-Karjala –projektin toimesta Juuas-


14<br />

sa, Valtimolla ja Nurmeksessa on ollut yli 30 mikropistettä kansalaisten käytössä<br />

maksutta. Lieksaan hankittiin keväällä 1999 Kelan toimistoon asiakasmikro<br />

ja kaupunki varusti mikropisteet kaupungintalon aulaan, teknisen viraston<br />

yhteispalvelupisteeseen ja Toivon -tupaan Rantala-Mähkö asuinalueelle.<br />

Partalanmäen päiväkeskukseen on perustettu Nestori-nettipiste ikäihmisten<br />

<strong>käyttöön</strong>. Honkalammen kuntayhtymän toimintakeskuksen mikropiste otettiin<br />

asiakkaiden <strong>käyttöön</strong> kesällä 1999.<br />

Lieksan kihlakunnanvirasto perusti yhteistyöllä mikropisteen Kolin kyläkaupan<br />

yhteyteen. Pohjois-Karjalan osuuskauppa antoi tilan <strong>käyttöön</strong>, Juuan osuuspankki<br />

hankki kalusteet ja kihlakunnanvirasto yhdessä maistraatin kanssa<br />

vastaa mikrosta ja sen ylläpitokustannuksista. Tämän ns. kylmäaseman<br />

käyttövalmiudesta ja käytön opastuksesta on huolehtinut kihlakunnanvirasto.<br />

Asiakasmikroille on otettu <strong>käyttöön</strong> oma aloitussivu Kelan toimistossa ja Kolin<br />

kyläkaupassa. Aloitussivulla on linkit eri viranomaispalveluihin ja hankkeessa<br />

mukana olevien yksityisten palveluihin.<br />

3.2.3. Poikkihallinnollisen yhteistyön tulokset<br />

Laaja, ennakkoluuloton poikkihallinnollinen yhteistyö on mahdollistanut työkiireiden<br />

ja resurssipulan keskellä ne monet toimenpiteet, jotka projektin aikana<br />

toteutettiin. Tiedottamisen, markkinoinnin ja kouluttamisen työvoima ja maksut<br />

ovat jakautuneet useammalle viranomaiselle, siten kunkin osuus on jäänyt<br />

pienemmäksi kuin yksin toimien.<br />

Seuturyhmä on toiminut yhteisenä suunnittelu-, tiedotus-, kritiikki - ja toimeenpanovälineenä,<br />

johon jokainen osallistuja on tuonut arvokasta tietoa oman<br />

hallinnonalan ajankohtaisista kuulumisista ja haasteista.<br />

Lieksan kihlakunnanvirasto ja teknisen viraston yhteispalvelupiste ovat tiedottaneet<br />

toiminnastaan ja toteutusmalleista laajasti niin Itä-Suomessa kuin<br />

valtakunnallisissa koulutustilaisuuksissa. He ovat myös vastaanottaneet vierailijaryhmiä<br />

ja tutustuttaneet heitä verkkopalveluiden edistämiseen ja toiminnan<br />

kehittämiseen.<br />

Yhteistyötä tehtiin myös Lieksan etätyö -projektin kanssa etätyön edistämiseksi.<br />

VETURIn seminaareissa esiteltiin etätyön mahdollisuuksia myönteisten esimerkkien<br />

avulla. Toteutuneet lieksalaiset etätyötapaukset havainnollistavat<br />

erilaisia etätyön toteutusmalleja. Verohallinto aloitti maaliskuussa 1999 kokeilun,<br />

jossa helsinkiläisten muutosverokorttien käsittely hajautettiin osittain<br />

Savo-Karjalan veroviraston alueelle. Lieksan verotoimisto hoitaa nyt kahden<br />

työntekijän työpanoksella näitä hajasijoitettuja tehtäviä. VETURIn projektipäällikkö<br />

teki työtään etätyönä Lieksasta. HST-kortti mahdollisti turvatun yhteyden<br />

hallinnonalan verkkoon ja helpotti sähköpostin yms. käyttöä työvälineinä.<br />

Projekti on ollut erinomainen oppimis- ja kehittämisprosessi. Projektin aikana<br />

järjestetyissä koulutuksissa, seminaareissa sekä työkokouksissa on tullut hyvin<br />

esille lainsäädännön velvoitteet ja määräykset, jotka koskevat sähköisen<br />

asioinnin kehittämistä. Projektin aikana on selvinnyt, että verkkopalveluiden<br />

kehittäminen on viranomaisten velvollisuus eikä vapaaehtoista puuhastelua.


15<br />

Yhteistyötä eri viranomaisten kesken jatketaan Oppiva Vaara-Karjala -<br />

projektin ja muiden projektien puitteissa.<br />

3.3. Joensuun seutu<br />

3.3.1. Poikkihallinnollisen yhteistyön käynnistäminen<br />

Joensuun seutukokeilussa olivat mukana Joensuun Kelan toimisto, verotoimisto,<br />

työvoimatoimisto, Joensuun kaupunki ja Kontiolahden kunta. Yhteistyötä<br />

tehtiin myös Joensuun kansalaistalon kanssa. Kiteen kihlakunnanvirasto<br />

ja Kelan Kiteen toimisto olivat mukana lähinnä tiedonvaihtamisen tasolla.<br />

Seutukokouksia järjestettiin neljä. Niissä tiedotettiin projektin tavoitteista, toiminnasta,<br />

hallinnonalojen suunnitelmista ja kerrottiin verkkopalveluiden käytön<br />

kokemuksista. Kokouksissa pohdittiin yhteistyön mahdollisuuksia. Yhdessä<br />

kokouksessa käsiteltiin suunnitelmaa maakuntaportaalista.<br />

Joensuun seudun ryhmässä yhteisen tavoitteen muodostuminen ja hyödyn<br />

kokeminen valkeni hitaasti. Ryhmä oli varsin heterogeeninen löytääkseen<br />

projektin aikana oman yhteisen identiteetin.<br />

Poikkihallinnollisen yhteistyön avulla ja yhteisin resurssein toteutettiin henkilökunnan<br />

koulutus. Yhteistyö lisäsi myös toisten hallinnonalojen tuntemusta ja<br />

levitti tietoa hyvistä käytännöistä verkkopalveluiden kehittämisessä ja käytön<br />

tukemisessa. Erilaisten yhteisten tilaisuuksien järjestämistä eri kohderyhmille<br />

myös suunniteltiin.<br />

3.3.2. Uudet verkkopalvelut<br />

Joensuun kaupungin palveluita lisättiin verkkoon projektin aikana. Verkkolomakkeita<br />

otettiin koeluonteisesti <strong>käyttöön</strong>14 kpl, joista osa on hallinnon sisäisiä<br />

ja osa asiakkaille tarkoitettuja. Tapahtumakalenteri vietiin verkkoon siten,<br />

että tilaisuuksien järjestäjät voivat itse ilmoittaa tapahtumat siihen käyttäen<br />

verkossa olevaa lomaketta. Verkkokirjaston aineistotietokanta laajennettiin<br />

käsittämään Joensuun kirjaston lisäksi naapurikuntien, Jokusen kimpan, aineiston.<br />

Verkkokirjaston palveluihin lisättiin mahdollisuus uusia lainat ja varata<br />

kirjat internetistä. Vesimittarin lukeman ilmoittaminen käy verkkolomakkeella.<br />

Kaupungin kesätyöpaikkojen hakemuslomake vietiin verkkoon keväällä 1999,<br />

jolloin lomake piti tulostaa ja lähettää postitse. Tänä keväänä kesätyöpaikkahakemuksen<br />

voi lähettää sähköpostilla.<br />

Joensuun kaupunki ja Kelan toimisto kuvasivat päivähoidon ja lasten hoidon<br />

tuen sekä vuokra-asunnon hakemiseen ja asumistuen myöntämiseen liittyviä<br />

palveluketjuja. Palveluketjuissa oli tietojen vaihtamista ja tarkistamista kaupungin<br />

ja Kelan välillä useissa yhteyksissä. Joensuussa päätettiin pilotoida<br />

lasten päivähoitopalveluihin liittyvä sähköisen asioinnin malli. NovoGroup<br />

Oyj:n kanssa neuvoteltiin toteutuksesta keväällä 2000. Päivähoidon sähköisen<br />

asioinnin pilotointia kuitenkin siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Kaupunki<br />

aloitti alkuvuodesta 2000 valmistella tietostrategiaa vuosille 2000-2002,<br />

jossa päätetään kaupungin sähköisen asioinnin kehittämisen vaiheistamisesta<br />

ja aloitettavista piloteista. Kela ottaa <strong>käyttöön</strong> kesällä 2000 sähköisen tiedonsiirron<br />

Kelan ja kuntien välillä. Nämä molemmat kehittämishankkeet tulevat<br />

vaikuttamaan päivähoitopalvelut -pilotin sisältöön.


16<br />

Projektin kokemusten mukaan kaupungin verkkopalveluiden kehittämisessä ei<br />

niinkään ole ongelmana palveluiden tekninen toteutus kuin työ- ja asiointitapojen<br />

muutoksen aikaansaaminen. Esimerkiksi kaupungin oman henkilökunnan<br />

innostaminen käyttämään kaupungin omia nettipalveluja esim. viemään<br />

tapahtumakalenteriin itse osana omaa työtä eri tapahtumat, vaatii pitkäjänteisyyttä.<br />

Asiakkaille uusista palveluista tiedottaminen on haastava tehtävä. Palvelua<br />

pitää mainostaa muuallakin kuin verkossa, jotta tieto tavoittaa potentiaaliset<br />

käyttäjät.<br />

"Kävelin ruokatunnilla verotoimistoon hakemaan tarvitsemani verolomakkeen.<br />

Vasta paluumatkalla mieleeni juolahti, että olisin saanut sen lomakkeen netistä<br />

omalta koneelta tulostettuna. Sitä tekee vanhasta muistista näitä asioita."<br />

Joensuun SeutuVeturin edustaja tammikuussa 2000<br />

3.3.3. Henkilökunnan valmiuksien lisääminen<br />

Viranomaisten yhteistyönä järjestettiin Kelan, työvoima- ja verotoimiston ja<br />

kaupungin henkilökunnalle ”virkamies surffaa” –koulutusta. Koulutukseen<br />

osallistui 144 henkilöä.<br />

Palaute yhteiskoulutuksesta oli myönteistä. Palautteen mukaan koulutus innosti<br />

henkilöstöä internetin <strong>käyttöön</strong> ja lisäsi sähköpostin käyttöä viranomaisten<br />

kesken ja asiakaskontakteissa.<br />

VETURIn seminaareihin osallistui hallinnonaloittain yksi tai muutama henkilö.<br />

Seminaareissa saatiin tietoa sähköisen asioinnin kehittämiseen liittyvistä asioista.<br />

Joensuun kaupungin verkkopalveluita esiteltiin parissa seminaarissa<br />

esimerkkinä kuntien verkkopalveluiden kehittämisen mahdollisuuksista.<br />

3.3.4. Asiakkaiden kannustaminen verkkopalveluiden <strong>käyttöön</strong><br />

Verkkopalveluista tiedotettiin jakamalla VETURI -julisteita ja –esitteitä toimistoissa.<br />

Kelan Rantakylän toimistoon hankittiin asiakkaille mikropiste verkkopalveluiden<br />

itsepalvelukäyttöä varten toukokuussa 1999. Verotoimistoon<br />

avattiin asiakasmikropiste tammikuussa 2000. Rantakylän kirjastoon perustettiin<br />

”tietotupa”, jossa on 5 mikroa vapaasti kansalaisten käytettävissä. Urbanprojekti<br />

järjestää tiloissa internetin käytön koulutusta ja esittelytilaisuuksia.<br />

Samaa mallia aiotaan laajentaa pääkirjastoon ja Niinivaaran kirjastoon tämän<br />

vuoden aikana.<br />

Joensuun kansalaistalossa on ilmainen netti -kahvila, jossa on käytössä seitsemän<br />

mikropistettä. Mikroissa on HST-varustus. Kansalaistalossa on järjestetty<br />

opastusta ja ohjausta verkkopalveluiden käytössä harjoittelijoiden ja työllisyystuella<br />

palkattujen ohjaajien avulla. Netti-kahvila on avoinna 60h viikossa,<br />

muina aikoina koneet ja laitteet ovat järjestöjen käytössä. Kansalaistalolla<br />

luodaan mallia julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteiselle kansalaislähtöiselle<br />

tietoyhteiskunnan kehittämiselle. Kansalaistalon kanssa VETU-<br />

RI -projekti teki yhteistyötä myös kotitalouksien tulonsiirtojärjestelmien taulukkolaskentaohjelman<br />

ns. KOTO-ohjelman testaamisessa. Tavoitteena oli selvittää<br />

KOTO-ohjelman käyttökelpoisuutta ja soveltuvuutta internet-palveluksi.<br />

KOTO-ohjelmaa testattiin Joensuussa kansalaistalolla ja työttömien tuvalla<br />

sekä Lieksassa Kelan toimistossa. Internet-version tuottaminen on valmisteil-


17<br />

la. Joensuun kansalaistalo on käynnistämässä hanketta, jossa tuotetaan tekninen<br />

ja sosiaalinen malli, jonka pohjalta voidaan kehittää erilaisia yhteispalvelupisteitä<br />

ja kansalaisten opastusta niissä.<br />

Verohallinto järjesti tilitoimistoille TYVI-palvelujen esittelytilaisuuden.<br />

Uusista verkkopalveluista ja mikropisteistä lähetettiin tiedotteita tiedotusvälineille.<br />

Sanomalehti Karjalainen, paikallislehdet sekä alueradio ovat julkaisseet<br />

juttuja kiitettävästi.<br />

3.4. Pieksämäen seutu<br />

3.4.1. Kokeilun tausta ja tavoitteet<br />

Pieksämäen seudulla VETURI -projektin kokeilut toteutettiin Haukivuoren<br />

kunnan yhteispalvelupisteessä sekä toisaalta Pieksämäen kaupungin alueella.<br />

Haukivuoren kunta sijaitsee n. 40 kilometrin päässä Pieksämäen kaupungista,<br />

ja hallinnolliset asioinnit (verotoimisto, työvoimatoimisto, Kela) suuntautuvat<br />

Pieksämäelle. Kunnassa on muutaman vuoden ajan toiminut yhteispalvelupiste,<br />

jossa työskentelee kaksi toimihenkilöä. Toinen on kunnan palkkaama,<br />

toinen poliisihallinnon työntekijä, mutta molemmat hoitavat kaikkia yhteispalvelupisteen<br />

tehtäviä. Yhteispalvelupiste hoitaa sopimuksen perusteella kunnan,<br />

poliisin, verotoimiston, Kelan ja maistraatin palveluja. Lisäksi mm. työvoimatoimiston<br />

lomakkeita on saatavilla yhteispalvelupisteessä. Kelalla on<br />

lisäksi oma sivuvastaanotto yhteispalvelupisteen yhteydessä kerran viikossa.<br />

Kokeilun perustavoitteena oli internet -palvelujen hyödyntäminen yhteispalvelupisteessä<br />

ja sitä kautta yhteispalvelupisteen palvelutason parantaminen,<br />

poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen ja nykyaikaisen palveluimagon luominen<br />

yhteispalvelupisteeseen.<br />

Kokeilussa olivat mukana Haukivuoren kunta, Mikkelin maistraatin Pieksämäen<br />

yksikkö, Pieksämäen kihlakunnanvirasto ja Kela. Yhteispalvelupisteen<br />

hankkeeseen saatiin mukaan myös työvoimatoimisto, verotoimisto ja kaksi<br />

pankkia.<br />

3.4.2. Toimenpiteet ja kokemukset<br />

Paikallisessa kokeiluryhmässä päätettiin luoda edellytykset sekä asiakkaille<br />

että yhteispalvelun virkailijoille hyödyntää julkishallinnon internetpalveluita.<br />

Asiakastilaan hankittiin asiakasmikro ISDN-yhteydellä. Mikron aloitussivuksi<br />

teetettiin oma Haukivuoren ”VETURI-portaali” eli sivu, jossa oli kaikkien palveluntarjoajien<br />

omat logot esillä. Logon kuvaketta napsauttamalla pääsi suoraan<br />

oikealle internet -sivulle, eikä asiakkaan näin ollen tarvitse osata sivujen<br />

osoitteita.<br />

Asiakasmikro otettiin <strong>käyttöön</strong> huhtikuussa 1999, ja samalla siitä tiedotettiin<br />

kattavasti koko kunnan alueella. Tiedotustilaisuudessa oli mukana Haukivuoren<br />

Seutu-lehti, Länsi-Savo, Ylen paikallisradio, ja myös Pieksämäen Lehti<br />

kirjoitti aiheesta. Koko kunnan alueella jaettiin yhdessä teetetty esite, jossa<br />

kaikki kokeilun osapuolet esittelivät lyhyesti internetpalveluitaan. Myös VE-


18<br />

TURI -projektin omaa esitettä ja julistetta jaettiin useisiin eri asiakaspalvelupisteisiin<br />

sekä kouluille.<br />

Yhteispalvelun toimihenkilö oli mukana koko ajan mikropisteen suunnittelussa,<br />

ja hänellä oli valmiudet myös verkkopalveluiden <strong>käyttöön</strong>, joten erityistä<br />

koulutusta verkkopalveluihin hänelle ei järjestetty. Myös toisella yhteispalvelun<br />

työntekijällä oli perusvalmiudet verkkopalveluihin.<br />

Haukivuoren yhteispalvelupisteeseen hankitun asiakasmikron yhteyksineen<br />

kustansi Haukivuoren kunta. Kokeilun muut osapuolet osallistuivat yhteisen<br />

esitteen kustannuksiin, merkittävämmin esitettä tukivat Haukivuoren Osuuspankki<br />

sekä Leonia-pankki. VETURI-esitteen kustannukset hoiti puolestaan<br />

Kelan Pieksämäen toimisto. Kukin kokeiluun osallistuja kustansi matka- ja<br />

kokouskulut itse, ja ne olivat kaikkiaankin hyvin pienet.<br />

Verkkopalveluiden markkinoinnissa ja hyödyntämisessä yhteispalvelupisteen<br />

henkilökunta on avainasemassa. Asiakkaat ovat kiinnostuneita verkkopalveluista,<br />

mutta vain aktiivisella markkinoinnilla heidät saadaan kokeilemaan niitä<br />

käytännössä. Toisaalta verkkopalvelut ovat yhteispalvelupisteelle suuri mahdollisuus,<br />

sillä internetin avulla henkilökunnan on mahdollista jotenkin hallita<br />

eri hallinnonalojen lomake- ja tietotulvaa, ja varmistaa että heillä on aina ajan<br />

tasalla olevat tiedot ja lomakkeet helposti saatavilla.<br />

Haukivuoren yhteispalvelupisteessä verkkopalveluita käytti muutama asiakas<br />

päivässä, mutta aktiivinen markkinointi vaikeutui vuoden 1999 loppupuolelta<br />

vuoden 2000 alkupuolelle kunnanviraston remontin ajaksi. Kuitenkin kokeilun<br />

alkuvaihe osoitti internet -palveluiden hyödyntämisessä mielekkään mahdollisuuden<br />

nostaa yhteispalvelupisteen palvelutasoa.<br />

<strong>Verkkopalvelut</strong> eivät kuitenkaan vielä tässä vaiheessa sisällöllisesti vastaa<br />

asiakkaiden odotuksia. Verkkopalveluista tulee todellinen vaihtoehto tavanomaiselle<br />

palvelulle vasta siinä vaiheessa, kun asiakas voi laittaa hakemuksensa<br />

vireille verkon kautta. Palvelun tulisi myös muotoutua enemmän interaktiiviseksi,<br />

jotta asiakas tuntisi todella saavansa palvelua. Nyt internetpalvelut<br />

toimivat enemmän tiedon- ja lomakkeiden jakelukanavana.<br />

Haukivuoren yhteispalveluhankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin, sillä<br />

seudulla luotiin uudenlaista yhteistyötä, jota aiotaan hyödyntää jatkossakin<br />

mm. yhteisillä koulutuksilla. Yhteispalvelupisteen imago parani entisestään, ja<br />

