Mikä hoitaa sielua? - Sakasti
Mikä hoitaa sielua? - Sakasti
Mikä hoitaa sielua? - Sakasti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
HENTTOSET<br />
Sielunhoitoa<br />
<strong>Mikä</strong> mahtoi olla kevään 2013 tärkein<br />
uutinen? Uskallan ennakoida,<br />
että se ilmestyi toukokuussa. Suomessa<br />
en itse havainnut siitä kerrottavan<br />
yhtään mitään. Uutisella oli tämän<br />
päivän hektisen uutisvälityksen<br />
näkökulmasta ehkä pitkästyttävän<br />
lavea tausta.<br />
Vuonna 1997 maailma keskusteli<br />
pitkään ja perusteellisesti lampaasta.<br />
Tuon vuoden helmikuussa Ian<br />
Wilmut julkisti tiedon kloonilammas<br />
Dollyn olemassaolosta. Osalle<br />
tutkijoista skotlantilaisen tutkimusinstituutin<br />
koetallissa päivänvalon<br />
nähnyt Dolly oli luonnontieteellinen<br />
sensaatio, tieteellisen tutkimuksen<br />
lampaanlihaksi tullut voiton merkki.<br />
Olihan tuo lempeäkatseinen elikko<br />
ensimmäinen maailmassa, joka<br />
oli kloonattu täysikasvuisen eläimen<br />
solusta. Monet muut pelästyivät:<br />
kulkeeko ihminen lampaan tietä<br />
geneettiseksi kopioksi? Kuka kopioitaisiin?<br />
Mihin tarkoitukseen? Mitä<br />
tästä seuraisi ihmisyydelle? Ihmisen<br />
identiteetille? Mielikuvitus laukkasi<br />
ja apokalyptinen näky seurasi toistaan.<br />
Syntyisikö uusi jalostettujen<br />
herraihmisten ja älykköjen ihmislaji,<br />
joka tarvitessaan valmistaisi sopivasti<br />
räätälöidyn kloonistupidojen joukon<br />
orjatyövoimakseen? Tuotettaisiinko<br />
maailmaan kloonilapsia, joita<br />
käytettäisiin vain alkusolun luovuttaneen<br />
isän tai äidin kehon varaosapankkeina?<br />
Tutkijat rauhoittelivat maailmaa.<br />
Kukaan ei halua kloonata ihmistä,<br />
ajatuskin on mahdoton. Mutta eläimiä<br />
kloonattiin ja eläinten kloonaus<br />
arkipäiväistyi; lammasta seurasi vasikka,<br />
vasikkaa hiiri, nauta ja vuohi.<br />
Vasikkaa, hiirtä ja nautaa saattoivat<br />
puolestaan koira ja kissa. Ketju jatkui<br />
ja monipuolistui. Kloonaukselle löytyi<br />
järkeenkäypiä perusteluja, ennen<br />
kaikkea lääketieteellisiä, jalostuksellisia<br />
ja tietysti myös tutkimuksellisia.<br />
Ajan myötä kloonaus on muuttunut<br />
laboratorioiden rutiiniksi. Kohukin<br />
sen ympärillä on vaiennut ajat sitten.<br />
Lisäksi kädelliset, joihin myös ihminen<br />
eläintieteellisesti kuuluu, näyttivät<br />
tekevän harvinaisen sitkeää vastarintaa<br />
tutkijoille. Kloonausyrityksiä<br />
ei toki puuttunut, mutta välillä<br />
toistuvat epäonnistumiset saivat jopa<br />
monet spesialistitkin epäilemään<br />
ja luovuttamaan. Biologia näytti estävän<br />
kädellisten kloonauksen.<br />
Lääketieteellisesti orientoitunut<br />
biogeneettinen tutkimus on jo kauan<br />
keskittynyt alkion kantasoluihin, soluihin,<br />
joilla on lähes rajaton kyky jakautua<br />
ja uusiutua ja tuottaa erikoistumattomia,<br />
mutta erikoistumiskykyistä<br />
uusia soluja korvaamaan organismin<br />
toimintakykynsä menettäneitä<br />
soluja. Näistä ”monikykyisistä”<br />
soluista odotetaan pelastusta<br />
niinkin vaikeisiin ja toivottomiin<br />
sai rauksiin kuin Alzheimerin ja Parkinsonin<br />
tauti, monista muista puhumattakaan.<br />
Kansainvälisestikin eettisesti tarkoin<br />
säädellyn ja rajatun alkion kantasolujen<br />
ja kantasolulinjojen tutkimuksen<br />
ovat mahdollistaneet ne ylimääräiset<br />
alkiot, joita syntyy koeputkihedelmöityksen<br />
”sivutuotteena”.<br />
Ne ovat samalla eettisen problematiikan<br />
ydin, ihmisalkioista ei sovi<br />
tehdä biomassaa. Nykyisin osa ylijäämäalkioista<br />
hävitetään, osa lahjoitetaan<br />
tutkimukselle, osa toisen lapsettomuudesta<br />
kärsivän parin hedelmättömyyshoitoon,<br />
osa pakastetaan<br />
mahdollista tulevaa käyttöä varten.<br />
Alkiodiagnostiikka on mahdollistanut<br />
myös perinnöllisistä sairauksista<br />
kärsivien vanhempien entistä turvallisemman<br />
lastensaannin; kohtuun<br />
siirretään tarkoin valittu ja tutkittu,<br />
geeniviaton alkio.<br />
Entä se toukokuun uutinen? Kesän<br />
kynnyksellä amerikkalaiset tutkijat<br />
ilmoittivat arvostetussa Cell-ammattilehdessä<br />
onnistuneensa ensimmäistä<br />
kertaa kloonaamaan ihmiskehon<br />
tavallisista soluista ihmisalkion.<br />
Tähän tutkijat olivat pysähtyneetkin.<br />
Alkiota ei siis siirretty kohtuun, vaan<br />
se hajotettiin ikään kuin taaksepäin,<br />
alkion kantasoluiksi. Tutkijat korostivat,<br />
että tavoite oli pelkästään luoda<br />
entistä käyttökelpoisempia kantasoluja,<br />
joita ihmiskeho ei enää hylkisi.<br />
Ihmisen varaosat voidaan alkion<br />
kantasoluja hyväksikäyttäen valmistaa<br />
hänen omista geeneistään. Ideaalitapauksessa<br />
korjaamme siis itse itsemme<br />
ja sokeat näkevät ja kuurot<br />
kuulevat jo tässä maailmassa – eivät<br />
vasta tulevassa Jumalan valtakunnassa.<br />
Kloonatun ihmisalkion synnyn<br />
myötä todentui ja mahdollistui kuitenkin<br />
pelätty; jos kloonattu alkio<br />
olisi siirretty kohtuun, olisi tuloksena<br />
ollut kloonattu ihminen, ihmiskopio.<br />
Reitti kohti ensimmäistä ihmiskloonia<br />
on siis avattu, eikä avattua<br />
enää kukaan saa suljettua. Hurjimmatkin<br />
pelot tai toiveet ihmisen geneettisestä<br />
jalostamisesta ovat periaatteessa<br />
mahdollisia toteuttaa ‒ alkion<br />
kantasolujen geneettinen muuntelu<br />
ei ole ongelma. Ihmisdesign, ihmisen<br />
geneettinen muotoilu tilaajan<br />
tarpeiden mukaan, on muuttumas<br />
DIAKONIA 44 3 • 2013
Change language