Biolämmitys jalostui kontiksi - Siemens

Automaatio
Biolämmitys jalostui
Nykyään lämpökeskuksen saa valmiina pakettina, ympäristöystävällisenä
biolämmityskonttina, joka tuodaan esimerkiksi
teollisuuslaitoksen pihalle.
Teksti Mika Vehkasaari Kuvat Mika Vehkasaari, Ariterm Oy ja Lehtikuva
Ariterm Oy:n kehittämät ja valmistamat
biolämmitysratkaisut hyödyntävät
kotimaisia energialähteitä. Puun, pelletin
ja palaturpeen käytön lisääminen
vähentää rikki- ja kasvihuonekaasujen
päästöjä ilmakehään.
Teollisuuskiinteistöjen lämmityksen
lisäksi hake-, palaturve- ja pellettilämpölaitokset
sekä niitä koskevat ratkaisut
sopivat hyvin esimerkiksi maatiloille ja
kauppapuutarhoihin.
Ariterm valmistaa lämmityslaitteita ja
-järjestelmiä sekä näiden komponentteja.
Se toimittaa erilaisia lämmityskattiloita
5 kW:sta 3000 kW:iin asti, polttimia,
kokonaisia lämmitysjärjestelmiä sekä
lämmityskontteja.
Aritermin tehtaanjohtaja Kimmo
Kantalainen näkee, että lämmityksen
trendinä ovat uusiutuvat energiamuodot
ja bioenergia.
– Isommat kiinteistöt alue- ja kaukolämmön
kokoluokassa on nykyään
järkiään rakennettu bioenergian varaan.
Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi
teollisuuslaitokset, konteilla lämmitettävät
pienet omakotitaloalueet, kasvihuoneet
sekä syrjäseuduilla sijaitsevat koulut.
Vaihtoehtoja nykyisten omakotitalojen
lämmitysmuodoksi on useita, esimerkiksi
maalämpöpumpusta ja ilmalämpöpumpusta
pellettikattilaan, kaukolämpöön tai
bioöljyyn.
10 Partneri 1 | 2008

kontiksi
– Asiaa koskeva poliittinen päätöksenteko
on kuitenkin aika sekavassa
tilanteessa. On puhuttu valtion tuesta
tietyille lämmitysmuodoille ja ihmiset
ovat odottavalla kannalla. Lisäksi
maatalouden lämpökeskusten investointituki
on ollut jäissä, kertoo Kantalainen
nykytilanteesta.
– On varmaa, että tietty osa lämmityksestä
tulee jäämään fossiilisten
polttoaineiden varaan. Suomessa on
noin 250 000 pientaloa, jotka ovat öljyllä
lämpiäviä. Sähkölämmitteisiä on noin
350 000. Sitä ei tiedä, mitä näissä yli
puolessa miljoonassa talossa tulee
tapahtumaan. Saneeraustarvetta on joka
tapauksessa.
Pohjoismaiden markkinoilla Ariterm
on yksi suurimmista alan toimijoista.
– Bioenergiamarkkinoilla on valmistajia
tai myyjiä parisenkymmentä Suomessa
ja Pohjoismaissa noin 60–70. Alalla on
paljon pieniä valmistajia. Kilpailutilanne
vaihtelee suhdanteiden mukaan ja nyt
kilpailu on tiukkaa, kertoo Kantalainen.
Järjestelmätoimituksia
yhä enemmän
Aritermin valmistamat bioenergiakattilat
ja -laitteet on suunniteltu lämmitykseen
nimenomaan kotimaisilla polttoaineilla.
Se valmistaa kattiloita teholuokassa
40–3000 kW sekä kokonaisia lämmitysjärjestelmiä
500 kW:iin saakka.
– Kun tehosarja on sen verran suuri,
on myös paljon valmistettavia tuotteita.
Niitä on parisen sataa. Kohderyhmät
ovat pientaloista aina isoihin kiinteistöihin
ja aluelämpökeskuksiin asti. Liikevaihdosta
enemmistö tulee vielä pientaloista,
kertoo Kantalainen.
Yhtiön tuotteissa on monia polttoainevaihtoehtoja:
öljy, kaasu, sähkö, klapi,
pelletti, turve ja hake sekä näiden
yhdistelmät. Suomessa Aritemin tuoteryhmiä
ovat pelletti, bioenergia sekä
perinteiset kattilat.
– Nykyään valtaosa tuotteistamme
käyttää uusiutuvia energiamuotoja.
Pelletti ja bio ovat vieneet yhtiön
liiketoimintaa siihen suuntaan, että nyt
puhutaan kokonaisista lämmitysjärjestelmistä.
– Komponenttivalmistajasta on tullut
entistä enemmän järjestelmätoimittaja.
