energiatehokkuuden parantaminen eu-maiden ... - Ideal-EPBD
energiatehokkuuden parantaminen eu-maiden ... - Ideal-EPBD
energiatehokkuuden parantaminen eu-maiden ... - Ideal-EPBD
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2 Sisäilmayhdistys raportti 2X.<br />
kohdistuvat päätökset tehdään perustuen käytettävissä oleviin tietoihin kotitalouksille<br />
mahdollisista kustannustehokkaista energian säästötoimenpiteistä /2/.<br />
Sertifioinnin onnistunut tot<strong>eu</strong>tuminen riippuu pitkälti jäsenvaltioiden tilanteista. IDEAL-<br />
<strong>EPBD</strong> hankkeessa tutkittiin eri jäsen<strong>maiden</strong> teknisiä ja institutionaalisia erityispiirteitä.<br />
Tavoitteena oli arvioida tot<strong>eu</strong>tettavissa oleva energiansäästöpotentiaali asuntokannassa<br />
eräissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja tunnistaa esteet säästöpotentiaalin<br />
tot<strong>eu</strong>tumiselle. Energiansäästöpotentiaali määritettiin laskennallisesti. Esteet laajamittaisille<br />
energiansäästötoimenpiteille selvitettiin tutkimalla eri jäsen<strong>maiden</strong> menettelytapoja ja<br />
haastattelemalla sidosryhmien edustajia sekä päättäjien että asunnonomistajien parissa.<br />
Tässä esitetään eräitä alustavia havaintoja.<br />
MENETELMÄT<br />
Energiansäästöpotentiaali<br />
Tutkimus rajattiin asuinrakennuksiin IDEAL-<strong>EPBD</strong>-projektiin osallistuvissa EU:n<br />
jäsenmaissa, joihin luk<strong>eu</strong>tuivat Belgia, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Suomi, Saksa, Latvia,<br />
Alankomaat, Portugali ja Iso-Britannia. Asuntokannan koko, koostumus ja energiankulutus<br />
kussakin maassa selvitettiin. Tutkimuksessa keskityttiin yksityisomistuksessa oleviin<br />
asuntoihin, koska asunnon omistavien kuluttajien käyttäytyminen määrittää huomattavasti<br />
asuntokannan kehitystä, sillä suurin osa EU:n asuntokannasta on yksityisesti omistettua.<br />
Tilastotiedot rakennuskannasta selvitettiin kustakin IDEAL-<strong>EPBD</strong>:n osallistujamaasta<br />
hankeen kumppaneilta. Toimitettujen tietojen perusteella laskettiin painotetut keskiarvot<br />
lämmitysenergian ominaiskulutukselle. Lähtötilanteen energiatehokkuus kussakin maassa<br />
riippuu pitkälti kahdesta parametrista: ominaisenergiankulutus asuinrakennustyypeittäin ja<br />
kunkin tyypin määrä rakennuskannassa. Säästöpotentiaali kussakin maassa on saatu<br />
lähteessä /3/ kuvatulla menettelyllä<br />
Eri <strong>maiden</strong> menettelytavat<br />
Yksi IDEAL-<strong>EPBD</strong>:n tavoitteista on analysoida erilaisten esteiden vaikutuksista<br />
energiansäästön jarruina, sekä vertailla eri maissa sovellettuja menettelytapoja (policy<br />
measures), jotta voidaan tunnistaa tehokkaimmat tavat ratkaista markkinaesteitä ja muuttaa<br />
kuluttajien käyttäytymistä. Tätä tietoa käytetään myöhemmin laadittaessa maakohtaisia<br />
talouspoliittisia suosituksia.<br />
Tutkimusryhmiä kussakin maassa pyydettiin toimittamaan luettelo käytössä olevista<br />
kansallisista menettelytavoista. Tähän tarkoitukseen käytettiin määrämuotoisia lomakkeita.<br />
Tietojen keräämiseen käytettiin erilaisia menetelmiä, ja niihin luk<strong>eu</strong>tui useimmissa<br />
tapauksissa (kuten Suomessakin) kirjallisuusselvityksiä ja haastatteluja sidosryhmien kanssa.<br />
Kaikki menettelytavat luokiteltiin tyypeittäin ja sen mukaan mitä markkinaestettä ne<br />
pyrkivät ratkaisemaan.<br />
Näiden energiansäästöön tähtäävien menettelytapojen luokittelu on s<strong>eu</strong>raava: (a) <strong>EPBD</strong>direktiivin<br />
toimeenpano, (b) strateginen suunnittelu, (c) määräykset ja standardit, (d) talous<br />
ja verotus, (e) kannustimet ja tuet, (f) julkiset investoinnit, (g) energiakatselmukset ja<br />
vapaaehtoiset sopimukset, (h) menetelmät ja ohjelmistot, (i) tutkimus ja kehitys, (j) koulutus<br />
ja tiedotus, ja (k) muut toimenpiteet. Myös kokemuksia nykyisistä sertifiointijärjestelmistä ja<br />
energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanon nykytila kartoitettiin.
