Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
05.01.2014 • Views
Share Embed Flag

Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
haaga.helia.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

JOKO TUNNET MEREN<br />

TUOKSUN?<br />

Katkaise arki ja palkitse itsesi hemmottelumatkalla<br />

merelle. Oheisella arvokupongilla saat matkat edulliseen<br />

erikoishintaan jolloin taas matkakassasta jää enemmän<br />

elämän pienistä - ja suurista iloista nauttimiseen!<br />

Muista myös M/S Mariellan uudet ravintolat, ja tsekkaa<br />

ostosvalikoimat osoitteessa www.vikingline.fi/netshop<br />

Arvokuponki<br />

Tuotetunnus FPHAAG<br />

Hinnat voimassa 1.5.-30.6.2007<br />

A/BL B C<br />

La-To 84 68 50<br />

Pe 140 130 110<br />

Hinnat voimassa 1.7.-12.8.2007<br />

A/BL B C<br />

Kaikki pvt 160 140 120<br />

Varausnumero _____________________________<br />

Tarjous voimassa A-, B-, BL- tai C-hytissä 2–4 henkilölle.<br />

Koskee vain uusia varauksia, eikä sitä voi yhdistää muihin<br />

tarjouksiin. Kuponki luovutetaan lähtöselvitykseen. Ei sis. aterioita.<br />

Ikärajat su–to 20 v., pe–la 23 v. Max. 2 hyttiä/kuponki.<br />

Pidätämme oikeudet muutoksiin. Paikkoja rajoitetusti.<br />

Varaukset ja maksut online www.vikingline.fi<br />

puh. 0600-41577 (1,64 €/vastattu puhelu+pvm/mpm,<br />

avoinna joka päivä klo 7.30-21.00) tai matkatoimistostasi.<br />

1/07<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong><br />

SIGNALS<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n sidosryhmälehti<br />

<strong>Muutoksen</strong><br />

<strong>mestarit</strong><br />

KIROTTU<br />

KESKINKERTAISUUS<br />

Haastattelussa<br />

Risto E. J. Penttilä<br />

s.6<br />

Average Fantastic in<br />

hospitality<br />

s.14<br />

Suvaitsemattomuus<br />

ja stressi tuhoavat<br />

luovuuden<br />

s.34

KOLUMNI<br />

Uusi Empiria-sarja ammattilaisille ja<br />

ammattiin valmistuville<br />

Tulossa toukokuussa:<br />

Tehoa työelämän viestintään<br />

Yrityksen markkinointiviestintä<br />

Tiivis opas tulokselliseen markkinointiviestintään. Markkinointiviestintää tarkastellaan sekä osana markkinointia että osana kokonaisvaltaista<br />

viestintää. Tuoreet esimerkit, uudet ideat ja nuorekas lähestymistapa avaavat uusia mahdollisuuksia alan ammattilaisille<br />

ja opiskelijoille.<br />

Empiria on laadukas ja käytännönläheinen ammattikirjasarja, joka valmentaa esimerkiksi <strong>ammattikorkeakoulu</strong>jen opiskelijoita työelämään ja soveltuu yrityksissä<br />

toimivien asiantuntijoiden käytännön tarpeisiin. Sarjan kirjojen kirjoittajat ovat kokeneita, alansa arvostettuja asiantuntijoita, jotka selkein esimerkein antavat käytännön<br />

neuvoja ja vinkkejä siihen, miten erilaisissa työelämän tilanteissa olisi hyvä toimia.<br />

Nyt kirjakaupoissa!<br />

Tilaukset myös: wsoypro@wsoy.fi, www.wsoypro.fi, puh. 09 6168 3585<br />

Osaamisen ja viestinnän edelläkävijä<br />

Onko mestareista innovaatioiden luojiksi?<br />

Olemmeko mestareita? Olemmeko jo<br />

niin hyviä mestareita, että se riittää meille?<br />

Riittääkö taso, johon mestari tyytyy,<br />

myös asiakkaalle? Tuoko mestarin tason<br />

saavuttaminen päätepisteen kehittämiselle<br />

vai tavoittelemmeko edelleen jotain<br />

parempaa, kehittyneempää? Olemmeko<br />

avoimia innovaatioille, halukkaita tekemään<br />

ja kehittämään uudistuksia?<br />

Mestaruudessa on itsetyytyväisyyden<br />

suojaan tyynnyttävä vaaransa. Sen on kokenut<br />

moni menestyvä yritys. Se uhka on<br />

ilmeinen koko eurooppalaisessa kehityksessä.<br />

Haastajilla on tapana tulla yllättäen<br />

takaa ja mennä vauhdilla ohi. Aasia<br />

on jo näyttänyt olevansa vahvasti lähtökuopissa.<br />

Suomen yliopisto- ja korkeakoulukenttää<br />

myllerretään tällä hetkellä vauhdilla<br />

tavoitteena herättää <strong>mestarit</strong> tyytyväisyyden<br />

rauhastaan tavoittelemaan parempaa<br />

laatua, tehokkuutta, innovaatioita ja<br />

huipputuloksia. Rakenteellisia muutoksia<br />

on jo tehty. Uusi <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong><br />

<strong>ammattikorkeakoulu</strong> aloitti toimintansa<br />

neljä kuukautta siten. Uudet Metropolia<br />

ja Novia <strong>ammattikorkeakoulu</strong>t on perustettu<br />

ja ne aloittavat toimintansa ensi<br />

syksynä. Uuden, kolmen yliopiston yhdistämiseen<br />

pohjautuvan huippuyliopiston<br />

perustamisesta on tehty esitys.<br />

Rakenteiden muutos luo edellytyksiä herättää<br />

mestareita itsetyytyväisyyden ilmapiiristään.<br />

Mutta todellinen muutos<br />

syntyy vasta tekijöiden halusta uudistuksiin.<br />

Mitä voisimme oppia tässä suhteessa<br />

mestaruuden huipulla olleelta? En<br />

nyt tarkoita Suomen mestaria jääkiekossa<br />

vaan haen esimerkkiä historian kestävän<br />

mestaruuden huipulta: Leonardo da<br />

Vinci 1400-luvulta. Hän oli ehkä monipuolisin<br />

koskaan elänyt nero - taiteilija,<br />

arkkitehti, kuvanveistäjä, luonnon lakien<br />

tutkija, biologi, koneiden keksijä, hydrauliikkainsinööri<br />

ja edelläkävijä lentämisen<br />

tutkimisessa. Poimin joitakin havaintoja<br />

hänen tavastaan toimia. Tehdäkseen<br />

mestarillisia taidemaalauksia, hän ei<br />

tyytynyt vain maalaamaan näkemäänsä<br />

pintaa vaan halusi mennä syvemmälle.<br />

Jokainen maalauksessa esiin tullut ongelma<br />

valtasi hänet kokonaan ja hän teki<br />

niistä tutkimuksen kohteita. Ihmiskehon<br />

maalatakseen hänestä tuli anatomian tutkija,<br />

kasveja maalatakseen hän kaivautui<br />

botaniikkaan. Häntä on kutsuttu nimellä<br />

”master of thruth”, koska hän yritti löytää<br />

rationaalisen selityksen kaikelle, mitä<br />

hän havainnoi. Hän ei pelännyt muuttaa<br />

näkemystään, kun hän löysi uutta tietoa.<br />

Hän ylisti kärsivällisyyttä, siitä kertovat<br />

myös häneltä jälkeenjääneet tuhannet<br />

luonnokset. Hänessä yhdistyi kaksi vahvaa<br />

elementtiä: knowledge and spirit.<br />

Onko niin, että meillä on yritykset ja<br />

korkeakoulut täynnä itseensä tyytyväisiä<br />

mestareita. Kukin omalla alallaan, omassa<br />

työssään. Uskoen, että osaa asiansa ja<br />

tekee työtään oppimallaan hyvällä tavalla<br />

eläkeikään asti. Vai onko meillä yritykset<br />

ja korkeakoulut täynnä mestareita,<br />

jotka ovat aina etsimässä uutta, uusia<br />

tapoja tehdä entistä paremmin, kaivautumassa<br />

asian alkulähteille ja ytimeen,<br />

kokeilemassa uutta ja uudistumassa?<br />

Iloiten jokaisesta uudesta oivalluksesta<br />

tehdä asia vieläkin paremmalla tavalla.<br />

Kärsivällisesti. Uudistuksista nauttien.<br />

Siten taaten jatkuvan uudistamisen ja kehityksen.<br />

Siitä jääkiekosta – on siinäkin oma juttunsa,<br />

se on ihan oma lajinsa mestaruutta.<br />

Siinä mestari onkin joukkue – huippujoukkue<br />

- jossa on monia mestareita<br />

erilaisissa rooleissa. Työelämän organisaatioissa<br />

yksin toimivien mestarien aika<br />

on ohi. Ollaksemme mestareita huomennakin<br />

tarvitsemme mestarin tietoja ja<br />

henkeä, joka iloitsee saadessaan alati etsiä<br />

uutta tietoa ja ymmärrystä ja sen pohjalta<br />

luoda uusia toimintatapoja ja ratkaisuja.<br />

Se edellyttää myös avoimuutta muiden<br />

ehdotuksille ja kärsivällisyyttä muutosten<br />

toteuttamisessa. Se ei tyydy jo saavutettuun<br />

vaan näkee visioita ja etsii uutta.<br />

Onko siis mestareista innovaatioiden<br />

luojiksi? Kyllä, tosi<strong>mestarit</strong> uudistuvat ja<br />

luovat uutta – yhdessä.<br />

* innovaatio = uudistus, uutuus<br />

Kirja antaa selkeitä ohjeita ja kullanarvoisia vinkkejä sekä suullisiin että kirjallisiin viestintätilanteisiin. Se opastaa, miten voi oppia taitavaksi puhujaksi, miten järjestetään<br />

hyvä tiedotustilaisuus ja kuinka onnistutaan kriisiviestinnässä. Kirjan avulla päivität työelämän viestintätaitosi huippukuntoon.<br />

Viestintä verkostoissa ja innovaatioissa<br />

Miten hyödyntää viestintää verkostoissa ja projekteissa? Miten viestintä ja design ovat kytkettävissä innovaatioprosesseihin? Innostava kirja tarjoaa lukijalle sekä uusia<br />

näkökulmia että käytännön vinkkejä. Kirja sopii viestinnän, markkinointiviestinnän, designin, arkkitehtuurin, digiviestinnän ja taiteiden piirissä vaikuttaville sekä kaupallisilla<br />

ja teknisillä alueilla toimiville.<br />

Ritva Laakso-Manninen<br />

rehtori<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong><br />

koulutukset • valmennukset • digitaalinen ja monikielinen viestintä • kirjat • online-sisältöpalvelu<br />

I035

PÄ ÄKIRJ O I T US<br />

Julkaisija<br />

Päätoimittaja<br />

Toimitusneuvosto<br />

Tämän<br />

lehden<br />

kirjoittajat<br />

Kuvaaja<br />

Ulkoasu<br />

ja taitto<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong><br />

SIGNALS<br />

SIGNALS<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong><br />

Risto Karmavuo<br />

risto.karmavuo@haaga-helia.fi<br />

Sanna Autioniemi<br />

Merja Drake<br />

Paula Kinnunen<br />

Teemu Kokko<br />

Tarja Leponiemi<br />

Lauri Tuomi<br />

Mario Ascencao<br />

Elisa Aunola<br />

Elisa Juholin<br />

Simo Leinonen<br />

Heikki Löfman<br />

Ritva Laakso-Manninen<br />

Juha Marjakangas<br />

Anna Maury<br />

Kari Nurminen<br />

Elina Oksanen-Ylikoski<br />

Anne Perkiö<br />

Liisa Rohweder<br />

Nea Helsto<br />

Maustamo/Tomás Romero<br />

Tarja Leponiemi<br />

Identiteettiä etsimässä<br />

Kulunut talvi on ollut monelle meistä hämmentävä. Kun suuruuden logiikan ja konkreettisen muutoksen joutuu itse<br />

kohtaamaan, tuntee itsensä välillä hyvin pieneksi. ”Muutokseen on totuttava”, on mantra, joka on paljon helpompi<br />

toistaa kuin käydä itse muutos läpi. Vaikka muutoksen tekijät kuinka vakuuttaisivat ja toimisivat johdonmukaisesti<br />

sen puolesta, että tulevaisuus on muutoksesta huolimatta ja/tai sen ansiosta turvattu, ei yksilö sitä usko, ennen kuin<br />

kokee ja näkee.<br />

Murroksien aikaa leimaa oman identiteetin miettiminen. Kuka minä olen ja mistä tulen. Kun elämän pohjan peruskiviä<br />

siirrellään, tulee usein turvaton olo; onko minut jätetty heitteille? Toisaalta murroksen kohtaaminen johtaa usein<br />

henkiseen kasvuun. Kun joutuu kohtaamaan tutun elinpiirin muuttumisen ja muutoksen herättämät pelot, käykin<br />

usein niin, että löytää omien raja-aitojensa takaa jotain aivan uutta ja eteenpäin vievää.<br />

Tässä lehdessä, uudessa <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> SIGNALSissa, olemme halunneet ottaa kantaa muutokseen eri näkökulmista.<br />

Tutustukaa lahjakkaan opiskelijan kirjoitukseen ”luovuudesta”, elinkeinoelämän raskaansarjan vaikuttajan<br />

Risto E. J. Penttilän ajatuksiin huippuosaamisesta, sekä bisneslogiikan muutoksin matkailussa.<br />

<strong>HAAGA</strong>n ja Helian kasvatit, alumnit, ovat mukana korkeakoulujen muutoksissa. Myös heidän on yhdessä<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>laisten kanssa löydettävä oma identiteettinsä – vanhempien ote on kirvonnut. Se ei kuitenkaan<br />

tarkoita sitä, että henkinen side olisi katkennut. Tuttu arvoperusta ja juuret ovat tallella. Suosittelen kurkistamaan<br />

muutoksen kaataman raja-aidan taakse. Se miksi <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> lopulta muodostuu, riippuu meistä kaikista – yksilöistä<br />

muodostuu kokonaisuus. Äskettäin menneiden eduskuntavaalien tematiikkaa lainaten: turha ruikuttaa, jos ei<br />

anna omaa panostaan. Osallistumisen voi aloittaa päivittämällä omat yhteystietonsa alumnirekisteriin.<br />

Tervetuloa mukaan!<br />

Risto Karmavuo<br />

päätoimittaja<br />

SISÄLLYS<br />

14 How to move<br />

away from the ’averagefantastic’<br />

in hospitality?<br />

26 Kaisa Ruuttila<br />

– opiskeleva golfaaja<br />

28 Improving quality with an international partner<br />

34 Suvaitsemattomuus<br />

ja stressi tuhoavat luovuuden<br />

6 Kirottu keskinkertaisuus<br />

1/07<br />

12 Lipevä reppuri vai<br />

sukupuoleton bisnesnainen?<br />

3<br />

Kolumni<br />

4<br />

Pääkirjoitus<br />

18<br />

Uusi käsitys työyhteisöviestinnästä<br />

mullistaa arkipäivän käytäntöjä<br />

20<br />

Miten arvioida koulutuksen<br />

vaikuttavuutta?<br />

22<br />

Johdon assistentti vapauttaa<br />

johdon johtamaan<br />

25<br />

10+1 kysymystä<br />

30<br />

Tapahtuu<br />

36<br />

Myyttistä korkealentoa vai<br />

arkista puurtamista?<br />

32 Vitosen opinnäytetyössä<br />

pureudutaan vapaa-ajan viettoon<br />

KOKO 295*220 mm<br />

LAAJUUS 40 sivua + kansi 4 sivua<br />

RAKENNE Liimasidottu<br />

VÄRI 4/4<br />

PAPERI Sisus MultiArt Silk 130 g/m2<br />

Kansi MultiArt Gloss 250 g/m2<br />

PAINO Forssan Kirjapaino, Forssa<br />

PAINOS 25 000 kpl<br />

ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (VÄRILLISYYS 4/4)<br />

1/1 295*220 mm 1500,–<br />

Takakansi 295*220 mm 1700,–<br />

Etusisäkansi 295*220 mm 1600,–<br />

1/3 95*220 mm 600,–<br />

1/6 95*105 mm 400,–<br />

1/16 67*48 mm 1 nro 150 ,–<br />

1/16 67*48 mm 2 nroa 250,–<br />

Ilmoitusasioissa sinua palvelee päätoimittaja<br />

Risto Karmavuo.<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> amk:n alumneille<br />

ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista<br />

-10 % alennuksen.<br />

ILMESTYMISAJAT 2007<br />

01/07 D-L 30.3 Ilmestyy 26.4.<br />

02/07 D-L 31.10 Ilmestyy 23.11<br />

38 Suomenlahdella<br />

varaudutaan<br />

öljytankkerionnettomuuteen

HA A STAT TELU<br />

”Suomea uhkaa<br />

hyvänlaatuinen<br />

tylsyys”<br />

Kirottu keskinkertaisuus<br />

- haastattelussa Risto E. J. Penttilä<br />

Ovatko Suomen menestyksen kulmakivet paikoillaan: Maailman kilpailukykyisin? Erinomainen koulutus? Hyvinvointivaltio? Näiden ajatusten turvaan<br />

olemme kenties suojautuneet liiankin luottavaisesti. Tosiasiassa huipulle on matkaa ja nykytilassakin pysyy vain kovin ponnistuksin. Signaaleja ja<br />

kriittisiä puheenvuoroja Suomen tilanteen auvoisuuden silmänlumeesta on jo esiintynyt. Yksi näistä on Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA)<br />

julkaisema raportti ”aivovuodosta aivokiertoon”, jossa todetaan mm. Suomen olevan aivotaseeltaan Meksikon ja Puolan kanssa samassa kastissa<br />

– kaukana, hyvin kaukana kirkkaimmasta kärjestä. Onko Suomi luisumassa täysin suohon? Kysyimme asiaa EVA:n johtajalta, Risto E.J.Penttilältä.<br />

TEKSTI RISTO KARMAVUO<br />

Tasaista tylsyyttä<br />

se edes kuvaan mukaan heidän miettiessä työskentelymaataan.<br />

Millä eväillä Suomi sitten lähtisi uuteen nousuun ja<br />

vastaisi globaalin talouden tuomiin haasteisiin? Onko<br />

vika koulutuksessa, yhteiskuntamallissa vai työmarkkinoissa?<br />

Millaista huippuosaamista Suomen pitäisi<br />

synnyttää ja mitä osaamisella oikeastaan tarkoitetaan?<br />

Keskustelemme Penttilän kanssa laajasti koulutusjärjestelmästä<br />

ja Suomen menestystekijöistä. Hän<br />

nostaa esimerkeiksi positiivisesta kehityksestä muun<br />

muassa uudelleen aloitettavat rakennusmestari- ja<br />

”10 koulutukset”, joissa Suomella on myös osaamisen<br />

vientimahdollisuus. ”Perinteisesti Suomi on ollut<br />

”Suomea uhkaa hyvälaatuinen tylsyys”, pamauttaa<br />

Penttilä heti haastattelun kärkeen. ”Suossa ei Suomi<br />

missään tapauksessa ole, sillä peruslaatu meillä on<br />

lähes kauttaaltaan hyvä. Ongelmana on huippujen<br />

vähäisyys”, hän selventää. Penttilän mukaan Suomi<br />

ei tällä hetkellä ole kansainvälisesti houkutteleva ja<br />

kansallisistakin voimavaroista huippuyksilöt karkaavat<br />

maasta pois. Vaikka joukossa on muutamia valopilkkuja,<br />

niin tieteen kuin ammatillisen osaamisen<br />

aloilla, on väliero maailman huippumaihin suuri. Kun<br />

näkökulmaa laajentaa kansainvälisiin huippuosaajiin<br />

ja heidän sijoittumistaan työelämään, ei Suomi päänäillä<br />

teknologia- ja tuotantosuuntautuneilla aloilla<br />

vahva”, Penttilä toteaa. ”Suomalaiset ovat erittäin<br />

hyviä oman järjen käytössä ja osaavat tarttua töihin<br />

vieden projektit loppuun”, hän kehuu. Malliksi hän<br />

nostaa erään Stora Enson johtajan, joka tilitti kokemuksiaan<br />

yhtiön Aasian projektista: ”Suomessa riitti,<br />

että tuotiin porukka paikalle ja näytettiin mitä pitää<br />

tehdä. Aasiassa piti olla valvontaa, ohjausta ja kontrollia<br />

projektin kaikissa vaiheissa ja kaikilla tasoilla”.<br />

Osaamisesta rangaistaan<br />

Penttilän perusteesi on tämä: ”Suomessa kaikki vannovat<br />

osaamisen nimeen, mutta tosiasiassa mistään<br />

6<br />

7

HA A STAT TELU<br />

”Mistään ei rangaista<br />

niin paljon kuin itsensä<br />

kehittämisestä”<br />

ei rangaista niin paljon kuin itsensä kehittämisestä.<br />

Mitä parempi osaaja olet, sitä enemmän saat palkkaa<br />

ja sitä kovemmaksi nousee verotus”. Kovien<br />

verojen, alhaisten palkkojen ja progressiivisten sakkojen<br />

maa ei todellakaan kuulosta kovin houkuttelevalta.<br />

Kannustinloukkuja löytyy joka tasolta,<br />

jos pintaa hieman rapsuttaa. ”Suomessa vallitsee<br />

valtava ristiriita sanojen ja tekojen välillä”, Penttilä<br />

väittää. Vaikka ulkomaalaisten osaajien sijoittumista<br />

Suomeen onkin hieman helpotettu tarjoamalla<br />

verohuojennuksia, pitää Penttilä tätä mallia pelkästään<br />

laastarina, ei vaivan parantamisena. ”Toki nämäkin<br />

huojennukset ovat parempi kuin ei mitään,<br />

mutta eivät pitkällä aikavälillä myöskään johda mihinkään”,<br />

hän heittää. Lisäksi pelkät ulkomaalaisiin<br />

työntekijöihin kohdistetut huojennukset saattavat<br />

kostautua työpaikoilla, joissa vierekkäin työskenteleville<br />

Sepolle ja Johnille vain jälkimmäiselle jää palkasta<br />

jotain käteen.<br />

EVA:n raportti puhuu käsitteistä ”aivovuoto, aivotuonti<br />

ja aivotase”, tarkoittaen substanssin määrää<br />

maan sisällä. Tässä taseen tasapainossa Suomi on<br />

epäonnistunut, joutuen Puolan ja Meksikon kastiin.<br />

Suomi ei tällä hetkellä houkuttele ulkomaalaisia<br />

osaajia, jotka olisivat aivotaseelle elintärkeitä.<br />

Raportti kertoo synkkiä tosiasioita ulkomaalaisten<br />

osaajien sijoittumisen vähäisyydestä, sillä heidän integroinnissaan<br />

suomalaiseen yhteiskuntaan on epäonnistuttu.<br />

Suomi ei ole avoin maa, kun mietitään<br />

aivotuontia. ”Avainasia aivotaseessa olisi aivokierron<br />

lisääminen, missä esimerkiksi Kiina on onnistunut<br />

loistavasti”, Penttilä sanoo. ”Heidän strategiansa on<br />

lähettää opiskelijoita ulkolaisiin yliopistoihin saamaan<br />

oppia, jonka jälkeen he tuovat saadun osaamisen<br />

Kiinaan”. Suomessa huippulahjakkaat lähtevät<br />

joko opiskelemaan ja/tai tekemään uraa ulkomaille,<br />

koska Suomi ei heitä siihen kannusta. Kun ulkomaisessa<br />

huippuyliopistossa tutkintonsa suorittanut<br />

miettii mahdollista paluutaan Suomeen, esteenä<br />

on usein opintolaina. ”Jos miettii panos-tuotossuhdetta<br />

opintolainalle, niin ei tarvitse olla nero laskeakseen,<br />

että sijoituksen itseensä saa ulkomaalaisilla<br />

työmarkkinoilla takaisin kahdeksassa vuodessa, kun<br />

Suomessa siihen menisi 34,7 vuotta”, Penttilä toteaa<br />

kyynisesti. Takaisinpaluu estetään käytännössä<br />

verotuksella ja huonoilla palkoilla, mikä puolestaan<br />

heikentää aivotasetta. ”Esimerkiksi Virossa osaajien<br />

tulotaso verojen jälkeen on sama kuin Suomessa”,<br />

hän toteaa vielä.<br />

Toisaalta positiivisiakin pilkahduksia on näkyvissä.<br />

Monissa korkeakouluissa opiskelu ja harjoittelu ulkomailla<br />

on puettu osaksi opinto-ohjelmaa. Nämä<br />

vaihtojaksot ovat tosin melko lyhytkestoisia, jolloin<br />

opiskelija palaa jo takaisin kotimaahan, ennen kuin<br />

ehtii kunnolla solmia siteitä ja omaksua vieraan kulttuurin<br />

piirteitä. ”Lyhyet opintokokonaisuudet ulkomailla<br />

muistuttavat enemmän opiskeluturismia kuin<br />

aivokiertoa, mutta tietysti nekin ovat parempi kuin<br />

ei mitään”, sanoo itse Oxfordissa tohtori tutkintonsa<br />

suorittanut Penttilä.<br />

Koulutusmallit uusiksi!<br />

Myöskään koulutusjärjestelmä ei säästy Penttilän<br />

kritiikiltä, vaikkakin samaan hengenvetoon hän<br />

kehuu muutamien ennakkoluulottomien <strong>ammattikorkeakoulu</strong>jen<br />

luomia omistajuus- ja johtamismalleja.<br />

Kaiken kaikkiaan Penttilä siirtäisi korkeakouluja<br />

säätiö- tai yhtiöomistusmalliin, jossa julkinen<br />

valta sijoittaisi pääomaa taustaorganisaatioon ja<br />

”Lyhyet<br />

opintokokonaisuudet<br />

ulkomailla muistuttavat<br />

enemmän opiskeluturismia<br />

kuin aivokiertoa”<br />

8 9

HA A STAT TELU<br />

samanaikaisesti vuosittaista ministeriön rahoitusta<br />

pienennettäisiin. ”Taloudellinen autonomia helpottaisi<br />

huomattavasti suomalaisten korkeakoulujen<br />

toimintaa ja kilpailumahdollisuuksia. Ne eivät olisi<br />

enää niin riippuvaisia opetusministeriön mielialoista<br />

ja voisivat kehittää toimintaansa vapaammin.<br />

Samanaikaisesti korkeakouluille pitäisi luoda riippumaton<br />

hallitus, joka myös nimittäisi koulun rehtorin,<br />

kun sen nykyisin tekevät professorit. Tämän mallin<br />

toteuttamisessa amk:t ovat onnistuneet selkeästi<br />

yliopistoja paremmin”, Penttilä kehuu. ”Suomen<br />

korkeakouluissa uskotaan liian vähän huippujohtamiseen,<br />

vaikka siitä puhutaankin paljon”, Penttilä<br />

kuittaa.<br />

Vaikka hallintomallista tuleekin kehuja, on<br />

Penttilällä myös iso kasa pyyhkeitä varastossa. Hän<br />

näkee, että tulevaisuudessa tiedekorkeakoulut ja<br />

amk:t eriytyvät yhä voimakkaammin toisistaan.<br />

Hänen mielestään <strong>ammattikorkeakoulu</strong>jen tulisi luopua<br />

suosiolla jatkotutkimus- ja tohtorihaaveistaan ja<br />

keskittyä tarjoamaan opetusta, joka olisi maailman<br />

huippuluokkaa. Hän peilaa suomalaista amk järjestelmään<br />

jenkkiläiseen College–malliin, joissa opetuksesta<br />

huolehtivat asiantuntevat professorit, mutta<br />

ne eivät yritäkään kilpailla huippututkimuksen<br />

saralla. ”Opetustapahtuman pitää olla intiimi, minkä<br />

tulisi näkyä sisäänottomäärissä”, Penttilä sanoo.<br />

Koulutuspaikat on mitoitettu nyt suurille ikäluokille<br />

ja niitä pitäisi selkeästi pienentää. ”Toisaalta tiedekorkeakoulu<br />

puolella vaaditaan myös kriittistä massaa,<br />

jotta voitaisiin panostaa myös tutkimukseen”,<br />

hän jatkaa.<br />

Penttilän mukaan myös koulutusrintamalla meitä<br />

uhkaa keskilaatuinen tylsyys. Vaikka menestystä tulee<br />

PISA–tutkimuksissa, satsaukset huippuosaamisen<br />

synnyttämiseen puuttuvat. Huippukorkeakouluja<br />

ei Penttilän mukaan synny hallintopäätöksillä tai<br />

kouluja yhdistelemällä, vaan innovatiivisuudella ja<br />

kovalla työllä. ”Suomessa on ainoastaan yksi huippuyliopisto,<br />

Sibelius-Akatemia, joka nousi kansainväliseen<br />

maineeseen lähinnä yhden miehen, Jorma<br />

Panulan, ansiosta. Hänellä oli vahva visio ja tahtotila<br />

huippukoulutuksen antamisesta”, Penttilä täräyttää.<br />

”Meillä huippuosaaminen on kansainvälisen huipun<br />

tuntumassa, ei kärjessä, ja on aivan selvää, ettei<br />

meillä ole edes mahdollisuuksia kilpailla Harvardin,<br />

Yalen ja MIT:n kanssa”. Syitä tähän väitteeseen löytyy<br />

helposti vaikkapa EVA:n raportista: Jos vertaa<br />

vaikkapa rahallista panostusta koulutukseen, niin<br />

pelkästään MIT:n budjetti vastaa koko Suomen koulutusbudjettia.<br />

”Tärkeää on, että vaikka SM-liigaa ja<br />

NHL:ää ei voi verrata keskenään, niin aina SM-liigasta<br />

kuitenkin joku nousee NHL:ään”, Penttilä vertaa.<br />

Myös tutkimus- ja kehittämistoiminta saa osansa<br />

Penttilän pyyhkeistä: ”T&K -toiminnassa meihin on<br />

iskenyt selvästi niin sanottu ’Ruotsin tauti’. Siihen<br />

panostetaan rahallisesti yhä enemmän ja enemmän,<br />

kuitenkin hyödyt samanaikaisesti pienenevät”,<br />

Penttilä kritisoi ja patistaa yrityksiä ratkaisemaan tämän<br />

yhtälön ongelmia.<br />

Onko meillä toivoa?<br />

Vaikka Penttilän perusasenne tuntuukin hyvin kriittiseltä,<br />

paikoin jopa kyyniseltä, ei kirvestä ole heitetty<br />

kokonaan kaivoon – Suomella saattaa olla<br />

vielä mahdollisuus… ”Haasteena on se, miten hyvästä<br />

peruslaadusta otetaan enemmän irti”, Penttilä<br />

aloittaa. ”Ei Suomen tarvitse olla kokoajan kaikkien<br />

kansojen tietoisuudessa, eikä meidän tarvitse tavoitella<br />

kuuta taivaalta”, hän jatkaa. Suomen kannalta<br />

olisi Penttilän mukaan tärkeätä se, että hyvästä<br />

peruslaatuisesta massasta pääsisi aina joitain<br />

yksilöitä aivan huipulle ja heitä tuettaisiin. Pieni<br />

on toisaalta kaunista, monet menestyneet maat<br />

eivät voi ylpeillä suuruudellaan. Pienuudesta on<br />

ollut Suomessa tähän mennessä hyötyä siinä,<br />

että osaajat tuntevat toisensa ja keskustelua syntyy<br />

”kerhon” sisällä. ”Nyt tästä osaajien kerhosta<br />

tarvittaisiin päivitetty malli ’versio 2.0’, joka linkittyisi<br />

kansainvälisiin innovaatioympäristöihin”,<br />

Penttilä miettii. ”Suomessa pitää julkisen sektorin<br />

sekaantua kaikkeen, vaikka tärkeämpää olisi<br />

antaa ihmisille ja organisaatiolle mahdollisuus<br />

toteuttaa itseään, niin organisaation sisällä kuin<br />

yleisesti”, kiteyttää Penttilä pääperiaatteensa.<br />

”Kuten vanha vitsi toteaa, ovat Suomessa kaikki<br />

asiat kunnossa. Vain kolme asiaa pitäisi muuttaa:<br />

ilmasto, ihmiset ja sijainti”, nauraa hän lopuksi.<br />

Oliko se lupaus paremmasta vai ei, jää lukijan<br />

päätettäväksi.<br />

10

TEKSTI ELINA OKSANEN-YLIKOSKI<br />

Kirjoittaja on <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />

yliopettaja myyntityön koulutusohjelmassa.<br />

OVET AUKI YRITYS- JA YLIOPISTOYHTEISTYÖLLE<br />

Lipevä reppuri vai sukupuoleton bisnesnainen?<br />

– myyntityön imago kaipaa kohennusta.<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n uuden strategian keskiössä ovat myynti ja palvelut. Strategia pitää<br />

sisällään lupauksen siitä, että <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>ssa voi oppia myyntityötä ja asiakaspalvelua. Lupauksen<br />

lunastus alkaa syksyllä 2007 uuden myyntityön koulutusohjelman, lisääntyvän myynnin opetus- ja<br />

yritysvalmennustarjonnan sekä myyntiin liittyvien tutkimus- ja kehityshankkeiden kautta.<br />