Haukivuoren yhteispalvelupiste saikin Itä-Suomen läänin vuosipalkinnon<br />

vuonna 1999.<br />

3.4.3. Jatkosuunnitelmat<br />

Haukivuoren yhteispalvelupisteeseen suunnitellaan kokeiltavaksi kuvapuhelinyhteyttä<br />

esim. Kelan ja yhteispalvelupisteen välillä. Näin saataisiin yhteispalvelupisteen<br />

palveluihin uudenlaista syvyyttä, eikä palvelu jäisi vain lomakkeiden<br />

jakelu- ja vastaanottotasolle. Kokeilu on viivästynyt em. kunnanviraston<br />

peruskorjauksen vuoksi.<br />

Pieksämäen seudulla pyrittiin aktivoimaan internet -palvelujen <strong>käyttöön</strong> muitakin<br />

kuin Haukivuoren kunnanviraston asiakkaita. Kelan Pieksämäen toimistoon<br />

hankittiin huhtikuussa 1999 asiakasmikro, ja myös sen <strong>käyttöön</strong>otosta<br />

tiedotettiin paikallisissa lehdissä. Asiakasmikron markkinoinnissa yhteistyö-


19<br />

kumppanina oli Pieksämäen Seudun Osuuspankki, jonka markkinointiosaamisella<br />

ja -resurssein teetettiin Kelan tiloihin kookas juliste houkuttelemaan asiakkaita<br />

mikropisteen käyttämiseen. Pankki hoiti Kelan asiakaspisteen markkinointi<br />

myös pankin asiakkaille omien internet -palveluiden markkinoinnin yhteydessä.<br />

Yhteisenä tavoitteena oli saada sekä Kelan että pankin asiakkaat<br />

käyttämään aktiivisesti mikropistettä ja verkkopalveluita. Asiakasmikroa käyttää<br />

päivittäin n. 10 - 15 henkilöä, ja erityisesti opiskelijat ovat mikron aktiivisia<br />

käyttäjiä. Haukivuoren asiakasmikron tapaan Pieksämäen Kelan toimiston<br />

mikrossakin on käytössä ”VETURI-portaali” helpottamaan verkkopalveluiden<br />

löytämistä.<br />

Kelan Pieksämäen toimistolla verkkopalveluita markkinoidaan asiakastilanteissa<br />

jatkuvasti, ja sen vuoksi Kelan oman henkilökunnan internetkoulutus<br />

hoidettiin kuntoon ennen asiakasmikron <strong>käyttöön</strong>ottoa. Koko henkilökunta sai<br />

peruskoulutuksen palveluihin, lisäksi kaikille järjestettiin työpäivänä n. 2 tunnin<br />

”pakollinen” internetsurffaus ja palveluiden hakeminen. Kaksi henkilöä sai lisäksi<br />

yhden työpäivän pituisen syventävän internetkoulutuksen. Henkilökuntaa<br />

aktivoitiin käyttämään internetpalveluja myös työajan ulkopuolella antamalla<br />

siihen mahdollisuus asiakasmikropisteessä.<br />

Kelan toimisto järjesti yhdessä osuuspankin kanssa Keski-Savon ammattioppilaitoksen<br />

n. 100 opiskelijalle kaksi tilaisuutta, joissa kerrottiin kattavasti Kelan<br />

ja pankin verkkopalveluista erityisesti opiskelijoille. Kelan toimisto aktivoi<br />

myös suuret työnantajat (VR ja kaupunki) käyttämään internetlomakkeita mm.<br />

sairauspäivärahahakemuksissa.<br />

3.5. Kuopion seutu<br />

3.5.1. SeutuVeturin tavoitteet<br />

Kuopion SeutuVeturin projektiryhmä vakiintui kevään 1999 aikana. Mukana<br />

ovat toimineet alusta asti Kelan Kuopion ja Siilinjärven vakuutuspiirit, Pohjois-<br />

Savon TE-keskuksen työvoimaosasto, Savo-Karjalan veroviraston Tietohallinto,<br />

Kuopion ja Siilinjärven verotoimistot, Kuopion kaupunki sekä Pohjois-<br />

Savon ammattikorkeakoulun Elämisen alkuun -kotineuvolaprojekti. Toukokesäkuussa<br />

mukaan tulivat myös Kuopion työvoimatoimisto sekä Kuopion<br />

poliisilaitos. Kuluvan vuoden alusta SeutuVeturiin liittyivät myös Tielaitos /<br />

Savo-Karjalan tiepiiri.<br />

Kuopion seudun kokeilu rajattiin ns. kohdennettuihin verkkopalveluihin, joissa<br />

pääasiallinen asiakas on yksittäinen kansalainen / perhe. Pitkän tähtäimen<br />

tavoitteeksi asetettiin palvelupakettien kokoaminen siten, että elämäntilanteeseen<br />

liittyvät palveluketjut löytyisivät yhden www-osoitteen tai portaalin kautta.<br />

Tavoitteen toteutumisen edellytyksiä olivat seudullisen yhteistyön lisääminen<br />

palvelujen tuotannossa ja tarjonnassa sekä palveluketjujen uudistaminen.<br />

Palveluketjujen uudistamistyössä nähtiin välttämättömänä huomioida sekä<br />

seudulliset näkökohdat että organisaatiokohtaiset resurssit ja rajoitteet. Asiointikokonaisuuksien<br />

tarkastelukulmana pidettiin asiakkaan tarpeita siten, että<br />

organisaatioiden rajat voidaan minimoida ja siten vähentää asiakkaan “luukuttamista“.


20<br />

Tavoitteena oli kerätä palautetta viranomaisten paikallistason nettisivustojen<br />

tietosisällöstä ja käytettävyydestä sekä koota joitain suosituksia. Käytettävissä<br />

olevilla resursseilla ei kuitenkaan ollut mahdollista koota suosituksia, koska<br />

sivustot olivat hyvin erilaisia ja niiden palvelufunktiot vaihtelivat.<br />

Konkreettisia SeutuVeturin osatavoitteita olivat:<br />

• Henkilökunnan valmentaminen sähköisen asioinnin perusteisiin,<br />

• Verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksien tarjoaminen asiakkaille,<br />

• Toiminta- ja työtapojen uudistaminen,<br />

• Asiakkaiden kannustaminen ja verkkopalveluiden käytön markkinointi,<br />

• Seudullisen yhteistyön lisääminen sekä<br />

• Kokeilun seuranta ja arviointi.<br />

3.5.2. Tapahtumia ja toimenpiteitä<br />

Henkilökunnan valmentaminen verkkopalveluihin ja sähköiseen asiointiin liittyvän<br />

osaamisen lisääminen toteutuivat konkreettisimmillaan “Virkamies surffaa“<br />

-koulutuksessa, jossa keskityttiin erityisesti internetin <strong>käyttöön</strong> ja sen<br />

mahdollisuuksiin tiedon hankinnassa. Kelan Kuopion toimistosta koulutukseen<br />

osallistui 53, Siilinjärven toimistosta 5 ja Savo-Karjalan verovirastosta 49 henkilöä.<br />

Kurssipalautteiden mukaan opetus vastasi hyvin odotuksia ja antoi itsevarmuutta<br />

internetin <strong>käyttöön</strong>. Joku innostui jopa kotikoneen hankintaan kurssin<br />

seurauksena! Ryhmiä oli vaikea saada niin homogeenisiksi, että etenemisvauhti<br />

olisi ollut kaikille sopiva.<br />

Tämän lisäksi organisaatiot ovat sisällyttäneet omaan tietotekniikkakoulutukseen<br />

verkkoihin ja internetiin liittyviä asioita sekä järjestäneet muuta koulutusta.<br />

Tarve lisäkoulutukseen on silti ilmeinen! Atk-tekninen osaaminen lisääntyi<br />

internet-sivustojen rakentamiseen osallistuneilla henkilöillä.<br />

Uusia asiakkaille tarkoitettuja itsepalvelumikroja, ns. nettipisteitä, otettiin alueella<br />

<strong>käyttöön</strong> 6 kpl. Lisäksi poliisi asensi asiakkaiden <strong>käyttöön</strong> mikron HST -<br />

kortin tarkistamista varten. Kelan Petosen toimipisteen asiakasmikro toteutettiin<br />

Kelan ja työvoimahallinnon yhteishankintana. Yleisön kiinnostus asiakasmikrojen<br />

<strong>käyttöön</strong> lisääntyy jatkuvasti. Arviolta noin puolet mikrojen käytöstä<br />

on muuta kuin viranomaisten palveluiden käyttöä. Teknisesti mikrot ja verkkoyhteydet<br />

ovat olleet toimintavarmoja, eivätkä käyttäjät ole sabotoineet niitä.<br />

Kuopion Kelassa toteutettiin kesällä kokeilu, jossa harjoittelija opasti noin sataa<br />

asiakasta mikron ja internetin <strong>käyttöön</strong> ja teki samalla niitä koskevan kyselyn.<br />

Mikrojen käytön tehostamiseksi tarvitaan asiakkaiden aktivointia ja rohkaisua,<br />

sillä 78 % haastatelluista toivoi henkilökunnan opastavan internetin<br />

<strong>käyttöön</strong>, vaikka peräti 68 % oli sitä jo aiemmin käyttänyt. Pääsääntöisesti<br />

vain nuoriso löytää etsimänsä tiedot täysin oma-aloitteisesti asiakasmikroilta,<br />

joten verkkopalvelujen sisällöstä ja hakumenetelmistä on tarpeellista antaa<br />

opastusta.<br />

Työvoimatoimistossa kerättiin runsaalta 400 asiakkaalta palautetta työnhakukoulutuksen<br />

yhteydessä keväällä 1999. Heistä 25 % toivoi internetin käytön<br />

opastusta avoimien työpaikkailmoitusten etsimiseen. Lähes 28 % toivoi<br />

enemmän käyttömahdollisuuksia avoimien työpaikkojen käsittelyyn internetissä<br />

ja 14 % työasemien tekniikan parempaa toimivuutta. Noin 53 % toivoi lisää


21<br />

työasemia asiakkaiden <strong>käyttöön</strong> ja 14 % työasemassa toimivien ohjelmien<br />

käyttöopastusta. Lisäksi toivottiin asiakasmikrojen käytön olevan mahdollista<br />

nykyistä aikaisemmin aamusta ja myöhempään illasta.<br />

Kelan toimistot, Kuopion poliisi, Kuopion työvoimatoimisto ja Savo-Karjalan<br />

verovirasto avasivat paikalliset kotisivunsa viime talven aikana. Sivut ovat<br />

vielä pilotointivaiheessa, mutta kokemukset ovat olleet myönteisiä. Kuopion<br />

kaupungin, TE-keskuksen ja Savo-Karjalan tiepiirin kotisivut ovat olleet käytössä<br />

jo pidempään, mutta kaupungin sivut uusiutuivat viime kesänä ja tiepiirin<br />

kuluvan vuoden alussa. Sivuille on koottu yhteistyökumppaneiden wwwosoitteet.<br />

Tielaitoksen internet-sivuista tulee merkittävästi palautetta, jota hyödynnetään<br />

sivujen edelleen kehittämisessä. Verovirastolle palautetta tulee<br />

vielä melko vähän, 1-2 kpl viikossa. Suurin osa palautteesta on verotusta koskevia<br />

kyselyjä. <strong>Poliisi</strong> lisää vapaan palautteen antomahdollisuuden vasta sitten,<br />

kun työn alla oleva suunnitelma viestinnän linjauksista ja vastuista valmistuu.<br />

Virtuaalineuvolan kokeilukäyttö alkoi 15 perheen voimin. Perheet saavat tietoverkon<br />

kautta raskauden ja synnytyksen aikaista tukea ja ohjausta. Kokeilu<br />

kestää marraskuuhun asti. Kokeilun laajentamista valmistellaan Kajaaniin,<br />

jossa pilotointiin osallistunee 5 perhettä. Elämisen alkuun -projekti on käynyt<br />

esittelemässä toimintaansa useilla terveydenhoitoalan messuilla ja muissa<br />

tapahtumissa ulkomaita myöten. Projekti tuottaa myös opetusmateriaalia alan<br />

oppilaitosten <strong>käyttöön</strong>. Pohjois-Savon Ammattikorkeakoulussa julkisten verkkopalveluiden<br />

hyödyntäminen on lisätty opetussuunnitelmaan.<br />

Työtapojen uudistaminen käynnistyi pienin askelin. Asiakkaiden ohjaaminen<br />

sähköisten palvelujen <strong>käyttöön</strong> ja sähköpostitse tuleviin kyselyihin vastaaminen<br />

on otettu huomioon töiden organisoinnissa. Asiakasyhteyksissä sähköpostin<br />

käyttö on vielä varsin vähäistä, mutta on lisääntynyt viranomaisten välisessä<br />

yhteydenpidossa sekä viranomaisten ja yritysten välisessä kommunikoinnissa<br />

(mm. tarjoukset).<br />

Palvelua koskevan asiakaspalautteen määrä kasvaa koko ajan ja sähköpostin<br />

/ internetin suhteellinen osuus vielä enemmän. Palautteen käsittelyn tehostamiseksi<br />

verovirasto valmistelee yhdessä Verohallituksen kanssa tukijärjestelmän<br />

<strong>käyttöön</strong>ottoa määrämuotoiseen palautteen käsittelyyn ja raportointiin.<br />

Tiedotustilaisuuksia medialle järjestettiin lähinnä asiakasmikrojen <strong>käyttöön</strong>ottojen<br />

yhteydessä. Alueellista tiedotusta kanavoitiin mm. paikallislehtien ja -<br />

radioiden kautta. Yleinen havainto oli, että myönteistä julkisuutta tuli odotettua<br />

enemmän. VETURI-julisteet ja esitteet olivat esillä ja jaossa.<br />

Varsinaisia projektikokouksia on pidetty 13 kertaa. Lisäksi on järjestetty pienemmissä<br />

ryhmissä teemakokouksia Petosen yhteispalvelupisteen ja internetkotisivujen<br />

suunnittelun tiimoilta. Pääprojektin järjestämiin tilaisuuksiin on<br />

osallistuttu aktiivisesti.<br />

Paikallinen seuranta on tapahtunut osittain pääprojektin selvitysten toimesta<br />

ja muutoinkin sen linjausten mukaan. Arvioinnin kohteena ovat olleet sekä<br />

asiakkaat että henkilökunta.


3.5.3. Evääksi matkalle muutosten keskellä<br />

22<br />

VETURI-työn yhteydessä syntyneet kontaktit ja toimiva keskustelufoorumi<br />

ovat säilyttämisen arvoisia projektin päättymisen jälkeenkin. VETURIn jälkeiset<br />

lähiajan tavoitteet ryhmä asettaa seuraavista teemoista:<br />

• Elämisen alkuun -projektin sisältötuotannon tukeminen yhteiskuntaan<br />

liittyvien asioiden toteuttamisessa. Parhaimmillaan yhteistyön<br />

tuloksena on mahdollista saada mallitoteutus elämäntilanteesta<br />

lähtevälle sähköiselle asiointiketjulle, joka ei perustu pelkille internet-linkeille.<br />

Kotineuvolaprojektilla on selkeä tarve jatkaa yhteistyötä<br />

lastenneuvolan kanssa ja suunnata sitä edelleen kouluterveydenhuoltoon<br />

sekä erityisesti Kelan ja sosiaalitoimen suuntaan.<br />

• Petosen yhteispalvelupiste ei vielä toteutunut tilaongelmien ja resurssien<br />

riittämättömyyden johdosta, joten kehittämistyötä ja eri viranomaisten<br />

yhteistyötä tarvitaan jatkossakin. Parhaimmillaan yhteistyön<br />

tuloksena syntyy saumaton asiakaslähtöinen palveluketju,<br />

jonka toteuttamisessa voidaan hyödyntää uutta tekniikkaa, kehittyviä<br />

tietojärjestelmiä ja jakaa yhteisten resurssien käyttökustannukset.<br />

• Tiedotus-, koulutus- ja markkinointiyhteistyö sekä erilaisten ajankohtaisten<br />

yhteistyöprojektien perustaminen.<br />

• Avoimen keskustelufoorumin säilyttäminen.<br />

VETURI-yhteistyö osoitti, että nykyisessä jatkuvan muutoksen ja tekniikan<br />

uudistumisen kierteessä eri organisaatioiden välinen yhteistyö auttaa kehittämistyön<br />

suuntaamisessa. Tutustumalla muihin toimijoihin luodaan pohja myös<br />

entistä konkreettisemmalle yhteistyölle resurssien ja osaamisen vaihdantaan<br />

ja jakamiseen. Globalisoituminen vaatii myös julkishallinnossa entistä suurempien<br />

toimintakokonaisuuksien hallintaa ja töiden uudelleenorganisointia.<br />

Määrätietoisesti ja pienin askelin liikkeellä oltaessa säilyy joustavuus ja avoimuus<br />

muutoksille niin organisaatioilla kuin sen jäsenilläkin.<br />

3.6. Mikkelin kokeilu<br />

3.6.1. Kokeilun tausta ja tavoite<br />

Mikkelin seudullinen kokeilu toteutti VETURI -projektin asettamia tavoitteita eli<br />

tarkoituksena on kokeilla julkishallinnon internet-palveluja, kerätä kokemuksia<br />

ja laatia kehittämisehdotuksia. Mikkelin seutukokeilun erityiskohderyhmänä<br />

olivat yrittäjät, joiden kanssa kokeiltiin uutta asiakaspalvelumuotoa eli asiointia<br />

verkon välityksellä. Tavoitteena oli olemassa olevien verkkopalvelujen kartoittaminen,<br />

niiden tunnetuksi tekeminen ja kehittäminen erityisesti työnantajien<br />

tarpeita vastaaviksi sekä kokemusten ja palautteen kerääminen verkkopalveluiden<br />

jatkokehittämiseen.<br />

Mikkelin osaprojektissa toimivat Etelä-Savon työ- ja elinkeinokeskus, Itä-<br />

Suomen lääninhallitus, Järvi-Suomen oppivat organisaatiot -projekti, Kelan<br />

Mikkelin toimisto, Mikkelin kaupunki, Mikkelin työvoimatoimisto, Mikkelin verotoimisto<br />

sekä Mikkelin seudun yrittäjät.