Sisäilmastoseminaari 2011 3<br />
Markkinaesteet<br />
Energiatehokkuustodistukset on tarkoitettu auttamaan kuluttajia antamalla suosituksia<br />
kustannustehokkaista toimenpiteistä <strong>energiatehokkuuden</strong> parantamiseksi kodeissa.<br />
Markkinaestelevityksen tavoitteena oli löytää ne tekijät, joiden koetaan jarruttavan kehitystä<br />
kussakin maassa. Tämä on tärkeää etsittäessä tehokkaita tapoja voittaa sekä maakohtaisia<br />
että yleisiä markkinaesteitä. Oletettavasti eräitä keskeisiä esteitä ovat: rahoitusjärjestelyt,<br />
osaamisen taso, rakennuskannan laatu, rakennusalan osaaminen, institutionaaliset ja<br />
lainsäädännölliset tekijät (esim. kuinka energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpano<br />
onnistuu) sekä sidosryhmien asenteet ja tiedot.<br />
Tutkimusryhmät kussakin maassa haastattelivat paikallisia toimijoita kasvotusten tai<br />
puhelimitse saadakseen selville, mitä he mielsivät maassaan suurimmiksi esteiksi, mitä<br />
heidän tarpeensa ovat ja millaisia heidän tähänastiset kokemuksensa ovat<br />
energiatehokkuusdirektiivistä. Haastateltavat edustivat enimmäkseen alan asiantuntijatahoja,<br />
kuten ministeriöitä, institutionaalisia asuntojen omistajia, rakennusalan yhdistyksiä,<br />
remontoijia ja poliittisia päättäjiä. Keskimäärin 5,75 henkilöä haastateltiin maata kohti.<br />
S<strong>eu</strong>raavassa vaiheessa tehtiin laajamittainen kuluttajatutkimus Internet-kyselynä. Kyselyn<br />
laatimiseen käytettiin kirjallisuuskatsauksen, sidosryhmien haastattelujen ja<br />
asunnonomistajien syvähaastattelujen tietoja kymmenestä jäsenvaltiosta.<br />
TULOKSET<br />
Energiansäästöpotentiaali<br />
Klobut ja Tuominen (2010) arvioivat, että tutkituissa maissa (ilman Belgiaa) voitaisiin<br />
säästää 88 TWh/a omakotitalossa ja 58 TWh/a kerrostaloissa vuoteen 2020 mennessä,<br />
yhteensä 146 TWh/a. Vuoteen 2030 mennessä vastaavat luvut ovat 169 TWh/a<br />
omakotitalojen ja 110 TWh/a kerrostalojen osalta, yhteensä 279 TWh/a. Suhteellisesti tämä<br />
merkitsee noin 10 % säästöä vuoteen 2020 mennessä ja 20 % vuoteen 2030 mennessä<br />
nykyisestä lämmönkulutuksesta.<br />
Suomen osalta vastaavat luvut olivat omakotitaloille 2100 GWh/a vuoteen 2020 mennessä<br />
ja 4100 GWh/a 2030 mennessä sekä kerrostaloille 700 GWh/a 2020 mennessä ja 1300<br />
GWh/a 2030 mennessä. Suhteellisesti luvut merkitsevät 7 % ja 13 % säästöä vuoteen 2020<br />
ja 2030 mennessä.<br />
Esiin tulleet menettelytapa-asiat<br />
Kaikki tutkimushankkeeseen osallistuvat kumppanit paitsi Tšekki ja Vallonian alue<br />
Belgiassa, ilmoittivat energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon olevan valmiina<br />
kotimaassaan, ks. taulukko 1. Yhdeksän kymmenestä maasta tarjoaa tukia<br />
energiatehokkuustoimille ja yhtä monella oli meneillään jonkinlainen tiedotuskampanja.<br />
Kahdeksan maata ilmoitti muita sääntelytoimenpiteitä <strong>EPBD</strong>-direktiivin lisäksi. Kuudessa<br />
maassa yhtä tai useita energialähteitä suositaan avustuksia jaettaessa. Lisäksi useimmat maat<br />
sovelsivat jonkinlaista ekologista verotusta, yleensä energiaverojen muodossa.
