Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
VTT Rakennus- <strong>ja</strong> yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset 23.12.2002 23 (37)<br />
sisälämpötilat. Laskelmat on tehty kolmella eri tulisi<strong>ja</strong>vaihtoehdolla (ei tulisi<strong>ja</strong>a,<br />
kevyt tulisi<strong>ja</strong> tai raskas tulisi<strong>ja</strong>), kahdella ulkolämpötilalla (0 ºC <strong>ja</strong> -26 ºC),<br />
kahdella ulkovaipan massiivisuudella (massiivinen <strong>ja</strong> kevytrakenteinen) <strong>sekä</strong><br />
kahdella säätötavalla (ideaalinen lämmityksen säätö <strong>ja</strong> realistinen lämpöenergian<br />
varastoitumisen huomioiva lattia<strong>lämmitys</strong>).<br />
Liitteessä 5 on esitetty esimerkkirakennuksen kokonais<strong>lämmitys</strong>tehot <strong>sekä</strong><br />
takkahuoneen <strong>ja</strong> keittiön lämpötilat kahdella ulkolämpötilalla. Kun ulkolämpötila<br />
on 0 ºC, nousee kevytrakenteisen rakennuksen takkahuoneen lämpötila kevyessä<br />
tulisi<strong>ja</strong>ssa poltetun panoksen jälkeen jopa yli 30 ºC. Massiivista tulisi<strong>ja</strong>a<br />
käytettäessä takkahuoneenkin lämpötila pysyy vielä kohtuullisena (maksimi noin<br />
24 ºC), joten tulisi<strong>ja</strong>n massiivisuudella <strong>ja</strong> tämän lämmönluovutuksen nopeudella<br />
on keskeinen vaikutus myös lämpöviihtyvyyteen. Liitteessä 7 esitettyjen tulosten<br />
perusteella voidaan todeta, että myös ulkovaipan rakenteiden massiivisuudella on<br />
selvä vaikutus lämpötilatasoihin, koska ulkolämpötilassa 0 ºC takkahuoneen<br />
maksimilämpötila on kevyelläkin tulisi<strong>ja</strong>lla yli 3 ºC alhaisempi kuin kevytrakenteisessa<br />
rakennuksessa kun muut parametrit (tulisi<strong>ja</strong>n ominaisuudet, panoskoko,<br />
ulkovaipan eristystaso, ...) ovat samo<strong>ja</strong>.<br />
Liitteessä 9 on esitetty saman testirakennuksen kokonais<strong>lämmitys</strong>tehot <strong>sekä</strong><br />
takkahuoneen <strong>ja</strong> keittiön lämpötilat silloin, kun rakennuksessa on lattia<strong>lämmitys</strong><br />
<strong>ja</strong> sen viiveet huomioiva realistinen säätö. Tällöin kevytrakenteisella ulkovaipalla<br />
takkahuoneen lämpötilat nousevat illalla panospolton jälkeen jopa yli 32 ºC, kun<br />
panos poltetaan kevytrakenteisessa tulisi<strong>ja</strong>ssa. Vaikka ulkovaippa olisi raskasrakenteinen<br />
(liite 11), nousee takkahuoneen ilman lämpötila iltapolton jälkeen<br />
28 ºC. Syynä näihin hallitsemattoman korkeisiin lämpötiloihin on lattialämmityksen<br />
rakenteisiin varastoitunut lämpö, joka siirtyy takkahuoneen ilmaan <strong>ja</strong><br />
nostaa sen ilman lämpötilaa vielä silloinkin kun tulisi<strong>ja</strong> on käytössä.<br />
Yhteenvetona <strong>lämmitys</strong>laitteiden lämmönluovutuksesta yhteiskäytössä voidaan<br />
todeta, että <strong>sekä</strong> rakenteiden että lämmönluovutuslaitteiden massiivisuudella on<br />
huomattava vaikutus koko rakennuksen lämpötekniseen käyttäytymiseen. Lisäksi<br />
tämä massiivisuuden merkitys korostuu matalaenergiarakennuksissa, joissa<br />
varastoituneen lämpöenergian suhteellinen osuus rakennuksen <strong>lämmitys</strong>energian<br />
tarpeesta kasvaa voimakkaasti. Massiivisuuden ohella myös siirtoilmalla on vaikutusta<br />
yksittäisten tilojen lämpötilatasoihin. Siirtoilman vaikutusta arvioitaessa<br />
on huomioitava <strong>sekä</strong> konvektiivinen lämmönsiirtokerroin (kts. kohta 3.2.2) että<br />
siirtoilman lämmönsiirtotehot (ilmamäärä <strong>ja</strong> lämpötilaero tilojen välillä, kts. Taulukko<br />
2) realististen arvioiden saamiseksi.<br />
3.4.6 Tulisijojen käyttö energiatalouden näkökulmasta<br />
Energiatalouden näkökulmasta tarkasteltuna tulisijo<strong>ja</strong> on tarkoituksenmukaisinta<br />
käyttää <strong>lämmitys</strong>kaudella kulutushuippujen leikkaamiseen. Kulutushuippujen<br />
leikkaamisesta hyötyvät energiamarkkinoiden vapautuessa <strong>ja</strong> kehittyessä <strong>sekä</strong><br />
energialaitokset että myös kulutta<strong>ja</strong>t, koska tulisijojen aktiivisella kulutushuippujen<br />
aikaisella käytöllä voidaan vähentää kalliiden huippukuormalaitosten<br />
käyttöä. Kuvassa 15 on esitetty <strong>sekä</strong> tyypillisen pientalon että tulevaisuuden<br />
mata-laenergiarakennuksen <strong>lämmitys</strong>energian tarve eri kuukausina. <strong>Tulisi<strong>ja</strong>n</strong><br />
<strong>lämmitys</strong>-käytön ajoitukseen on kiinnitettävä sitä enemmän huomiota mitä<br />
pienempi <strong>lämmitys</strong>energian tarve on.
Change language