MYYNTITYÖN JULKISUUSKUVA KAPEA<br />

JA ARVOSTUS ALHAINEN?<br />

Väitöstutkimuksessani tutkin oppikirjojen, median ja<br />

konsulttikirjallisuuden välittämiä mielikuvia myyntityöstä<br />

ja myyjistä. Samalla kun aineiston analyysi toi<br />

esille värikkäitä ja ristiriitaisia kuvauksia kotona ja<br />

ystäväpiirissä tapahtuvasta kaupankäynnistä, paljasti<br />

tutkimus myös karuja käsityksiä myyntityöstä yleensä.<br />

Teksteissä vilahteli sulassa sovussa pölynimurikauppiaita,<br />

muovisia kippoja naapureille myytäviä<br />

kotirouvia ja perheterapian tarpeessa olevia lipeviä<br />

kaupparatsuja. Arvostusta sai ainoastaan liituraitapukuun<br />

pukeutuva sukupuoleton bisnesnainen, jolla<br />

tuskin on hyvinvoivaa vastinetta tosielämässä.<br />

Mediakuvan ja ammattien arvostusta selvittävien<br />

tutkimusten perusteella näyttää siltä, ettei myyntityötä<br />

juurikaan arvosteta. Kun myyjä vielä muuta-<br />

ma vuosi sitten sijoittui toiseksi vähiten arvostetuksi<br />

ammatiksi pitkällä listalla, kertoi joku tilanteen edelleen<br />

huonontuneen. Kun ammattilistalta poistettiin<br />

paimen, jäi myyjä listalla viimeiseksi.<br />

Stereotyyppiset asenteet myyntiä kohtaan eivät kohdistu<br />

vain uusiin tai marginaalisiin kuluttajamyynnin<br />

ilmiöihin vaan yhtä lailla myös perinteiseen yritysten<br />

väliseen kaupankäyntiin. Jostain syystä kulttuurinen<br />

käsityksemme myyntityöstä ja myyjistä on merkillisen<br />

ahdas. Mikä ihme meitä suomalaisia myymisessä<br />

oikein pelottaa, kun se edelleen herättää negatiivisia<br />

mielikuvia?<br />

MYYNNIN OSAAJAKSI VOI OPPIA<br />

Yksi virheellinen käsitys myynnistä on se, että myyjäksi<br />

joko synnytään tai sitten ei osata myydä ollenkaan.<br />

Myyntiosaamista pidetään syntymälahjana - ei<br />

opittavissa olevina asenteina, tietoina ja taitoina.<br />

Liiketalousosaamisen muiden osa-alueiden kesken<br />

vastaavaa esimerkkiä on vaikea löytää – harva kuvittelee<br />

tilintarkastajan, kirjanpitäjän, analyytikon tai<br />

henkilöstöpäällikön ammateissa vaaditun osaamisen<br />

olevan synnynnäistä.<br />

Hyväksi myyjäksi voi kuitenkin oppia harjoittelun,<br />

vaihtelevien oppimistehtävien ja kertauksen avulla<br />

mahdollisimman monipuolisessa oppimisympäristössä.<br />

Asenteita ja taitoja ei tietenkään voi oppia<br />

pelkästään kirjoista, vaan oppiminen tapahtuu soveltamalla<br />

teoreettista ymmärrystä käytännön ongelmatilanteisiin.<br />

Kevään 2007 ”myynnin osaaja”<br />

-koulutusohjelmamme opiskelijat sisäistivät oppimisfilosofian<br />

hyvin. Ryhmän suunnittelemissa ”huippumyyjien<br />

pelipaidoissa” tekstiksi oli valittu: ”Tell me<br />

and I’ll forget; show me and I may remember; involve<br />

me and I’ll understand.”<br />

Tätä kirjoitettaessa kevään yhteishaku on juuri alkanut. Vielä<br />

emme ole selvillä nuorten asenteista myyntityötä kohtaan,<br />

emmekä tiedä, kuinka hyvin myyntiosaamisen tarjoamat<br />

mahdollisuudet ovat heillä tiedossa. Työpaikkailmoituksissa<br />

myyntiosaaminen piiloutuu usein erilaisten tehtävänimikkeiden<br />

alle. Ainakin ilman työkokemusta voi olla vaikea ymmärtää<br />

myyntityön ja myyntiorganisaatioiden monipuolisuutta.<br />

Elinkeinoelämän ja <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n yhteinen tehtävä on<br />

välittää nuorille viesti siitä, minkälaisia ovia myyntiosaaminen<br />

työelämässä avaa.<br />

Poikkeuksellisen laajan myyntikoulutuksen käynnistäminen<br />

antaa meille mahdollisuuden näyttää suuntaa myynnin korkeakoulutasoiselle<br />

opetukselle niin Suomessa kuin muualla<br />

Euroopassakin. Toukokuun alussa <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> järjestää kansainvälisen<br />

myyntityön tutkimusta ja opetusta kartoittavan<br />

EU-USA workshopin. Tilaisuuteen on tulossa nelisenkymmentä<br />

myynnin tutkijaa ja opettajaa ympäri maailmaa keskustelemaan<br />

yhteistyömahdollisuuksista ja suunnittelemaan kansainvälistä<br />

myynnin yhteistutkintoa, opettaja- ja opiskelijavaihtoa sekä<br />

yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Tämä suhdeverkosto<br />

avaa meille paitsi näköalapaikan uusimpaan kansainväliseen<br />

tutkimustietoon, myös väylän kouluttaa eri kulttuureissa sujuvasti<br />

toimivia, kielitaitoisia myyjiä.<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>ssa on avattu monia mielenkiintoisia ovia ja mahdollisuuksia<br />

myyntityön alueella. Yritys- ja yliopistoyhteistyötä<br />

rakennamme myynnin osaamisverkosto Sales forumissa. Tämän<br />

verkoston tarkoituksena on lisätä kansainvälistä korkeakoulutasoista<br />

myynnin opetusta ja tutkimusta sekä vaihtaa kokemuksia<br />

ja osaamista erilaisissa seminaareissa, tapahtumissa ja virtuaalisissa<br />

kohtaamisissa. Sales forum on avoinna kaikille suomalaisen<br />

elinkeinoelämän edustajille, opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille,<br />

jotka näkevät myyntiosaamisen merkityksen suomalaisen kilpailukyvyn<br />

kehittämisessä. Tervetuloa!<br />

Elinkeinoelämä kannustaa<br />

myynnin opetukseen<br />

Liiketalouden koulutusohjelmissa myyntityötä käsitellään<br />

yleensä yhtenä markkinointiviestinnän osa-alueena.<br />

Suomalaisissa korkeakouluissa myynnin opetustarjonta on<br />

tähän saakka ollut varsin rajallista. Käytännössä myyntityö<br />

on kuitenkin yksi organisaatioiden tärkeimmistä tehtävistä,<br />

jolle asetetut vaatimukset kasvavat jatkuvasti. Hyvän<br />

pohjakoulutuksen hankkineista, osaavista myyjistä on jo nyt<br />

pulaa työmarkkinoilla. <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n uusi myyntityön<br />

koulutusohjelma vastaa ensimmäisenä suomalaisena korkeakouluna<br />

tähän tarpeeseen. Työelämälähtöinen koulutusohjelma<br />

on saanut hyvän vastaanoton sekä elinkeinoelämän,<br />

median että kansainvälisten yliopistojen taholta.<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>ssa koulutusohjelmaa on rakennettu<br />

alusta saakka yhteistyössä yritysten kanssa. Viime syksynä<br />

järjestetyissä workshopeissa on yhdessä pohdittu sitä,<br />

minkälaisia geneerisiä osaamisia, tietoja ja taitoja myynnin<br />

tradenomeilla tulisi olla ja mitkä olisivat parhaita menetelmiä<br />

näiden taitojen oppimiseen. Toista kertaa toteutettavalla<br />

Myynnin osaajan opintokokonaisuudella olemme päässeet<br />

kokeilemaan tiivistä yritysyhteistyötä myynnin oppimisessa<br />

jo ennen uuden koulutusohjelman alkamista. Kokemukset<br />

ovat olleet kaikille osapuolille palkitsevia.<br />

Myyntityön koulutusohjelmaan otetaan syksyllä 2007<br />

alkavaan ryhmään 36 ja sen jälkeen vuosittain 72 opiskelijaa.<br />

Koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä ja koulutuksesta<br />

valmistutaan tradenomiksi. Tradenomin tutkintoon<br />

johtavien opintojen laajuus on 210 opintopistettä ja 3,5<br />

vuotta.<br />

Koulutusohjelmaan haetaan kevään ja syksyn yhteishaussa,<br />

lisätietoja www.haaga-helia.fi.<br />

12<br />

Lisätietoja myyntityön koulutusohjelmasta<br />

ja Sales forumista<br />

elina.oksanen-ylikoski@haaga-helia.fi<br />

ja pirjo.pitkapaasi@haaga-helia.fi.<br />

13

How to move away<br />

from the ‘average-fantastic’<br />

in hospitality?<br />

In Finland and abroad the ever more severe competition,<br />

high levels of capital investment and the<br />

development of standardised products, services<br />

and experiences are leading the hospitality market<br />

towards an over-capacity of “average-fantastic”<br />

or copy-cats. Most fantastic developments in<br />

the hospitality market are based on benchmarking,<br />

which in turn make them “average-fantastic”.<br />

Indeed, today’s consumers have access to more<br />

and more similar offers. Over-capacity is the norm<br />

in most hospitality businesses such as hotels, restaurants,<br />

airlines, cruises, attractions, etc. With<br />

such a scenario it is not surprising that most hospitality<br />

businesses are increasingly fighting for cost<br />

leadership; the problem is that such strategy gives<br />

no real competitive advantage.<br />

In the last issue of <strong>HAAGA</strong> in Touch I raised the<br />

TEXT MÁRIO PASSOS ASCENÇÃO<br />

Principal Lecturer in International Tourism Marketing<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> University of Applied Sciences<br />

mariopassos.ascencao@haaga-helia.fi<br />

question: “Are Hospitality Businesses Slowly<br />

Butchering Quality?”, and advocated that hospitality<br />

managers need to try to strike a balance<br />

between what can be offered to consumers by<br />

competitors, what consumers may want from the<br />

transaction, and what the businesses can really offer<br />

to consumers. Yet many hospitality businesses<br />

continue to look outwards (to the consumer),<br />

whilst putting resources into ways of pleasing<br />

consumers. In recent decades this entire obsession<br />

with the customer- satisfaction, -loyalty, -relationship,<br />

etc. has not really fulfilled many of the promises<br />

of business success, whilst power has been<br />

transferred from the hospitality businesses to consumers<br />

– “the customer is king”.<br />

Hospitality businesses are increasingly operating in<br />

a market where there are endless individual choices,<br />

whilst they are priding themselves on selling<br />

high levels of customised offers. In fact, commoditisation<br />

is the salient feature of today’s hospitality<br />

market. For example booking/sales generated<br />

from the internet are increasing year-by-year, and<br />

this channel shift has created unprecedented price<br />

transparency and price-driven marketing in hospitality<br />

(i.e. rate parity and best rate guarantee environment),<br />

thus further commoditising the hospitality<br />

offer.<br />

As hospitality offers become more and more commoditised<br />

– not only the tangible offer, but also<br />

the intangible offer (service dimension), consumers<br />

are more like “trysumers” as they try it all at<br />

an affordable value. In addition, today’s consumers<br />

know it all, they are characterised as savvy,<br />

sceptical, sophisticated, smart, sated consumers. In<br />

this view, according to (Bond & Kirshenbaum 1998,<br />

p. 92) consumers in the hospitality market “are like<br />

cockroaches. We spray them with marketing and<br />

for a time it works. Then inevitably they develop<br />

immunity, a resistance.”<br />

The demand for stories will<br />

in turn increase the demand<br />

for imaginative storytellers<br />

in the hospitality market.<br />

In a market where offers are all too undifferentiated<br />

– and even boring – and full of savvy<br />

trysumers, it is necessary to shift the marketing<br />

paradigm. Hospitality businesses need to step outside<br />

the Analysis, Planning, Implementation and<br />

Control (APIC) paradigm – mainstream marketing<br />

theory. The APIC paradigm advocates chasing<br />

after consumers, essentially by meeting their desires,<br />

needs, and wants whilst making life as easy<br />

as possible for them. I am sure you have learnt it<br />

at school: AIDA, differentiation, segmentation,<br />

targeting, positioning, and so on…<br />

I among others believe that hospitality businesses<br />

should encourage consumers to chase them in-<br />

stead. Hospitality businesses should build “marketing<br />

mousetraps” that are so fantastically attractive<br />

that “consumers will crawl over broken glass”<br />

to consume their offers. This perspective calls<br />

for creativity and innovation in the ways of doing<br />

marketing. If differentiation is at the heart of<br />

marketing, let’s differentiate in the ways of doing<br />

marketing. Hospitality businesses either de-commoditise<br />

their offers or come up with new ways of<br />

selling the same stuff. Possibly by tantalising, teasing,<br />

and tormenting consumers as suggested by<br />

Professor Stephen Brown in his article: “Torment<br />

Your Customers (They’ll Love It).”<br />

In short, hospitality businesses have to diverge<br />

from a system-proven “cookie-cutter” approach<br />

and to differentiate their marketing approach and<br />

style. The same message goes to higher education<br />

institutions offering degree programs in hospitality;<br />

there are “alternatives” to the consumercentric<br />

paradigm. As Dan Bennett says it, “How<br />

monotonous the sounds of the forest would be if<br />

the music came only from the Top Ten birds.” I am<br />

glad that in <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> University of applied<br />

Sciences we go beyond the top 10.<br />

In addition, most hospitality businesses consistently<br />

emphasise their seriousness, rectitude, outand-out<br />

professionalism. It is time to start to use<br />

irony, parody and playfulness as well as emotions<br />

in business. I ask you: when was the last time you<br />

cried with your customers?<br />

14<br />

15

Hospitality is all about selling fantastic dreams, not “average-fantastic”<br />

dreams. Several writers proclaim we<br />

are operating in the “dream market”; a market that values<br />

the stories behind offers. The demand for stories<br />

will in turn increase the demand for imaginative storytellers<br />

in the hospitality market. Hospitality businesses<br />

must therefore provide offers that convey emotions via<br />

experiences and stories as consumers develop emotional,<br />

even passionate, ties to the various offers they consume/produce.<br />

Similarly, authenticity is becoming more important in<br />

business. Particularly in a marketing-saturated circumstance,<br />

selling and marketing authenticity is fundamental.<br />

It is no surprise that businesses promote their offers<br />

with such terms: real, natural, traditional, genuine,<br />

original, unspoilt, 100%, etc. However, delivering authentic<br />

experiences, with appropriate emotional resonance,<br />

is more of a challenge.<br />

In the hospitality market as in any other market, managers<br />

are constantly looking for signals, trends, and<br />

the future. Without trying to be neither nostalgic nor<br />

ironic, several studies show that questioning consumers<br />

about new ideas for offers invariably leads to the metoo<br />

ideas (tried and tested ideas), or old ideas. However<br />

perhaps old ideas are not so bad, see for example businesses<br />

that look backwards for contributions by rethinking,<br />

re-inventing or re-imagining – retro marketing.<br />

As a last word, the views expressed in this paper might<br />

not be applicable to every business, market, brand,<br />

product, service, experience. But using one single recipe<br />

(APIC approach) in as complex and fragmented market<br />

as hospitality is, is not the right approach either.<br />

KUTSUVA TERASSI<br />

Kutsu asiakkaasi nauttimaan keväästä ja upeista<br />

Schönhuber Franchi Outdoor -terassikalusteista.<br />

Moderni design. Ylellisen rento tyyli. Innovatiivinen,<br />

kestävä punosmateriaali.<br />

References<br />

16<br />

Bond, J. and Kirshenbaum, R. 1998.<br />

Under the Radar: Talking to Today’s Cynical Consumer.<br />

John Wiley. New York, US.<br />

Elimäenkatu 29, 00510 Helsinki, puhelin (09) 148 8998, asiakaspalvelu@eahlstrom.fi, www.eahlstrom.fi

Uusi käsitys työyhteisöviestinnästä mullistaa arkipäivän käytäntöjä<br />

TEKSTI ELISA JUHOLIN<br />

Suuri osa tämän päivän työyhteisöistä on tietoperustaisia<br />

ja työntekijöistä yhä useampi pitkälle koulutettu<br />

asiantuntija, eli niin sanottu tietotyöläinen. Myös<br />

yhteisöviestinnän ajattelumallit ja käytännöt joutuvat<br />

uudelleen arvioinnin kohteeksi. 1950-luvulta peräisin<br />

olevat uskomukset, kuten esimerkiksi ”lääkeruiskumalli”<br />

näyttävät menettävän merkitystään. Sen mukaanhan<br />

on mahdollista siirtää tietoa ihmisten tajuntaan<br />

ja saada heidät toimimaan toivotulla tavalla.<br />

Käännekohta merkitsee siten siirtymää yksisuuntaisesta<br />

ja hallitusta tiedottamisesta kohti lisääntyvää vuorovaikutusta<br />

ja spontaanisuutta. Aikoinaan hyvänä pidetty<br />

yksisuuntaisuus, tiedon säännöstely ja toisinaan<br />

myös pimittäminen eivät enää toimi, koska asiantuntijat<br />

ovat itse tiedon vaihdannan ja<br />

tulkinnan ammattilaisia. Viestintä<br />

kuuluu tämän päivän liiketoimintaosaamiseen,<br />

ja se koskee yhtä hyvin<br />

johtoa, esimiehiä kuin asiantuntijoita.<br />

Uusi agenda peliin<br />

Työyhteisöviestinnän uusi agenda<br />

–malli on syntynyt <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n<br />

Tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa<br />

käynnissä olevan hankkeen Työyhteisöviestintä 2010<br />

ensimmäisenä tuloksena. Malli kuvaa työyhteisöviestintää<br />

kohtaan suunnattuja odotuksia ja arvostuksia.<br />

Ideaaliselle työyhteisölle on ominaista keskinäinen<br />

luottamus, avoimuus ja pyrkimys yhteisöllisyyteen.<br />

Käytännössä odotukset kohdistuvat muun muassa<br />

siihen, että yhdessä sovitaan tiedon vaihdannasta ja<br />

Kirjoittaja on <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n Työyhteisöviestintä 2010 –T&K -hankkeen projektipäällikkö,<br />