4 Sisäilmayhdistys raportti 2X.<br />
Alanko<strong>maiden</strong> erikoisuus oli verohuojennukset investoinneille "vihreisiin rahastoihin", jotka<br />
keskittyvät ekologisiin investointeihin. Saksa ja Vallonia ilmoittivat, että julkishallinto<br />
kiinnittää huomiota energiatehokkuuteen omissa rakennusinvestoinneissaan, kuten<br />
sosiaalisessa asuntotuotannossa.<br />
Taulukko 1. Menettelytapoja eri sidosryhmien ilmoitusten mukaan jäsenmaissa<br />
BE *) BG CZ DE DK FI LV NL PT UK sum<br />
<strong>EPBD</strong> toimeenpantu<br />
x x x x x x x x 8<br />
Tuet<br />
x x x x x x x x x 9<br />
Tiedotus<br />
Säädökset<br />
x<br />
x<br />
x x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
9<br />
8<br />
Ympäristöverotus<br />
x x x x x x 6<br />
T&K-toiminta<br />
x x x x x x x 7<br />
Valikoitujen energialähteiden suosiminen x x x x<br />
x x 6<br />
Energiatehokkuusstrategia<br />
x x x x x x 6<br />
Sertifiointi ja luokitukset<br />
x x x x<br />
4<br />
Energiakatselmukset ja vapaaehtoistoimet x<br />
x x x<br />
4<br />
Koulutus<br />
Luototus<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
4<br />
3<br />
*) Belgian tiedot koskevat Valloniaa<br />
Eräitä raportoituja markkinaesteitä<br />
Lähes kaikki maat raportoivat ainakin joitakin esteitä, jotka liittyvät valtion sääntelyyn ja sen<br />
täytäntöönpanon, ks. taulukko 2. Yleisimmin mainittu ongelma oli riittämätön tai liian löyhä<br />
sääntely, joka jätti joitakin keskeisiä ongelmia käsittelemättä tai ei asettanut rakennusten<br />
vaatimuksia riittävän korkealle. Huonosti suunnitellut kannustimet vääristivät<br />
<strong>energiatehokkuuden</strong> kehitystä joissakin maissa, ja monissa tapauksissa kuluttajat kohtasivat<br />
ongelmia epäselvien tai riittämättömien määräyksiä koskevien ohjeiden takia. Jotkut<br />
valittivat myös korkean hinnan tai vähäisen näkyvyyden haittaavan<br />
energiatehokkuusdirektiivin vaatimaa energiatehokkuusluokitustoimintaa.<br />
Taulukko 2. Sääntelyyn liittyvät esteet sidosryhmien ilmoitusten mukaan jäsenmaissa<br />
BE *) BG CZ DE DK FI LV NL PT UK sum<br />
Riittämätön tai löyhä sääntely<br />
x x x x x 5<br />
Harhaanjohtavat kannustimet<br />
x x<br />
x x x 5<br />
Epäselvät säädökset<br />
x x<br />
x x<br />
4<br />
Tiheät muutokset säädöksissä x x x<br />
x<br />
4<br />
Riittämättömät tuet<br />
x x x<br />
3<br />
Luokituksen kustannukset<br />
x<br />
x x 3<br />
Valvonnan puute<br />
x x<br />
x<br />
3<br />
Luokituksen heikko näkyvyys<br />
x<br />
x 2<br />
*) Belgian tiedot koskevat Valloniaa<br />
Useimmat maat raportoivat rahoitukseen liittyvistä ongelmista. Lisäksi on todennäköistä,<br />
että kahdessa maassa, joista ei raportoitu esteistä tähän luokkaan, Alankomaissa ja Isossa-<br />
Britanniassa, ei syynä ole esteiden puute, vaan aiheen mainitsematta jääminen<br />
sidosryhmähaastatteluissa. Yleisimmin mainitut esteet on esitetty taulukossa 3.<br />
Taulukko 3. Rahoitukseen liittyvät esteet sidosryhmien ilmoitusten mukaan jäsenmaissa<br />