Kontit ovat hyvin pitkälle vietyjä ratkaisu-
1 | 2008 Partneri 11

Automaatio
ja. Biotuoteryhmän osuus liiketoiminnasta
on kasvussa ja nykyään noin kolmannes.
Aritermillä on ollut perinteisesti
vahvaa osaamista kattilatekniikassa ja
polttotekniikassa.
– Ne ovat osaamisemme ydinasiat,
mutta yhä enemmän meillä on kokemusta
myös järjestelmätoimittamisesta.
Kehityskaari on kulkenut siten, että vielä
1990-luvulla olimme enemmän lämmityskattilavalmistaja.
Kattilahan on vain yksi
komponentti lämmitysjärjestelmässä,
hän muistuttaa.
Ruotsissa käytetään pellettiä Suomea
enemmän, mutta hakkeen ja turpeen
käytössä tilanne on päinvastoin.
Vaatimukset
automaatiolle kasvavat
Aritermin lämmitysratkaisuja käyttävät
esimerkiksi maatilat, koulut, kanalat,
kasvihuoneet, sahat ja teollisuuslaitokset.
– Erilaisia asiakkaita on erittäin suuri
määrä. Järjestelmiämme on toteutettu
myös lentokentillä isoissa kiinteistöissä
sekä Suomessa että Ruotsissa. Konseptina
on yleensä, että kiinteistön omistaja
ostaa lämpöä, eikä välttämättä edes
hoida itse laitosta. Sen voi tehdä
vaikkapa energiaosuuskunta. Maatilasegmentti
on meillä nyt käynnistymässä,
kertoo Kantalainen.
Aritermin tehdasvalmisteisia lämpökeskuksia,
ns. kontteja, valmistetaan
hakkeelle ja pelletille kokoluokassa
40–500 kW.
Kaikki lämpökeskuksen tarvitsema
tekniikka ja varusteet ovat valmiiksi
konttiin asennettuina sekä 200-500 kW:n
biolämmityskonteissa että 40-150 kW:n
farmikonteissa. Kontin asennuspaikalla
täytyy tehdä vain vesi- ja lämmitysputkien
liitostyöt sekä sähkökytkennät kontin
sähköpääkeskukseen. Biolämmityskontit
ovat monipuolisesti varusteltuja, ja niissä
on mm. jatkuvasäätöinen poltinautomatiikka
ja savukaasuimuri.
Nykyaikainen biolämmittäminen on
automatisoitua, jolloin oman työpanoksen
osuus lämmitysjärjestelmän käytössä
ja ylläpidossa pystytään minimoimaan.
– Automaatioaste on kasvanut
erittäin paljon. Nyt pitää saada esimerkiksi
tuhka automaattisesti pois ja vietyä
konttiin, kattila puhdistettua automaattisesti
sekä hälytysten siirtoja. Uskon, että
automaatio kasvaa edelleenkin. Asiakkaat
haluavat biolaitoksista yhtä automatisoituja
kuin öljy- ja sähkölämmitteisistäkin
järjestelmistä. Ihmiset eivät halua liata
käsiään, kiteyttää Kantalainen trendin.
Tämän seurauksena ovat vaatimukset
kasvaneet automaatiolle.
Siemens mukana
tuotekehityksessä
Siemens ja Ariterm tekevät yhteistyötä
automaation puolella sekä isoissa
biolämpölaitoksissa ja biolämmityskonteissa.
Aritermin järjestelmätoimitukset
Ariterm Oy:llä juuret yli 100 vuoden päässä
Ariterm Oy valmistaa keskuslämmityskattiloita
sekä biopolttolaitteita lämmön
ja lämpimän käyttöveden tuottamista
varten.
Yhtiön tuotantolaitos ja pääkonttori
sijaitsevatvat Saarijärvellä. Lisäksi sillä on
tehdas Ruotsissa. Tuotteiden päämarkkina-alueena
ovat Pohjoismaat. Liikevaihto
on noin 20 miljoonaa euroa, ja yhtiö
työllistää yli 150 henkilöä.
Yrityksen historia alkaa vuonna 1904
Högforsin ruukin Karkkilassa valmistamista
valurautakattiloista.
Saarijärvellä on valmistettu kattiloita
vuodesta 1974. Erilaisten yritysostojen
kautta toiminta jatkui vuonna 1989 JOT-
Yhtiössä (nykyisin Componenta Oyj), joka
osti saarijärveläisen Arimax Oy:n. JOT oli
ostanut vuonna 1985 Högforsin Karkkilan
tehtaan ja samalla myös kattilavalmistuksen.
Vuonna 1996 Saarijärvelle oli
siirtynyt Högforsin koko tuotanto.
Vuonna 1998 Componenta yhdisti
Högfors Lämmön liiketoiminnan ruotsalaiseen
Thermia Värmeen.
Vuonna 2004 Procuritas-pääsijoitusyhtiö
osti Thermia-konsernin. Lämpöpumppuvalmistus
myytiin pois vuonna
2006, minkä mukana meni Thermia-nimi.
