Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Tulisijan sekä lämmitys- ja ilmanvaihto- järjestelmien yhteiskäyttö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
VTT Rakennus- <strong>ja</strong> yhdyskuntatekniikka, COMBI-tulokset 23.12.2002 11 (37)<br />
Laskennat on suoritettu kahdella <strong>lämmitys</strong>muodolla: ideaalinen <strong>lämmitys</strong> <strong>ja</strong><br />
lattia-<strong>lämmitys</strong>. Ideaalinen <strong>lämmitys</strong> vastaa lähinnä ilma<strong>lämmitys</strong>tä, jossa<br />
<strong>lämmitys</strong>teho syötetään ilmasolmuun (konvektiivinen teho). Lämmitystä<br />
säädetään huonekoh-taisilla PI-säätimillä <strong>ja</strong> säätimien määrittelemä <strong>lämmitys</strong>teho<br />
syötetään huone-tiloihin viiveettömästi. Lattia<strong>lämmitys</strong> vastaa sähkölämmitteistä<br />
<strong>lämmitys</strong>muotoa, jossa lattialaattaan syötetään huonekohtaisten PI-säätimien<br />
määrittelemät lämmi-tystehot.<br />
Liitteessä 3 on esitetty laskennallisesti arvioidut kevyt- <strong>ja</strong> raskasrakenteisen tulisi<strong>ja</strong>n<br />
hyödyntämisasteet eri ulkolämpötiloilla kevyt- <strong>ja</strong> raskasrakenteisessa pientalossa,<br />
jossa on nopea <strong>ja</strong> ideaalinen lämmityksen säätö. Sekä tulisi<strong>ja</strong>n että<br />
rakennuksen massiivisuus parantavat hyödyntämisastetta. Kevytrakenteisessa<br />
pientalossa kevyen tulisi<strong>ja</strong>n hyödyntämisaste on 0,62 <strong>ja</strong> raskasrakenteisessa<br />
talossa 0,72. Raskasrakenteisen tulisi<strong>ja</strong>n hyödyntämisaste vaihtelee kevytrakenteisessa<br />
rakennuksessa 0,72-0,78 <strong>ja</strong> raskasrakenteisessa kohteessa 0,75-0,83<br />
ulkolämpötilasta riippuen.<br />
3.1.2 <strong>Tulisi<strong>ja</strong>n</strong> hyödyntäminen yhdessä lattialämmityksen kanssa<br />
Liitteessä 4 on esitetty laskennalliset arviot kevyt- <strong>ja</strong> raskasrakenteisen tulisi<strong>ja</strong>n<br />
hyödyntämisasteista eri ulkolämpötiloilla kevyt- <strong>ja</strong> raskasrakenteisessa pientalossa,<br />
jossa on lattia<strong>lämmitys</strong>. Kevyen tulisi<strong>ja</strong>n hyödyntämisasteet vaihtelevat<br />
kevyessä rakennuksessa 0,62-0,64 <strong>ja</strong> raskasrakenteisessa pientalossa 0,70-0,79<br />
ulkolämpötilasta riippuen. Raskasrakenteisen tulisi<strong>ja</strong>n hyödyntämisasteet ovat<br />
kevyessä pientalossa 0,86-0,88 <strong>ja</strong> massiivisessa pientalossa 0,91.<br />
3.1.3 Lämmitys<strong>järjestelmien</strong> säätölaitteiden suoritusarvot<br />
Lämmitys<strong>järjestelmien</strong> säätölaitteiden suoritusarvo<strong>ja</strong> ei tutkimuksessa päästy<br />
tutkimaan. Jo pelkästään tulisijojen, muiden <strong>lämmitys</strong>laitteiden <strong>ja</strong> rakenteiden<br />
lämpö- <strong>ja</strong> virtaustekninen vuorovaikutus osoittautui tutkimuksen aikana<br />
huomattavasti monimutkaisemmaksi <strong>ja</strong> haasteellisemmaksi kun mitä alkuperäistä<br />
tutkimussuunnitelmaa laadittaessa osattiin arvioida. Lisäksi tutkimuksen aikana<br />
todettiin, että erilaiset säätölaitteet <strong>ja</strong> -järjestelmät poikkeavat toisistaan niin<br />
paljon että kaikkien vaihtoehtoisten ratkaisujen riittävän perusteellinen tarkastelu<br />
olisi tullut ylivoimaisen suureksi osatehtäväksi.<br />
Säätölaitteiden toimintaan liittyen voidaan kuitenkin tutkimuksessa<br />
yhteiskäytöstä tehtyjen teoreettisten tarkastelujen perusteella todeta, että<br />
<strong>yhteiskäyttö</strong> asettaa aivan erityisiä vaatimuksia säätölaitteille <strong>ja</strong> -järjestelmille.<br />
Nämä erityis-vaatimukset aiheutuvat perimmältään siitä, että yhteiskäytössä on<br />
säädettävä rinnakkain varsin nopeita <strong>ja</strong> hitaita prosesse<strong>ja</strong>. Nopeissa prosesseissa<br />
(esim. ilma- <strong>ja</strong> nestevirtaukset) tarvitaan nopeasti reagoivaa säätöä sekunti- <strong>ja</strong><br />
minuuttitasolla. Hitaimmat lämmön varastoitumisilmiöit tapahtuvat kymmenien<br />
tai jopa satojen tuntien aikavakioilla, joten niiden huomioimisessa tarvitaan<br />
tulevaisuudessa todennäköisesti ennakoivia <strong>ja</strong> oppivia järjestelmiä<br />
energiatehokkuuden varmista-miseksi. Tulevaisuudessa rakennusten<br />
säätö<strong>järjestelmien</strong> suunnitteluun <strong>ja</strong> huolel-liseen toteutukseen on siis syytä<br />
kiinnittää yhteiskäytön onnistumisen varmistamiseksi erityistä huomiota.
Change language