Toimintakertomus 2006 [pdf, 13,4 mt] - MTK

piteiden osalta puututtiin peltojen kasvipeitteisyysvaatimukseen
ja kevennettyyn muokkaukseen, jossa rajataan
pois yli 10 eläinyksikön karjatilat. Lisäksi vaadittiin
ympäristötuen kansallisen lisäosan jatkuvuutta ja Etelä-Suomen
lihantuotannon turvaaminen 141- neuvotteluissa.
Toinen kannanotto annettiin marraskuussa 2006. Lihavaliokunta
otti kantaa Suomessa maksettavaan Euroopan
alhaisimpaan tuottajahintaan ja nouseviin tuotantokustannuksiin.
Lihantuotannossa tehtiin uusi ennätys. Lihantuotanto
nousi valtakunnallisesti 2 % eli 381,8 milj. kiloon vuodesta
2005. Lihan kulutus kasvoi prosentin verran 362
milj. kiloon, lihaa vietiin 63 milj. kiloa, mikä on 11 milj.
kiloa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Runsaasta
kotimaisesta lihan tarjonnasta huolimatta lihan tuonti
kasvoi yli 7 % eli 42 milj. kiloon. Lihan kulutuksen kotimaisuusaste
oli 88,3 prosenttia. Siipikarjanlihan tuotanto
kasvoi 11 %. Kasvu kohdistui pelkästään broileriin,
jonka tuotanto kasvoi 4 %. Sen sijaan kalkkunan
tuotanto ja kulutus laskivat yli kymmenen prosenttia.
Euroopassa havaitut lintuinfluenssa löydöt vaikuttivat
väliaikaisesti siipikarjanlihan kulutukseen. Suurta
vaikutusta kulutukseen ei ollut havaittavissa. Sianlihaa
tuotettiin 208 milj. kiloa, naudanlihaa 85 milj. kiloa siipikarjanlihaa
88 milj. kiloa.
LUOMUTUOTANTO
MTK- Varsinais-suomen, -Satakunnan ja -Pirkanmaan
yhteinen luomuvaliokunta kokoontui kertomusvuoden
aikana yhden kerran. Kokouksen puheenjohtajan
toimi Arto Ojakoski Pirkanmaalta. Sihteerinä toimi
Terhi Sorvola-Löfstedt. Luomuvaliokunta käsitteli kokouksessaan
luomutuotteiden hintatietojen keruujärjestelmän
kehittämistä, kotimaan tuotanto- ja markkinatilannetta
sekä kansainvälisiä markkinoita.
Luomutuotteiden hintatietojen keräämistä päätettiin
jatkaa ja laajentaa, jotta tietoa olisi paremmin saatavissa.
Markkinatietojen tulee olla viljelijöiden saatavissa.
Näin tieto hyödyttää mahdollisimman suurta joukkoa
viljelijöitä. Varsinais-Suomessa oli 315 luomutuotantoon
sitoutunutta tilaa. Luomutiloista 32 tilalla oli kotieläimiä
luomutuotannossa ja pinta-alaa luomustuotannossa
ja siirtymävaiheessa oli 12 250 hehtaaria.
Luomuruuan kysyntä kasvaa kovaa vauhtia maailmalla.
Suomessa luomuruuantuotanto ja kysyntä ovat
jopa laskeneet ja vientikin on ollut pienehköä. Eniten
kysyntää on kaurasta, sillä kansainväliset luomukauramarkkinat
vetäisivät helposti 2-3-kertaisen määrään
suomalaista luomukauraa nykyiseen verrattuna. Suomen
luomuvienti on vuodessa noin viisi miljoonaa euroa.
Koko luomumarkkinan suuruus Suomessa on 60–
80 miljoonaa euroa. Länsi-Euroopan maissa luomumarkkinat
sen sijaan kasvavat 5–15 prosentin vuosivauhdilla.
