Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
VTT Rakennus- <strong>ja</strong> yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset 23.12.2002 16 (37)<br />
3.2.4 <strong>Tulisi<strong>ja</strong>n</strong> käyttö <strong>ja</strong> huolto<br />
Polttopuut voidaan periaatteessa asettaa tulipesään joko pystyyn tai vaakasuoraan.<br />
Polttokokeissa ei ole havaittu pelkästään puiden asennolla olevan mainittavaa<br />
vaikutusta palamisen puhtauteen. Vaakasuora puiden sijoiutus johtaa hieman<br />
hitaampaan syttymiseen <strong>ja</strong> puiden kaasuuntumiseen, <strong>ja</strong> siten myös päästöt ovat<br />
paremmin hallittavissa. Puita ei kuitenkaan tule asettaa ensimmäiseen pesälliseen<br />
liian tiiviisti, vaan niiden välissä on oltava selvät raot.<br />
Selvästi parhaaksi puupanoksen sytyttämistavaksi on polttokokeissa osoittautunut<br />
sytyttäminen panoksen päältä laittamalla puiden päälle pieni määrä puutikku<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
sanomalehtipaperia. Silloin sytykkeiden lämmöstä kaasuuntuvat puun aineosat<br />
leimahtavat, <strong>ja</strong> kaikki mikä kaasuuntuu myös palaa. Jos kylmää panosta kuumennetaan<br />
sytykkeillä altapäin niin panos kyllä kaasuuntuu, mutta kaasut eivät pala<br />
kokonaan näissä lämpötilaolosuhteissa.<br />
Syttymisvaiheessa voidaan ilma-aukot pitää täysin auki, sillä veto savupiipussa on<br />
tässä vaiheessa vielä yleensä pieni. Palovaiheessa on varsinkin toisioilman johtaminen<br />
palamiseen tärkeää. Ilmaa annetaan niin paljon, että tuli kohisee lievästi.<br />
Jos palamisen ääni on voimakas, saa puupanos liikaa ilmaa <strong>ja</strong> liekin lämpötila<br />
laskee. Liekkien väri kertoo paljon lämpötilasta. Liekit säädetään kirkkaiksi, eikä<br />
tulipesä saa olla pimeä tai tumma. Hiipumisvaiheessa vähennetään toisioilmaa<br />
reilusti tai suljetaan sen tulo kokonaan. Hiilipaloon johdetaan palamisilmaa vain<br />
arinan kautta mikäli mahdollista. Loppuvaiheessa vähennetään myös arinan<br />
kautta johdettua ensiöilmaa. Tehdasvalmisteisen tulisi<strong>ja</strong>n valmista<strong>ja</strong>lla on yleensä<br />
ohjeet tulisi<strong>ja</strong>n ilman säädöstä eri käyttöolosuhteissa.<br />
Tulisi<strong>ja</strong>t eivät yleensä tarvitse suuria hoitotoimia. Pääasialliset toimet ovat tuhkan<br />
poisto <strong>ja</strong> savukanavien nuohous. Tuhkan poisto on erityisen tärkeää silloin, kun<br />
tulisi<strong>ja</strong>ssa on rakoarina. Valurautaisen arinan kestävyys perustuu alakautta johdetun<br />
ensiöilman jäähdytykseen. Jos tuhkakerroksen yläpinta ulottuu arinaan asti,<br />
muuttu palotapahtuman ilmansaanti <strong>ja</strong> toisaalta arina kuumenee. Silloin sen käyttöikä<br />
lyhenee ratkaisevasti. <strong>Tulisi<strong>ja</strong>n</strong> ulkopintaa on myös syytä tarkkailla, etteivät<br />
mahdolliset halkeamat <strong>ja</strong> vuotokohdat aiheuta palovaaraa.<br />
<strong>Tulisi<strong>ja</strong>n</strong> lisäksi myös savupiippu on huollettava säännöllisesti nuohoamalla. Siitä<br />
huolehtivat lakisääteiset nuohoa<strong>ja</strong>t. Nuohousta varten tulee savupiippuun sijoittaa<br />
riittävästi nuohousluukku<strong>ja</strong>. Useimmiten riittää alapäässä oleva luukku, jonka<br />
edessä on riittävästi tilaa työskennellä.<br />
3.2.5 Poltettavan puun laatu <strong>ja</strong> määrä<br />
Poltettavan puun laatuun vaikuttaa ratkaisevasti puun kosteus. Kaadetun tuoreen<br />
puun kosteusprosentti on noin 50 %. Pienittyjä polttopuita voidaan kuivattaa<br />
erilaisissa olosuhteissa. Kattamattoman pilkekasan puiden loppukosteus vuoden<br />
varastoinnin jälkeen on vielä yli 40 %. Katetun pilkekasan vastaava loppukosteus<br />
on 30 %. Katetussa polttopuuvarastossa loppukosteus vuoden varastointi<strong>ja</strong>kson<br />
jälkeen on 20...25 %, <strong>ja</strong> sisätiloissa kuivassa <strong>ja</strong> lämpimässä puun loppukosteus on<br />
noin 15 %.<br />
Eri puulajien lämpöarvot poikkeavat toisistaan vain vähän. Puun kuiva-aineen<br />
tehollinen lämpöarvo on yleensä 18,0…19,5 MJ/kg (5,0…5,4 kWh/kg). Sen
Change language