Helsingin yliopiston viestinnän dosentti ja Jyväskylän yliopiston yhteisöviestinnän dosentti<br />

tärkeiden asioiden käsittelytavoista. Yhteisiin asioihin<br />

vaikuttaminen on mutkatonta ja niistä puhuminen<br />

luontevaa. Yhteistä osaamista kartutetaan pyytämällä<br />

ja antamalla apua. Hyvän tunnelman vuoksi ollaan<br />

valmiita tekemään työtä ja vuorovaikutteista viestintää<br />

haittaavia hierarkkisia esteitä halutaan purkaa.<br />

Hyvin toimiva viestintä vahvistaa sekä yksilöä<br />

että yhteisöä. Varsinkin muutostilanteissa yhteisöllisyys<br />

antaa voimaa käsitellä vaikeita asioita.<br />

Vuorovaikutteinen viestintä motivoi, lisää hyvinvointia<br />

ja antaa työn iloa. Viestinnän lisäksi tietotyön<br />

asiantuntijat arvostavat työn jatkuvuutta, mahdollisuutta<br />

toteuttaa itseään ja monet myös materiaalisia<br />

kannustimia.<br />

Työyhteisön maine on tärkeä asia<br />

asiantuntijalle, sillä samastuessaan<br />

työhönsä hän samastuu tai haluaisi<br />

samastua myös työyhteisöönsä.<br />

Asiantuntija on myös itse osa organisaation<br />

mainetta, ja maine peilautuu<br />

myös häneen. Jos yhteisöllä on hyvä<br />

maine, sen koetaan siirtyvän yksilöihin<br />

ja päinvastoin.<br />

Johtaminen on palvelua<br />

Esimiesten ja johtajien rooli on muuttunut ja muuttuu.<br />

Heiltä ei odoteta käskytystä, komentoja ja tiedottamista,<br />

vaan läsnäoloa, suurien linjojen kirkastamista<br />

ja asiantuntijoiden työedellytysten luomista.<br />

Viestinnästä onkin tullut merkittävä haaste johtamisja<br />

esimieskoulutukselle.<br />

Tähänastinen ajatteluhan on perustunut pitkälle<br />

siihen, että tietoa valutetaan ylhäältä alas ja että<br />

alaisten tehtävät on vain odottaa tiedon saapumista<br />

perille. Nykyinen työyhteisviestintä on kuitenkin<br />

luonteeltaan tasavertaista tiedon, kokemusten ja<br />

näkemysten vaihdantaa, mihin osallistuu koko yhteisö.<br />

Asiantuntijat tarvitsevat työssään ajantasaista ja<br />

kattavaa tietoa, eikä siihen sovi tiedon säännöstely ja<br />

tipoittain informointi.<br />

Kaavamainen itsestään selvyyksien toteaminen esimerkiksi<br />

palavereissa ja tiedotustilaisuuksissa koetaan<br />

turhauttavana, jopa eettisesti arveluttavana.<br />

Muodolliselle viestinnälle on edelleen sijansa, mutta<br />

sen merkitys on kaventunut.<br />

Tunteet kuuluvat työyhteisöön<br />

Ihmisellä ei ole erikseen työ- ja yksityisminää, vaan<br />

hän on emotionaalinen kokonaisuus, jolle tunteet<br />

kuuluvat myös työhön ja työelämään. Ne voivat toimia<br />

tärkeänä innoittajana työlle ja luovuudelle.<br />

Tunteiden merkitys työyhteisöviestinnän tutkimuksessa<br />

on vasta orastava tutkimushaara. Muun muassa<br />

Miller, Considine & Garner toteavat artikkelissaan,<br />

että perinteinen organisaatiokäsitys on pitänyt tunteita<br />

työyhteisöjen häiriönä tai marginaalisena asiana,<br />

johon ei tarvitse kiinnittää huomiota. He tunnistivat<br />

tutkimuksessaan viisi emootiotyyppiä. Ensimmäinen<br />

on epäaito tunnetila (emotional labor), jota edellytetään<br />

esimerkiksi asiakaspalvelussa.<br />

Aito tunnetila (emotional work) syntyy työstä, joka<br />

itsessään vaatii tunteiden osoittamista, esimerkiksi<br />

hoivatyö. Kolmanteen ryhmään kuuluvat tunteet,<br />

joita syntyy vuorovaikutuksessa työtovereiden kanssa<br />

(emotion with work). Tutkijat tunnistivat myös tunteet,<br />

jotka johtuvat työpaikan yksityiselämän tapahtumista<br />

ja joita tuodaan esiin työyhteisössä (emotion at<br />

work). Viidentenä he mainitsevat tunteet,<br />

joita kohdistuu itse työhön; pidetäänkö<br />

työtä mielekkäänä ja haasteellisena<br />

(emotion toward work). Tunne<br />

on siis varsin moniulotteinen ilmiö ja<br />

tunteiden tutkimus odottaa jatkoa.<br />

Populaarilla puolella tunneälystä<br />

on puhuttu pitkään, vaikka tutkijat<br />

ovatkin kyseenalaistaneet Daniel<br />

Colemanin lanseeraamaan käsitettä.<br />

Suomessakin ollaan ajan hermolla, sillä<br />

Pauli Aalto-Setälä julkaisi yhdessä Mikael Saarisen<br />

kanssa äskettäin kirjan ”Perkele! Tunneosaamisen oppikirja<br />

esimiehille”.<br />

Uudet arvostukset ovat näkyneet jo jonkin aikaa erilaisissa<br />

työyhteisöjen tunnelmaa ja innovatiivisuutta<br />

luotaavissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Parhaiten<br />

menestyvät työyhteisöt, joissa uskalletaan kysyä ja<br />

kyseenalaistaa sekä olla eri mieltä asioista. Yhdessä<br />

tekeminen ja yhdessä oppiminen ovat tärkeitä asiantuntijatyön<br />

kulmakiviä, sillä osaamista jakamalla syntyy<br />

parempaa laatua ja tulosta. Viestinnän toimivuus<br />

on siten kova asia, tuloksentekijä, eikä ”pehmopuolen<br />

tavaraa”, kuten eräs asiantuntija sitä kuvasi tutkimushaastattelussa.<br />

Kanavista foorumeille<br />

Oleellinen muutos aiempaan on myös se, että perinteisten<br />

viestintäkanavien sijaan viestinnän nähdään<br />

pääasiassa tapahtuvan foorumeilla, joista keskeisin<br />

on työtila itsessään. Kanava käsitteenä ilmentää yksi-<br />

suuntaisuutta ja monotonisuutta, kun taas foorumi<br />

kuvaa kantasanansakin forum mukaan avointa<br />

paikkaa, missä vaihdetaan tietoa, ajatuksia ja näkemyksiä.<br />

Tietotyöläiset kehittävät luovasti uusia<br />

viestinnän käytäntöjä yhdistellen keskinäisviestinnän<br />

ja sähköisen viestinnän keinoja työyhteisössään<br />

ja verkostoissaan.<br />

Fyysisen tai virtuaalisen työtilan<br />

lisäksi työyhteisöissä on erilaisia<br />

foorumeita. Tietotyöläiselle<br />

tärkeitä ovat sisäiset verkostot,<br />

jotka kokoavat yhteen asiantuntemusta<br />

ja ajantasaistietoa. Myös<br />

organisaatiorajat ylittävät verkostot<br />

ovat olennaisia, jolloin verkostoituminen<br />

kuuluu asiantuntijaprofiiliin.<br />

Tietotyöläinen on siten<br />

varsin itseohjautuva viestijä.<br />

Edelleenkin työyhteisöissä on puolivirallisia foorumeita,<br />

kuten kahvittelut, seminaarit ja strategiapäivät,<br />

joilla työ- ja organisaatioasioita käsitellään<br />

rennosti ja vapaamuotoisesti. Virallisillakin foorumeilla<br />

on edelleen paikkansa varsinkin suurissa organisaatioissa,<br />

joiden viestintä on riippuvainen erilaisista<br />

säädöksistä. Olennainen muutos on kuitekin<br />

se, että virallisten foorumien rooli kapenee ja antaa<br />

tilaa hybridinomaiselle viestinnälle. Se tarkoittaa,<br />

että viestinnän keinot ja muodot valitaan tilanteiseen<br />

sopiviksi.<br />

Hanke jatkuu<br />

Juholin, Elisa. 2007. Työyhteisöviestinnän uusi agenda. <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>, Helsinki.<br />

Tutkimus oli ensimmäinen vaihe <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />

tutkimus- ja kehityshankkeesta<br />

Työyhteisöviestintä 2010. Sen tavoitteena on lisätä ymmärrystä<br />

tietoperustaisten työyhteisöjen viestinnästä<br />

sekä luoda työvälineitä sen suunnitteluun ja arviointiin.<br />

Hanke päättyy vuonna 2008.<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>N tutkimus-<br />

ja kehittämistoiminta (T&K)<br />

– tiivistä yhteistyötä yritysten<br />

kanssa<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n tutkimus- ja kehittämistoiminta<br />

perustuu strategisesti valituille painopistealueille.<br />

Teemme tiiviissä yhteistyössä yritysten<br />

ja työelämän kanssa tutkimus- ja kehittämistoimintaa,<br />

jonka muotoja voivat olla esimerkiksi<br />

kehittämisprojektit, toimiminen yhteisessä<br />

kehittämisympäristössä (ns. kehittämisalustat<br />

tai testiympäristöt) tai aktiivinen osallistuminen<br />

alueellisiin kehittämishankkeisiin. Tutkimus- ja<br />

kehittämistoiminnan tuloksena syntyy uutta<br />

liiketoimintaa, uusia tuotteita tai palveluja,<br />

uusia toimintatapoja tai uutta yritystoimintaa.<br />

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa<br />

hyödynnämme oman organisaatiomme 600<br />

asiantuntijaa sekä 10 000 opiskelijaa.<br />

Tavoitteenamme on kehittyä huippuosaajaksi<br />

erityisesti seuraavilla osaamisalueilla: myynti<br />

ja palvelu (liiketalous & palveluliiketoiminta),<br />

järjestelmät, mallit ja välineet (IT & liiketalous),<br />

tiedon hallinta ja digimedia (liiketalous &<br />

viestintä), kaikkialle sulautuva (ubiikki) tietotekniikka<br />

(hyvinvointi & IT), elämys (hyvinvointi &<br />

viestintä) ja ammattipedagogiikka (työelämälähtöiset<br />

pedagogiset ratkaisut).<br />

Ota yhteyttä, niin kerromme mielellämme lisää<br />

T&K -yhteistyömahdollisuuksista. Lisätietoja:<br />

Tutkimus- ja kehittämiskeskus: johtaja Lauri<br />

Tuomi, puh. 050 3104010, lauri.tuomi@haagahelia.fi<br />

ja tutkimuspäällikkö Tuija Toivola, puh.<br />

040 7733364, tuija.toivola@haaga-helia.fi .<br />

18 Miller, Katherine, Considine, Jennifer & Garner, John. 2007. “Let Me Tell You About My Job”. Exploring the<br />

19<br />

Terrain of Emotion in the Workplace. Management Communication Quarterly, 20 (3), 231-260.

Miten arvioida koulutuksen vaikuttavuutta?<br />

Koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin tarkoituksena on tuottaa systemaattista informaatiota, jonka avulla voidaan ohjata toimintaa ja auttaa<br />

saavuttamaan toiminnalle asetetut tavoitteet. Halutun osaamistason saavuttamista on vaikea mitata, sillä koulutuksen tuottamien vaikutusten lisäksi<br />

osaamisen kehittymiseen vaikuttavat välittömästi tai välillisesti myös monet taustatekijät. Koulutuksen vaikuttavuuden tärkeimmiksi arviointihaasteiksi on<br />

usein mainittu koulutuksen vaikutusten heijastuminen työkäyttäytymiseen ja edelleen organisaation tuottamaan tulokseen.<br />

Erilaisia arviointimalleja<br />

Koulutuksen vaikutusten arvioinnista on esitetty useita<br />

erilaisia luokituksia ja arviointimalleja. Esimerkiksi<br />

Kirkpatrick (1969) luokittelee henkilöstökoulutuksen<br />

vaikutukset neljään tasoon:<br />

• koulutettavien välittömät reaktiot<br />

• koulutuksen ansiosta tapahtuva oppiminen<br />

• koulutuksesta aiheutunut työkäyttäytymisen muuttuminen<br />

• työkäyttäytymisen muutoksen vaikutukset organisaation taloudelliseen<br />

tulokseen (Kirkpatrick, 1998).<br />

Hamblin (1974) on lisännyt Kirkpatrickin luokitteluun<br />

vielä viidennen tason. ns. perimmäisen hyödyn/tuloksen.<br />

Arviointitasojen tulisi muodostaa mahdollisimman<br />

tiivis ja katkeamaton ketju. Ketjun yhden vaiheen katkeaminen<br />

voi johtaa seuraavien vaiheiden toteutumattomuuteen<br />

(Ruohotie, 1995).<br />

Myös Laird (1983) ja Boothe (1985) ovat mallintaneet<br />

koulutuksen vaikuttavuutta. Lairdin tasot koulutuksen<br />

vaikutuksista organisaation tuloksiin koostuvat oppijoiden<br />

mielipiteistä, oppimisesta, operatiivisesta toiminnan<br />

paranemisesta työpaikoilla koulutuksen jälkeen ja<br />

koulutuksen kustannustehokkuudesta. Boothen vaikutusten<br />

arviointimalli rakentuu kouluttajien koulutustoiminnan<br />

arvioimisesta, oppija–työntekijä –tasosta,<br />

organisaatiotasosta sekä liiketoimintatasosta, joka<br />

muodostaa ylimmän tason, jolla arvioidaan koulutuksen<br />

vaikutusta organisaatioon kokonaisuudessaan.<br />

Laird painottaa mallissaan yksilön näkökulmaa enemmän<br />

kuin Boothe, jonka mallissa yksilötasosta edetään<br />

organisaatiotasolle (Kantanen, 1996).<br />

Goldstein (1989) jakaa koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin<br />