Mukana olevien tahojen odotukset Mikkelin osaprojektille olivat kartoituksen<br />

mukaan seuraavanlaisia. Mahdollisuus perehtyä, saada kokemuksia ja olla<br />

mukana kehittämässä sähköistä asiointia. Viranomaisten yhteistyön monipuolistaminen<br />

ja tutustuminen seudun viranomaisiin. Saada tietoa muiden osapuolten<br />

verkkopalvelujen kehittämisen tilanteesta ja laajentaa näkökulmaa<br />

internet -palveluiden mahdollisuuksista. Omassa työyhteisössä tutustuminen<br />

sähköisiin palvelumuotoihin. Yrittäjiltä odotettiin tietoa oman hallinnonalan<br />

verkkopalveluiden tunnettavuudesta ja käyttökokemuksista. Mahdollisten kokeilujen<br />

käynnistyminen käytettävissä olevin välinein ja resurssein.<br />

3.6.2. Toiminta<br />

Kokeilun osallistuvien tahojen henkilöstölle ja yrittäjille järjestettiin koulutusta<br />

verkkopalveluiden sisällöstä ja käytöstä. Kukin viranomainen koulutti omien<br />

resurssien puitteissa oman henkilökuntansa. Yrittäjille suunnatun koulutuksen<br />

toteutti Järvi-Suomen oppivat organisaatiot. Henkilökunnan tiedotuksella ja<br />

peruskoulutuksella varmistettiin myönteinen suhtautuminen ja asennoituminen<br />

verkkopalveluihin sekä kannustettiin heitä käyttämään verkkopalvelua sekä<br />

markkinoimaan sitä asiakkaille.<br />

• Asiakkaille on järjestetty mahdollisuus maksuttomaan internetasiointiin<br />

mikropisteissä.<br />

• Enter net stop cafessa on kymmenisen mikroa asiakkaiden maksuttomassa<br />

käytössä, kirjastossa viisi mikroa ja Kelan toimistossa<br />

yksi asiakasmikro.<br />

• Markkinoinnissa tukeuduttiin pääprojektin yleiseen markkinointiin ja<br />

tiedottamiseen.<br />

Yrittäjille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa jokainen kokeilussa mukana<br />

oleva viranomainen esitteli omia palvelujaan yleisesti ja etenkin verkkopalveluja,<br />

lisäksi kerrottiin VETURI -projektista ja sen tavoitteista. VETURI -julistetta<br />

ja -esitteitä levitettiin kirjastoihin ja muihin yleisiin paikkoihin. Suomen Yrittäjät<br />

Etelä-Savon osastoa on tiedotettu säännöllisesti VETURIn tapahtumista. Mikkelin<br />

SeutuVeturi osallistui myös Tietoverkkomarkkinat tapahtumaan 15.3.00<br />

aktiivisesti. Tietoverkkomarkkinoilla esiteltiin julkishallinnon verkkopalveluita<br />

useissa eri pisteissä ympäri kaupunkia: enter net stop -kahvila, työvoimatoimisto,<br />

kauppakeskus Graani, päiväkeskus, kirjasto ja ammattikorkeakoulu.<br />

Lisäksi tietoverkkomarkkinoihin kuului luentosarja ja näyttelyosasto kirjaston<br />

tiloissa. Tietoverkkomarkkinoilla kävi useita satoja henkilöitä eri tapahtumapisteissä.<br />

3.6.3. Yhteistyö yrittäjien ja viranomaisten kesken<br />

Yrittäjille suunnatulla kirjeellä haettiin syyskuussa 1999 ns. pilotti-yrittäjät joiden<br />

kanssa<br />

kokeilua lähdettiin toteuttamaan. Kokeiluun osallistui kahdeksan pilottiyritystä.<br />

Heille järjestettiin viisi koulutus- ja tiedotustilaisuutta: perehdyttämiskokous<br />

lokakuussa, Kelan palvelujen esittely marraskuussa, Te-keskus / työvoimatoimiston<br />

verkkopalvelukoulutus marraskuussa, Verohallinnon ja Mikkelin<br />

23


24<br />

kaupungin sähköisten palvelujen esittely joulukuussa ja lääninhallituksen<br />

verkkopalvelujen koulutus tammikuussa.<br />

Lisäksi Järvi-Suomen oppivat organisaatiot järjesti kolmelle 12 hengen yrittäjäryhmälle<br />

Internet -koulutusta, jonka yhteydessä oli julkishallinnon infoillat.<br />

Ohessa kommentteja näistä infotilaisuuksista:<br />

• Enpäs tiennytkään että internetissä on noin paljon tietoa julkishallinnon<br />

palveluista<br />

• Tuli paljon lisätietoa<br />

• Ihan hyvä tietää näitäkin asioita<br />

• Yllätys, että virastojen palvelut ovat näin pitkällä täällä intenetissä<br />

• Vaatii vähän sulatteluaikaa hyödyntää tätä tietoa<br />

• Ehkä liiankin paljon tietoa yhdellä kertaa<br />

• Pienyrittäjänä käytän tilitoimiston palveluja, joten suurin osa tiedoista<br />

jää itse hyödyntämättä<br />

• TYVI -palveluiden tiedoista voi heti hyötyä, jos yhteydet toimii<br />

• Oli mielenkiintoista kuunnella "virkamiehiä ", nekin on ihmisiä<br />

• Vaatii varmaankin paljon aikaa totutella internetin kautta asioida<br />

esim. verotoimistossa<br />

• Vaatii lisää opastusta<br />

• Kaavakkeiden tulostuksissa oli vähän ongelmia<br />

• Liian paljon erilaisia lomakkeita eri paikoissa, menee sekaisin<br />

• Ollaan oikeilla jäljillä kehityksessä<br />

• Parantamisen varaa on, liian "pyrokraattisia" planketteja<br />

• Miksi niin monessa kaavakkeessa kysytään samoja tietoja, eikö<br />

niitä voisi saada jotenkin automaattisesti<br />

Kerätyn palautteen mukaan yrittäjät tarvitsevat ensimmäisenä seuraavia julkishallinnon<br />

sähköisiä palveluja:<br />

• Verohallinnon verkkopalvelut siten, että kaikki ilmoitukset ja lomakkeet<br />

voi hoitaa verkossa<br />

• Kelan sairauspäivärahahakemukset ja työterveyshuoltoasiat<br />

• Työvoimahallinnon palvelut<br />

• Palautteen mukaan pilottiyrittäjät kokivat myönteisenä sen, että kokeilu<br />

antoi mahdollisuuden vaikuttaa asioihin, joita on pidetty hallinnon<br />

sisäisinä. Viranomaisten ja yritysten "maailmojen" erilaisuudesta<br />

huolimatta, projekti on ollut lähentävä tekijä. Erään kommentin<br />

mukaan peruskysymys on se miten yritykset kokevat tavan, jolla<br />

viranomaiset hoitavat heille annetut tehtävät. Lomakkeiden tulostaminen<br />

kotikoneilla koettiin hankalaksi ja hitaaksi. TYVI-palveluja<br />

tunnettiin yllättävän huonosti ja verkkopalveluiden markkinointia<br />

toivottiin näkyvämmäksi.<br />

Asioiden hoitamisen yksinkertaistaminen ja helpottaminen tietovirtojen sähköistämisen<br />

myötä koetaan tärkeäksi tavoitteeksi, jonka puolesta kannattaa<br />

jatkaa työskentelyä.<br />

3.6.4. Tulosten hyödyntäminen<br />

Koko projektin työ on edennyt hyvin ja myönteisessä hengessä. Yhteistyö eri<br />

viranomaisten kesken on ollut aitoa ja aktiivista. Toisten palvelujen tuntemus


25<br />

on lisääntynyt. Tietoa nykyisistä verkkopalveluista levitettiin hyvin laajalle. Uusien<br />

kontaktien saaminen ja oman osaamisen lisääntyminen hyödyttävät jatkossakin.<br />

Yrittäjiltä saatiin paljon positiivista palautetta. Yrittäjien aktiivinen ja innostunut<br />

mukanaolo ja jatkokehitys- ja yhteistyösuunnitelmat olivat parasta antia. Sähköisen<br />

asioinen kehittäminen on katsottu Mikkelin seudulla erittäin tärkeäksi<br />

hankkeeksi yrittäjien keskuudessa. Mikkelin seudulla on tarkoitus järjestää<br />

yrittäjille räätälöity internet-koulutus sekä hakea siihen EU-rahoitus ja kehittää<br />

yrittäjille omaa www-palvelusivua eli portaalia. Jatkokokeilu muuttuu enemmän<br />

yrittäjävetoiseksi jota paikalliset viranomaiset tukevat.<br />

Käytännön suunnittelu-, kokeilu- ja kehittämistyö tulee tehdä mahdollisimman<br />

itsenäisesti ja paikallisesti. Kehittämistyötä voidaan jatkaa tällä jo toimivalla<br />

alueellisella kokeiluryhmällä, jota voidaan tarvittaessa täydentää asiantuntijoilla.<br />

Jatkossakin haluamme osallistua sähköisten palvelujen kehittämiseen ja<br />

välittää tietoa sekä kokemuksia muille kehittämisprojekteille.<br />

3.7. Ylä-Savon Kokeilu<br />

3.7.1. Kokeilun tavoitteet<br />

Kokeiluun lähtivät mukaan Ylä-Savon Kelan vakuutuspiiri ja kihlakunnanvirasto,<br />

Ylä-Savon seutukunta (Iisalmi, Kiuruvesi, Pielavesi, Keitele, Rautavaara,<br />

Sonkajärvi, Varpaisjärvi, Lapinlahti ja Vieremä), Iisalmen työvoimatoimisto<br />

ja verotoimisto. Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ilmoittautui<br />

myös mukaan kokeiluun.<br />

Ylä-Savon seutukunnalla oli yhteinen www-sivu eli tietopalvelukanava, jossa<br />

oli kaikkien kuntien verkkopalvelut esillä. Kokeilun tavoitteeksi asetettiin tietopalvelukanavan<br />

edelleen kehittäminen siten, että valtionhallinnon ja Kelan<br />

palvelut olisivat myös siellä esillä. Yhteinen tavoite oli verkkopalveluiden käytön<br />

edistäminen seudulla mikropisteitä lisäämällä ja tiedottamista tehostamalla.<br />

Uusien verkkopalvelujen tuottamisessa tavoitteena oli paikallisten kotisivujen<br />

tuottaminen Kelan, työvoima- ja verotoimistolle ja kihlakunnanvirastolle<br />

ja kuntien yhteisen Rutakko -kirjastopalvelun jatkokehittäminen siten, että<br />

palveluita voidaan hakea verkon yli entistä paremmin. Lisäksi päätettiin tukea<br />

seudun muita tietoyhteiskuntahankkeita esim. virtuaalilukio ja LUMA -hanke.<br />

3.7.2. Toimenpiteet ja tulokset<br />

Ylä-Savon seuturyhmään edustajien valikoituminen kustakin organisaatiosta<br />

kesti aikansa. Paikallishallinnon edustajista tuntui ettei ollut riittävästi pohjatietoa<br />

ja osaamista sähköisestä asioinnista, jotta tavoitteiden määrittely ja niihin<br />

sitoutuminen olisi sujunut nopeasti. Seuturyhmä kokoontui neljä kertaa.<br />

Lähtökohta oli Ylä-Savossa hyvä sillä laaja-alainen yhteinen palvelukanava<br />

(www.iisalmi.fi) oli tiivistänyt kuntien yhteistyötä. Eri viranomaisten keskinäinen<br />

tietojenvaihto ja pääprojektin materiaaliin tutustuminen hyödyttivät osallistujia<br />

ja lisäsivät tietoa verkkoasioinnista. Kuntien ja valtionhallinnon paikallisviranomaisten<br />

yhteistyö oli uusi lisä palvelukanavan myötä syntyneeseen<br />

kuntien väliseen yhteistyöhön.


26<br />

Kuntien yhteisen tietopalvelukanavan kehittäminen jäi vuoden 2000 ongelmien<br />

alle. Atk-resurssit jouduttiin täysin ohjaamaan kiireellisempiin tehtäviin.<br />

Rutakko -kirjastopalvelua on laajennettu ja otettu <strong>käyttöön</strong> interaktiivisia palveluita.<br />

Ylä-Savossa pienten kuntien välinen yhteistyö on tuonut hyviä tuloksia,<br />

eikä kehittämistyöhön yksittäisillä kunnilla olisi vastaavia mahdollisuuksia.<br />

Resurssien yhteiskäyttö on siis kuntien välillä onnistunut. Kunnat ottivat <strong>käyttöön</strong><br />

yksittäisiä uusia verkkopalveluja, mutta ei varsinaisia asiointipalveluja.<br />

Iisalmen työvoimatoimistolle ja Kelan toimistolle on tuotettu paikalliset kotisivut.<br />

Kotisivut täydentävät valtakunnallista hallinnonalan www-palvelua. Sähköpostilla<br />

asiakkaat lähestyvät hyvin harvoin, vaikka sähköpostiosoitteet on<br />

esillä paikallisilla www-sivuilla. Kihlakunnanviraston kotisivut ovat valmiit. Kotisivujen<br />

julkistamista hidasti ministeriön ohjauksen viipyminen. Muutaman<br />

kuukauden pohdinnan jälkeen kotisivujen sijoituspalvelin, osoite ja viraston<br />

sähköpostiosoite saatiin hyväksyttyä. Iisalmen verotoimisto on osana alueellista<br />

Savo-Karjalan veroviraston www-kanavaa.<br />

Asiakkaiden verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksia on tuettu tiedottamalla<br />

verkkopalveluista julistein ja esittein. Myös erilaisissa yleisötilaisuuksissa on<br />

puhuttu verkkopalveluiden mahdollisuuksista. Yhteispalvelupisteiden avoimien<br />

ovien päivinä on markkinoitu mahdollisuutta käyttää mikropisteitä. Paikallislehti<br />

on julkaissut muutaman jutun verkkopalveluista.<br />

Mikropisteitä asiakkaita varten perustettiin Keiteleen, Sukevan ja Kiuruveden<br />

yhteispalvelupisteisiin. Vieremän ja Sonkajärven yhteispalvelupisteisiin mikropisteet<br />

ovat tulossa. Kelan Iisalmen toimistoon avattiin myös mikropiste. Yhteispalvelupisteiden<br />

yleisömikrojen hankinnoista ja kustannusten vastuista<br />

sovittiin seuturyhmässä. Asiakasmikrot ovat jatkuvassa käytössä.<br />

Henkilökuntaa on koulutettu hallinnonaloittain sisäisellä pienryhmäkoulutuksella.<br />

Kelan, kihlakunnanviraston ja verotoimiston henkilökunta on saanut<br />

koulutusta. Lisäkoulutusta tarvitaan edelleen. Yhteistä verkkopalvelukoulutusta<br />

ei tämän projektin puitteissa Ylä-Savossa järjestetty, muita tietotekniikkakoulutuksia<br />

on kyllä järjestetty yhdessä.<br />

3.7.3. Evästystä jatkoon<br />

Ylä-Savossa on monta yhteispalvelupistettä, joiden puitteissa yhteistyötä tehdään<br />

kuntien ja muun julkishallinnon kesken. Yhteispalvelupisteet on nyt yhteisresurssein<br />

varustettu asiakasmikroilla. Yhteispalvelupisteiden henkilökunnan<br />

tietoteknisten ja verkkopalveluvalmiuksien lisääminen olisi myös hoidettava<br />

yhdessä. Koulutuksen järjestäminen ei toteutunut vielä, mutta se tulisi järjestää<br />

ensitilassa.<br />

Palvelukanavan kehittäminen ei edennyt suunnitelman mukaan, mutta valmisteilla<br />

on tietoverkon kehittämishanke, johon resursseja haetaan tavoite-1<br />

ohjelman kautta.<br />

Uuden tekniikan <strong>käyttöön</strong>otossa esim. videoneuvottelu pyritään tekemään<br />

yhteistyötä. Opetuspuolelle hankittua etäopetus- ja video-opetuskokemusta<br />

pyritään hyödyntämään laajemmin viranomaisten yhteistyönä. Asiakkaiden<br />

aktivoiminen verkkopalveluiden käyttämiseen vaatii panostusta, jossa pyritään<br />

etenemään yhteistyössä vaikkapa kansalaisopiston kanssa.


27<br />

VETURI -projektin järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin Kuopioon, Joensuuhun<br />

ja Mikkeliin oli pitkä matka, joten vain harvat pystyivät niihin osallistumaan.<br />

Jatkossa videoneuvottelutekniikan käyttäminen tai tilaisuuksien hajasijoittaminen<br />

läänin pohjoisimpaan osaan toisi uusimman tiedon useamman<br />

saataville.<br />

3.8. Havaintoja ja johtopäätöksiä kokeiluista<br />

VETURI -projektin pääasiallinen tavoite oli verkkopalveluiden kokeilutoiminnan<br />

ja käytön edistäminen, jossa onnistuttiin varsin hyvin. Toistaiseksi eri viranomaisten<br />

tehtävät, lainsäädäntö ja tekninen infrastruktuuri poikkeavat toisistaan<br />

niin merkittävästi, että konkreettista yhteistä palvelutarjontaa on vaikea<br />

saada aikaan.<br />

Toimintaketjujen kuvaaminen ja analysointi havaittiin tarpeelliseksi. Käytettävissä<br />

olleilla resursseilla laadittiin toimintoketjujen kuvaukset sekä Kuopion<br />

kotineuvolaprojektissa että Joensuussa päivähoitopalvelusta. Palveluprosessien<br />

uudistaminen on välttämätöntä viimeistään tunnistamista edellyttävien<br />

palvelujen <strong>käyttöön</strong>oton yhteydessä.<br />

Internet-kotisivujen suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä etsittiin konkreettisia<br />

yhteistyökohteita mm. välinevalinnoissa. Ongelmiksi muodostuivat<br />

keskusvirastojen tiukka ohjaus sekä erilaiset atk-tekniset ratkaisut, joten yhdessä<br />

tekeminen tai samojen välineiden käyttö ei toteutunut. Aika ei ollut vielä<br />

kypsä tältä osin. Kuitenkin toteutuneella yhteistyöllä oli nopeuttava vaikutus<br />

varsinaiseen sivujen kehittämistyöhön. Kotisivujen suunnittelu ja ylläpito on<br />

tällä hetkellä järjestetty eri organisaatioissa eri tavalla. Yksi jatkokehittämisen<br />

haaste on alueellinen profiloituminen. Tällä saralla on “Kuopijon polliissi“ tehnyt<br />

uraauurtavaa työtä.<br />

Julkisuuslain velvoite kertoa asiakkaille vuosittain yleistietoa viraston toiminnasta<br />

on helposti toteutettavissa internetissä. Muutoinkin staattisten sivujen<br />

tekeminen ja ylläpito onnistuvat kohtuullisen helposti, mutta palvelujen laajentaminen<br />

on vaikeaa resurssipulan vuoksi. Puutetta on sekä työaikapanoksesta<br />

että osaamisesta.<br />

Tielaitos on käynnistänyt sähköisen asioinnin projektin, jonka tavoitteena on<br />

luoda sähköisen asioinnin konsepti, jota voidaan soveltaa eri asiakasprosesseihin<br />

jatkossa. Tällaisia malleja olisi hyvä jakaa ja vaihtaa hallinnonalojen<br />

kesken. Virastojen operatiivisten tietojärjestelmien integrointi verkkopalveluiden<br />

alustaksi on suuritöinen projekti ja toteutuu valtionhallinnossa keskusvirastojen<br />

toimintasuunnitelmien aikataulujen mukaisesti. Tästä johtuen internet-sivustot<br />

ovat vielä pitkään merkittävin sähköisten palvelujen tarjoilukanava.<br />

Tietoisuus sähköisen asioinnin sekä verkkopalveluiden kehittämisestä ja<br />

käytöstä on kokeiluissa mukana olevien organisaatioiden osalta tällä hetkellä<br />

huomattavasti keskimääräistä suurempi. Näin ollen valmiudet uusien asiointitapojen<br />

<strong>käyttöön</strong>ottoon ja toiminnan kehittämisen suhteen ovat melko hyvät.<br />

Projektilla oli selkeästi aktivoiva vaikutus. Toiminnallisten hyötyjen ja todellisten<br />

tulosten aikaansaamiseksi on virastojen johdon sitoutuminen erittäin tärkeää<br />

ja välttämätöntä!


