Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
VTT Rakennus- <strong>ja</strong> yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset 23.12.2002 14 (37)<br />
Käyttäjä voi vaikuttaa tulisi<strong>ja</strong>n lämmönluovutukseen poltettavan puun määrän <strong>ja</strong><br />
polttorytmin valinnalla. Esimerkiksi kevytrakenteisesta tulisi<strong>ja</strong>sta saadaan<br />
massiivisen tulisi<strong>ja</strong>n <strong>lämmitys</strong>tehokäyrää muistuttava tehokäyrä polttamalla siinä<br />
puuta pienissä erissä halutulla polton rytmityksellä. Tämä kuitenkin edellyttää<br />
käyttäjältä <strong>ja</strong>tkuvaa aktiivisuutta <strong>sekä</strong> hyvää käytettävän tulisi<strong>ja</strong>n lämpöteknisen<br />
käyttäytymisen kokemusperäistä tuntemusta.<br />
<strong>Tulisi<strong>ja</strong>n</strong> valinnassa tulee huomioida sopivuus suunniteltuun käyttötarpeeseen.<br />
Taulukossa 1 on annattu ohjelta tulisi<strong>ja</strong>n valinnalle käyttökohteen mukaan. Perusohjeena<br />
kevyet tulisi<strong>ja</strong>t sopivat erityisesti sellaisiin käyttökohteisiin, joissa<br />
tarvitaan nopeasti <strong>lämmitys</strong>tehoa (esimerkiksi <strong>ja</strong>ksottain käytettävissä vapaa-a<strong>ja</strong>n<br />
rakennuksissa), <strong>ja</strong> massiiviset tulisi<strong>ja</strong>t sellaisiin matalaenergiarakennuksiin joiden<br />
<strong>lämmitys</strong>tehotasot ovat kohtuullisen alhaiset. Luonnollisesti valintaan vaikuttavat<br />
myös käyttäjien mahdolliset aikaisemmat omat tottumukset <strong>sekä</strong> aivan erityisesti<br />
käyttäjän oma aktiivisuus polttoprosessin säätämisessä.<br />
Taulukko 1. Eri tyyppisten tulisijojen sopivuus erilaisiin rakennuksiin tulisi<strong>ja</strong>n<br />
massiivisuuden perusteella.<br />
Kevyt<br />
tulisi<strong>ja</strong><br />
Keskiraskas<br />
tulisi<strong>ja</strong><br />
Raskas<br />
tulisi<strong>ja</strong><br />
Massiivinen<br />
tulisi<strong>ja</strong><br />
Vapaa-a<strong>ja</strong>n <br />
rakennuksennus<br />
Tyypillinen <br />
omakotitalo<br />
Matalaenergiarakennus<br />
<br />
Tulisi<strong>ja</strong> sopii rakennukseen huonosti ; kohtalaisesti;<br />
erittäin hyvin <br />
3.2.2 <strong>Tulisi<strong>ja</strong>n</strong> lämmönluovutukseen vaikuttavat tekijät<br />
<strong>Tulisi<strong>ja</strong>n</strong> sisäinen <strong>sekä</strong> tulisi<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> sen ympäristön välinen lämmönsiirto tapahtuu<br />
kolmella eri mekanismilla:<br />
* konvektiona pinnan <strong>ja</strong> ilman välillä,<br />
* johtumalla rakenteiden läpi <strong>sekä</strong><br />
* säteilynä tilan pintojen välillä.<br />
Lämpö siirtyy johtumalla rakenteiden sisällä. A<strong>ja</strong>vana voimana on lämpötilaero<br />
rakenteen yli, <strong>ja</strong> lämpövuo riippuu materiaalin lämmönjohtavuudesta <strong>sekä</strong><br />
materiaalipaksuudesta. Konvektiivinen lämmönsiirto tapahtuu pinnan <strong>ja</strong> tätä<br />
ympäröivän ilman välillä. A<strong>ja</strong>vana voimana on lämpötilaero pinnan <strong>ja</strong> ympäristön<br />
välillä, <strong>ja</strong> lämpövuo riippuu lämmönsiirtokertoimesta. Lämmönsiirtokertoimeen<br />
puolestaan vaikuttaa ensisi<strong>ja</strong>isesti virtausolosuhteet. Jos ympäröivä ilma liikkuu<br />
ainoastaan lämpötilaerojen aiheuttamien nostevoimien a<strong>ja</strong>mina, puhutaan<br />
luonnollisesta tai vapaasta konvektiosta. Tällöin lämmönsiirtokerroin on<br />
suuruusluokaltaan tyypillisesti 1...5 W m -2 K -1 . Mikäli ympäröivä ilma liikkuu<br />
ulkopuolisen voiman a<strong>ja</strong>mana (esimerkiksi tuloilmaventtiilistä tulisi<strong>ja</strong>an), puhutaan<br />
pakotetusta konvektiosta. Tällöin lämmönsiirtokerroin riippuu väliaineen<br />
virtausnopeudesta, <strong>ja</strong> se kasvaa tyypillisesti arvoihin 5...15 W m -2 K -1 . Kolmas<br />
lämmönsiirtomekanismi on säteilylämmönsiirto eri pintojen välillä. Koska<br />
jokainen kappale säteilee ympäristöönsä lämpöä verrannollisena pintalämpötilan<br />
neljänteen potensiin, joudutaan yksittäisen pinnan nettosäteily arvioimaan tarka-
Change language