BE *) BG CZ DE DK FI LV NL PT UK sum<br />
Energiatehokkuus ei näy arvossa x x x x x x 6
Sisäilmastoseminaari 2011 5<br />
Rahoituksen puute<br />
Ulkoiskustannukset<br />
Alhainen tulotaso<br />
Kustannusten jakaminen kerrostalossa<br />
*) Belgian tiedot koskevat Valloniaa<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
x<br />
6<br />
4<br />
2<br />
2<br />
HAVAINTOJA<br />
Tutkitut maat ovat hyvin erilaisissa asemissa energiansäästön kannalta, mutta yleisesti ottaen<br />
varsin merkittäviä vähennyksiä, keskimäärin noin 10 % vuoteen 2020 mennessä ja 20 %<br />
2030 mennessä, näyttää mahdolliselta saavuttaa.<br />
Lukuisat esteet haittaavat parannuksia. Intressitahojen haastattelujen pohjalta<br />
osallistujamaissa hyvin yleinen ongelma on, että <strong>energiatehokkuuden</strong> parantamisella ei ole<br />
ollut vaikutusta kiinteistöjen arvoon. Mahdollisia syitä tähän on monia: saattaa olla<br />
hintasäännöstelyä tai ostajat voivat yksinkertaisesti olla tietämättömiä tai välinpitämättömiä<br />
energiankulutuksen vaikutuksista rakennuksissa.<br />
Osa esteistä näyttää liittyvän ongelmaan julkisen sääntelyn sopivasta määrästä. Kysymys<br />
liian vähästä tai liian paljosta sääntelystä ja tuista on tietysti monimutkainen vastattava. Joka<br />
tapauksessa kaikki sääntely tai tuet olisi suunniteltava niin, että ne lähettävät oikean<br />
signaalin.<br />
Saksa ja Vallonia ilmoittivat julkishallinnon kiinnittävän huomiota energiatehokkuuteen<br />
omissa rakennusinvestoineissaan, kuten sosiaalisessa asuntotuotannossa. Tämä näyttäisi<br />
olevan hyvin suora tapa edistää energiatehokkuutta julkishallinnon omilla menettelytavoilla,<br />
ja olisi harkinnan arvoista muissakin maissa.<br />
Suomessa erityinen este osoittautui olevan vaik<strong>eu</strong>s sovittaa yhteen rakennussuojelua ja<br />
energiansäästötavoitteita, koska korjaushankkeiden edessä olevat tahot usein eivät tienneet,<br />
kumpi on ensisijainen päätöskriteeri (suojelulait vai energiatehokkuusdirektiivit). Tavalliset<br />
omakotiasujat eivät myöskään osanneet etsiä <strong>energiatehokkuuden</strong> parantamisen tukia.<br />
Vaik<strong>eu</strong>tta aih<strong>eu</strong>tti myös se, että tukien hakuajat ovat tiukoissa raameissa ja tukiin tarkoitetut<br />
budjettivarat saattavat loppua kesken vuoden.<br />
JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
Maiden energiansäästöpotentiaalit riippuvat merkittävästi asuntokannan koosta ja kunnosta.<br />
Absoluuttisesti eniten säästöpotentiaalia on Saksassa ja Isossa-Britanniassa lähinnä niiden<br />
asuntokantojen suuren koon vuoksi. Yhteensä 88 TWh/a voitaisiin säästää omakotitalossa ja<br />
58 TWh/a kerrostaloissa vuoteen 2020 mennessä, yhteensä 146 TWh/a. Vuoteen 2030<br />
mennessä vastaavat luvut ovat 169 TWh/a, omakotitalojen ja 110 TWh/a kerrostalojen<br />
osalta, yhteensä 279 TWh/a. Suhteellisesti tämä merkitsee noin 10 % säästöä vuoteen 2020<br />
mennessä ja 20 % vuoteen 2030 mennessä nykyisestä lämmönkulutuksesta. Suomen osalta<br />