28<br />

Yhteistyö seudullisten toimijoiden kesken on ollut avartavaa ja antoisaa. Myös<br />

yhteistyö muiden projektin kanssa on ollut molemmin puolin hyödyllistä, sillä<br />

se on lisännyt tietoa ja johtanut näkemysten monipuolistumiseen. Yhteistyö on<br />

ollut motivoivaa ja tuottanut lisäarvoa toiminnan kehittämistyöhön. Tavoitteet<br />

toteutuivat tältä osin erittäin hyvin.<br />

Tyhjästä käynnistetty seudullinen poikkihallinnollinen yhteistyömalli on oiva<br />

osoitus käytännön verkostoitumisen hyödyistä. Työskentely on ollut yllättävänkin<br />

tavoitteellista ja tehokasta. Projekti on avannut sähköisten palveluiden<br />

kehittämisen lisäksi myös muunlaisen viranomaisyhteistyön väyliä. Kaikkia<br />

esteitä ei kuitenkaan ole vielä raivattu pois, sillä valtion- ja kunnallishallinnon<br />

kesken synenergiaetujen löytämistä vaikeuttaa oikean yhteistyökumppanin<br />

löytäminen. Tämä on ongelma ainakin suurissa kunnissa, koska niiden organisaatiot<br />

ovat kovin sektoroituneet. Yhteistä liittymäpintaa olisi paljonkin, kunhan<br />

vain yhteiset tavoitteet pystytään määrittämään.<br />

Viranomaisten keskinäinen tietojen vaihto ja paikallisista tarpeista lähtevät<br />

erillisprojektit nähdään järkeviksi yhteistyömuodoiksi jatkossa. Koulutuksessa,<br />

konsultoinnissa ja toisten viranomaisten palveluiden markkinoinnissa yhteistyötä<br />

tulee ehdottomasti jatkaa jo toteutuneen mallin mukaisesti. Yhteensopivan<br />

infrastruktuurin kehittämistä eri viranomaisten kesken tulee mahdollisuuksien<br />

mukaan edistää myös alueellisella tasolla. Hallittu ja resursseja säästävä<br />

kehittäminen edellyttävät jatkuvaa vuoropuhelua eri hallinnonalojen sisällä ja<br />

välillä sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti.<br />

VETURI -projektin kokeilu paikallisena hankkeena oli mielenkiintoinen ja poikkihallinnollista<br />

yhteistyötä merkittävästi lisäävä hanke. Kokeilua rajoitti internet-palveluiden<br />

sisällöllinen rajallisuus, joten asiakkaille jouduttiin markkinoimaan<br />

jonkun verran keskeneräistä tuotetta. Kovasti odotettu HST-korttikaan<br />

ei tuonut mitään merkittävää uutta palveluihin, eikä esim. hakemusten varmennus<br />

tai vireillepano verkossa ole edennyt. Verkkopalveluissa on kuitenkin<br />

nähtävissä mahdollisuus luoda uudenlaista palvelua ja vastata jo olemassa<br />

olevaan kysyntään esim. opiskelijoilla ja yrityksillä. Palveluiden sisällöllinen<br />

kehittäminen onkin seuraava suuri askel, jolla julkishallinnon internetpalveluiden<br />

käyttöä voidaan laajentaa samansuuruisiin käyttäjämääriin kuin<br />

esim. pankeilla.<br />

4. ASIAKKAAN NÄKÖKULMA VERKKOPALVELUIHIN<br />

4.1. Odotukset<br />

Käyttäessään verkkopalveluita asiakas voi asioida haluamanaan aikana, nopeasti<br />

ja jonottamatta ja mistä tahansa missä on verkkoyhteys. Asiakkaan<br />

näkökulmasta palveluiden tulisi olla helppokäyttöisiä niin teknisesti kuin asiasisällöltään.<br />

Asiakkaiden kannalta on ihanteellista, jos julkishallinnon verkkopalvelut<br />

ovat laite- ja ohjelmistoriippumattomia. Palveluntuottajat joutuvat tasapainoilemaan<br />

sen kanssa, mikä on yleinen tietotekninen varustetaso kotitalouksissa<br />

ja mikä on teknisesti ja taloudellisesti järkevä tapa toteuttaa verkkopalvelut.


29<br />

Aivan samalla tavalla kuin henkilökohtaisessa palvelussa tai puhelinpalvelussa,<br />

niin verkossakin asiakas tarvitsee opastusta ja neuvontaa. Ohjeiden antaminen<br />

verkkopalveluiden sekä teknisestä toimivuudesta että asiasisällöstä<br />

on tarpeellista. Usein ohjeet ovat mukana erillisinä linkkeinä palvelun yhteydessä<br />

tai verkkolomakkeen erillistä selvitystä vaativissa kohdissa. Verkkopalveluidenkin<br />

toteuttamista hankaloittaa julkishallinnon palveluiden monimutkaisuus<br />

ja erilaiset riippuvaisuudet. Asiakkaan tueksi julkishallinnon perinteisissä<br />

palvelumuodoissa on suunniteltu mm. palveluohjaaja- ja sosiaaliasiamiesmalleja.<br />

Verkkotekniikoiden hyödyntäminen ja palveluprosessien virtaviivaistaminen<br />

voisivat helpottaa asiakkaan selviytymistä viranomaispalveluiden viidakossa.<br />

Taloustutkimuksen 9 kyselyn perusteella asiakkaat pitävät julkishallinnon verkkopalveluita<br />

helppokäyttöisinä. Peräti 67% vastaajista oli käynyt julkishallinnon<br />

sivuilla viimeisen 3 kk:n aikana, useimmiten oman kotikunnan wwwsivuilla.<br />

Kaikkiaan julkishallinnon internet-palveluja pidettiin nykyisellään hyvin toimivina<br />

ja helposti löydettävinä. Vastaajista 19% piti julkishallinnon palveluiden<br />

siirtämistä internetiin erittäin tärkeänä ja 36% melko tärkeänä. Internetiä<br />

käyttäneistä vastaajista 42% piti tärkeimpänä perinteisten palvelu- ja toimistopisteiden<br />

kehittämistä, 28% internet-palveluiden ja 19% yhteispalveluiden kehittämistä.<br />

VETURIn oma kysely 10 asiakasmikroja käyttäville asiakkaille toteutettiin maaliskuussa<br />

2000. Kyselyyn vastasi lähes 200 Kelan, työvoimatoimiston, kirjaston<br />

tai yhteispalvelupisteen asiakasta. Kyselyllä kartoitettiin Kelan, työhallinnon,<br />

verohallinnon, kuntien, kihlakunnanvirastojen ja tielaitoksen verkkopalveluiden<br />

tunnettavuutta ja käyttöä. Vastausten perusteella tutuin ja ylivoimaisesti<br />

käytetyin julkishallinnon verkkopalvelu oli työhallinnon avoimet työpaikat.<br />

Työpaikkoja oli netissä selannut lähes 80% vastaajista. Työhallintoa lukuun<br />

ottamatta julkishallinnon verkkopalvelut ovat suurimmalle osalle vastaajista<br />

tuntemattomia. Kansalaisen käsikirjaa ja verkkolomakepalvelua oli käyttänyt<br />

noin 10% vastaajista. Kuitenkin yli puolet aikoi jatkossa käyttää kysyttyjä julkishallinnon<br />

verkkopalveluja. Suurimpina käytön esteinä vastauksissa esitettiin<br />

koneiden tai verkkoyhteyksien puute kotona sekä tiedon ja osaamisen<br />

puutteet. Kehittämistoiveina eniten tulivat esille asiakasmikrojen lisääminen,<br />

verkkopalveluiden kehittäminen ja tiedottaminen palveluista.<br />

"Asiakkaille pitää kertoa enemmän internetissä olevista palveluista. Palvelut<br />

voisi koota yhden domainin alle (esim. www.lomake.fi)."<br />

Työvoimatoimiston asiakasmikron käyttäjän vastaus asiakaskyselyssä<br />

maaliskuussa 2000<br />

9 http://www.intermin.fi/suom/juhta/julkaisut/index.html<br />

10 http://www.intermin.fi/suom/veturi


30<br />

Yleistä verkkopalveluista<br />

k<br />

p<br />

l<br />

160<br />

140<br />

120<br />

100<br />

80<br />

60<br />

40<br />

20<br />

0<br />

Internet HST-korttii Käsikirja Verkkolomakepalvelu<br />

Käyttänyt Tunnen En tunne Lisätietoa<br />

Kuva 3. Eri verkkopalvelujen tunnettavuus ja käyttö asiakasmikroja käyttäneiden<br />

keskuudessa<br />

4.2. Verkkopalveluiden saatavuus<br />

Projekti tilasi Efektia Oy:ltä selvityksen paikallishallinnon henkilökunnan<br />

asenteista, valmiuksista ja koulutustarpeista verkkoasiointiin. Efektia teki marraskuussa<br />

1999 kyselyn Kelan, vero- ja työhallinnon ja kihlakuntien paikallishallinnon<br />

yksiköihin sekä kuntien yhteispalvelupisteisiin. Vastauksia saatiin<br />

lähes 400 asiakaspalveluhenkilöstöltä ja noin 60 esimiehiltä. Asiakaspalveluhenkilökunnan<br />

vastaajat jakautuivat seuraavasti : 19% Kela, 31% työhallinto,<br />

30% verohallinto, 5% kihlakunta, 5% maistraatti ja11% kuntien yhteispalvelupiste.<br />

Esimiesten vastauksien jakauma oli samankaltainen. Selvitys julkaistiin<br />

sisäasianministeriön julkaisusarjassa Valmiudet verkkopalveluun - VETURI -<br />

projektin kyselytutkimus paikallishallinnon työntekijöille 2/2000. Julkaisu on<br />

verkkoversiona osoitteessa http://www.intermin.fi/suom/julkaisut/VETURI.pdf.<br />

VETURI -projektin kyselytutkimuksessa paikallishallinnon työntekijät pitivät<br />

suurimpina verkkopalveluiden käytön esteinä sitä, että asiakkailla ei ole riittävästi<br />

tietoa, opastusta ja laitteita.


31<br />

Asiakkailla ei ole internetyhteyksiä<br />

kotoa tai työpaikalta<br />

-69<br />

21<br />

Yleisissä tiloissa, esim. kirjastoissa<br />

ei ole riittävästi laitteita<br />

Omissa asiakaspalvelutiloissamme<br />

ei ole riittävästi laitteita<br />

Asiakkaat eivät tiedä<br />

verkkopalveluista riittävästi<br />

Henkilöstöllä ei ole riittävästi aikaa<br />

neuvoa verkkopalvelujen <strong>käyttöön</strong><br />

Henkilöstöllä ei ole riittävästi osaamista<br />

neuvoa verkkopalvelujen <strong>käyttöön</strong><br />

-49<br />

-63<br />

-61<br />

-53<br />

-54<br />

38<br />

33<br />

31<br />

40<br />

41<br />

Verkossa olevat palvelut<br />

ovat puutteellisia<br />

Verkossa olevat palvelut ovat<br />

vaikeita käyttää<br />

-26<br />

-16<br />

48<br />

59<br />

Sähköinen henkilön tunnistaminen<br />

ei ole vielä käytössä<br />

-40<br />

26<br />

-100 -50 0 50 100<br />

% vastaajista<br />

On merkittävä<br />

ongelma<br />

On pieni<br />

ongelma<br />

Ei ole<br />

ongelma<br />

Kuva 4. Verkkopalvelujen käytön lisääntymistä estävät tai hidastavat asiat.<br />

Mukana ei ole ‘en osaa sanoa’ vaihtoehdon valinneita.<br />

Verkkopalveluiden edistämiseksi vastaajat esittävät vapaissa vastauksissa<br />

useita keinoja. Usein korostettiin palveluiden helppokäyttöisyyden lisäämistä<br />

ja uusien palvelujen <strong>käyttöön</strong>ottoa. Tiedottaminen, henkilökunnan koulutus ja<br />

asiakkaiden opastus olivat monen vastaajan mielestä tärkeimmät tavat edistää<br />

verkkopalvelujen käyttöä. Usein tuotiin esille myös kaikkien kansalaisten<br />

mahdollisuus käyttää verkkopalveluja vaikkapa kirjaston tai omien asiakastilojen<br />

laitteilla.<br />

4.3. <strong>Verkkopalvelut</strong> asiakkaille tutuiksi<br />

<strong>Verkkopalvelut</strong> on uusi palveluiden jakelumuoto. Uuden palvelumuodon<br />

markkinointi ja tiedottaminen vaatii paljon työtä. Julkishallinnon www-sivujen<br />

osoitteet on tultava tutuiksi ja kansalaisen on löydettävä sivut monien eri reittien<br />

kautta. Verohallitus ja työministeriö ovat markkinoineet omia wwwpalvelujaan<br />

julisteilla ja esitteillä. Kela ja kihlakunnat eivät vielä ole aloittaneet<br />

ilmoittelukampanjaa. Operaattoreiden aloitussivuilla on ollut myös julkishallinnon<br />

linkkejä esillä mm. veroprosenttilaskuri.<br />

Asiakkaan työssään kohtaava asiakaspalvelija on paras markkinoija, jos hän<br />

neuvoo ja opastaa asiakasta verkkopalveluiden <strong>käyttöön</strong>. Asiakkaiden pitää


32<br />

tietää mitä asioita voi hoitaa verkon kautta ja miten. Tiedon pitäisi lisäksi houkutella<br />

kokeilemaan verkkopalveluita. VETURIn seutukokeiluissa tehostettiin<br />

paikallista ja kohdennettua markkinointia.<br />

Kuvat 5-6.<br />

Kaksi erilaista asiakaspalvelupistettä.<br />

Pankit tarjoavat asiakkailleen mahdollisuutta käyttää pankkipalveluita verkkopankin<br />

kautta. Mikroja verkkopankkiasiointia varten on pankkien tiloissa. Saman<br />

kaavan mukaan julkishallinnon tulee varata kansalaisille mahdollisuus<br />

käyttää verkkopalveluita maksuttomista asiakasmikroista. Asiakasmikroja voisi<br />

olla kirjastojen lisäksi, virastoissa ja muissa sopivissa tiloissa. Asiakasmikro<br />

tulee sijoittaa siten, että sen yhteydessä on mahdollisuus saada opastusta ja<br />

tukea henkilökunnalta palvelujen <strong>käyttöön</strong>. Projektin aikana saatiin kokemusta<br />

asiakasmikrojen hyödyistä ja haasteista. Mikropisteisiin ohjattiin esimerkiksi<br />

ulkomaalaisia englanninkielisten tietojen äärelle tai opastettiin asiakkaat<br />

käyttämään laskuritoimintoja. Mikropisteiden ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa<br />

koettu vähentävän asiakaspalvelutyötä. Osa asiakkaista tarvitsi<br />

opastusta mikron ja verkkopalveluiden käytössä.<br />

VETURIlla ei ollut resursseja valtakunnallista julkishallinnon palveluiden portaalin<br />

suunnitteluun ja toteuttamiseen. Seutukokeilujen puitteissa kyllä muodostui<br />

ns. VETURI -portaali eli aloitussivu, josta on linkit kaikkiin seudun projektissa<br />

mukana olevien palveluntuottajien verkkosivuille. Erilaisia kaupallisia<br />

portaaleja, joissa julkihallinnon palvelut myös voivat olla mukana on kehitteillä<br />

mm. NovoGroup Oyj:llä. Maakunnallisia ja seudullisia portaaleja on myös jo<br />

käytössä ja lisää on tulossa markkinoille.


33<br />

Kuva 7. Nurmeksen kaupungin palveluvalikko osoitteessa<br />

http://www.nurmes.fi/palveluvalikko.asp<br />

VETURIn tiedotussuunnitelman mukaan on levitetty tietoa julkishallinnon<br />

verkkopalveluiden kehittämisestä lukuisissa tilaisuuksissa ja kokouksissa.<br />

Projekti on ollut esillä radiossa, televisiossa ja lehdissä. Projektissa mukana<br />

olevat henkilöt ovat kirjoittaneet useita lehtiartikkeleja sähköisestä asioinnista.<br />

Keskustelun virittäminen oli yksi VETURIn tavoite. Varsinkin hallinnossa niin<br />

tietoisuus kuin itse keskustelukin lisääntyivät. Asiakkaat eivät kokeiluseuduilla<br />

juurikaan kirjoitelleet lehtien yleisön osastoille, mutta asioidessaan kyllä kommentoivat<br />

myönteisesti mm. asiakasmikrojen käyttömahdollisuutta.<br />

5. PALVELUNTARJOAJIEN NÄKÖKULMA VERK-<br />

KOPALVELUIHIN<br />

5.1. Huomioita sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittämisen<br />

tilanteesta<br />

Organisaatioihin tulee yhteydenottoja sähköpostin ja www-sivujen kautta kasvavassa<br />

määrin. Varsinainen asian vireillepano sähköpostilla on vielä harvinaista,<br />

mutta sähköisen vuorovaikutuksen kasvun takia kannattaa sähköiseen<br />

asiointiin varautua jo nyt. Sähköisen asioinnin pelisäännöt puuttuvat useimmista<br />

organisaatioista. Seurauksena voi olla mm. kirjavat vastauskäytännöt<br />

sähköposteihin, mahdollisesti myös epätasainen palvelun laatu. Sähköpostia<br />

koskeva pääperiaate on, että asiakkaita ei rohkaista sähköpostin <strong>käyttöön</strong><br />

henkilökohtaisissa asioissa ennen kuin sähköinen tunnistaminen on käytössä.