neljään luokkaan, joista ensimmäisen koulutusvaikutuksen<br />

(training validity) ulottuvuus rajoittuu<br />

koulutustilaisuuteen. Siirtovaikutus (transfer validity)<br />

muodostaa toisen arviointiluokan, joka ilmenee koulutuksen<br />

aikana ja työpaikalla. Usein työpaikan olosuhteet<br />

eroavat koulutusoloista, joten koulutuksen<br />

vaikutus harvoin toteutuu. Koulutuksen vaikutuksia<br />

arvioidaan myös organisaation sisäisellä vaikutuksella<br />

(intra-organizational validity), jolloin vaikutukset kohdistuvat<br />

organisaation muissa ryhmissä samalla tavalla<br />

kuin arvioidussa ryhmässä. Käytännössä tämä ei ole<br />

näin yksinkertaista, sillä koulutuksen vaikuttavuutta on<br />

hankala erottaa sellaisten ihmisten kohdalla, jotka eivät<br />

ole osallistuneet koulutukseen. Viimeinen arviointiluokka<br />

on organisaatioiden välinen pätevyys (interorganizational<br />

validity). Tällöin koulutus- tai kehittämisohjelma<br />

on niin tehokas, että sitä voidaan käyttää myös muissa<br />

organisaatioissa.<br />

Vahervan mukaan tärkeimmät vaikuttavuuden mittarit<br />

ovat oppimistulokset ja toiminnassa tapahtuvat muutokset,<br />

joita voidaan mitata vasta jonkin ajan kuluttua<br />

koulutuksen päättymisestä ns. viivästetyn arvioinnin<br />

avulla. (Aalto, Hätönen & Vaherva, 1998.)<br />

Muutostasojen vaikutus arviointiin<br />

Vaikuttavuuden arviointitasojen lisäksi koulutuksen<br />

vaikuttavuuden arvioinnissa tulee huomioda myös koulutukselle<br />

asetetut muutostasot sekä niihin liittyvät oppimis-/koulutusmenetelmät.<br />

Osaamisen kehittämisen<br />

kannalta on tärkeää, että osaamista kehitetään parhailla<br />

mahdollisilla tarpeeseen sopivilla oppimismenetelmillä.<br />

Ahteenmäki-Pelkonen toteaa Mezirowin ajatuksia<br />

mukaillen, että inhimillinen oppiminen voidaan jakaa<br />

kolmeen tasoon. Oppiminen voi olla instrumentaalista<br />

(välineellinen oppiminen), jolloin oppimisen tavoitteena<br />

on lisätä asioiden hallintaan liittyvää ennustavaa tietoa.<br />

Mezirowin mukaan instrumentaalinen oppiminen sisältää<br />

oppimisprosessin, jonka tavoitteena on ongelman<br />

tai ongelmien ratkaiseminen. Instrumentaalioppiminen<br />

voidaan siis mieltää suorittamaan oppimiseksi, jolloin<br />

pyritään parantamaan ja kehittämään menetelmätason<br />

osaamista. Oppiminen voi olla myös kommunikatiivista<br />

(vuorovaikutuksellinen oppiminen), jolloin ihmisten väliseen<br />

vuorovaikutukseen perustuvan oppimisen tavoitteena<br />

on saavuttaa hahmottavaa tietoa siitä, millaisia<br />

ajattelutapoja, tunteita, arvoja, normeja ja asenteita<br />

on ihmisen toiminnan taustalla. Kolmas oppimisen taso<br />

on emansipatorinen (tiedostava/vapauttava oppiminen<br />

tai monitaso-oppiminen), jolloin reflektiivisen ajattelun<br />

kautta nykytilanne kyseenalaistetaan voimakkaasti ja<br />

muutoksen avulla pyritään uuden uskomusjärjestelmän<br />

rakentamiseen. (Ahteenmäki-Pelkonen, 1997; Mezirow,<br />

1996.)<br />

TEKSTI JUHA MARJANKANGAS, KTM<br />

Kirjoittaja työskentelee <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ssa<br />

valmennus- ja kehittämiskonsulttina<br />

• KYSELYLOMAKKEET<br />

• KOULUTUSTILANTEEN<br />

HAVANNOINTI<br />

• KESKUSTELUT<br />

• HAASTATTELUT<br />

Miten koulutuksen vaikuttavuutta voidaan<br />

arvioida kokonaisvaltaisesti?<br />

Edellä esitettyjen koulutuksen vaikuttavuuden arviointitasoja<br />

ja koulutuksen muutostasoja yhdistämällä voidaan<br />

esittää hahmotelma siitä, millaista kokonaisvaltainen<br />

vaikuttavuuden arviointi voisi olla.<br />

Kuviossa on tiivistetty näkemyksiä siitä, millä tavalla<br />

koulutuksen muutostasot ja koulutuksen vaikuttavuuden<br />

arviointi voidaan jakaa eri tasoille. Kuviossa on<br />

oletuksena se, että mitä korkeammalle tasolle (tasot<br />

1-4) vaikuttavuuden arvioinnissa mennään, niin sitä<br />

vaikeampaa mittaaminen tai arviointi on suorittaa.<br />

Vaikeusasteen lisäksi toisena ulottuvuutena pidetään<br />

arviointiin vaadittavaa aikaa. Koulutusvaikutusta eli<br />

Taustamuuttujia:<br />

Koulutuksen muutosasteen valinta<br />

EMANSIPATORINEN<br />

OPPIMINEN<br />

• tiedostava ja vapauttava<br />

• voimakas kyseenalaistaminen<br />

• uuden uskomusjärjestelmän<br />

rakentaminen<br />

• miksi ei? -kysymykset<br />

KOMMUNIKATIIVINEN<br />

OPPIMINEN<br />

• ymmärtäminen<br />

• merkitysten uudelleenarviointi<br />

• asioiden uudelleenjärjestely<br />

• miksi?-kysymykset<br />

INSTRUMENTAALINEN<br />

OPPIMINEN<br />

• tehtäväsuuntautunut<br />

• ongelmien ratkaiseminen<br />

• syy-seuraussuhteet<br />

• miten?-kysymykset<br />

• KOKEET<br />

• KIRJOITTAMISTEHTÄVÄT<br />

• ESSEET<br />

• REFERAATIT<br />

• CASET<br />

Henkilöstömuutokset, suhdannevaihtelut, organisaatiomuutokset, itsenäinen kehittäminen jne.<br />

SUURI<br />

A RVIOINNIN<br />

VAIKEUSASTE<br />

PIENI<br />

taso 4<br />

taso 3<br />

taso 2<br />

taso 1<br />

LYHYT<br />

Yksilö<br />

• SOVELTAVAT TEHTÄVÄT<br />

• HAVANNOINTI<br />

• ORGANISAATION<br />

ILMAPIIRIKYSELYT<br />

• KESKUSTELUT<br />

Sisäinen vaikutus<br />

Ulkoinen vaikutus<br />

<strong>Muutoksen</strong> työyhteisössä/organisaatiossa<br />

Tulosmuutokset (Interorganisational validity)<br />

Työkäyttäytymisen muutokset<br />

Muutokset toiminnassa<br />

Ryhmässä tapahtuvat muutokset<br />

(Intra-organisational validity)<br />

Siirtovaikutukset, oppiminen<br />

Vaikutus tietoihin, taitoihin ja asenteisiin<br />

(Transfer validity)<br />

Suhtautuminen<br />

koulutukseen<br />

Koulutusvaikutus<br />

(Training validity)<br />

Reaktiomittaus<br />

A RVIOINNILTA VAADITTAVA AIKA<br />

Viivästetty mittaus<br />

PITKÄ<br />

Yksilö ja ryhmä A RVIOINNIN KOHDE Ryhmä Organisaatio<br />

Koulutuksen arviointimenetelmien valinta<br />

• OPPIMISPÄIVÄKIRJAT<br />

• PORTFOLIOT<br />

• ROOLIPELIT<br />

• PROJEKTIIVISET<br />

TEHTÄVÄT<br />

suhtautumista koulutukseen voidaan mitata välittömästi<br />

koulutustilaisuuden jälkeen reaktiomittauksella.<br />

Tällöin saadaan arvioitua koulutukseen osallistuneiden<br />

välittömiä mielipiteitä siitä, miten koulutus on<br />

onnistunut. Jossain määrin voitaneen arvioida myös<br />

sitä, millaista koulutustilanteessa tapahtunutta oppimista<br />

on syntynyt. On oletettavaa, että vasta silloin<br />

kun koulutukseen osallistuneella on ollut mahdollista<br />

soveltaa koulutuksen aiheina olevia ja opittuja asioita<br />

käytännön työssä, tapahtuu kolmannella tai neljännellä<br />

tasolla olevia vaikutuksia (ns. ulkoiset vaikutukset).<br />

Kolmas arvioinnin ulottuvuus on arvioinnin kohde, joka<br />

kuviossa on jaoteltu yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasoihin.<br />

Tasolla 1 saadaan reaktiomittauksilla lähinnä<br />

yksilöiden arvioita koulutuksesta. Tasolla 2 tapahtuu<br />

Koulutuksen arviointitasojen valinta<br />

• LABORATORIOTYÖT<br />

• NÄYTÖT<br />

• TYÖNÄYTTEET<br />

• OSAAMISEN NÄYTÖT<br />

• 360-ARVIONNIT<br />

• OSAAMISKARTOITUKSET<br />

• TOTEUTUS- JA<br />

ARVIOINTIDOKUMENTIT<br />

• ASIANTUNTIJA-ARVIOT<br />

• TILASTOT<br />

• BUDJETTIVERTAILUT<br />

• TILINPÄÄTÖKSET<br />

• TALOUDELLISET<br />

ANALYYSIT<br />

• ROI<br />

siirtovaikutuksia yksilö- ja ryhmätasoilla. Tasolla 3 arvioinnin<br />

kohde muuttuu enemmän ryhmätasolla tapahtuvaksi<br />

muutokseksi. Tasolla 4 arvioidaan työyhteisössä<br />

tapahtuneita muutoksia. Arvioinnin kohteen<br />

kahdensuuntainen nuoli ilmaisee sitä, että arvioinnin<br />

kohde voi vaihdella eri tasoilla arviointimenetelmästä<br />

riippuen. Vaikuttavuuden arvioinnissa on myös huomioitava<br />

erilaiset taustamuuttujat, jotka voivat merkittävästi<br />

vääristää arviointituloksia. Esimerkiksi myönteinen<br />

talouskehitys voi vaikuttaa myyntituloksen<br />

kasvuun yhtä paljon kuin tehokas myyntivalmennus.<br />

Arviointimenetelmän tai -menetelmien valinnalla on<br />

oleellinen merkitys luotettavan arviointidatan keräämisessä.<br />

Paras ja luotettavin tulos saataneen silloin, kun<br />

yhdistetään määrällisiä ja laadullisia tiedon keruu- ja<br />

analysointimenetelmiä. Koulutuksen vaikuttavuuden<br />

arviointihistoria on teoreettisella tasolla pitkä, mutta<br />

edelleenkin on ratkaisematta arvioinnin perusongelma:<br />

Voidaanko pätevästi todentaa, että eri arviointitasojen<br />

välillä on oikeasti olemassa oleva korrellaatioketju vai<br />

onko vaikuttavuuden arviointi pelkästään uskomusten<br />

varassa olevaa harhaa?<br />

Lähteet:<br />

Aalto, L., Hätönen, H. & Vaherva, T. (1998). Henkilöstön kehittäminen<br />

ja kouluttaminen. Käsikirja. Julkaisuapu Oy Delta: Vantaa<br />

Ahteenmäki-Pelkonen, L. (1997) Kriittinen näkemys itseohjautuvuudesta:<br />

systemaattinen analyysi Jack Mezirowin itseohjautuvuuskäsityksistä.<br />

Helsingin yliopisto: Helsinki<br />

Goldstein, I.L. (1989), Training in Organizations, Needs Assessment,<br />

Development and Evaluation: Pacific Grove<br />

Hamblin, A.C. (1974) Evaluation and Control of Training. McGraw<br />

Hill: London<br />

Kantanen, U. (1996) Henkilöstökoulutus, sen vaikutukset ja tuloksellisuus<br />

yrityksen näkökulmasta. Vammalan Kirjapaino Oy: Vammala<br />

Kirkpatrick, D. (1998) Evaluating training programs: the four levels.<br />

Berrerr-Koehler Publishers: San Francisco<br />

Marjakangas, J. (2007) Osaamisen kehittäminen yrityksessä - kokonaisvaltaisen<br />

kehittämismallin hahmottaminen, lisensiaattityö: Turku<br />

(keskeneräinen)<br />

Mezirow, J. (1996) Uudistava oppiminen – kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa.<br />

Painotalo Miktor: Helsinki<br />

Ruohotie, P. (1995) Ammatillinen kasvu työelämässä. Tampereen yliopiston<br />

opettajankoulutuslaitos: Hämeenlinna<br />

20<br />

Kuvio 1. Koulutuksen muutostasot ja vaikuttavuuden arviointi (Marjakangas, 2007)

KUVA SSA<br />

TEKSTI ELISA AUNOLA<br />

Johdon assistentti vapauttaa<br />

johtajan johtamaan<br />

Titteli ’johdon assistentti’ tuo tavalliselle kaduntallaajalle usein mieleen<br />

perinteisen sihteerityön, joka sisältää mm. pöytäkirjojen laatimista, johtajan<br />

matkojen varaamista sekä kalenterin allokointia. Osin työ on tätäkin, mutta<br />

assistentti on muutakin kuin hienompi nimitys sihteerille.<br />

Johdon assistentti ei ole vain sihteeri<br />

Suomalaisessa, vähittäiskauppaa harjoittavassa<br />

pörssiyhtiössä johdon assistenttina toimiva Piia<br />

Vehniäinen kokee työnsä olevan ensisijaisesti johdon<br />

oikeana kätenä toimimista. Hänen tehtävänsä on kerätä<br />

tausta-aineisto ja valmistella asiat niin, että johto<br />

pystyy analysoimaan mennyttä ja tekemään päätöksiä<br />

sen pohjalta. Vehniäinen listaa tärkeimmiksi työtehtävikseen<br />

mm. johdon tukemisen laskentatoimessa,<br />

sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä avustamisen<br />

vuosikertomuksen kokoamisessa. Assistentin tehtäväkenttä<br />

vaihtelee yrityksestä ja työntekijästä riippuen.<br />

Johdon assistentin uskotaan usein tietävän kaiken<br />

yrityksen asioista. Tämän uskomuksen Vehniäinen<br />

myöntää, mutta tarkentaa, että tärkeintä on tietää,<br />

mistä tiedon saa ja keneen ottaa yhteyttä.<br />

Matkailualan organisaatiossa johdon assistenttina<br />

toimiva Paula Rainio-Päivinen yhtyy mielipiteeseen.<br />

”En tiedä kaikkia yksityiskohtia. Suuressa organisaatiossa<br />

se on mahdotonta. Kaikkein tärkeintä on, että<br />

tiedän mistä saan tietoa kun sitä tarvitsen. Eli tiedän<br />

vähän kaikesta, joistakin asioista enemmän kuin toisista”,<br />

hän kuittaa ja jatkaa: ” Kaiken kaikkiaan tässä<br />

työssä pitää olla valmis tarttumaan vaikka mihin tilanteen<br />

niin vaatiessa.”<br />

Johdon assistenttia pidetään usein vahvasti työhönsä<br />

sitoutuneena ja kiireisenä. Näin usein onkin. ”Työtäni<br />

ei mielestäni voi hoitaa hyvin, ellei ole sitoutunut<br />

sekä tähän tehtävään että organisaation tavoitteisiin.<br />

Kiireinenkin olen kyllä, mutta on kiireen keskellä<br />

onneksi joskus pieniä hengähdystaukoja. Arjen pienet<br />

ilot ja huumori auttavat jaksamisessa.” Rainio-<br />

Päivinen kertoo.<br />

Kadunkulkijan mielikuva johdon assistentin olemuksesta<br />

on huoliteltu ja siisti. Tämän ajatellaan usein<br />

kulkevan jakkupuvussa. Tähän kommenttiin molemmat<br />

johdon assistentit yhtyvät. Ulkoiselta olemukseltaan<br />

johdon assistentti on siisti, tyylikäs ja klassinen.<br />

Jakkupuku on helppo valinta työympäristöön, jossa<br />

miehet käyttävät pukuja. ”Henkilönä johdon assistentin<br />

tulee olla määrätietoinen ja valmis itsenäiseen<br />

päätöksentekoon. Vähintään <strong>ammattikorkeakoulu</strong>tutkinto<br />

ja kaupallinen ajattelutapa ovat hyviä lähtökohtia”,<br />

Vehniäinen pohtii.<br />

Mitä johdon assistentti sitten viettää vapaa-aikaansa?<br />

Rainio-Päivinen kaipaa työlleen vastapainoa<br />

ja hankkiutuu mieluiten omiin<br />

oloihinsa joko lenkkipolulle tai<br />

romaanin ääreen. Vehniäinen korostaa<br />

liikunnan merkitystä jaksamisessa.<br />

Hän nautiskelee myös<br />

hyvästä ruuasta, kirjoista ja elokuvista.<br />

Vuoden assistentti hämmentyi<br />

valinnastaan<br />

Tradenomi HSO sihteerit ry valitsee<br />

jäsenistönsä joukosta vuosittain<br />

”Vuoden Assistentin”.<br />

Vuonna 2007 tämä kunnianimi<br />

myönnettiin Lassila & Tikanoja Oyj:n johdon assistentille<br />

Taru Määtälle. Valinnan teki yhdistyksen<br />

hallitus useiden kymmenien hakemusten joukosta.<br />

Valinnassa painotetaan ammattitaitoisen assistentin<br />

tärkeimpiä puolia: Hän on tehokas moniosaaja ja<br />

keskeinen toimija työyhteisössään. Hän toimii rakentavana<br />

ryhmän jäsenenä ja luovana ongelmanratkaisijana.<br />

Hän on sanavalmis, aito HSO.<br />

Taru Määttää valinta ”Vuoden Assistentiksi” lämmitti,<br />

mutta myös hämmensi. Hän ei itse tiennyt edes<br />

olevansa kilpailussa mukana ennen kuin sai onnittelupuhelun,<br />

jossa kerrottiin voitosta. Määtän esimies,<br />

Lassila & Tikanoja Oyj:n toimitusjohtaja Jari Sarjo piti<br />

valintaa kuitenkin itsestäänselvyytenä. ” Kyllähän<br />

minä tiesin, että sinä olet kunnianimen arvoinen,<br />

mutta mistä valitsijat sen tiesivät?”, Sarjo hämmästeli<br />

nimityksestä kuullessaan. Määtän HSO-ystävät olivat<br />

ilmoittaneet tämän kisaan kandidaatille itselleen<br />

mainitsematta.<br />

Kaikkein<br />

tärkeintä on,<br />

että tiedän mistä<br />

saan tietoa kun<br />

sitä tarvitsen<br />

Määtän tie lapsuuden Kuusamosta pörssiyhtiöön<br />

on ollut melko suora, vaikkakaan ei ihan suunniteltu.<br />

Helsingin liiketalouden <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ssa<br />

