Mikä hoitaa sielua? - Sakasti
Mikä hoitaa sielua? - Sakasti
Mikä hoitaa sielua? - Sakasti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
– Kirkollisissa piireissä on ollut taipumusta<br />
lakaista kipeät asiat tietoisuudesta<br />
sielunhoidollisilla keskusteluilla.<br />
Hengellisen väkivallan selvittely<br />
ei etene pelkällä anteeksiantamisella<br />
tai rukoilemisella.<br />
Sielunhoitajan on autettava toipujaa<br />
ymmärtämään, että väkivallan tekijällä<br />
on koko vastuu ja kaikki syyllisyys<br />
tapahtuneesta – hän on tehnyt<br />
suuren synnin, ei uhri. Tästä ajatuksesta<br />
on pidettävä kiinni oikean jumalakuvan<br />
saamiseksi ja Jumala-suhteen<br />
korjaantumiseksi.<br />
– Sielunhoidossa nousee monesti<br />
esille kysymys, kenen puolella Jumala<br />
oikein on. Sielunhoitajan tehtävänä<br />
ei ole Jumalan puolustaminen. Hänen<br />
tehtävänään on pikemminkin auttaa<br />
uhria tulemaan Jumalan luo tuskassaan<br />
ja syytöksineen, Ijäs painottaa.<br />
Anteeksiantaminen ei merkitse sitä,<br />
että pahantekijä vapautuisi tekojensa<br />
seurauksista ja juridisesta vastuustaan.<br />
”Helppo anteeksiantaminen”<br />
saattaa vain vapauttaa pahantekijän<br />
tekemään lisää pahaa muille.<br />
Armo ja rakkaus<br />
välittyvät sanoittakin<br />
Jotkut toipujat eivät halua palata ahdistaviksi<br />
kokemiinsa uskonnollisiin<br />
teemoihin ja piireihin, ainakaan pitkään<br />
aikaan. Hengellinen väkivalta on<br />
uhrille usein kuin rokotus kaikkea uskoa<br />
vastaan.<br />
Sielunhoitajan on oltava hyvin hienotunteinen<br />
hoidettavan hengellisten<br />
tarpeiden ja toiveiden suhteen. Toipujan<br />
tulee saada rauhassa miettiä, miten<br />
hän haluaa järjestää jatkossa suhteensa<br />
uskonasioihin.<br />
Hauraassa ja vaikutuksille alttiissa<br />
tilassa ihminen on altis taipumaan toisen<br />
tahtoon. Häntä ei saa ohjailla siihen<br />
uskonnolliseen suuntaan, jota auttaja<br />
edustaa, ellei toinen nimenomaan<br />
halua hengellistä ohjausta.<br />
Sielunhoitajan tehtävänä ei ole autettavan<br />
käännyttäminen ja voimallinen<br />
julistaminen, vaan rinnalla kulkeminen<br />
ja toisen toipumisprosessin tukeminen.<br />
Jumalan armo ja rakkaus välittyvät<br />
sanoittakin siinä tilanteessa, jossa<br />
hengellisesti haavoille lyöty ei kestä<br />
kuulla uskonnollisia sanankäänteitä.<br />
Moni kristillisissä uskonyhteisöissä<br />
haavoitetuista haluaa löytää auttajan,<br />
jonka kanssa voi keskustella myös<br />
hengellisistä kysymyksistä. Kokemus<br />
väkivallasta on saattanut vaurioittaa<br />
ja horjuttaa omaa uskoa, mutta uskosta<br />
ei haluta luopua, vaan löytää tie takaisin<br />
Jumalan luo ja toisten uskovien<br />
yhteyteen.<br />
Kriisin keskellä Jumala, usko, rukous,<br />
kristittyjen yhteys – ja armoitetut<br />
sielunhoitajat – voivat tuntua tärkeämmiltä<br />
kuin koskaan. Ne ovat selviytymisen<br />
tukipilareita, jotka auttavat<br />
vaikeimman ajan yli.<br />
Sielunhoidon on edettävä hengellisen väkivallan uhrin eikä auttajan ehdoilla. Toipujan herkkää sieluntilaa<br />
ei saa käyttää minkäänlaiseen manipuloimiseen tai painostamiseen, vaan hänen omista toiveistaan ja<br />
tavoitteistaan on puhuttava avoimesti.<br />
● Janne Villa<br />
Kirjoittaja on helsinkiläinen<br />
toimittaja ja terapeutti<br />
DIAKONIA 39 3 • 2013
Change language