34<br />

Sähköpostiosoitteiden julkaiseminen puhelinluetteloissa tai internetin julkisissa<br />

hakemistoissa vaihtelee organisaatioittain.<br />

Sähköinen palvelukanava on luonut uutta epämuodollista palvelukulttuuria,<br />

johon liittyy sekä etuja että haittoja. Palvelu voi olla varsin nopeata ja asiakkaan<br />

tarpeet saattavat tulla huomioonotetuksi tavallista paremmin. Sähköisten<br />

viestien arkistointiin liittyy sekä palvelun antajan että saajan oikeusturvan kannalta<br />

ongelmia tapauksissa, joissa organisaatiokohtaiset arkistointiohjeet<br />

puuttuvat. Jos sähköisen asiakirjan arkistointikäytäntöä ei ole, viestit jäävät<br />

helposti vain palvelun antajan sähköpostikansioihin, josta ne saattavat myöhemmin<br />

hävitä. Jälkeenpäin voi olla mahdotonta osoittaa, kuinka asia pantiin<br />

vireille ja missä muodossa päätös saatettiin vireillepanijan tietoon.<br />

Sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittämisessä on tähän saakka keskitytty<br />

yhdensuuntaisen informaation tarjontaan organisaation www-sivulta. Suuret<br />

informaatiomäärät www-sivuilla ovat tavallisia: määrä voi olla satoja sivuja.<br />

Verkko edellyttää kuitenkin tiivistä ja visuaalista tiedotustapaa. Pitkiä tekstejä<br />

on hankalaa lukea näytöltä. Siksi viestinnän laatuun ja tekstin määrään pitäisi<br />

kiinnittää huomiota. Sähköisessä asioinnissa ollaan jo siirtymässä seuraavalle<br />

tasolle. Esimerkkejä vuorovaikutteisista palveluista on olemassa, mutta varsinainen<br />

verkkopalvelukulttuuri on vasta tulollaan. Palvelukulttuuri edellyttää<br />

palvelun organisointia siten, että www-sivujen sisällön ja muussa asiakaspalvelussa<br />

annettavan palvelun välillä on selkeä yhteys. Palveluvastaavan tulisi<br />

vastata myös oman osuutensa päivityksestä www-sivuilla.<br />

Henkilön sähköinen tunnistaminen (HST) ei käytännössä ole vielä täysin<br />

käytettävissä, koska loppukäyttäjän paketteja on vasta tulossa. Huhtikuussa<br />

2000 oli loppukäyttäjän paketteja tarjolla vain yksi. Näiden asentamisessa on<br />

ollut hankaluuksia, eikä niiden toiminnallisuus ole kaikille riittävä, joten niitä ei<br />

voi tällä hetkellä pitää laajamittaiseen kansalais<strong>käyttöön</strong> sopivina. Tunnistaminen<br />

avaa mahdollisuuden uusien palveluiden sähköistämiseen, mutta samalla<br />

on turvattava mahdollisemman monen palvelun saaminen verkosta<br />

anonyymisti.<br />

Suhtautuminen sähköisen asioinnin kehittämiseen on usein innostunutta. Innostus<br />

kanavoituu usein yksittäisiin pilottihankkeisiin ja sähköisen asioinnin<br />

todellisia mahdollisuuksia organisaation ja palvelujen kehittämisessä ei oikein<br />

nähdä.<br />

5.2. Sähköisen asioinnin edellyttämä infrastruktuuri<br />

Sähköisen asioinnin edellytyksiä sekä henkilö- että yritysasiakkaiden tullevat<br />

olemaan salattu sähköposti ja/tai tunnistettu ja salattu (HST) verkkoasiointi.<br />

Tällä hetkellä hallinnolla ei ole teknisiä valmiuksia em. asioiden hoitamiseen.<br />

Avoin käytössä oleva sähköposti saattaa soveltua johonkin yleisluontoiseen<br />

asiointiin ja yleisessä internetissä olevilla palveluilla voidaan kattaa jokin osa<br />

palvelutarpeesta.<br />

VETURIn tekninen ryhmä selvitti, mitä teknisiä vaatimuksia, ehtoja ja edellytyksiä<br />

verkkopalveluiden tuottamiseen ja ylläpitämiseen vaaditaan ja mihin<br />

standardeihin tulisi tukeutua anonyymipalveluissa ja vuorovaikutteisissa asiointipalveluissa.<br />

Tekninen ryhmä selvitti Kelan, työhallinnon ja verohallinnon<br />

taustajärjestelmien, laitteiston ja ohjelmistojen kirjon. Ryhmä päätyi tässä vai-


35<br />

heessa antamaan määrityssuositukset, joihin tukeutuen verkkopalveluiden<br />

tuottaminen ja käyttäminen on viranomaisen ja asiakkaan kannalta toiminnallisesti<br />

ja taloudellisesti mahdollista. Kirjava tietotekniikkakenttä on haasteellinen<br />

pyrittäessä rakentamaan yhden- ja johdonmukaisia sähköisiä palvelukokonaisuuksia.<br />

Sanomanvälitystekniikoiden <strong>käyttöön</strong>otto parantaa edellytyksiä myös sähköisen<br />

asioinnin alueella, koska ne toimivat varsin usein perusratkaisuna asiointijärjestelmien<br />

ja operatiivisten järjestelmien välillä. Asiakkaiden asiointitarpeet<br />

voidaan karkeasti jakaa vapaamuotoiseen (esim. oikaisuvaatimuksen tekemiseen,<br />

johon asiakkaalla on oikeus) ja määrämuotoiseen (esim. ilmoitusmenettelyyn,<br />

johon asiakkaalla on ilmoitusvelvollisuus) asiointiin. Sähköisen asioinnin<br />

eräs tavoite on rationalisointi, siksi tarvitaan yhdenmukaisia asiointipohjia<br />

määrämuotoiseen asiointiin ja riittävän yhdenmukaisia välineistöjä ja<br />

yhtä päteviä sertifikaatteja. Teknisen ryhmän tarkastelu palveluprosessin uudistamisesta<br />

osoitti, että toiminnallisen järkeistämisen tarve on yhtä suuri kuin<br />

teknisten liitäntöjen kehittäminen. Verkkopalveluiden ja hitaasti uusiutuvien<br />

taustajärjestelmien väliset yhteydet tulee käsitellä arkkitehtuuri -kysymyksinä<br />

ja hoitaa ne rajapintapalveluiden avulla.<br />

Viranomaisella on sähköinen asiointi hallinnossa lain mukaan velvoite pitää<br />

laitteisto- ja ohjelmistokantansa sellaisena, että se sopeutuisi mahdollisimman<br />

hyvin yhteiskunnassa yleisesti käytössä olevaan teknologiaan ja etteivät päivitykset<br />

tarpeettomasti estä sähköistä asiointia tai edellytä hallinnon asiakkailta<br />

esimerkiksi ohjelmistovaihdoksia. Viranomaiselle kohdistettuja vaatimuksia<br />

on pidettävä melko kovina, kun asiakkaina ovat kaikki kansalaiset,<br />

yritykset ja muut yhteisöt. Tosiasiassa hallinto ei kykene tukemaan kaikkia<br />

teknisiä ratkaisuja, vaan muutamia yleisimmin käytettyjä ja asiakkaiden kannalta<br />

helppoja ratkaisuja.<br />

Sähköinen asiointi hallinnossa lain mukaan viranomaisella on velvollisuus<br />

tarjota sähköisiä asiointipalveluja silloin, kun sillä on siihen tarvittavat valmiudet.<br />

Kuinka pitkälle viranomainen voi itse päättää tästä tarvittavasta valmiudesta?<br />

Lain perusteluista ei käy ilmi aikataulu eikä se minkälaisiin toimenpiteisiin<br />

viranomaisten edellytetään ryhtyvän asian johdosta. Mikä on lain esittämien<br />

vaatimusten suhde siihen, että sähköinen asiointi tarjotaan vain rajatulle<br />

asiakasjoukolle?<br />

5.3. Työ- ja toimintatavat muuttuvat<br />

Sähköisen asioinnin yleistyminen tulee vaikuttamaan julkishallinnon palveluiden<br />

järjestämiseen ja henkilökunnan tehtäviin ja asemaan. Vaikutukset näkyvät<br />

selvästi vasta muutaman vuoden kuluttua, mutta niihin tulee varautua jo<br />

nyt. Asiointi verkkojen kautta vapauttaa etäisyyksistä, joten asiakkaan ja palvelutapahtuman<br />

ei tarvitse sijaita samalla paikkakunnalla. Asiakaspalvelutyö<br />

ja verkon kautta tulleet asiat voidaan hoitaa hajakeskitetysti missä päin Suomea<br />

tahansa, jollei erityislainsäädännössä ole määräyksiä asiakkaan kotipaikkaan<br />

sidotusta käsittelystä. Tämä antaa hallinnolle mahdollisuuden harkita<br />

työn kustannuksia ja resurssien tehokasta hyväksi käyttöä koko toimintaverkkonsa<br />

laajuudessa. Työtä voidaan siirtää tehtäväksi sinne missä on resursseja<br />

ja osaamista. Verohallinto on esimerkiksi hajauttanut Uudenmaan<br />

veroviraston verokorttimuutosten käsittelyn pääosin (80%) Savo-Karjalan veroviraston<br />

tehtäväksi.


Sähköinen asiointi vaatii työntapojen ja työnjaon uudelleenarviointia koko organisaatiossa<br />

ja jokaisessa työyksikössä. Sähköpostin käsittelyn käytännöt on<br />

sovittava. Organisaatiossa on oltava ohjeet sähköpostin vastaanottamisesta,<br />

tarkistuksista, kirjaamisesta ja arkistoinnista. Asiakkaiden opastaminen verkkoasioinnissa<br />

pitää sisällyttää osaksi asiakaspalvelua. Työyksikössä on sovittava,<br />

miten paljon hoidetaan verkon kautta asiakkaan asioita muihin viranomaisiin<br />

eli ryhdytäänkö verkkoyhteispalveluvirkailijoiksi asiakkaan puolesta.<br />

Sähköisten asioiden esikäsittelyä varten voidaan perustaa ns. virtuaalivirasto,<br />

jossa organisaatiolle tarkoitetut viestit otetaan vastaan. Virtuaaliviraston ei<br />

tarvitse sijaita fyysisesti yhdessä paikassa, vaan siihen liittyvät toiminnot voidaan<br />

hoitaa hajautetusti. Virtuaaliviraston henkilökunnalla on oltava riittävä<br />

tietotekninen varustus ohjelmistoineen ja yhteiset sovitut toimintatavat.<br />

Sähköisen asiakirjahallinnan myötä mm. Kelassa ollaan siirtymässä paperittomaan<br />

toimistoon, jossa kaikki hakemukset ja muut asiakirjat muunnetaan<br />

skannaamalla sähköiseen muotoon. Sähköinen asiakirjahallinta helpottaa<br />

asiakirjojen käsittelyä, muokkaamista ja siirtämistä työpisteestä toiseen. Järjestelmä<br />

mahdollistaa uudenlaisen, joustavan työnjaon ja helpottaa töiden<br />

seurantaa ja hallintaa.<br />

Verkkoasioinnin eteneminen tuonee jatkuvasti muutosta palveluprosesseihin<br />

ja työmenetelmiin. Työ- ja toimintatapojen uudistaminen on alussa, koska<br />

verkkopalveluiden käyttö ei ole vielä yleistynyt. VETURI -projektin kyselytutkimuksen<br />

mukaan 75% henkilökunnasta oli neuvonut asiakasta verkkopalvelujen<br />

löytämisessä ja yli kolmannes arvioi verkkopalvelujen jo nyt vaikuttaneen<br />

heidän työhönsä. Lähes kaikki vastaajat arvioivat verkkopalvelujen pidemmällä<br />

aikavälillä vaikuttavan heidän työhön.<br />

36<br />

"Hakemukseni palautettiin täydennettäväksi, kun siitä puuttui rasti. Jouduin<br />

juoksemaan rastia hakemassa terveyskeskuksessa sihteereiltä ja lääkäreiltä.<br />

Ihmettelen eikö viranomaiset voi nykyaikana hoitaa puuttuvaa rastia, kun niillä<br />

on puhelimet, faksit ja sähköpostit käytössä."<br />

Asiakaspalautetta huhtikuussa 2000<br />

5.4. Henkilökunnan koulutusta tarvitaan<br />

Asiakaspalvelusta katoaa verkkoasioinnin myötä osa rutiinipalveluista. Asiakkaat<br />

tekevät itsepalveluna osan palvelutapahtumasta esimerkiksi verkkolomakepalvelun,<br />

verkkoinformaation, laskentaohjelmien ja sähköpostikyselyjen<br />

avulla. Toisaalta julkishallinnon henkilöstöltä vaaditaan laajempaa tietoteknistä<br />

ja muuta osaamista kuin ennen. Sähköisessä asioinnissa on hallittava<br />

dokumentit, asiat, sähköiset prosessit, palvelut sekä asiakaskontaktit. Henkilökunnan<br />

jatko- ja täydennyskoulutus on välttämätöntä, vaikka uusien, nuorten<br />

julkishallintoon rekrytoitavien henkilöiden tietotekniikkataidot ovat paremmat<br />

kuin nykyisellä keski-ikäisellä henkilöstöllä.<br />

VETURI -projektin kyselytutkimuksen tulosten mukaan henkilöstön ja esimiesten<br />

asenteet verkkopalveluja kohtaan ovat pääosin hyvin myönteiset.<br />

Palvelut nähdään asiakkaille hyödyllisinä jo nyt tai ainakin pidemmällä aikavälillä.<br />

Toisaalta asiakkaiden tasavertaisiin mahdollisuuksiin hyödyntää verkkopalveluja<br />

suhtauduttiin epäillen. Peräti 3/4 henkilöstöstä ja 2/3 esimiehistä


37<br />

arvioi verkkoasioinnin suorastaan lisäävän asiakkaiden epätasa-arvoa. Tätä<br />

uhkaa voidaan vastaajien mielestä lieventää mm. asiakkaiden aktiivisella<br />

opastuksella palvelujen <strong>käyttöön</strong> ja laitteistojen hankinnalla julkisiin tiloihin.<br />

Omaa osaamistaan vastaajat pitivät usein riittämättömänä asiakkaiden neuvontaan,<br />

vaikka suurin osa oli joskus neuvontaa antanutkin. Myös internetin<br />

käytön perusosaamisessa on puutteita. Kyselyajankohtana marraskuussa<br />

1999 osalla vastaajista ei ollut vielä käytössään työasemaa, joilta olisi ollut<br />

pääsy internetiin ja esimerkiksi organisaation omiin verkkopalveluihin. Tilanne<br />

on kuitenkin nyt selvästi parantunut. Vastaajien mielestä henkilöstön koulutus<br />

tulisi kohdistaa kaikille asiakas-palvelutyötä tekeville sekä kaikille esimiehille.<br />

Verkkopalveluista olisi osattava kertoa asiakkaille ymmärrettävästi. Myös palvelujen<br />

kehittämistä helppokäyttöisemmiksi pidettiin tärkeänä.<br />

Kela Työhallinthallintkuntraatti<br />

Vero-<br />

Kihla-<br />

Maist-<br />

Kunta Kaikki<br />

Internetin käyttö yleisesti 81 % 62 % 58 % 61 % 47 % 67 % 64 %<br />

Henkilön sähköinen<br />

tunnistaminen<br />

Sähköistä asiointia koskevat<br />

säädökset ja ohjeet<br />

Oman organisaation<br />

verkkopalveluita<br />

koskevat suunnitelmat<br />

89 % 76 % 63 % 67 % 59 % 74 % 73 %<br />

89 % 74 % 60 % 61 % 59 % 69 % 71 %<br />

86 % 68 % 61 % 61 % 53 % 64 % 68 %<br />

Taulukko 1. Verkkoasioinnin perusteista tarvittava tieto<br />

Verkkoasioinnin perusteistakin tarvitaan lisätietoa runsaasti eli osaaminen on<br />

vielä heikolla pohjalla (ks. taulukko 1). Koulutusta kaivataan niin internetin<br />

käytöstä, säädöksistä, henkilön sähköisestä tunnistamisesta kuin itse verkkopalveluiden<br />

sisällöstä.<br />

Kelan työntekijät kaipasivat eniten koulutusta omista ja muiden viranomaisten<br />

verkkopalveluista ja maistraattien työntekijät olivat vähiten kiinnostuneita lisäkoulutuksesta.<br />

Asiakaspalveluhenkilökunta koki varsin yksituumaisesti (4/5)<br />

tarpeelliseksi antaa neuvontaa myös muiden viranomaisten verkkopalvelujen<br />

käytössä.<br />

Tutkimuksen perusteella suositellaan järjestettäväksi modulaarista koulutuskokonaisuutta<br />

paikallishallinnon työntekijöille. Yksilöllisesti koulutusta hankitaan<br />

moduuleina niin asiakaspalvelusta, tietotekniikasta, verkkopalveluiden<br />

perusteista kuin sisällöistä. Esimiehet tarvitsevat lisäksi kehittämiseen liittyvän<br />

osion.<br />

VETURIn seutukokeiluissa on henkilökunnan kouluttamiseen ja valmentamiseen<br />

etsitty keinoja. Yhteinen kahdeksan tunnin perusopetuspaketti<br />

”virkamies surffaa” perehdytti internetin ja sähköpostin <strong>käyttöön</strong> sekä viranomaisten<br />

www-sivujen sisältöön ja käyttömahdollisuuksiin. Koulutusta toteutti<br />

osa kokeilussa mukana olevista yksiköistä, noin 400 henkilöä suoritti koulutuksen.<br />

Palautteen perusteella koulutuksen koettiin lisäävän verkkopalveluiden<br />

käyttövalmiuksia ja se rohkaisi käyttämään sähköpostia myös asiakaskontakteissa.


38<br />

Sähköisen asioinnin<br />

ja palvelujen<br />

kehittämissuunnitelman<br />

laatiminen 15.12.1999<br />

Palveluiden ja<br />

toiminnan kehittäminen<br />

9.2.2000<br />

Tietämyksen käytön<br />

kehittäminen<br />

29.3.2000<br />

1. työkokous<br />

2. työkokous<br />

3. työkokous<br />

Sähköpostiasiointi - HST<br />

Viranomaisten yhteistyö, yhteiset<br />

palvelut ja tietovarannot<br />

Kehittämishankkeen<br />

suunnittelu ja toteutus<br />

Kuva 8. Osana HM&V Research Oy:n moniasiakasprojektia järjestettiin VE-<br />

TURI -projektin osallistujille kolme koulutuksellista työkokousta, jotka toteutettiin<br />

osallistavin ja vuorovaikutteisin menetelmin.<br />

Sähköiseen asiointiin liittyvän lainsäädännön koulutusta järjestettiin Itä-<br />

Suomen lääninhallituksen avulla syksyllä 1999 ja keväällä 2000 henkilötietoja<br />

julkisuus- sekä sähköinen asiointi hallinnossa laista yhteensä seitsemän eri<br />

tilaisuutta. Kuhunkin koulutustilaisuuteen osallistui 80-130 henkilöä. Projektin<br />

aikana järjestettiin seitsemän seminaaria sähköiseen asiointiin liittyvistä asioista<br />

Itä-Suomessa. Teemoina olivat verkkopalveluiden kehitysnäkymät, viranomaisten<br />

verkkopalvelusuunnitelmat, hallinnon muutos, verkkopalvelut<br />

aluekehityksen tukena, verkkopalveluiden vaikutukset työhön ja kansalaisen<br />

arkipäivään. Seminaarien osanottajamäärät vaihtelivat 60-150 henkilöön. Helsingissä<br />

järjestettiin Kuntamarkkinoilla seminaari, johon osallistui 60 henkilöä.<br />

Projekti osallistui HM&V Researchin moniasiakasprojektiin, jonka osana järjestettiin<br />

kolme työkokousta 30 keskushallinnossa suunnittelu- ja kehittämistyössä<br />

mukana oleville Kelan, työ- ja verohallinnon henkilöille.<br />

5.5. Sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittäminen tästä<br />

eteenpäin<br />

Sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittäminen on laajenemassa sähköiseksi<br />

hallinnoksi. Lähivuosina tarvittavat kehitysalueet ovat ainakin osittain näköpiirissä.<br />

Eteneminen vaatii voimavarojen ja tietoteknisen osaamisen lisäksi muutoksen<br />

ja ihmisten johtamista. Uusien innovaatioiden tekemiseen innostutaan<br />

yleensä helposti, mutta muutoksen johtaminen ja toimintatavan vakiinnuttaminen<br />

uudeksi työkulttuuriksi ei ole yhtä houkuttelevaa. Pilottihankkeista pitäisi<br />

ponnistaa nyt kohti laajaa hyödyntämistä. Näiden tarvittavien valmiuksien toteuttaminen<br />

vaatii lisää taloudellisia resursseja, jotta henkilöstöä, organisaatiota<br />

ja tietotekniikkaa koskevat muutokset voidaan toteuttaa. Sähköisen asioinnin<br />

perusinfrastruktuurin luominen edellyttäisi tässä vaiheessa satoja henkilötyövuosia<br />

hallinnossa. Rationalisointihyödyt voidaan saavuttaa osittain<br />

aikaviiveellä lähivuosien aikana.