Heliassa 1996 aloitetut opinnot oli vasta toissijainen<br />

vaihtoehto kielten opiskelusta yliopistossa kiinnostuneelle<br />

parikymppiselle.<br />

Työharjoittelusta alkanut<br />

työsuhde sihteerinä ympäristöministeriössä<br />

innosti jatkamaan<br />

opintoja. Nyt seitsemän<br />

Lassila & Tikanojan vuoden<br />

jälkeen Määttä tuntee kuuluvansa<br />

yrityksen kalustoon.<br />

Tämän ovat huomanneet<br />

myös muut L&T:llä työskentelevät.<br />

”Olen saavuttanut<br />

luottamuksen yrityksessä, sillä<br />

kokemustani arvostetaan.<br />

Kehitysehdotukseni huomioidaan<br />

ja niihin kannustetaan.<br />

Sanallani on painoarvoa.”, Määttä iloitsee asemastaan.<br />

Työminäänsä Määttä kuvailee asialliseksi, ystävälliseksi<br />

ja peräänantamattomaksi. Myös rauhallisuuden<br />

ja tarkkuuden hän mainitsee ominaisuuksikseen.<br />

Koordinointitaitoa ja priorisointikykyä hän pitää tärkeinä<br />

johdon assistentille. Assistentin työssä lankojen<br />

on pysyttävä käsissä ja on oltava aina valmis uusiin<br />

tilanteisiin. Määtän työpäivät sisältävät vain vähän<br />

rutiineja. Monesti päivälle suunniteltu To Do –lista<br />

menee uusiksi yhdestä puhelusta. Mutta se sopii<br />

Määtälle: ”Tykkään siitä, että tehtäviä tulee vähän<br />

joka puolelta. Pysyn tehokkaana, kun työjonossa on<br />

odottamassa kymmenen asiaa. Jos tehtäviä on vain<br />

yksi, vauhtikin hidastuu. Pieni hallittu paniikki on hyvästä.”<br />

Määttä tuumaa.<br />

22

Irti arjesta<br />

www.eckeroline.fi<br />

Luonteesta kumpuavien<br />

ominaisuuksien<br />

lisäksi Määttä<br />

kuuluttaa assistentilta<br />

hyvää kielitaitoa<br />

ja riittäviä ATKvalmiuksia.<br />

Nämä<br />

taidot hän on itse<br />

saanut <strong>ammattikorkeakoulu</strong>opinnoissaan.<br />

Monipuolinen<br />

kielitaito on tarpeen kansainvälistyvässä yrityksessä.<br />

Tämä sopii kielirakkaalle Määtälle hyvin ja hän onkin<br />

hankkiutunut preppaamaan venäjän ja ruotsin kielen<br />

osaamistaan.<br />

Tradenomiopinnoissa kirjanpitoa tankatessaan<br />

Määttä vannoi, ettei tule tarvitsemaan taitoa elämässään.<br />

Mutta toisin kävi. Debetin ja kreditin hallinnasta<br />

on ollut monesti hyötyä. Myös koulussa läpikäydyt<br />

asiakirjastandardit, kirjeenvaihto ja tapatietous<br />

ovat käytössä tuon tuostakin. Kiitokset Määttä antaa<br />

”Sihteerin hyötysivuille”, joille on kerätty tietoa<br />

sihteerityön tueksi. Hyötysivu-linkki on kulkenut<br />

assistentin mukana opiskeluajoista lähtien. Sivuilta<br />

pääsee tarkistamaan matkustussäännöt, etsimään<br />

kokoustiloja ja käyttämään sähköisiä sanakirjoja.<br />

Kontaktiverkostoaan Määttä pitää tärkeänä.<br />

Luontaisia työhön liittyviä kontaktipintoja hänelle<br />

ovat yhteistyöyritysten sihteerit ja assistentit, joilta<br />

voi kysellä ideoita, kokemuksia ja mielipiteitä.<br />

Määttä pitää edelleen yhteyttä myös ympäristöministeriön<br />

aikaisiin kollegoihinsa sekä joihinkin opiskelutovereihinsa.<br />

Toimitusjohtajan verkostokin pitää tuntea.<br />

Lähes kaikki yhteydenotot Lassila & Tikanojan<br />

ylimmälle johtajalle kulkevat johdon assistentin<br />

kautta. ”Puhelimessa saattaa tulla eteen mitä vain.<br />

Joudun määrittelemään soittajan tarpeen ja punnitsemaan<br />

asian tärkeyden parissa sekunnissa. Oikea<br />

vastaaja soittajan ongelmaan ei välttämättä olekaan<br />

toimitusjohtaja vaan joku muu taho yrityksessä. Siksi<br />

organisaation ja henkilöstön tunteminen onkin ehdotonta.”,<br />

Määttä painottaa.<br />

Tradenomi HSO -sihteereiden yhdistys<br />

ja vuoden assistentin nimeäminen<br />

Tradenomi HSO Sihteerit ry yhdistyksen juuret juontavat<br />

vuoteen 1967, jolloin Helsinkiin perustettiin Helsingin<br />

Sihteeriopisto. Opisto koulutti liike-elämän kasvavaan<br />

tarpeeseen ammattitaitoisia sihteereitä. HSO-Sihteerit ry<br />

perustettiin 1970 ja sen tarkoituksena oli HSO-identiteetin<br />

vahvistuminen ja HSO-sihteereistä tiedottaminen yrityksille.<br />

Yhdistyksen nykyinen nimi Tradenomi HSO Sihteerit<br />

ry yhdistää luontevasti niin aiemman kuin nykyisenkin tutkintonimikkeen.<br />

Tradenomi HSO Sihteerit ry:hyn kuuluu<br />

tällä hetkellä noin 2 800 aktiivista tradenomi, HSO:ta tai<br />

HSO-sihteeriä.<br />

Yhdistyksen hallitus valitsee vuosittain Vuoden Assistentin.<br />

Valintaperusteina painotetaan uralla menestymistä ja<br />

tehokkuutta sekä luonnollisesti sitä, että ehdokas täyttää<br />

tradenomi HSO-sihteerien tiukat kriteerit. Mukaan<br />

kilpailuun voivat osallistua Tradenomi HSO sihteerit ry:<br />

n jäsenet joko ilmoittamalla itsensä tai ystävänsä. Vuonna<br />

2006 titteli myönnettiin puolustusministerin sihteerille<br />

Anne Jaakkolalle.<br />

Mikä on musiikkiviennin merkitys<br />

Suomelle?<br />

Mitä musiikkivienti tuottaa?<br />

Millainen suhtautuminen Suomessa<br />

on musiikkivientiin?<br />

Mitkä ovat musiikkiviennin<br />

kärkimaat?<br />

Millaisella strategialla musiikkia<br />

viedään maailmalle?<br />

Miten pääsee mukaan<br />

musiikkivientiin?<br />

Mikä myy maailmalla?<br />

Suurimmat haasteet?<br />

Parhaimmat onnistumiset?<br />

Mitä odottettavissa tulevaisuudessa?<br />

1<br />

2<br />

3<br />

4<br />

5<br />

6<br />

7<br />

8<br />

9<br />

10<br />

- Musiikkiviennillä voidaan sanoa olevan neljä erilaista ulottuvuutta: kulttuuri, talous/elinkeinopolitiikka,<br />

imago ja kerrannaisvaikutukset. Kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan vaikutusta muihin aloihin ja niiden<br />

menestyksen edellytysten kasvuun.<br />

- Musiikkiviennissä ollaan sekä talouden, että kulttuurin asialla. Nämä kulkevat käsi kädessä. Ei voi olla<br />

menestyksekästä musiikkivientiä ilman liiketoimintaa. Toisaalta substanssi tekee menestyksen. Rahallisesti<br />

musiikkivienti tuottaa vähintään 29 miljoonaa euroa per vuosi. Lisäksi on huomioitava työllistävä vaikutus<br />

–kotimarkkinamme eivät riitä työllistämään kaikkia musiikkiammattilaisia ja toisaalta musiikkiala ja luovat<br />

alat ovat hyvin merkittävä työllistäjä Suomessa: sektorilla työskentelee ainakin 100 000 suomalaista.<br />

- Ilmastonmuutos on ollut viime vuosina merkittävä. Aikaisemmin opetusministeriön mielestä musiikkivienti<br />

ei ollut kulttuurin asialla, kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä emme tehneet bisnestä ja ulkoministeriö<br />

piti meitä liian riskibisneksnä. Nyt tahtotilat ovat muuttuneet; menestys on osoittanut alan tärkeyden.<br />

- Ykkösmarkkina on saksankielinen Eurooppa eli Saksa, Itävalta ja Sveitsi. Pohjoismainen markkina-alue on<br />

toiseksi tärkein ja Yhdysvallat kolmas. Japani on myös Suomelle hyvin merkittävä viennin alue: musiikkiviennissä<br />

se on neljänneksi tärkein markkina-alue suomalaisten ammattilaisten mukaan.<br />

- Mukana on koko musiikkiala. Olemme yhdessä laatineet suomalaisen musiikkiviennin kehitysstrategian,<br />

joka esiteltiin pääministerille helmikuussa 2006.<br />

- Music Export Finland ei valitse mukaanpääsijöitä, sen tekee ostaja sekä muut yhteistyökumppanit kyseisillä<br />

markkinoilla. Jos jää miettimään vain Suomessa sitä, mikä omasta mielestä on hyvää, niin pieleen menee<br />

takuulla. Artistilla täytyy olla ympärillään ammattimainen tiimi: Music Export Finland työskentelee<br />

yhteistyössä musiikkivientiä varsinaisesti tekevien ammattilaisten kanssa, eli teemme yhteistyötä levy- ja<br />

kustannusyhtiöiden sekä managementtien ja agentuurien kanssa.<br />

- Hyvin tehty musiikki. Suomi on hyvässä asemassa, koska meiltä on kysyntää musiikille monesta eri genrestä.<br />

- Suomesta puuttuvat vielä merkittävät investoinnit musiikkivientiin. Monella Euroopan maalla on tässä<br />

suhteessa selkeä kilpailuetu. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Ranskassa investoidaan vientiin<br />

erilaisilla kiertuetuilla sekä kärkihanketuilla. Tavoitteena on saada myös tekijänoikeuden verotuksen muutos,<br />

sillä se on auttamattomasti vanhentunut ja syrjii musiikintekijöitä yrittäjinä.<br />

- Suomalaisen musiikkiviennin ammattilaisten tähän mennessä merkittävimpiä onnistumisia on erilaisten<br />

menestyvien bändibrändien vienti (esim. HIM, Sunrise Avenue, Childrens of Bodom). Lisäksi biisimyynti on<br />

lähtenyt liikkeelle. Suomessa on loistavia biisintekijöitä, kuten vaikkapa Patrick Sarin, jonka biisejä on myyty<br />

ympäri Euroopan.<br />

- Kasvua! Tosin se edellyttää myös investointeja.<br />

10+1<br />

KYSYMYSTÄ<br />

Paulina Ahokas, johtaja<br />

Music Export Finland<br />

Kuka voittaa Euroviisut?<br />

+1<br />

- Ruotsi tai Tsekki.