Suomi on jäämässä selkeästi jälkeen Pohjois-Amerikassa
ja Euroopassa nopeasti kasvavasta
markkinasta. Pohjolassakin Suomi on sivustakatsojana,
kun Ruotsi ja Tanska sen sijaan ovat markkinakehityksen
kärkijoukoissa luomutuotteiden osalta. Kotimarkkinan
jämähtäminen Suomessa on estänyt myös
mittavat vientiponnistelut, koska tarvittavaa raaka-ainepohjaa
ja tuotteita ei ole syntynyt. Kotimarkkinoiden
taantumisesta huolimatta pk-yritykset voivat kehittää
luomutuotantoaan myös suoraan vientimarkkinoiden
avulla. Tämä vaatii kuitenkin yritysten yhteistoimintaa.
Luomuviljan tuotantomääriin haetaan nyt voimakasta
kasvua, sillä ammattimainen luomuviljely on osoittautunut
jopa tavanomaista kannattavammaksi. Kasvua
haetaan muun muassa parantamalla luomuviljan kulkua
luomuna koko elintarvikeketjun läpi.
KULUTTAJATYÖ
Liiton kuluttajatyössä haettiin kertomusvuonna uusia
toimintamuotoja. Kuluttajatyöryhmä avasi keskustelun
alueen kotitalousopettajien kanssa suomalaisen
ruuan tuottamisesta ja sen merkityksestä. Kotitalousopettajien
yhdistyksen jäsenet kutsuttiin tutustumiskäynnille
maatilalle elokuussa. Taattisten tilalla Merimaskussa
23.8. kotitalousopettajien kanssa keskusteltiin
varsinaissuomalaisesta maataloustuotannosta,
nähtiin tavallisimpia maatalouskoneita ja nautittiin suomalaisesta
ruuasta.
Syyskuun lopulla liitto järjesti yhteistyössä MTK:n,
Finfoodin ja CountryWorks -hankkeen kanssa maaseuturetken
yläkoulujen opinto-ohjaajille. Päivän aikana
vierailtiin kasvinviljelytilalla Liedossa, hevos- ja broilertuotantoon
sekä maatilamatkailuun keskittyneellä maatilalla
Marttilassa sekä naudanlihatuotantotilalla Koskella.
Päivän lopuksi osallistujilla oli mahdollisuus ostaa
suomalaista lihaa tilamyymälästä. Opinto-ohjaajille
kerrottiin maatilojen työstä ja koulutuksen merkityksestä
maaseutuyrittämisessä. Vierailukohteissa käytiin vilkas
keskustelu maatalouden harjoittamisesta.
Liiton kuluttajatyöryhmä kokoontui vuoden aikana
kaksi kertaa. Kuluttajatyöryhmä ideoi ja valmisteli
yhteistyötä kotitalousopettajien kanssa sekä innosti
tuottajayhdistyksiä toimimaan suomalaisen tuotannon
puolestapuhujina alueensa alakouluissa. MTK:n tuottamaa
materiaalia tarjottiin yhdistysten käyttöön koulutapahtumien
yhteydessä. Työryhmä esitti, että liiton joulutervehdyksessä
kehotetaan ihmisiä suosimaan suomalaisia
elintarvikkeita.
SOSIAALIPOLITIIKKA
MTK-Varsinais-Suomen, -Satakunnan ja -Pirkanmaan
yhteinen sosiaalipoliittinen valiokunta käsitteli
mm. uuden luopumistuen ehtoja, työterveyshuollon
toimivuutta ja lisälomistuspäivän saamista maatalousyrittäjille
ja lomituspalveluiden kehittämistä.
Tuottajayhdistysten sosiaalivastaaville järjestettiin
koulutuspäivä 1.8. Raisiossa. Päivän aikana keskusteltiin
maatalousyrittäjien työterveyshuollosta, opintorahasta,
uudesta luopumistuesta, yrittäjän työttömyysturvasta
sekä kuntoutusmahdollisuuksista. Vain kolmannes
maakuntamme viljelijöistä on liittynyt maatalousyrittäjien
työterveyshuoltoon.
Liitto on ollut mukana järjestämässä maatalousyrittäjille
suunnattuja kuntokursseja eri kuntoutuslaitoksissa
Etelä-Suomessa. Kertomusvuoden aikana varsinaissuomalaisia
viljelijöitä osallistui kolmelle kurssille.
18