39<br />

Sekä Kela että Verohallitus arvioivat kehittävänsä sähköistä asiointia voimallisesti<br />

euron <strong>käyttöön</strong>oton jälkeen vuodesta 2003 alkaen. Todellinen vakaviin<br />

tuloksiin pyrkivä kehittäminen edellyttää verkkopalvelustrategian laatimista.<br />

Sähköisen asioinnin hyödyntäminen edellyttää usein tietojärjestelmien kehittämistä<br />

ja uusimista, joka vaatii miljoonien markkojen panostamista suunnitteluun<br />

ja toteuttamiseen.<br />

Sähköisen asioinnin seuraava kehitysaste, sähköinen hallinto (e-<br />

Government), avaa uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaa ja palveluja.<br />

Saumattomat sähköiset palveluprosessit organisaatioiden ja sidosryhmien<br />

välillä tarjoavat mahdollisuuden niputtaa ja organisoida tehtäviä uudella tavalla.<br />

Hyvällä suunnittelulla voidaan todennäköisesti saada aikaan säästöjä<br />

palveluista tinkimättä.<br />

Julkisella hallinnolla voi olla yhteinen portaali. Siihen voi liittyä joukko toimialaportaaleja,<br />

joista osa muistuttaa nykyisiä ministeriöiden toimialoja. Siihen<br />

voi kuulua myös paikallisia tai seudullisia portaaleja, joita syntynee eri puolille<br />

Suomea. Virastot ja laitokset voidaan niputtaa palvelu- ja asiantuntijaverkostoksi<br />

ministeriöiden ja portaalien välille. Fyysinen maan kattava palveluverkosto<br />

voi olla useille palveluille yhteinen, sillä jokainen palvelupiste voi olla<br />

verkkoyhteispalvelupiste.<br />

Sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittämishankkeet odottavat toimivia HSTloppukäyttäjän<br />

paketteja. Henkilön yksilöinti ei sähköisessä asioinnissa ole<br />

aina tarpeen. Suurin osa palveluista on riippumattomia HST:stä ja kehittämishankkeiden<br />

käynnistämiselle ei pitäisi olla esteitä.<br />

"Verkkopalveluiden edistäminen vaatii töiden analysointia, työnkulun ja työprosessien<br />

järjestelyjä uudelleen. Mahdollisesti töiden keskittämistä joiltakin<br />

osin."<br />

Aluehallinnon johtajan vastaus valmiudet verkkopalveluun<br />

-kyselyssä marraskuu 1999<br />

6. ASTINLAUDAT JA KOMPASTUSKIVET - YHTEENVE-<br />

TO TULOKSISTA<br />

Projektin tehtävät määriteltiin asettamiskirjeessä. Seuraavassa on yhteenveto<br />

projektin toiminnasta ja tuloksista annettujen tehtävien mukaan jaoteltuna.<br />

6.1. Verkkopalveluiden määrittely<br />

Projektisuunnitelmassa mainitaan, että palveluja määriteltäessä on edettävä<br />

asteittain lainsäädännön, teknisten edellytysten ja kansalaisten valmiuksien<br />

sallimassa tahdissa.<br />

Lopullisena tavoitteena on mahdollistaa asioiden vireillepano verkkojen kautta.<br />

Ensimmäisenä piti tuottaa lisää anonyymipalveluja: verkkolomakkeita, laskentaohjelmia<br />

ja hakupalveluja.<br />

VETURIn puitteissa on kehitetty informaatiopalveluita monipuolisemmiksi.<br />

Kaikki viranomaiset ovat lisänneet verkkopalveluitaan. Uusina palveluina on<br />

otettu <strong>käyttöön</strong> erilaisia verojen ja tukien laskentaohjelmia: veroprosenttilasku-


40<br />

ri, asumistuen, päivärahojen ja opintotuen laskentaohjelmat, päivähoitomaksulaskuri.<br />

Seutukokeiluissa mukana olevat kunnat (Joensuu, Nurmes, Lieksa,<br />

Valtimo, Mikkeli, Kuopio) ovat lisänneet ja uudistaneet kotisivujensa palveluja.<br />

Seutukokeilujen osana on toteutettu paikallishallinnon kotisivuja: Kuopion,<br />

Mikkelin, Pieksämäen, Pielisen-Karjalan, Savonlinnan ja Ylä-Savon Kelan<br />

vakuutuspiirien toimistot, Ylä-Savon ja Lieksan kihlakunnat ja Savo-Karjalan<br />

verovirasto.<br />

Kansalaisen verkkolomakepalvelua on kehitetty ja siihen on saatu uusia viranomaisia<br />

mukaan. Tarjolla on yli 380 erilaista lomaketta 15 eri julkisenhallinnon<br />

palveluntarjoajalta. Lomakepalvelun kehittäminen vuorovaikutteiseksi<br />

asiointipalveluksi, jossa lomakkeen voi täyttää, allekirjoittaa ja toimittaa perille<br />

sähköisesti, on käynnistetty tänä keväänä määrittelyprojektilla. Toteuttaminen<br />

tapahtunee syksyllä 2000.<br />

Asioiden vireillepano sähköisesti Kelan, verohallinnon tai työhallinnon kanssa<br />

ei ole vielä mahdollista luotettavasti ja turvatusti. Käytössä olevien sähköpostijärjestelmien<br />

tietoturva on riittämätön hallinnon asioiden vireillepanoon.<br />

Työministeriö ottaa vastaan ilmoitukset avoimista työpaikoista sähköpostilla,<br />

mutta tarkistaa niiden oikeellisuuden ilmoittavalta yritykseltä puhelimitse. Verohallinto<br />

varoittaa kotisivullaan asiakkaita asioimasta henkilökohtaista verotusta<br />

koskevissa asioissa sähköpostilla. Kelan ainoa sähköinen asiointipalvelu<br />

on mahdollisuus seurata oman opintotukihakemuksen käsittelyvaihetta internetin<br />

kautta. Kunnilla on kirjastopalveluissa aitoa asiointipalvelua mm. kirjojen<br />

lainojen uusiminen. TYVI-palvelun avulla yritykset pystyvät lähettämään tietoja<br />

sähköisesti mm. verohallitukselle ja tilastokeskukselle.<br />

Asiakkaalle näkymätöntä (back office) verkkoasiointia on kehitetty verohallinnossa<br />

ja Kelassa useiden vuosien ajan. Yksityishenkilön antama veroilmoitus<br />

on jäämässä historiaan ja sen korvaa kehittyneiden tiedonvälitys- ja kokoamismenetelmien<br />

mahdollistama veroehdotus. Kela on laajentanut ns. suorakorvausmenettelyä,<br />

jossa (terveys)palveluntuottaja perii asiakkaalta sairausvakuutuskorvauksella<br />

alennetun hinnan palvelusta tai tuotteesta. Palveluntuottaja<br />

esim. apteekki toimittaa Kelalle konekielisenä tiedot, joiden perusteella<br />

sairausvakuutuskorvaus maksetaan suoraan sille. Tällaiset palvelut<br />

helpottavat asiakkaan asiointia huomattavasti.<br />

Hallinnon resurssit ovat kaikkiaan tiukat, joten laajamittaiseen kehittämistyöhön<br />

kuten sähköinen asiointi kokonaisuudessaan, ei ole ollut edellytyksiä.<br />

Sähköisen asioinnin kehittäminen tulisi turvata varaamalle sille omat riittävät<br />

resurssit.<br />

6.2. Työ- ja toimintatapojen uudistaminen<br />

Työ- ja toimintatapoja on uudistettu kokeiluissa siten, että asiakaspalveluun<br />

on sisällytetty verkkopalveluista tiedottaminen ja niiden käytönopastaminen.<br />

Internetin kautta tulleen palautteen ja sähköpostin käsittelytapoja ja menettelysäännöksiä<br />

on uudistettu. Paikallishallinnon internet -tiedottamisen valmistelu<br />

ja osin toteutus on aloitettu. VETURIn kyselyn mukaan joka kolmas työntekijä<br />

kokee verkkopalveluiden jo nyt muuttaneen hänen omaa työtään.<br />

Teknisen ryhmän selvityksen mukaan verkkopalveluiden tekniikkaa tärkeämpi<br />

on palveluprosessien toiminnallinen uudistaminen. Työministeriö on analysoi-


41<br />

nut sähköisen asioinnin näkökulmasta kaikki työvoimatoimistojen palveluprosessit.<br />

Kela aloitti saman työn maaliskuussa 2000. Tätä pohjatyötä hyödynnetään<br />

palveluprosessien vaiheittaisessa uudistamisessa.<br />

Kelan, työministeriön ja Verohallituksen yhteisissä työkokouksissa (osana<br />

HM&V moniasiakasprojektia) käsiteltiin sähköpostiasioinnin vaatimuksia, viranomaisten<br />

yhteisten verkkopalvelujen tarvetta ja kehittämisprojektien toteuttamista.<br />

Eri organisaatioiden välinen sähköinen tiedonsiirto koettiin keskeiseksi<br />

haasteeksi palveluprosessien uudistamiselle. Viranomaisten välisen<br />

tietojen ja kokemusten välittyminen havaittiin puutteelliseksi, vaikka se olisi<br />

hyödyllistä jopa välttämätöntä. Työkokousten kaltaisia tilaisuuksia aiotaan<br />

järjestää jatkossa tietojenvaihtamisen turvaamiseksi.<br />

6.3. Yhteinen tekninen toteuttamistapa<br />

VETURIn tekninen ryhmä selvitti organisaation omien tietojärjestelmien ja internet-verkkoon<br />

vietävien palveluiden integrointiin liittyviä ongelmia. HST:n<br />

todettiin olevan yhteinen standardi, jonka toimivuus ja käyttökelpoisuus vaikuttavat<br />

merkittävästi vuorovaikutteisten verkkopalvelujen tuottamiseen. Voimassa<br />

olevien "valtion internetin käyttö- ja tietoturvallisuussuosituksen " ja<br />

"valtionhallinnon tietotekniikan rajapintaselvityksen" todettiin ohjaavan eri organisaatioita<br />

verkkopalveluiden tuottamisessa riittävästi, kunhan päivityksistä<br />

huolehditaan. Tekninen ryhmä piti riittävänä ja realistisena verkkopalveluiden<br />

tuottamisessa tukeutumista yleisimmin käytettyihin käyttöjärjestelmiin ja selaimiin.<br />

Kansalaisen verkkolomakepalvelussa otettiin <strong>käyttöön</strong> yhteinen verkkolomakkeiden<br />

tuottamiseen, jakeluun ja ylläpitoon liittyvä standardi. Asiasta on annettu<br />

JHS-suositus 11 "sähköisten lomakkeiden meta-tiedot ja esitysmuodot".<br />

VETURI on osallistunut JUHTAn palveluluokittelu -projektiin (PALU). Projektin<br />

työn tuloksena on valmistumassa JHS -suositus "julkisten palvelujen kuluttajalähtöinen<br />

luokitus". Luokituksen tarkoitus on yhtenäistää julkisia palveluja<br />

koskevan informaation jäsentelyä ja helpottaa sähköisten hakemistojen perustamista<br />

ja kehittämistä.<br />

6.4. Kokeilut Itä-Suomessa<br />

Toteutetut uudet verkkopalvelut ovat olleet heti kaikkien käytössä internetissä.<br />

Itä-Suomessa toteutettiin kuusi seudullista, poikkihallinnollista kokeilua. Kokeiluissa<br />

on edistetty verkkopalveluiden käyttöä hankkimalla asiakasmikroja<br />

virastoihin, luomalla seudullinen aloitussivu asiakasmikroon ja tiedottamalla<br />

asiakkaille verkkopalveluiden käyttömahdollisuuksista. Henkilökunnan valmiuksia<br />

käyttää ja opastaa verkkopalveluiden käyttöä on lisätty koulutuksella<br />

ja paikallisia uusia verkkopalveluja on otettu <strong>käyttöön</strong>. Asiakkailta on kerätty<br />

palautetta verkkopalveluiden käytöstä ja tunnettavuudesta. Kokeilut olivat mukana<br />

oleville vaativa ja antoisa oppimis- ja kehittämisprosessi.<br />

Kokeilujen resurssit ja aikataulu eivät mahdollistaneet tavoiteltujen tunnistamista<br />

vaativien verkkopalvelujen toteuttamista ja kokeilua.<br />

11 http://www.intermin.fi/juhta/suositukset/index.html


42<br />

Poikkihallinnollisen yhteistyön avulla päästiin resurssien yhteis<strong>käyttöön</strong> niin<br />

tiedotusmateriaalin tuottamisessa, koulutuksen järjestämisessä kuin asiakasmikrojen<br />

hankinnassa. Kokeiluissa <strong>käyttöön</strong>otettu poikkihallinnollinen yhteistyömalli<br />

osoittautui erityisen hyödylliseksi ja se tulisi levittää koko maahan.<br />

6.5. Ohjeistus verkkopalveluiden toteuttamisesta<br />

VETURI osallistui verkkopalveluiden pelisääntö -projektiin (VAPSU). Pelisääntöprojekti<br />

julkaisi syksyllä 1999 oppaan Kohti verkkoasiointi - taustatietoja<br />

julkishallinnon sähköisten palvelujen kehittäjille 12 .<br />

Projektin teettämässä "Valmiudet verkkopalveluun" -selvityksessä annetaan<br />

suositus henkilökunnan valmiuksien lisäämisestä koulutuksella. Suosituksen<br />

mukainen koulutuspaketti tulisi toteuttaa kaikille julkisen hallinnon asiakaspalvelutyöntekijöille<br />

ja yksiköiden esimiehille.<br />

Työministeriö vahvisti työvoimatoimistojen verkkopalveluiden kehittämisessä<br />

noudatettavat yleiset periaatteet ja Verohallitus on antanut sähköpostiasiointia<br />

koskevat menettelytapaohjeet verotoimistoille.<br />

Tässä loppuraportissa annetaan joukko suosituksia, joilla pyritään edistämään<br />

julkishallinnon verkkopalveluiden hallittua toteuttamista ja <strong>käyttöön</strong>ottoa.<br />

6.6. Paikallisten toimijoiden ehdotukset ja aloitteet<br />

VETURIn laaja toimijaverkosto Itä-Suomessa ja muualla levitti tietoa verkkopalvelujen<br />

kehittämisnäkymistä laajasti eri hallintoihin ja eri hallinnon tasoille.<br />

Projektin puitteissa toimi Itä-Suomessa paikallis- ja aluehallinnon edustajista<br />

koostuva projektiryhmä ja kuusi seudullista, poikkihallinnollista kokeiluryhmää.<br />

Kokousten lisäksi paikallishallinnon edustajille järjestettiin neljä seminaaria ja<br />

kahdeksan koulutustilaisuutta. Näissä tilaisuuksissa on välitetty, vaihdettu ja<br />

koottu tietoa ja kokemuksia. Alue- ja paikallishallinnon toimijoiden kokemuksia<br />

ja näkemyksiä on välitetty ohjausryhmälle yhteisissä kokouksissa ja projektipäällikön<br />

välityksellä.<br />

Yleistä kiinnostusta ja keskustelua sähköisestä asioinnista on viritetty lehtikirjoittelulla<br />

ja julkisilla esiintymisillä eri areenoilla. Projekti on ollut esillä lukuisia<br />

kertoja radiossa ja maakunnallisissa sekä paikallisissa lehdissä. Kerran myös<br />

mtv-3 uutisissa. Projektipäällikkö on puhunut projektista kymmenissä erilaisissa<br />

tilaisuuksissa ja koulutustapahtumissa. Tietoa on välitetty paljon sähköpostin<br />

avulla ja projektin www-sivuilla.<br />

VETURI kokosi asiakkaiden mielipiteitä usealla kyselyllä. Kansalaisen verkkolomakepalvelun<br />

käyttäjien mielipiteitä kerättiin selvityksessä syksyllä 1998,<br />

verkossa toteutetulla kyselyllä kesäkuussa 1999 ja palautetta on saatu jatkuvasti<br />

palvelun palautesivun kautta. Itä-Suomessa kokeilupisteiden asiakasmikroilla<br />

asioineille suoritettiin kysely maaliskuussa 2000. Seutukokeiluihin<br />

osallistuneilta pilottiperheiltä ja -yrittäjiltä kerättiin palautetta. VETURI osallistui<br />

myös JUHTAn kesällä 1999 toteuttaman julkishallinnon verkkopalvelut -<br />

kyselyn suunnitteluun. Marraskuussa 1999 tehtiin laaja selvitys paikallishallinnon<br />

henkilökunnan mielipiteistä ja valmiuksista verkkopalveluun. Kukin pal-<br />

12 http://www.intermin.fi/suom/vapsu


43<br />

veluntuottaja kerää jatkuvasti palautetta omilla kotisivuillaan olevilla palautelomakkeilla.<br />

7. SUOSITUKSET JULKISHALLINNON PALVELUTOIMIN-<br />

NAN JA VERKKOPALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI<br />

7.1. Kehittämisen vaiheistaminen<br />

Julkishallinnon henkilökunnan valmiudet verkkopalveluiden <strong>käyttöön</strong> eivät ole<br />

kovin hyvät VETURIn kyselytutkimuksen perusteella. Julkishallinnolla ei<br />

myöskään selvitysten perusteella ole riittävästi resursseja käytettävissä verkkopalveluiden<br />

kehittämiseen ja toteuttamiseen. Resurssien kohdentaminen ja<br />

tietämyksen lisääminen helpottuvat vaiheistamalla kehitystyötä.<br />

Opiskelijoiden ja nuorten verkkopalveluille on eniten kysyntää ja innostunutta<br />

käyttäjäkuntaa. Siksi nimenomaan heille suunnatut palvelut tulisi saattaa<br />

verkkoon. Toinen selkeä verkkopalveluista hyötyvä ryhmä ovat yritykset ja<br />

yhteisöt. Yrityksillä ja yhteisöillä on paljon asiointia eri viranomaisiin ja heillä<br />

on atk-osaamista ja laitteita käytössään. VETURIn kyselytutkimuksessa eri<br />

viranomaisten edustajat mainitsivat nimenomaan opiskelijat ja yritysasiakkaat<br />

eniten verkkopalveluista hyötyvinä ryhminä.<br />

Tietojen siirto sähköisesti viranomaiselta toiselle on kehittämistarpeiden kärjessä.<br />