säästöä kertyisi arviolta 7 % ja 13 % vuoteen 2020 ja 2030 mennessä suhteessa nykyiseen<br />
lämmönkulutukseen.<br />
Kaikki maat raportoivat energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon olevan joko täysin tai<br />
lähes kokonaan valmiina. Hyvin yleisesti raportoitu ongelma oli, että <strong>energiatehokkuuden</strong>
6 Sisäilmayhdistys raportti 2X.<br />
<strong>parantaminen</strong> ei vaikuta kiinteistöjen arvoon. Toinen ongelma, joka mainittiin kaikissa<br />
maissa, oli <strong>energiatehokkuuden</strong> parantamisen vähäinen tärkeys kuluttajien keskuudessa.<br />
Usein mainittuja esteitä olivat:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Tiedon puute energiatehokkuudesta, erityisesti n<strong>eu</strong>traalin ja puolueettoman tiedon,<br />
Riittämätön tai löyhä sääntely ja valvonnan puute täytäntöönpanossa,<br />
Koordinoinnin puute ja tiedonkulun ongelmat toimijoiden välillä<br />
kiinteistömarkkinoilla,<br />
Matala tietoisuustaso merkinnöistä, teknologioista jne. ja<br />
Ammattitaidon puutteet energiatehokkuustoimenpiteiden tot<strong>eu</strong>ttajilla.<br />
Yleisimmin raportoidut julkishallinnon toimenpiteet koskivat tiedottamista sekä julkista<br />
rahoitusta energiatehokkaisiin jälkiasennuksiin. Säädökset, ekologinen verotus, tuet<br />
uusiutuville energialähteille ja T&K-toiminta mainittiin myös yleisesti.<br />
Yleinen asenneilmapiiri on kuitenkin myönteinen <strong>energiatehokkuuden</strong> parantamiselle. Tässä<br />
tutkimuksessa todetut ongelmat ovat voitettavissa mm. ammattimaisten suunnittelijoiden ja<br />
hankkeiden tot<strong>eu</strong>ttajien tarjonnan paranemisen ja yleisten tiedotuskanavien tehostumisen<br />
kautta. Asumisen korkean kustannustason vuoksi voi kuitenkin olla vaikeaa synnyttää<br />
markkinaimua <strong>energiatehokkuuden</strong> parantamiselle, ellei sen kustannustehokkuutta voida<br />
selkeällä tavalla esittää kotitalouksille.<br />
LÄHDELUETTELO<br />
1. EC (Commission of the European Communities). 2006. Action Plan for Energy<br />
Efficiency: Realising the Potential. Communication from the Commission.<br />
COM(2006)545 final. Avattu 12.1.2011 osoitteessa:<br />
http://ec.<strong>eu</strong>ropa.<strong>eu</strong>/energy/action_plan_energy_efficiency/doc/com_2006_0545_en.<br />
pdf<br />
2. EU (European Parliament and the Council of the European Union). 2010. Directive<br />
2010/31/EU of the European Parliament and of the Council of 19 May 2010 on the<br />
energy performance of buildings (recast). Saattavissa: http://<strong>eu</strong>rlex.<strong>eu</strong>ropa.<strong>eu</strong>/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2010:153:0013:0035:EN:PDF<br />
3. Klobut K. and Tuominen P. 2010. Energy Savings Potential in the Building Stock of<br />
nine Member States of European Union. Proceedings CLIMA 2010 Congress CD,<br />
CLIMA 2010, 10th REHVA World Congress "Sustainable Energy Use in Buildings"<br />
9-12 May 2010 Antalya, Turkey, ISBN: 978-975-6907-14-6.
Change language