Kaisa Ruuttila<br />

– opiskeleva golfaaja<br />

Kaisa Ruuttila on Suomen naisgolfin nousevia<br />

nimiä. Pirteä ja iloinen tamperelainen siirtyi<br />

ammattilaiseksi viime vuoden loppupuolella ja<br />

jo maaliskuun alkupäivinä tilille napsahti uran<br />

ensimmäinen turnausvoitto ammattilaiskentillä.<br />

Kaisasta tuli ensimmäinen suomalainen sitten<br />

Minea Blomqvistin, joka on voittanut Afrikan<br />

tourin osakilpailun hänen voitettuaan WPGA<br />

masters sarjan osakilpailun Etelä-Afrikan<br />

Pretoriassa.<br />

Haaga-Helia <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />

Vierumäen yksikössä<br />

opiskeleva Kaisa aloitti golfin<br />

peluun jo kymmenvuotiaana.<br />

Nyt 23-vuotias viheriöiden<br />

kaunotar muistelee jo pienenä<br />

haaveilleensa ammattilaisuudesta.<br />

”Kyllä jo pienestä<br />

pitäen ammattilaisuus<br />

oli haaveena. Ei kuitenkaan<br />

päällimmäisenä mielessä,<br />

mutta jonkinlaisena haaveena kuitenkin”, Kaisa<br />

muistelee uransa alkutaipaleita.<br />

Naisten Euroopan tourilla Kaisalla on edessään kiireinen<br />

kesä, sillä kilpailuja on todella tiiviiseen tahtiin.<br />

Kaisan saama osittainen pelioikeus ei takaa hänelle<br />

automaattista paikkaa itse kilpailukierroksille,<br />

vaan hän joutuu karsimaan kilpailuihin. Joka tapauksessa<br />

on varmaa, ettei liikunnaohjaajan (Amk)<br />

-tutkintoa havittelevalla golfarilla ole vapaa-ajan<br />

ongelmia tulevana suvena, sillä Euroopan tourin<br />

lisäksi hän pelaa Ruotsissa pelattavan Telia tourin<br />

osakilpailuja. ”Toukokuu ratkaisee kauden kulun<br />

aika pitkälle. Onnistuminen Euroopan tourilla tarkoittaisi<br />

kilpailuja jokaiselle alkukesän viikonlopulle<br />

eri puolille Eurooppaa. Jos en onnistu Euroopan<br />

tourilla niin edessä on useita kilpailuja Ruotsissa.<br />

Aikamoista reissaamista on siis luvassa”, Kaisa kertoo<br />

kesäsuunnitelmistaan.<br />

Menestystä amatöörikentiltä<br />

Ennen ammattilaiseksi siirtymistään Kaisa ennätti<br />

voittamaan useita palkintoja amatöörikentillä.<br />

Kirkkaimpia kruunuja amatööriuralta ovat<br />

Pohjoismaiden mestaruus, minkä Kaisa valloitti<br />

vuonna 2005, ja reikäpelin Suomen mestaruus vuodelta<br />

2006 sekä vuoden 2003 Finnish amateur openin<br />

voitto. Ensi vuoden keväällä koulusta valmistuva<br />

Kaisa pitää opiskelua tärkeänä ja hän muistuttaa<br />

tutkinnon olevan eräänlainen takaportti elämään<br />

urheilu-uran jälkeen. ”Valmistumisen jälkeen aion<br />

satsata täysillä golfiin ja katsoa mihin rahkeet riittävät.<br />

On kuitenkin mukava tietää ettei putoa tyhjän<br />

päälle jos golfarin ura jostain syystä päättyy ennen<br />

suunniteltua”, Kaisa järkeilee.<br />

Kaisan suunnitelmat uran jälkeen eivät ole vielä selvillä,<br />

mutta hän uskoo löytävänsä itsensä liikunnan<br />

parista myös vanhemmalla iällä. Siihen hänen koulutuksensa<br />

antaakin erinomaisen pohjan ja ponnahduslaudan.<br />

Kaksi vuotta Vierumäellä opiskellut Kaisa<br />

on päässyt avaamaan jo kotimaisenkin golfkautensa,<br />

sillä hän ehti pelaamaan maaliskuun loppupuolella<br />

yhdeksän reikää Nokian golfkentällä. Kaisa toivookin,<br />

että tämän kevään viimeiset hallilyönnit<br />

olisivat jo takanapäin. ”Oli mukava golfata taas<br />

pitkästä aikaa kotimaassa ja nähdä minne ne<br />

pallot oikein lentää”, Kaisa naurahtaa.<br />

Tampereella nykyisin majaileva Kaisa on kotoisin<br />

Parkanosta, missä myös hänen golfuransa sai alkunsa.<br />

Kaisan äiti, isä ja 8-vuotias pikkuveli asuvat<br />

yhä Parkanossa ja onpa perheen pienimmäinenkin<br />

ehtinyt jo tarttua golfmailaan. ”Kyllähän<br />

se pikkuvelikin jo pelailee. Kovasti koettaa ottaa<br />

siskon etumatkaa kiinni”, Kaisa naureskelee.<br />

Eurooppaa ristiin rastiin<br />

Kaisalla on edessään kuukauden mittainen tiukka<br />

harjoittelurupeama ennen toukokuun 3.–6. päivä<br />

pelattavaa Teneriffan Euroopan tourin osakilpailua.<br />

Kotimaassa harjoitteleva Kaisa on iloinen siitä, että<br />

Vierumäelläkin pääsee jo kohtapuolin golfaamaan.<br />

Näin opiskelu ja urheilu kulkevat harmonisesti käsi<br />

kädessä. ”Ennen kenttien aukeamista olemme hyödyntäneet<br />

kaikkia mahdollisia harjoittelupaikkoja.<br />

Olemme treenanneet esimerkiksi Vierumäen tekonurmikentällä”,<br />

Kaisa valaisee monipuolisia harjoitusmetodeja.<br />

Aikainen kevät lieneekin golfareille<br />

mieleen? ”Kyllä, ehdottomasti. Eletään vasta maaliskuuta<br />

ja golfkenttiä availlaan jo ympäri maata.<br />

Aurinko paistaa ja linnut laulaa, joten ei golffari voi<br />

paljon parempaa kevättä toivoa”, Kaisa iloitsee.<br />

Kaiken sujuessa suunnitellusti Kaisa pelaa tällä<br />

kaudella Etelä-Afrikan lisäksi ainakin Espanjassa,<br />

Sveitsissä, Italiassa, Pohjois-Irlannissa, Hollannissa,<br />

Ranskassa, Unkarissa, Skotlannissa, Walesissa,<br />

Ranskassa, Tanskassa, Ruotsissa, Itävallassa ja<br />

Yhdistyneissä Arabiemiraateissa. Nuorella naisella<br />

taitaakin olla kauden päätyttyä jokunen leima passissa.<br />

Lisäksi kesän ohjelmaan<br />

kuuluu myös muutama kilpailu<br />

kotimaassa. ”Aikamoista<br />

reissaamistahan se tulee olemaan”,<br />

Kaisa huokailee jo<br />

etukäteen.<br />

Kaisan yhtenä haaveena on<br />

edetä urallaan Yhdysvaltojen<br />

LPGA kiertueen rahakkaisiin<br />

ja arvostettuihin kilpailuihin,<br />

missä lajin huippunimet<br />

Ruotsin Annika Sörenstamin<br />

johdolla tekevät naisten golfia<br />

tunnetuksi. Kaisan siirtyminen<br />

uudelle mantereelle ei kuitenkaan<br />

ole ajankohtaista tällä hetkellä, ja niinpä golfin<br />

ystävät pääsevätkin nauttimaan vaaleahiuksisen<br />

tamperelaisen swingistä tulevina vuosina vanhan<br />

mantereen puolella. ”Ennen Jenkkeihin siirtymistä<br />

pitäisi kivuta aivan Euroopan tourin huippupelaajaksi<br />

ja vasta sitten unelma jenkeissä pelaamisesta voisi<br />

tulla ajankohtaiseksi”, määrätietoinen Kaisa tuumii.<br />

Vapaa-aika kuluu pääosin levätessä<br />

Vaikka koulunkäynti onkin vienyt Kaisalta luonnollisesti<br />

aikaa golfin peluulta niin hän näkee asiassa<br />

myös hyvän puolen. Hyvin tasapainoisen oloinen<br />

Kaisa kertoo esimerkkinä koulunsa Ylläksen matkasta,<br />

joka toimi oivana akkujenlatauksena ennen<br />

raskasta golfkautta. ”Teimme kolmen päivän hiihtovaelluksen,<br />

joka kyllä tuntui jäsenissä. Onneksi oli<br />

kauniita maisemia ja mukavaa seuraa, mitkä auttoivat<br />

jaksamaan”, Kaisa muistelee pohjoisen retkeä.<br />

Afrikka tourilta Kaisa oli pakotettu palaamaan kotiin<br />

ennen kahta päätöskilpailua, sillä koulun tenttiviikko<br />

painoi päälle.<br />

Kiireinen maailmankansalainen ”Mansesta”<br />

Kaisan vapaa-ajan harrastuksista<br />

useat ovat sidottuja golfiin,<br />

sillä harrastustenkin on<br />

määrä palvella itse pääasiaa<br />

eli golfin peluuta. Kaisan harrastuksiin<br />

kuuluu punttisalia,<br />

lenkkeilyä ja jonkin verran<br />

sulkapalloa. Toki Kaisalla on<br />

myös urheilun ulkopuolisia<br />

harrastuksia, kuten kaikilla<br />

nuorilla ihmisillä. Kaisan vapaa-aikaa<br />

sävyttävät leffaillat<br />

kavereiden kanssa ja naisten<br />

suosikkiharrastus shoppailu.<br />

Iltaelämääkin on tietysti joskus<br />

mukava käydä katselemassa. Yksi ’harrastus’<br />

Kaisalla nousee kuitenkin suosikiksi muiden edelle<br />

golfarin vapaa-ajasta puhuttaessa. ”Matkustan<br />

niin paljon, että rauhallinen koti-ilta omalla sohvalla<br />

maaten lienee suosikkiharrastukseni”, Kaisa<br />

kertoilee.<br />

Rauhalliset koti-illat lienevätkin paikallaan nuorelle<br />

tamperelaiselle, jonka kalenterista vapaapäiviä<br />

saa etsiä kuin neulaa heinäsuovasta. Toivottavasti<br />

Kaisan lyönnit ja opinnot pysyvät jatkossakin tukevasti<br />

väylillään, niin saamme nauttia yhden suomalaisen<br />

naisgolfarin huippuotteista myös jatkossa.<br />

Uusi cooke-kenttä on<br />

haastava kokonaisuus<br />

Golfin ammattilaiset ja harrastajat saivat lisää<br />

haasteita, kun Vierumäelle valmistui viime kesänä<br />

toinen golfkenttä. Kanadalaisen Graham Cooken<br />

suunnittelema kenttä on championship-tasoa. Se ei<br />

kuitenkaan tarkoita sitä, että kenttä olisi liian vaikea<br />

harrastelijalle. Päinvastoin. Cooke tarjoaa leveitä<br />

väyliä, joita pelatessa kenttä saattaa tuntua helpolta.<br />

Griinit ovat loivasti kumpuilevia ja ne tarjoavat<br />

useita vaihtoehtoja lipun sijoitukselle. Lisäksi griinien<br />

edustalla on paljon bunkkereita, jotka imaisevat<br />

virhelyönnit sisäänsä. Cooke-kentän erikoisuus on<br />

kulta-tii. ”Tarjoamme vaihtoehtoja kaikentasoisille<br />

pelaajille, kulta-tii on se takimmainen tiipaikka, vielä<br />

ammattilaisten lyöntipaikkaakin taaempana. Sieltä<br />

pelatessa riittää varmasti haastetta”, Cooke-kentän<br />

toimitusjohtaja Jan Ruoho kertoo.<br />

Vierumäellä liikunnanohjaajaksi opiskeleva golfammattilaisemme<br />

Kaisa Ruuttila pitää kenttää haastavana,<br />

”Eri väylillä pitää tarkkaan harkita millä mailalla<br />

lyö, kentällä on sen verran vettä ja bunkkereita,<br />

että lipulle lähestyminen maksimipituuksilla ei ole<br />

mahdollista. Kenttä vaatii ajattelua”. Ruuttila pelasi<br />

kentällä ensi kertaa viime syksynä ja aikookin testata<br />

kentän vielä uudestaan. Lukujärjestykseni näyttää<br />

kevään osalta aika löysältä, joten aikaa pitäisi jäädä<br />

myös pelaamiseen, Ruuttila naurahtaa.<br />

26<br />

TEKSTI HEIKKI LÖFMAN<br />

Kirjoittaja on <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n opiskelija urheiluviestinnän koulutusohjelmassa.<br />

TEKSTI SIMO LEINONEN<br />

Kirjoittaja on <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n opiskelija<br />

Urheilujournalismin koulutusohjelmassa.

Improving Quality with an International Partner<br />

The meaning for the term quality has developed<br />

over time. According to ISO 9000, it is “The Degree<br />

to which a set of inherent characteristic fulfils requirements”.<br />

Both philosophy and common sense<br />

tend to see quality as related either to subjective<br />

feelings or to objective facts. Quality can also refer<br />

to the meaning of excellence itself. Total Quality<br />

Management (TQM) is a management strategy that<br />

aims at embedding an awareness of quality in all organizational<br />

processes.<br />

Benchmarking can be defined as a process used in<br />

organizations in order to evaluate various aspects<br />

of their processes in relation to best practices.<br />

According to EFQM, it is “The process of systematically<br />

and continuously comparing an<br />

organization’s strategies, processes and performance<br />

against business leaders to gain information<br />

that will help the organization to<br />

achieve business excellence”.<br />

Quality assurance has been one of <strong>HAAGA</strong>-<br />

<strong>HELIA</strong>’s focus areas as well as a means to find<br />

and define strategic partners among our 180<br />

international partner institutions in order toenhance<br />

international co-operation with them.<br />

We combined these two in a benchmarking<br />

project.<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> University of Applied Sciences<br />

in Helsinki (HH) proposed a benchmarking<br />

project with the International Business<br />

School in Hanze University Groningen (IBS),<br />

Netherlands in spring 2006. IBS Groningen was<br />

very enthusiastic about this offer and it was agreed<br />

that this benchmarking project would aim at comparing<br />

both institutions with a focus on good practices<br />

and interesting developments for the future.<br />

Benchmarking at an international level was new for<br />

both IBS Groningen and <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>.<br />

TEXT ANNE PERKIÖ<br />

The aims of this benchmarking project were to improve<br />

networking, collaborative relationships and<br />

mutual understanding between the two participants.<br />

Additional goals were to collect benchmark information<br />

- in the form of texts and numerical or graphical<br />

information about the area of study such as evaluative<br />

reports, guidelines, specifications, how-to-do-it<br />

workbooks, specifications and codes of best practice,<br />

exemplars of good or different practices and statistics.<br />

Furthermore, it targeted at a better understanding of<br />

practices, processes or performance and insights into<br />

how improvements might be made. This understanding<br />

can be retained amongst the participants, e.g. in<br />

order to gain or maintain competitive advantage, or<br />

it can be disseminated more widely through conferences,<br />

workshops and publications, etc.<br />

The IBS had developed an extensive instrument for<br />

benchmarking and for its qualitative analysis, and<br />

based this instrument on assessment criteria of<br />

the following systems:<br />

• NVAO – The Netherlands-Flemish Accreditation<br />

Organisation<br />

• EFQM – The European Foundation for Quality<br />

Management<br />

• EQUIS – The European Quality Improvement<br />

System<br />

The criteria of the NVAO, EFQM and EQUIS<br />

were placed in a spreadsheet and the benchmark<br />

issues or themes which were of particular<br />

interest to both <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> and IBS were<br />

highlighted. For three important issues, specific<br />

checklists were made. These checklists<br />

were Programme / Courses, Connections with<br />

the corporate world and Student Placements<br />

+Personal Development.<br />

The project started with desk study where each of<br />

the institutions analyzed their own curriculum and<br />

compared it to the curriculum of the other in order<br />

to generate topics for the discussions in the meetings<br />

of personnel. The Curriculum Matrix used for this<br />

comparison showed that the International Business<br />

Programmes in both institutions had a lot in common.<br />

The need for such education arises from the<br />

international business world. The objectives of the<br />

programmes shared the idea of an education that<br />

corresponds to the demands of the rapidly and continously<br />

changing business environment and preparing<br />

professionals for the global workplace. Core competences<br />

were more clearly defined in IBS, but the same<br />

ideology was also adopted by HH. The structures of<br />

studies were somewhat different. In teaching methods,<br />

the International Business Programme (IB) in HH<br />

is based on Problem Based Learning (PBL). Projectbased<br />

courses are utilized in both institutions.<br />

The reciprocal visits took place in Groningen in May<br />

2006 and in Helsinki in November 2006. These visits<br />

included two days with a very intensive schedule. The<br />

agenda included presentations, classroom observations,<br />

meetings with the teachers in the same competence<br />

area and group discussions.<br />

The findings of this benchmark study show that curricula<br />

of both institutes are more or less similar, but<br />

there are minor differences in professional studies.<br />

For example, it was noted that in social responsibility<br />

studies, IBS Hanze has a broader concept in this<br />

field. <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> has a semester set up which enables<br />

the opportunity to integrate the corporate world<br />

better, handle different topics in one course and link<br />

skills training to actual real-life situations in the curriculum.<br />

The problem Based Learning at HH has been<br />

carried out further than at IBS. IBS can learn from the<br />

structured way it is used and also how it is supported<br />

by the course material on Blackboard. HH is also utilizing<br />

e-learning much more than IBS. Thus, in conclusion<br />

it can be stated that despite the fact that parts<br />

of the curricula are not<br />

comparable, there are<br />

many similarities in each<br />

school’s approach.<br />

HH has close contacts<br />

with the business community<br />

and it is a key<br />

player in Finland as it<br />

is located in the capital.<br />

IBS would like to<br />

learn more about HH<br />

entrepreneurship programmes<br />

as well as the<br />

“business incubator”<br />

which is both promoting<br />

and researching entrepreneurship.<br />

IBS also<br />

displayed interest in<br />

partnering in research<br />

projects.<br />

There are numerous<br />

similarities in the programmes<br />

when comparing<br />

exchange periods<br />

and work placements;<br />

the major difference is<br />

that Finnish students can do the placement in Finland,<br />

in IBS the Dutch students have to go abroad. It seems<br />

that HH has to do some improvements in quality control<br />

procedures in the exchange and placement programmes<br />

compared to IBS. The placement process of<br />

IBS is better organized.<br />

The new sales programme starting in HH in August<br />

2007, was very interesting to IBS. Some partly joint<br />

development might be conducted with it at a later<br />

stage.<br />

Concerning possibilities for future cooperation between<br />

HH and IBS, the following issues were discussed:<br />

student and teacher exchanges and the possibility<br />

to develop a double degree programme, market<br />

penetration projects that would interest companies<br />

operating in Finland and Holland, Research cooperation<br />

projects such as an “business incubator”, online<br />

learning cooperation projects which would include<br />

implementing courses together, joint development,<br />

HH offering PBL training sessions at IBS and conducting<br />

a benchmarking round up.<br />

Overall, the benchmarking process is very important<br />

for both institutes, and especially for IBS, which is applying<br />

for EQUIS accreditation.<br />

28 29

INSIDE<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong><br />

Keittiömestariksi tai englanninkieliseksi<br />

restonomiksi työn ohella<br />

Hotelli-, ravintola- ja matkailualan koulutusyksikkö<br />

Haagassa esittelee kaksi uutta työn ohella opiskeltavaa<br />

koulutusohjelmaa aikuisille: Degree Programme<br />

in Hotel, Restaurant and Tourism Management on<br />

englanninkielinen koulutusohjelma työssä käyville<br />

aikuisille. Puolet koulutuksessa aloittavista<br />

on ulkomaalaisia ja puolet suomalaisia. Suomen<br />

Keittiö<strong>mestarit</strong> ry:n kanssa suunniteltu ja toteutettu<br />

Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma painottuu<br />

ruokatuotantoon. Ohjelmasta valmistuu keittiömestareita<br />

laadukkaisiin ravintoloihin. Hakuaika on<br />

16.4.–4.5.2007, opiskelu alkaa syksyllä 2007.<br />

Porvoon korkeakoulukampus<br />

kohtaamispaikaksi<br />

Itä-Uusimaa sai vuoden alussa uuden elinkeinoelämään<br />

vahvasti kytkeytyvän ja kansainvälisen<br />

<strong>ammattikorkeakoulu</strong>n, <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n. Porvoon<br />

yksikkö toimii aktiivisesti koulutuksen laadun<br />

varmistamiseksi ja tekee tiivistä yhteistyötä viranomaisten<br />

ja yritysten kanssa. Jatkuvan kehittämistoiminnan<br />

avulla yksikkö pyrkii vastaamaan<br />

työelämän vaatimuksiin ja ennakoimaan sen<br />

muutoksia. Nyt korkeakoulutoiminta näyttäisi<br />

saavan myös tarkoituksenmukaiset tilat. Porvoon<br />

toiminta on tällä hetkellä sijoitettuna kahteen<br />

vuokratilaan, jotka eivät vastaa nykypäivän<br />

korkeakouluopetukselle asetettuja ehtoja. Tämän<br />

vuoksi Helian säätiö ryhtyi yhdessä Porvoon<br />

kaupungin kanssa kartoittamaan toisenlaisia<br />

tilaratkaisuja vuonna 2005. Tavoitteena oli<br />

saada yksikön toiminta saman katon alle. Työ<br />

on nyt edennyt siihen pisteeseen, että selvitetään<br />

tontti- ja kaavoituskysymykset Porvoon<br />

Länsirannalle suunniteltua korkeakoulukampusta<br />

varten. Kampus yhdistäisi useita toimijoita<br />

ennakkoluulottomalla ja innovatiivisella tavalla ja<br />

mahdollistaisi yhteisen alueen kehittämisen. Jos<br />

kaavoitusprosessi etenee odotetulla tavalla, on<br />

mahdollista, että toiminta uudella kampuksella<br />

alkaa loppuvuodesta 2010.<br />

Jarmo Sarkkinen, uusi T&K-keskuksen<br />

yliopettaja 1.3.07 lähtien<br />

Valmistuin maisteriksi Oulussa keväällä 1999.<br />

Jyväskylässä väittelin tietojenkäsittelytieteestä<br />

keväällä 2006. Väitöskirjassani selvitin kuinka<br />

eräässä ohjelmistoprojektiryhmässä tuotetaan<br />

tietojärjestelmän kuvauksia ja esitin tätä kuvaavan<br />

mallin. Viimeisimmäksi toimin lehtorina<br />

Turun yliopistossa ja tätä aiemmin muissa opetusja<br />

T&K-tehtävissä.<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> tarjoaa minulle mahdollisuuden<br />

tulla yhä lähemmäs elinkeinoelämää ja soveltaa<br />

oppimaani eri toimialojen ongelmien ratkomiseen.<br />

Tulen valmistelemaan T&K-hankkeita.<br />

Työpanokseni on jaettu tietotekniikan koulutusyksikön<br />

kanssa. Tietojärjestelmäosaamisen<br />

ylempään <strong>ammattikorkeakoulu</strong>tutkintoon liittyvä<br />

opetuspanokseni on 38%. Lisäksi osallistun projekteihin<br />

erilaisissa rooleissa. Useimmat tehtävistäni<br />

tulevat koskettamaan tavalla tai toisella Web<br />

2.0-ohjelmistoja ja ubiikkeja ratkaisuja, joihin<br />

kiinnostukseni heräsi jo väitöskirjaa tehdessäni.<br />

Uusi kirja kestävästä kehityksestä<br />

OPM julkaisi kirjan ”Towards Sustainable<br />

Development in Higher Education – reflections”<br />

helmikuussa 2007. Kirjan kohderyhmänä ovat<br />

virkamiehet sekä korkeakoulujen toimijat kaikissa<br />

Itämeren alueen maissa. Sen tavoitteena on antaa<br />

virikkeitä kestävää kehitystä edistävää koulutusta<br />

varten. Kirjan toimittivat Taina Kaivola Helsingin<br />

yliopistosta ja Liisa Rohweder <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>sta.<br />