Viranomaisten keskinäisen palvelun ja tietoliikenteen sähköistäminen<br />

luo edellytyksiä myös asiakkaille suunnattujen verkkopalvelujen toteuttamiseen<br />

ja palveluprosessien uudistamiseen. Asiakkaan palveluprosessissa tarvitaan<br />

usein viranomaisten kesken tietojen tarkistusta tai siirtoa.<br />

Verkkopalvelujen kehittämisessä tulisi edetä niin, että viranomaisten välinen<br />

palvelu viedään verkkoon. Samaan aikaan luodaan yrityksille ja yhteisöille<br />

tarkoitettuja verkkopalveluja viranomaisten yhteistyönä. Opiskelijoiden ja<br />

nuorten palvelut pyritään aina tarjoamaan myös verkon kautta.<br />

7.2. Seudulliset portaalit kuntoon<br />

Seutukokeilujen puitteissa asiakasmikroja varten teetettiin erilaisia seudullisia<br />

aloitussivuja, joissa oli linkit seudun verkkopalvelua tarjoavien viranomaisten<br />

ja yksityisten palveluntarjoajien sivuille. Asiakasmikroja varten on tarpeen<br />

seudullinen portaali tai linkkilista. Valtakunnallinen julkishallinnon portaali olisi<br />

myös mahdollinen aloitussivuna.<br />

VETURIn kokemusten perusteella asiakkaille on mieluisin seudullinen portaali,<br />

jossa on niin julkishallinnon kuin muut seudun palvelut esillä. Kaupallisia<br />

seutuportaaleja on toteutettu esim. Koillismaalle ja kehitetään parhaillaan mm.<br />

Pohjois-Karjalaan.<br />

Kansalaisen käsikirjan kehittäminen julkisen hallinnon verkkopalveluiden ostoskoriksi<br />

ja löytöpuodiksi (www.suomi.fi) etenee valtiovarainministeriön johdolla.<br />

Yhdessä kansallisessa julkishallinnon portaalissa linkkien ylläpito saattaisi<br />

onnistua. Julkishallinnon resursseja ei kannata ohjata moniin portaalihankkeisiin.<br />

Sen sijaan yhteistyön tekeminen seudullisten, maakunnallisten ja


44<br />

valtakunnallisten portaaliyritysten kanssa hyödyttänee asiakkaita eniten. Julkishallinnon<br />

verkkopalvelut pitäisi saada osaksi käytetyimpiä kaupallisia portaaleja.<br />

Julkishallinnon verkkopalveluiden tulee tavoittaa kansalaiset muiden<br />

yksityisten ja kaupallisten verkkopalveluiden joukossa.<br />

7.3. Yhteispalvelusta verkkoyhteispalveluun<br />

Yhteispalvelupisteiden palvelut paranevat ja syvenevät, jos yhteispalvelusihteereillä<br />

on käytössään internet-yhteyksillä varustettu mikro ja siten kaikki julkishallinnon<br />

verkkopalvelut. Yhteispalvelupisteiden henkilökunnan kouluttaminen<br />

verkkopalveluiden hyötykäyttäjiksi parantaa asiakaspalvelua. Uuden tekniikan<br />

mm. kuvapuhelimen avulla voidaan osa ns. taustapalveluista saada<br />

myös yhteispalvelupisteeseen.<br />

Jokainen julkishallinnon asiakaspalvelupiste voi olla verkkoyhteispalvelupiste.<br />

Virastojen ja toimistojen työntekijät voivat verkon kautta etsiä asiakkaan tarvitsemat<br />

tiedot, lomakkeet ja palvelut myös muilta viranomaisilta. Hallintomenettelylain<br />

mukainen ohjausvelvollisuus voidaan hoitaa verkkopalvelujen<br />

avulla. Verohallinnon työntekijällä voisi olla oikeus ja/tai velvollisuus etsiä asiakkaalle<br />

verkosta työhallinnon palveluja, jos asiakas niitä häneltä kysyy. Kelan<br />

työntekijän olisi haettava verkosta ohjeita asiakkaalle hänen elämäntilanteeseen<br />

liittyvistä muista palveluista esim. kunnan päivähoitomaksuista. Julkishallinnossa<br />

tulee käynnistää laaja keskustelu ohjaus- ja neuvontapalvelujen<br />

sisällöstä ja laajuudesta verkkopalvelujen aikakaudella.<br />

Sisäasiainministeriön yhteispalvelun kehittämistyöryhmä on teettänyt selvityksen<br />

yhteispalvelupisteiden tietoteknisestä varustetasosta. Kehittämistyöryhmä<br />

tulee valmistelemaan yhteispalveluvirkailijoiden verkkopalvelukoulutuksen<br />

järjestämistä ja suositusta yhteispalvelupisteiden teknisestä varustetasosta.<br />

7.4. Verkkolomakepalvelu kaikkien viranomaisten <strong>käyttöön</strong><br />

Kansalaisen verkkolomakepalvelu on esimerkki viranomaisten yhteisestä palvelusta.<br />

Lomakepalvelusta kansalainen saa eri viranomaisten verkkolomakkeita<br />

omiin tarpeisiinsa, eikä hänen tarvitse edes tietää kuka viranomainen<br />

hoitaa asiaa. Lomaketta voi hakea asiasanan tai lomakkeen nimen perusteella.<br />

Muita viranomaisten yhteisiä verkkopalveluja ovat mm. Kansalaisen<br />

käsikirja ja JULHA -julkishallinnon yhteystietohakemisto.<br />

Verkkopalveluiden kehittämisessä kannattaa panostaa yhteisiin palveluihin.<br />

Tarvittavien palveluiden löytyminen ja käyttö helpottuvat, jos palvelut ovat yhdenmukaisesti<br />

toteutettuja ja sijaitsevat samassa osoitteessa. Viranomaisten<br />

verkkopalveluiden kehittämisen ja ylläpidon kustannukset alenevat, kun palveluja<br />

tuotetaan ja ylläpidetään yhdessä kustannukset jakaen.<br />

Kansalaisen verkkolomakepalvelun kehittäminen vuorovaikutteiseksi sähköiseksi<br />

lomakeasiointipalveluksi vuoden 2000 aikana on käynnistetty. Suomen<br />

Posti Oy:n kanssa on huhtikuun alussa aloitettu määrittelyprojekti, jossa lomakepalvelun<br />

kehittäminen sovitaan yksityiskohtaisesti. Palvelua tulee laajentaa<br />

vaiheittain sisältämään sähköisen postikonttorin aikaleimapalveluineen<br />

ja sähköisen arkiston. Palvelun kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa 1.6.2000<br />

lukien edelleen sisäasiainministeriö.


7.5. Seutukuntayhteistyö käynnistettävä<br />

45<br />

VETURIn seutukokeiluissa toteutettu eri viranomaisten poikkihallinnollinen<br />

yhteistyö on koettu erittäin myönteisenä ja hyödyllisenä. Yhteistyön myötä eri<br />

viranomaiset ovat tarkastelleet seudun julkishallinnon palvelutarjontaa kokonaisuutena<br />

sektorirajat ylittäen. Yhteistyöllä on parannettu asiakaspalvelun<br />

saatavuutta, kokeiltu resurssien yhteiskäyttöä, järjestetty koulutusta ja lisätty<br />

tietojen vaihtoa.<br />

Kaikilla seuduilla olisi tarpeen muodostaa julkishallinnon seutukuntaryhmä.<br />

Seutukuntaryhmän tehtävänä olisi koordinoida ja seurata julkishallinnon palveluiden<br />

saatavuutta seudulla, lisätä asiakkaiden edellytyksiä verkkopalveluiden<br />

<strong>käyttöön</strong> , järjestää koulutusta henkilökunnalle ja osallistua julkishallinnon<br />

ajankohtaisiin kehittämishankkeisiin. Julkishallinnon seutukuntaryhmän koollekutsuminen<br />

ja toiminnan käynnistäminen voitaisiin antaa lääninhallituksen<br />

tehtäväksi. Seutukuntaryhmässä tulisi olla edustajat kunnasta, kihlakunnasta,<br />

Kelan vakuutuspiiristä, verotoimistosta ja työvoimatoimistosta . Ryhmän toimintaan<br />

voisi osallistua myös muita tahoja. Seutukuntaryhmällä ei tietenkään<br />

olisi toimivaltaa eri viranomaisiin, vaan se olisi yhteistyöelin.<br />

Sisäasianministeriön ja lääninhallitusten tulossopimusmenettelyllä voitaisiin<br />

julkishallinnon seutukuntaryhmien toiminta saada käynnistymään. Itä-Suomen<br />

läänihallitus on jo ottanut tulossopimukseensa mainitun suuntaisia tavoitteita.<br />

7.6. Asiakasmikrot toimipisteisiin<br />

VETURIn kokeilujen perusteella internet-yhteyksillä varustettujen asiakasmikrojen<br />

sijoittaminen julkishallinnon asiakaspalvelutiloihin parantaa asiakkaiden<br />

mahdollisuuksia käyttää verkkopalveluja. Henkilökunnan ja asiakkaiden mukaan<br />

sopivien laitteiden ja yhteyksien puuttuminen asiakkailta on ollut esteenä<br />

verkkopalveluiden käytön lisääntymiselle. Julkishallinnon asiakasmikrot osaltaan<br />

lisäävät tasavertaisuutta ja vähentävät syrjäytymisuhkaa tietoyhteiskuntakehityksessä.<br />

Asiakasmikrot tulee sijoittaa pääsääntöisesti niin, että tarvittaessa henkilökunta<br />

voi opastaa ja neuvoa asiakkaita verkkopalvelujen käytössä. Uuden<br />

palvelumuodon <strong>käyttöön</strong>ottovaiheessa on tarpeen tutustuttaa asiakkaita välineiden<br />

<strong>käyttöön</strong> ja verkkopalveluiden sisältöön tutussa toimistossa. Sitä<br />

kautta tavallisten palvelujen käyttäjäkunta löytää tiensä uuden palvelumuodon<br />

piiriin.<br />

Asiakasmikrojen hankinnassa ja ylläpidossa voidaan tehdä viranomaisten välistä<br />

yhteistyötä, mutta myös yhteistyötä muiden tahojen kanssa. VETURIn<br />

kokeiluissa yhteistyötä tehtiin onnistuneesti pankkien ja kauppaliikkeiden<br />

kanssa. Julkishallinnon ja yritysten tarpeet voivat kohdata ja järkevä resurssien<br />

yhteiskäyttö on mahdollista. Asioista on sovittava tapaus- ja paikkakuntakohtaisesti.<br />

Projekti suosittaa, että jokaisella paikkakunnalla julkishallinnon asiakaspalvelutiloihin<br />

sijoitetaan asiakasmikroja, joissa asiakkaat voivat maksutta ja tarvittaessa<br />

opastetusti käyttää julkishallinnon verkkopalveluja. Kaikissa yhteispalvelupisteissä,<br />

Kelan toimistoissa ja työvoimatoimistoissa tulee olla asiakasmikro.<br />

Työvoimatoimistojen asiakasmikroilla voi nykyisin käyttää vain työhal-


46<br />

linnon verkkopalveluja. Suotavaa olisi muun julkishallinnon verkkopalvelujen<br />

käyttömahdollisuus myös työvoimatoimistojen asiakasmikroilla. Paikkakuntakohtaisesti<br />

tulee varmistaa asiakasmikrojen riittävyys julkishallinnon eri toimipisteissä.<br />

7.7. Henkilökunnan koulutus hoidettava<br />

Julkishallinnon henkilökunta tarvitsee koulutusta internetin käytöstä, sähköiseen<br />

asiointiin liittyvien lakien ja säädösten sisällöstä sekä verkkopalvelujen<br />

käyttömahdollisuuksista. Kunkin viranomaisen tulee huolehtia alaisensa henkilökunnan<br />

tietoyhteiskuntavalmiuksista.<br />

Valmiudet verkkopalveluun -julkaisussa on noudatettavaksi tarkoitettu koulutussuositus.<br />

Syksyllä 2000 tulisi käynnistää Itä-Suomen läänin alueella julkishallinnon yhteisenä<br />

pilottina koulutus - ja kehittämishanke, jossa toteutetaan valmiudet<br />

verkkopalveluun -raportin suosittelemaa koulutuskokonaisuutta. Kohderyhmänä<br />

olisivat Kelan, työ- ja verohallinnon ja mahdollisesti kuntien ja kihlakuntien<br />

asiakaspalvelutyöntekijät ja esimiehet. Hankkeessa tuotettaisiin yhteinen<br />

koulutusmalli ja sitä tukeva verkko-opetusmateriaali sekä arvioitaisiin koulutusmallin<br />

käyttökelpoisuutta ja tuloksellisuutta.<br />

7.8. Ohjausta uudistettava<br />

Paikallis- ja aluehallinnon verkkopalveluiden kehittämistyö kompuroi varsinkin<br />

monialavirastoissa pientenkin kysymysten äärellä kuukausia, jos ohjausmekanismit<br />

ovat jäykkiä ja hitaita. Esimerkiksi lääninhallituksissa ja kihlakunnanvirastoissa<br />

alue- ja paikallishallinnon verkkopalveluiden kehittämistoimenpiteiden<br />

toteuttaminen edellyttää eri ministeriöiltä yhdenmukaista ohjausta ja selkeää<br />

työnjakoa ohjauksen antamisessa. Ministeriöillä tulee olla yhtenevät näkemykset<br />

mm. kotisivujen tietosisällön määrittelystä, ulkonäöstä ja sähköpostiosoitteen<br />

muodosta.<br />

Sähköinen asiointi hallinnossa lain mukaan valtiovarainministeriö antaa ohjeita<br />

ja neuvoja sähköisen asioinnin edellyttämän tietohallinnon järjestämisestä<br />

ja sisäasiainministeriö sähköisten asiointipalvelujen järjestämisestä.<br />

Ohjauksessa olisi vaalittava asiakasnäkökulmaa. Toimivat toiminta- ja ohjausmekanismit<br />

ohjaavat, seuraavat, arvioivat ja edistävät julkishallinnon verkkoasioinnin<br />

yhdenmukaista ja ripeää kehittämistä sekä varmistavat kansalaisen<br />

oikeuden helppokäyttöisiin ja hyödyllisiin verkkopalveluihin.


47<br />

LIITTEET<br />

Liite 1. Seuturyhmien kokoonpano<br />

Verkkopalveluiden tukiprojekti VETURI<br />

Seuturyhmien kokoonpano<br />

Joensuun seuturyhmä<br />

Puheenjohtaja<br />

Kuopion seuturyhmä<br />

Puheenjohtaja<br />

Mikkelin seuturyhmä<br />

Puheenjohtaja<br />

projekti<br />

Marjut Kuokkanen, Itä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto<br />

Kari Alvila, Joensuun kaupunki<br />

Kauko Vaari, Suomen kuluttajaliitto ry.<br />

Keijo Kiiski, Joensuun työvoimatoimisto<br />

Juha Vainionpää, Joensuun verotoimisto<br />

Aini Strengell, Joensuun verotoimisto<br />

Juhani Härkönen, Kontiolahden kunta<br />

Pirkko Helin, Kela Keski-Karjalan vakuutuspiiri<br />

Heikki Kössi, Kiteen kihlakunnanvirasto<br />

Tapio Tiikkainen, Kela Joensuun vakuutuspiiri<br />

Pia Haikonen, Savo-Karjalan verovirasto<br />

Pirkko Kouri, Elämisen alkuun –projekti<br />

Hannu Leppänen, Kela Kuopion vakuutuspiiri<br />

Päivi Iivanainen, Kelan Siilinjärven vakuutuspiiri<br />

Kirsi Hovinen, Kuopion verotoimisto<br />

Leena Korhonen, Siilinjärven verotoimisto<br />

Jyrki Pelkonen, Kuopion poliisi<br />

Juha Auvinen, Pohjois-Savon TE-keskus<br />

Pauli Kärkkäinen, Kuopion kaupunki<br />

Marjut Anttila, Kuopion työvoimatoimisto<br />

Kati Långsjö, Savo-Karjalan tiepiiri<br />

Raimo Kangaskoski, Tielaitos<br />

Heikki Kakkonen, Kela Mikkelin vakuutuspiiri<br />

Pertti Oksa, Mikkelin seudun yrittäjät ry.<br />

Sinikka Rusanen, Mikkelin työvoimatoimisto<br />

Reima Kaipainen, Etelä-Savon TE-keskus<br />

Kimmo Airas, Mikkelin kaupunki<br />

Harri Rinne, Järvi-Suomen Oppivat Organisaatiot -<br />

Hannu Penttilä, Mikkelin verotoimisto<br />

Jorma Liimatainen, Kela Savonlinnan toimisto<br />

Pieksämäen seuturyhmä<br />

Puheenjohtaja Sari Hänninen, Kela Pieksämäen vakuutuspiiri<br />

Tapio Iso-Mustajärvi, Haukivuoren kunta<br />

Lea Halttunen, Pieksämäen kihlakunta<br />

Heikki Pasanen, Mikkelin maistraatti, Pieksämäen<br />

yksikkö


Paula Vahvaselkä, Haukivuoren kunta<br />

Aki Mattson, Pieksämäen verotoimisto<br />

48<br />

Pielisen-Karjalan seuturyhmä<br />

Puheenjohtaja Esko Lehto. Lieksan kaupunki<br />

Heimo Kokkonen, Nurmeksen kaupunki<br />

Helena Korhonen, Valtimon kunta<br />

Hillevi Reittola, Lieksan työvoimatoimisto<br />

Juha Lukkanen, Lieksan verotoimisto<br />

Kari Kaleton, Kela Pielisen-Karjalan vakuutuspiiri<br />

Ilpo Koskikallio, Oppiva Ylä-Karjala -projekti<br />

Ville-Pentti Tuominen, Lieksan kihlakunta<br />

Matti Koivunen, Lieksan etätyö -projekti<br />

Ylä-Savon seuturyhmä<br />

Puheenjohtaja<br />

Seppo Lyyra, Iisalmen kaupunki<br />

Harri Holappa, Iisalmen työvoimatoimisto<br />

Erkki Myöhänen, Iisalmen verotoimisto<br />

Tuija Saari, Ylä-Savon kihlakunnanvirasto<br />

Jarmo Matinniemi, Ylä-Savon kihlakunnanvirasto<br />

Jukka Kääriäinen, Kela Ylä-Savon vakuutuspiiri


Liite 2. Projektin seminaarit ja koulutustilaisuudet<br />

49<br />

Verkkopalveluiden tukiprojekti VETURI<br />

PROJEKTIN SEMINAARIT JA KOULUTUSTILAISUUDET<br />

SEMINAARIT<br />

Julkisen hallinnon palvelut verkkoon<br />

Joensuussa 3.11.1998 (60hlöä)<br />

- Aloitusseminaarissa annettiin tietoa julkishallinnon verkkopalveluiden kehittämistilanteesta<br />

ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksista.<br />

Puhkua pannussa -VETURI vauhtiin<br />

Mikkelissä 16.2.1999 (70 hlöä)<br />

- Kokeiluun ilmoittautuneille kerrottiin Kelan, työ- ja verohallinnon verkkopalveluiden<br />

kehittämisestä ja tarkasteltiin sähköistä asiointia asiakkaan näkökulmasta.<br />

Viranomaispalveluja internetistä -palvelut tehokkaasti kaikkien saataville<br />

Helsingissä Kuntamarkkinoilla 16.9.1999 (60hlöä)<br />

- Projektin ja kansalaisen verkkolomakepalvelun esittelyä ja arvioita sähköisen<br />

asioinnin vaikutuksista palveluihin ja hallintoon.<br />

Tietoyhteiskuntafoorumi -tietoyhteiskuntakehitys maakunnassa, aluekehitystuen<br />

ja verkkopalvelujen hyödyntäminen<br />

Kuopiossa 27.10.1999 (100hlöä)<br />

- Julkishallinnon ja yrittäjien edustajille esiteltiin tavoite-1 ohjelman ja etätyön<br />

mahdollisuuksia tietoyhteiskunnan kehittämisessä ja arvioitiin julkisia<br />

verkkopalveluja yritysten tukena.<br />

Miten tietotekniikka muuttaa perinteisiä palvelualan ammatteja/julkistehtäviä<br />

Joensuussa18-19.11.1999 (Joensuun kaupunki järjestäjänä, projektilta 4 luentoa,<br />

100hlöä)<br />

- Seminaarissa pohdittiin sähköisen asioinnin vaikutuksia työhön ja ammatteihin<br />

ja tietotekniikan vaikutusta julkispalveluihin.<br />

Hallinnon laatupäivä: uusi aika - uudet välineet<br />

Lieksassa 26.1.2000 (150 hlöä)<br />

- Seminaarissa kuvattiin hallinnon muutosta ja kerrottiin tulevasta. Erityisesti<br />

arvioitiin verkkoasioinnin ja puhelinpalvelujen vaikutuksia hallinnon palvelujen<br />

toteuttamiseen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseen laadukkaasti<br />

koko maassa.<br />

Tietoverkkomarkkinat<br />

Mikkelissä 15.3.2000 (satoja osallistujia eri pisteissä)<br />

- Laajassa tapahtumassa esiteltiin kirjastossa, kauppakeskus Graanissa,<br />

enter net stop -kahvilassa, työvoimatoimistossa ja vanhusten päiväkeskuksessa<br />

julkishallinnon internet -palveluita. Kirjastossa järjestettiin luentosarja<br />

teemoilla muuttaako sähköinen henkilökortti asiointia- ja palveluja<br />

ja tietotekniikan vaikutus arkipäivään. Kirjastossa oli myös näyttelyosasto.


