Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
VTT Rakennus- <strong>ja</strong> yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset 23.12.2002 9 (37)<br />
Laskelmat suoritettiin kevyt- <strong>ja</strong> raskasrakenteiselle rakennukselle. Kevytrakenteisen<br />
talon runkorakenne on puinen <strong>ja</strong> lämpöeristyksenä on käytetty villaeristystä<br />
(Liite 1,Taulukko 1). Raskasrakenteinen talo on rakennettu betonielementeistä<br />
(Liite 1, Taulukko 2). Kummassakin tapauksessa on sama alapoh<strong>ja</strong>rakenne <strong>sekä</strong><br />
samat ikkunat <strong>ja</strong> ovet. Lisäksi molempien laskentatapausten vaipparakenteiden U-<br />
arvot ovat samansuuruiset.<br />
3.1 Pää<strong>lämmitys</strong>järjestelmät<br />
3.1.1 <strong>Tulisi<strong>ja</strong>n</strong> panospolton <strong>lämmitys</strong>energian hyödyntäminen<br />
Kuvassa 6 on esitetty tyypillinen mittauksiin perustuva tulisi<strong>ja</strong>n luovuttama aikariippuva<br />
<strong>lämmitys</strong>teho kontrollioduissa laboratorio-olosuhteissa. Puupanoksen<br />
palovaiheen aikana lasisen suuluukun kautta lämmitettävään tilaan siirtyvä teho<br />
on suuruusluokaltaan 1-2 kW. Palovaiheen jälkeinen <strong>lämmitys</strong>teho riippuu<br />
tulisi<strong>ja</strong>rakenteiden massiivisuudesta <strong>sekä</strong> luonnollisesti poltetun panoksen<br />
suuruudesta. Normaale<strong>ja</strong> olosuhteita vastaavassa polttokokeessa tämä teho<br />
vaihteli 24 h polton jälkeen välillä 0,7 - 2,7 kW.<br />
3.0<br />
2.5<br />
2.0<br />
Teho [kW]<br />
1.5<br />
1.0<br />
0.5<br />
0.0<br />
0.00 4.00 8.00 12.00 16.00 20.00 24.00<br />
Aika [h]<br />
Kuva 6. Tyypillisen varaavan tulisi<strong>ja</strong>n <strong>lämmitys</strong>teho panospolton eri vaiheissa,<br />
kun tulisi<strong>ja</strong>ssa poltettiin kolme puupanosta kolmen ensimmäsen tunnin aikana.<br />
Panospoltosta hyödyksi saatava <strong>lämmitys</strong>energia on arvioitu laskennallisilla<br />
menetelmillä. Laskennassa käytettiin kevyt- <strong>ja</strong> raskasrakenteista tulisi<strong>ja</strong>a. Tulisijojen<br />
mitat pidettiin samoina, joten tulisi<strong>ja</strong>n koolla ei ole vaikutusta laskentatuloksiin.<br />
Tulisijojen aineominaisuudet (tiheys <strong>ja</strong> lämmönjohtavuus) valittiin niin,<br />
että massojen suhteeksi saatiin 10 - kuitenkin niin, että terminen diffusiviteetti<br />
pysyi vakiona. Näin kummankin tulisi<strong>ja</strong>n tiheys <strong>ja</strong> lämmönjohtavuus ovat<br />
fiktiivisiä, mutta kummankin terminen diffusiviteetti vastaa lämpöteknisesti<br />
normaalia tulisi<strong>ja</strong>n rakennetta.
Change language