Ariterm-nimi tuli käyttöön vuonna 2006.
12 Partneri 1 | 2008

Totally Integrated Automation
-konseptiin perustuva kokonaisratkaisu
Biolämpölaitoksien ja biolämmityskonttien
automaatio perustuu Totally
Integrated Automationin mukaiseen
konseptiin. Biolämpölaitoskontin kokonaiskonseptiin
kuuluvat Simatic ET200S F
-logiikka-asema, joka mahdollistaa vakioja
turvatoimintojen ohjaamisen yhdellä
ja samalla ohjausjärjestelmällä. Käyttöliittymänä
toimii WinCC flexible ja Simatic
MP 277 -monivärikosketuspaneeli, mikä
avulla hallinnoidaan ja astellaan tarvittavat
säädöt ja toiminnot. Smart service
optio-ohjelma mahdollistaa etäohjuksen
esim. ohjelma muutoksien tekemisen.
Järjestelmään integroitu GSMmodeemi
lähettää tarvittaessa tila ja
tapahtumatietoja tekstiviesteinä.
Sähkömoottorien ohjauksesta
huolehtii MM420-taajuusmuuttajat sekä
Sirius moottorin ohjaus- ja suojauskomponentit.
biopuolella alkoivat 1990-luvun alussa.
– Biolämmityskontti on se jalostunein
muoto, jossa tavara lähtee tehtaaltamme.
Lisäksi järjestelmien puolella
toimitamme kattilat, syöttöjärjestelmät ja
varastoautomaation. Se kootaan uuteen
lämpökeskukseen tai olemassa olevaan,
päivitettävään lämpökeskukseen, toteaa
automaatioinsinööri Petri Liimatainen
Aritermistä.
Yhtiö toimittaa lämmitysjärjestelmiä
4-5 kertaa enemmän kuin kontteja.
– Konttien toimitusmäärät ovat
kuitenkin kovassa kasvussa, kertoo
Kantalainen.
Liimatainen kertoo, että automaation
osalta tuli päivitystarve pari vuotta
sitten, jolloin alkoi myös yhteistyö
Siemensin kanssa.
– Siemensin ohjausjärjestelmät
tulivat järjestelmiin, joiden teholuokka
on yli 200 kilowattia, kertoo Liimatainen.
Tuotannossa ne ovat olleet noin vuoden
verran.
Siemensin kanssa tehtiin aluksi myös
tuotekehityksessä yhteistyötä.
– Lisäksi Siemens oli vahvasti
mukana koulutuksessa. Siemensillä on
lisäksi laaja tukiorganisaatio ja koulutusjärjestelmä.
Eri maissa viranomaismääräykset
edellyttävät tiettyä vähimmäistasoa
ohjausjärjestelmälle. Ruotsin markkinoilla
on tiukka vaatimustaso turvamääräysten
suhteen, johon tarpeeseen tulivat
Siemensin turvalogiikat. Ariterm halusi
saada vakioidun turva-automaatiokonseptin,
joka on mahdollista hyväksyttää
eri vientimaissa. Ratkaisun oli oltava
myös modulaarinen ja helposti laajennettavissa.
– Ruotsi on vientimaistamme tärkein.
Siellä kiinteän polttoaineen laitoksilla on
tiukat vaatimukset jo 100 kW:n tehosta
ylöspäin. Vaatimuksiin ei vanhalla
tekniikalla oikein pystytty vastaamaan.
Nyt se saatiin turvalogiikalla kustannuksiltaan
merkittävästi edullisemmaksi kuin
turvareleistyksellä. Turva-automaation
merkitys korostuu sitä mukaa, mitä
isompiin kattilatehoihin mennään.
Nyt Aritermin biolämmitysjärjestelmät
täyttävät kansainväliset turvamääräykset.
Liimatainen näkeekin Siemensin
kansainvälisyyden tärkeänä asiana.
– Meillä on ollut jo vuosien ajan
vientiä Ruotsiin, Norjaan, Isoon-Britanniaan.
Lisäksi tulevaisuudessa viennin
merkitys korostuu entisestään. Siemens
on hyvä, tunnettu merkki ja sitäkin kautta
voimme saada enemmän ovia auki.
Suomessa Siemens-osaamista löytyy
suunnittelutoimistoista ja alan ihmisiltä.
Lisäksi Siemensin komponenttien repertuaari
on laaja sisältäen esimerkiksi taajuusmuuttajat
ja moottorikomponentit.
– Aritermille on tärkeää tuotteiden
korkea laatu. Laitoksissa käyttäjät ovat
yleensä maallikoita, eikä ole kunnossapito-organisaatiota.
Tämä korostaa
entisestään tuotteiden ja logiikoiden
kestävyyden merkitystä.
1 | 2008 Partneri 13