50<br />

Sähköä ilmassa -julkishallinnon verkkoasiointiseminaari<br />

Kolilla 23.-24.5.2000 (80hlöä)<br />

- Projektin päätösseminaarissa esitellään projektin tuloksia ja kokemuksia<br />

sekä kerrotaan verkkoasioinnin edistämisestä mm. JUNA -hankkeen<br />

avulla jatkossa.<br />

KOULUTUSTILAISUUDET<br />

Virkamies surffaa -internetin käyttö ja verkkopalvelut<br />

Kevät ja syksy 1999<br />

- Usealla paikkakunnalla toteutettu paikallishallinnon henkilökunnan perusopetus<br />

verkkopalveluiden <strong>käyttöön</strong>. Koulutukseen osallistui noin 400 henkilöä.<br />

Julkisuuslaki ja henkilötietolaki<br />

Joensuussa 6.9. ja 15.11.1999 Kouluttajana OTT,VT Aarre Tähti<br />

Sama koulutus Kuopiossa 12.-13.12.1999 ja Mikkelissä 26.1. ja 9.2.2000<br />

- Koulutuksessa tutustuttiin uudistuneeseen lainsäädäntöön, sen vaikutuksiin<br />

ja velvoitteisiin viranomaisille.<br />

Sähköinen asiointi hallinnossa laki<br />

Mikkeli 16.3.2000, Kouluttajana lainsäädäntöneuvos Martti Simola, OM<br />

- Koulutuksessa tutustuttiin uuteen lakiin ja arvioitiin sen merkitystä viranomaisille.<br />

Virastot verkossa<br />

Lieksa 9.5.2000<br />

- Nonstop -koulutus eri viranomaisten verkkopalveluista paikallisten virastojen<br />

koko henkilökunnalle.<br />

Sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittäminen<br />

Helsinki 15.12.1999, 9.2.2000 ja 29.3.2000<br />

- Kelan, työministeriön ja Verohallituksen palvelujen kehittäjille ja suunnittelijoille<br />

suunnattu 3 työkokouksen sarja, jossa käsiteltiin verkkopalveluiden<br />

suunnitteluun ja kehittämiseen liittyviä haasteita ja ratkaisuja. Koulutukset<br />

toteutettiin osana HM&V:n moniasiakasprojektia.


Liite 3. Verkkopalvelujen tukiprojektin VETURIn asettamispäätös<br />

51<br />

Verkkopalveluiden tukiprojekti VETURI<br />

Sisäasiainministeriö ASETTAMISPÄÄTÖS SM340:00/02/02/1998<br />

19.05.1998<br />

Verkkopalveluiden tukiprojekti, VETURI<br />

Asettaminen<br />

Sisäasiainministeriö on tänään asettanut paikallis- ja aluehallinnon verkkopalvelujen<br />

tukiprojektin (VETURIn), joka toteuttaa valtioneuvoston 5.2.1998 hyväksymän periaatepäätöksen<br />

kohtaa 2.1..<br />

Toimikausi<br />

Tausta<br />

01.06.1998 - 31.05.2000<br />

Valtioneuvoston periaatepäätös koskee sähköistä asiointia (1.1.-1.4.), palveluiden<br />

käytön tehostamista (2.1.-2.2.) ja tiedonkeruun vähentämistä (3.1-3.4.).<br />

Kohdassa 2.1. todetaan, että ministeriöt ja virastot huolehtivat siitä, että tiedot<br />

keskeisistä kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille suunnatuista palveluista ja<br />

niissä tarvittavista lomakkeista ovat saatavina verkoissa ja merkittävä osa hakemuksista<br />

tai anomuksista voidaan myös saattaa verkkojen kautta vireille<br />

vuoteen 2001 mennessä.<br />

Maahamme on tarkoitus luoda edellytykset turvalliselle sähköiselle asioinnille.<br />

Tämä edellyttää sähköisen tunnistamisen ja henkilökortin tekemistä ja mm.<br />

varmenneviranomaispalveluita, joiden järjestämisestä huolehtii Väestörekisterikeskus.<br />

Käytännössä asiaa hoitaa neljän ministeriön yhteinen Henkilön sähköinen<br />

tunnistaminen-hanke sekä VRK:n hanke. Ministeriöt ovat raportoineet<br />

tämän vuoden huhtikuussa, mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet tai aikovat<br />

ryhtyä periaatepäätöksen toteuttamiseksi.<br />

Julkisia palveluita on tarkoitus tarjota verkkojen kautta ennen kaikkea paikallis- ja<br />

aluetasolla, jossa hallinto ja kansalaiset kohtaavat. Jo nyt lähes kaikki ministeriöt,<br />

virastot ja kunnat ovat tehneet omia kotisivuja ja suunnittelevat palveluiden laajentamista.<br />

Aluehallinnon tietoverkko 2000-hankkeen yhtenä tehtävänä on määritellä aluehallinnosta<br />

annettavia verkkopalveluita. Kuusamon verkkopalveluhanke tuottaa palveluita<br />

paikallishallintoon, lähinnä kihlakunnanvirastolle. Yhteispalvelua on edistetty<br />

laatimalla tietotekninen viitemalli ja viranomaisille tarkoitettu suositus palveluiden<br />

antamisesta verkoissa. Kansalaisen käsikirjasta saa runsaasti tietoja julkisista palveluista.<br />

Sähköisiä lomakkeita on ryhdytty tuottamaan, jakamaan ja ylläpitämään yhteisellä<br />

tekniikalla.


52<br />

Tavoitteet<br />

Projektin tavoitteena on toteuttaa valtioneuvoston periaatepäätöksen kohtaa<br />

2.1. viranomaisten välisenä laajana yhteistyönä vaiheittain ja kokeillen. Verkkojen<br />

kautta annettavat palvelut suunnitellaan pääosin www-tekniikalla. Myös<br />

muita tekniikoita mm. videoneuvottelu ja puhelinpalvelut otetaan mahdollisuuksien<br />

mukaan huomioon. Osa palveluista määritellään ja toteutetaan jo<br />

muissa hankkeissa (Aluehallinnon tietoverkko 2000 -hanke ja Kuusamon<br />

verkkopalveluprojekti). Näiden ja muidenkin merkittävien hankkeiden työ otetaan<br />

huomioon tässä projektissa.<br />

Tässä projektissa keskeisiä toimijoita ovat valtion paikallis- ja aluehallinto sekä<br />

kuntahallinto. Muutamia kuntia ja kuntayhtymiä tulee mukaan projektin kokeiluihin.<br />

Näitä kaikkia tuetaan keskushallintotasoisella yhteistyöllä ja alueellisesti<br />

lääninhallituksista.<br />

Tehtävät<br />

Projektin tehtävänä on:<br />

a) määritellä ja yksilöidä tässä projektissa toteutettavat verkoista annettavat<br />

palvelut, joista valtaosa tulee tehdä sellaisiksi, että kansalaiset ja yritykset<br />

voivat saada asioitaan vireille verkkojen kautta<br />

b) tukea näihin palveluihin liittyvien työprosessien ja toimintatapojen<br />

uudistamista www-tekniikkaan soveltuvaksi<br />

c) suunnitella kokeiltavien verkkopalveluiden yhteinen tekninen toteuttamistapa,<br />

johon liittyy mm. lomakkeiden tuottaminen, jakelu<br />

ja ylläpito sekä asioiden kirjaus ja arkistointi,<br />

d) kokeilla käytännössä suunniteltuja verkkopalveluita ensi vaiheessa<br />

Itä-Suomen läänin alueella sekä seurata palveluiden käyttöä ja<br />

hyötyjä,<br />

e) laatia alustava ehdotus ja ohjeistus kokeiltujen verkkopalveluiden<br />

toteuttamisesta alueellisesti kattavammin,<br />

f) koota ja edistää erityisesti paikallisten ja alueellisten toimijoiden ja<br />

kansalaisten ehdotuksia ja aloitteita asiointipalvelujen järjestämisestä<br />

lähinnä kansalaisten ja yritysten sekä julkisen hallinnon<br />

välillä.<br />

Näistä tehtävistä kolme ensimmäistä (a,b,c) edellyttävät kiinteätä, hallinnonalojen<br />

välistä yhteistyötä keskushallintotasolla, kun taas kolmessa viimeisessä<br />

(d,e,f) pääosa työstä tehdään paikallis- ja aluetasolla.


Tavoitteiden toteuttamisen kannalta on tärkeätä saada syntymään laajaa, aihealueeseen<br />

liittyvää toimeliaisuutta, josta syystä em. tehtävien toteuttamista pyritään<br />

mahdollisuuksien mukaan antamaan muille projekteille ja ryhmille.<br />

53<br />

Projektin vaiheistus ja aikataulu<br />

Projekti toteutetaan kahden vuoden aikana 1.6.1998-31.5. 2000. Aluksi laaditaan<br />

koko kautta koskeva työsuunnitelma, jossa täsmennetään projektin sisältö,<br />

etenemistapa ja vaiheistus sekä kokeiluihin mukaan tulevat tahot ja kustannusarvio<br />

sekä ehdotus kustannusten jaosta.<br />

Tehtävät vaiheistetaan eri vuosille, mutta koko ajan tuetaan muita käynnissä<br />

olevia verkkopalveluja kehittäviä ja toteutettavia projekteja. Viranomaisten verkkopalvelutyötä<br />

ei tällä projektilla hidasteta tai vaikeuteta, enintään tarpeellisissa<br />

kohdin pyritään suuntaamaan.<br />

Vuoden 1998 aikana valitaan mukaan otettavat verkkopalvelut (tehtävä a) ja<br />

uudistetaan näihin liittyviä työprosesseja ja toimintatapoja www-tekniikkaan soveltuviksi<br />

(tehtävä b). Mukaan otetaan ensi vaiheessa lähinnä sosiaaliturvaan<br />

(Kela), työhallintoon (TM) ja verohallintoon (VH) liittyviä palveluja, jotka ovat<br />

ilmeisen keskeisiä kansalaisille ja yrityksille. Näihin voi sisältyä sekä jo olemassa<br />

olevia että kokonaan uusia palveluja. Kukin viranomainen päättää projektin<br />

aikataulun puitteissa itse omien palveluidensa verkkoon tuottamisesta ja tuottamisen<br />

järjestyksestä.<br />

Vuoden 1999 aikana suunnitellaan palveluiden antamisen yhteinen tekniikka<br />

(tehtävä c) ja kokeillaan tekniikkaa ja palveluiden toimivuutta käytännössä<br />

(tehtävä d). Samanaikaisesti tulee koko ajan muuta kautta lisää uusia verkkopalveluita,<br />

joiden tekniikasta ja käytettävyydestä kerätään mahdollisuuksien<br />

mukaan kokemuksia projektille.<br />

Vuoden 2000 aikana tehdään monilta suunnilta saatujen kokemusten pohjalta<br />

alustava ehdotus ja ohjeistus verkkopalveluiden valtakunnallisesta toteuttamisesta<br />

ja kootaan ehdotukset julkisten asiointipalveluiden järjestämisestä.<br />

Käytännön työ alueellistetaan siten, että pääosa palveluista kokeillaan ensi vaiheessa<br />

lähinnä Itä-Suomen läänissä. <strong>Verkkopalvelut</strong> sijoitetaan Itä-Suomen<br />

läänin alueella toimivien, projektin kokeiluihin mukaan tulevien valtion paikallisja<br />

aluehallintoviranomaisten kuten esim. kihlakunnanvirastojen ja Kelan paikallistoimistojen<br />

sekä kuntien ja kuntayhtymien <strong>käyttöön</strong>.<br />

Organisointi<br />

Projektissa on ohjausryhmä, projektiryhmä ja projektipäällikkö.<br />

Projektia varten asetetaan ohjausryhmä, joka ohjaa ja valvoo projektin etenemistä<br />

sekä tekee päätöksiä verkkopalveluista, sopimuksista sekä muista projektin<br />

kannalta keskeisistä asioista. Ohjausryhmä voi asettaa tarvittaessa alaryhmiä<br />

sekä kutsua ryhmään pysyviä asiantuntijoita ja kuulla haluamiaan asi-


antuntijoita. Yhden alaryhmän tehtäväksi annetaan jatkaa yhteispalvelun tietotekniseen<br />

kehittämiseen liittyneen verkkolomakeprojektin työtä.<br />

54<br />

Ohjausryhmän kokoonpano on:<br />

Puheenjohtaja<br />

Hosia, Eino, neuvotteleva virkamies, sisäasiainministeriö<br />

Jäsenet<br />

Ala-Kapee, Pirjo, maaherra, Itä-Suomen lääninhallitus<br />

Hytönen , Veikko, atk-päällikkö, Kansaneläkelaitos<br />

Myyry, Pirjo, projektipäällikkö, sisäasiainministeriö, ohjausryhmän sihteeri<br />

Rintanen, Kari, erikoissuunnittelija, työministeriö<br />

Romakkaniemi, Pirkko, projektipäällikkö, valtiovarainministeriö<br />

Meisalo, Leena, tietohallintopäällikkö, Suomen kuntaliitto<br />

Myyry, Pirjo, projektipäällikkö, sisäasiainministeriö, ohjausryhmän sihteeri<br />

Viherkenttä, Heikki, johtaja, Verohallitus<br />

Projektiryhmän tehtävänä on suunnitella ja kokeilla sovittuja verkkopalveluita lähinnä<br />

Itä-Suomen läänin alueella sekä tehdä yhdessä projektipäällikön kanssa muut käytännön<br />

työt. Ryhmään nimetään edustajia kaikista projektin kokeiluihin mukaan tulevista tahoista.<br />

Projektiryhmän puheenjohtajana on projektipäällikkö.<br />

Projektipäällikkönä toimii Pirjo Myyry. Projektipäällikön tehtävänä on huolehtia<br />

siitä, että projekti pysyy tavoitteissaan ja aikataulussaan. Hän huolehtii myös<br />

projektihallinnosta ja muista käytännön tehtävistä.<br />

Projekti toimii sisäasiainministeriössä hallinto-osastolla yksikköjaon ulkopuolella.<br />

Kustannukset ja rahoitus<br />

Projektipäällikön tulee varata projektiin vuosina 1998-2000 yhteensä noin puolen<br />

toista vuoden työpanos. Projektin kokeiluihin mukaan tulevien viranomaisten<br />

ja kuntien edellytetään kunkin varaavan erikseen nimetyltä henkilöltä vähintään<br />

kuukauden työpanos.<br />

Sisäasiainministeriö on varautunut rahoittamaan projektia yhteensä 500 000<br />

markalla vuosina 1998 - 2000. Tästä määrärahasta momentilta 26.05.21 on<br />

myönnetty Itä-Suomen lääninhallitukselle vuonna 1998 yhteensä 250 000 mk.


Itä-Suomen lääninhallitus, kokeiluihin mukaan tulevat valtion viranomaiset sekä<br />

kunnat ja kuntayhtymät maksavat kukin projektista itselleen aiheutuvat kustannukset<br />

mukaan lukien verkkopalveluiden kokeilujen kustannukset, mahdolliset<br />

hankinnat sekä projektiin nimeämiensä henkilöiden matka-, päiväraha- yms.<br />

kustannukset.<br />

Verkkopalveluiden rakentamisen kustannukset jaetaan osapuolten kesken siten,<br />

että Itä-Suomen lääninhallitus maksaa sille annetulla määrärahalla projektipäällikön<br />

palkan, projektin yleiskustannukset sekä sovittavilta osin konsulttityön<br />

hankinnan. Kukin hallinnonala ja viranomainen maksaa itse omien verkkopalveluidensa<br />

rakentamisen kustannukset.<br />

Projektin tehtäviä annetaan mahdollisuuksien mukaan viranomaisten omaksi<br />

työksi erikseen sovittavalla tavalla. Tarvittavaa konsulttityöpanosta voidaan<br />

hankkia mm. työprosessien uudistamiseen, verkkopalvelusovellusten tekemiseen,<br />

atk-käyttöpalveluihin, käyttäjätukeen ja koulutukseen.<br />

55<br />

Ministeri<br />

Jouni Backman<br />

Ylijohtaja<br />

Pekka Kilpi<br />

JAKELU<br />

ohjausryhmä<br />

projektiryhmä<br />

projektipäällikkö Pirjo Myyry<br />

Itä-Suomen lääninhallitus<br />

työministeriö<br />

valtiovarainministeriö (Hko)<br />

Kansaneläkelaitos<br />

Verohallitus<br />

Suomen kuntaliitto<br />

osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät<br />

osallistuvat valtion paikallis- ja aluehallintoviranomaiset<br />

TIEDOKSI<br />

valtioneuvoston kanslia ja ministeriöt<br />

sisäasiainministeriön<br />

osastot<br />

hallinto-osaston tulosyksiköt<br />

lääninhallitukset<br />

maakuntien liitot

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!