Kaivola, T. & L. Rohweder (2007; Eds.) Towards<br />

Sustainable Development in Higher Education<br />

- Reflections. Publications of the Ministry of<br />

Education, Finland 2007:6. 132 pp. Helsinki<br />

University Press.<br />

Myynnin avoimet ovet<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n Pasilan toimipisteen tapahtumatorilla<br />

järjestetään rekrytointi- ja verkostoitumistapahtuma<br />

“Myynnin avoimet ovet” torstaina<br />

10.5.2007 klo 10–14.<br />

Tapahtuman tarkoituksena on vahvistaa linkkiä<br />

myyntityöstä kiinnostuneiden opiskelijoiden ja<br />

kumppaniyritystemme välillä. Yritykset esittelevät<br />

toimintaansa ja tarjoavat työharjoittelupaikkoja<br />

ja opinnäytetyöaiheita myyntityöstä<br />

kiinnostuneille opiskelijoillemme. Opiskelijamme<br />

puolestaan tarjoavat osaamistaan ja luovat arvokkaita<br />

kontakteja tulevaisuutta varten.<br />

Päivän aikana pidämme tapahtumatorilla tietoiskuja<br />

kumppaniyrityksistämme, <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n<br />

toiminnasta, ”Myynnin osaajan” opintokokonaisuudesta<br />

sekä uudesta, syksyllä käynnistyvästä<br />

koulutusohjelmasta. Tilaisuus on kaikille avoin,<br />

tervetuloa!<br />

Lisätietoja: elina.oksanen-ylikoski@haaga-helia.fi<br />

Liikunnan koulutusta keskitetään<br />

Vierumäelle<br />

Opetusministeriö esittää, että Päijät-Hämeessä<br />

toimiva korkeakoulutasoinen liikunnan koulutus<br />

keskitettäisiin <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />

toimipisteeseen Vierumäelle. Tämä merkitsee sitä,<br />

että Lahden <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n 40 liikunnan<br />

aloituspaikkaa siirtyvät <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>lle.<br />

Uudet opiskelijat aloittaisivat syksystä<br />

2008 alkaen <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />

opiskelijoina Vierumäellä.<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n ja Lahden<br />

<strong>ammattikorkeakoulu</strong>n ylläpitäjät ovat hyväksyneet<br />

esityksen.<br />

Stipendejä myönnetty<br />

Suomen Messusäätiö on myöntänyt <strong>HAAGA</strong>-<br />

<strong>HELIA</strong>n opiskelijoille kaksi 500 euron arvoista<br />

stipendiä tunnustukseksi hyvistä opinnäytetöistä.<br />

Stinpendit saavat Tuulia Telin Pasilan<br />

yksiköstä ja Terhi Vainio Malmin yksiköstä.<br />

30

O PINNÄY T E T YÖ<br />

TEKSTI RISTO KARMAVUO<br />

Katariina Rautavuori-Cottonin opinnäytetyössä<br />

tutkittiin, miten joukko suomalaisia (14) kokee vapaa-aikansa,<br />

lomansa sekä lomaan liittyvät elämykset<br />

ja harrasteet. Erityisesti tunteet, elämykset<br />

ja kokemukset olivat tutkimuksen keskipisteessä.<br />

Tavoitteena on ollut löytää niitä emotionaalisia nimittäjiä,<br />

jotka ohjaavat yksilön vapaa-ajan käyttöön<br />

liittyviä valintoja. Työ oli pilottitutkimus, jonka<br />

vuoksi olennaista oli tehdä huomioita, millaisia vastauksia<br />

syvä-/ teemahaastattelumenetelmällä voi<br />

saada kyseisestä aiheesta.<br />

Rautavuori-Cotton kertoo, että oli haastavaa löytää<br />

englanninkieliseen lopputyöhön sopivaa terminologiaa.<br />

Hän nostaa esiin sanat kokemus ja elämys,<br />

joita englanninkielessä vastaavat sanat ”experience”<br />

ja “extraordinary experience”. Suomenkielisestä<br />

Vitosen<br />

opinnäytetyössä<br />

pureudutaan<br />

vapaa-ajan viettoon<br />

Elämykset perustuvat<br />

tunteeseen<br />

sanasta kokemus nousevat mieleen kuitenkin melko<br />

tavalliset, jopa hieman arkisetkin asiat. Elämys puolestaan<br />

kertoo jostakin erikoisemmasta ja kenties ainutlaatuisesta<br />

kokemuksesta.<br />

A world of experiences - How are leisure time and its<br />

activities experienced? A Finnish viewpoint.<br />

Rautavuori-Cotton, Katariina. 2007.<br />

Amk-opinnäytetyö. <strong>HAAGA</strong> - <strong>HELIA</strong>,<br />

Porvoo, Matkailun koulutusohjelma.<br />

Arvosana: 5<br />

Työn tilaajia ovat Internationale Hogescool Breda, Synovate<br />

Censydiam Institute, Imagineering Academy sekä the<br />

Strategic Centre for Internationalisation Hollannista.<br />

Suomessa toimeksiannosta vastaa Oppimisverkosto (OVE).<br />

Työ on osa laajempaa `Researching the Heartbeat´ -nimistä<br />

konseptia, joka tutkii eurooppalaisten elämyksiä ja arvoja<br />

vapaa-aikana ja lomilla.<br />

Työ on luettavissa osoitteessa:<br />

www.matkailuntietotori.fi<br />

-> opinnäytetyöt -> muut<br />

Tutkimuksessa Rautavuori-Cotton pyrki selvittämään,<br />

miten suomalaiset kokevat ja selittävät elämyksen.<br />

Suurimmassa osassa haastatteluja perimmäiseksi<br />

tavoitteeksi lomassa ja vapaa-ajassa, ja sitä<br />

kautta elämyksessä, näyttää nousevan onnellisuuden<br />

tavoittelu. Loma myös rikkoo roolit, joita ihmisillä<br />

on arkielämässään – niin työssä kuin vapaalla –<br />

ja antaa siten mahdollisuuden kehittää itseään kohti<br />

”todellista minuutta”, sitä mitä ihminen oikeasti<br />

toivoisi olevansa. Tämä merkitsee tutkimuksen mukaan<br />

sitä, että itse prosessi (tässä jää epäselväksi,<br />

mikä prosessi) nousee tärkeälle sijalle. Itse tekeminen,<br />

oivaltaminen ja kokeminen ovat tärkeämpiä<br />

kuin täydellinen lopputulos. Prosessi antaa ihmiselle<br />

mahdollisuuden toteuttaa itseään, viedä itseään haluttuun<br />

suuntaan.<br />

Itse kokemisen tärkeys nouseekin esille vastauksissa<br />

kautta linjan. Lomakohteen toivottiin olevan<br />

sellainen, että siellä on vapaus ja mahdollisuus kokea<br />

yllättäviä asioita. Toisaalta kokemisen tilanne ja<br />

odotukset vaikuttavat voimakkaasti kokemuksen positiivisuuteen<br />

ja/tai negatiivisuuteen. Positiivinenkin<br />

kokemus voi kääntyä negatiiviseksi ja päinvastoin,<br />

jos odotukset tapahtumasta eroavat voimakkaasti<br />

kokemuksesta. Suurin mahdollisuus positiivisen lopputuloksen<br />

syntymiselle on silloin, kun odotukset<br />

ja kokemukset ovat tasapainossa. Vaikka yllätyksellisyyttä<br />

siis toivotaan, eivät yllätykset saa olla niin<br />

rajuja, että ne eivät<br />

lainkaan kohtaa ihmisen<br />

odotuksia.<br />

Kokemuksissa on<br />

myös eri dimensioita,<br />

niin syvyydessä kuin<br />

laajuudessa, jotka<br />

johtuvat osaltaan ihmisen<br />

omasta aktiivisuudesta.<br />

Toiselle<br />

saattaa riittää kokemukseksi<br />

jonkin<br />

asian passiivinen<br />

seuraaminen, siinä<br />

missä toisen on päästävä<br />

itse tilanteeseen<br />

sisään. Tärkeää on,<br />

että kokemuksesta<br />

jää muistoja.<br />

Toinen keskeinen<br />

esille nouseva seikka<br />

Rautavuori-Cottonin<br />

tutkimuksessa, on<br />

arvostuksen tärkeys.<br />

Ihminen haluaa<br />

kokea arvostusta ja<br />

saada tunnustusta<br />

myös vapaa-ajallaan<br />

ja lomillaan. Erityisesti perhematkailijoiden kohdalla<br />

arvostuksen tarve näkyy siten, että yhdessä vietetyn<br />

”laatuajan” kautta perheen sisäisten roolien arvostus<br />

nousee ja ihminen kokee itsensä paremmaksi<br />

toteuttaessaan kyseistä roolia laatuajan merkeissä,<br />

panostaessaan perheeseensä ja saamalla vastarakkautta<br />

lapsilta ja kumppanilta.<br />

Loppupäätelminä Rautavuori-Cotton esittää, että<br />

elämykset voivat olla tietoisia, valtaosin tunteisiin<br />

perustuvia, intuitiivisia tai uskonnollisia. Vapaa-ai-<br />

kaan perustuvat tunteet ovat positiivisia, ne linkittyvät<br />

sosiaalisuuteen, jonkin saavuttamisen tunteeseen,<br />

henkiseen kasvuun, hauskanpitoon ja<br />

rentoutumiseen. Tunteisiin liittyy myös työn rooli:<br />

mitä vähemmän omasta työstä nauttii – työn ollessa<br />

pakollista rahan hankintaa – sitä enemmän vapaaajassa<br />

hakee itsensä palkitsemisen ja arvostuksen<br />

saamisen tunteita. Ikä, sukupuoli tai koulutustaso ei<br />

näyttäisi vaikuttavan vastauksiin. Sen sijaan selkeämpi<br />

jakolinja syntyy perheellisten ja perheettömien<br />

välille.<br />

KOMMENT T I<br />

Katariina Rautavuori-Cottonin opinnäytetyö imaisee lukijan<br />

mukaansa heti ensimmäisiltä sivuilta alkaen, sillä Katariina on<br />

perustellut opinnäytetyön aiheen ja tarkoituksen erittäin kiinnostavasti.<br />

Opinnäytetyössä käytetyt käsitteet on määritelty huolellisesti.<br />

Niitä on pohdittu monipuolisesti, myös toinen toisiinsa suhteuttaen,<br />

mikä viestii loogista käsitteellistä ajattelua.<br />

Katariinalla on ollut käytössään hyvin rikas aineisto, 12 henkilön<br />

pitkäkestoisten teemahaastattelujen litteroinnit. Osan haastatteluista<br />

Katariina teki itse, osan teki samassa hankkeessa<br />

opinnäytetyönsä tehnyt tradenomiopiskelija Kristiina Jokinen.<br />

Molemmat onnistuivat vaativassa haastattelutehtävässä oivallisesti.<br />

Nämä opinnäytetyöt ovat edustavia esimerkkejä siitä, että<br />

opiskelijat pystyvät hyödyntämään myös toistensa aineistoa – aivan<br />

kaikkea ei tarvitse kerätä itse.<br />

Rikas ja laaja kvalitatiivinen aineisto on haaste tutkijalle, sillä aineisto<br />

tuntuu pursuavan mielenkiintoisia näkemyksiä, ajatuksia<br />

ja ideoita. Katariina Rautavuori-Cotton on hyödyntänyt analyysissaan<br />

teoreettisia käsitteitä ja tehnyt rohkeita, mutta perusteltuja<br />

tulkintoja aineistonsa pohjalta. Tästä syystä opinnäytetyö<br />

tuottaa runsaasti mielenkiintoisia tuloksia. Katariinan opinnäytetyön<br />

ansioita ovat myös useat tutkimusmenetelmään liittyvät<br />

kehittämisehdotukset, jotka hän esittää työnsä lopussa.<br />

Yliopettaja KTT Anne Äyväri<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> Porvoo<br />

anne.ayvari@haaga-helia.fi<br />

32

Suvaitsemattomuus ja stressi tuhovat luovuuden<br />

Ihminen on luonnostaan luova ja uusista asioista kiinnostunut. Luovuus kukoistaa tällä<br />

hetkellä pitkissä ja puisevissa puheissa, mutta se elää kaikissa. Säveltäjien, ohjaajien ja<br />

muotoilijoiden lisäksi myös putkimiehissä.<br />

”Aina ei tarvitse<br />

eikä pidä olla<br />

menossa tai tulossa<br />

tai käytettävissä”<br />

TEKSTI ANNA I. MAURY<br />

Kirjoittaja on <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />

opiskelija viestinnän koulutusohjelmassa.<br />

Kuvittele putkimies. Tavallinen putkimies, joka kutsuttuna<br />

saapuu kulloiseenkin kotiin, missionaan korjata<br />

paukkuvat putket tai tukkoiset viemärit. Siinä<br />

on rinsseliä ja rensseliä, putkenpätkää ja jakoavainta,<br />

kiristintä ja kalkutinta levällään kylppärin lattialla.<br />

Eikä mene kuin hetki, ja taas vetää! ”Teknistä osaamista<br />

tarvitaan ihan käytännön työssä, noita putkistoja<br />

rakennellessa. Kokonaisuuden pitää olla toimiva<br />

ja kaiken pitää mahtua paikoilleen. Jotta työ näyttää<br />

hyvälle, tarvitaan myös tietynlaista visuaalista silmää.<br />

Kyllä tähän kaikkeen luovuutta tarvitaan, kertoo putkimies<br />

ja yrittäjä”, Jouni Heinonen työstään.<br />

Kasvatustieteen tohtorin ja luovuustutkijan Jussi T.<br />

Kosken sekä TV-tuotantoyhtiö Broadcastersin perustajan<br />

Saku Tuomisen kirjassa ”Kuinka ideat syntyvät?”<br />

luovuus on tiivistetyssä muodossa uusia ideoita<br />

tuottavaa ajattelua. Kirjassa poditaan luovaa<br />

ajattelua ja kaksikko antaa neuvoja siihen, miten<br />

omaa, ihan arkipäiväistäkin luovuutta voi ruokkia.<br />

Luovuudella kun tuppaa olemaan elämänlaatua kovastikin<br />

parantava vaikutus. Kyseenalaistamalla asioita,<br />

unohtamalla vanhat ”kun näin on aina tehty”<br />

–säännöt ja katsomalla asioista pintaa syvemmälle,<br />

voi löytää yllättäviäkin ideoita ja ratkaisuja vaikkapa<br />

jokapäiväisen elämän helpottamiseksi. Sehän nyt ei<br />

olisi yhtään pahitteeksi, varsinkin kun meiltä kaikilta<br />

jatkuvasti vaaditaan lisää, enemmän ja tehokkaammin<br />

ihan kyllästymiseen ja loppuunpalamiseen asti.<br />

Helvetinmoinen kiire, aina<br />

Kiirestä on paradoksaalisesti päässyt muodostumaan<br />

tietynlainen tehokkaan ja hyvän kansalaisen mittari.<br />

Täysi kalenteri ja paikasta toiseen juokseminen tuli<br />

perseessä tarkoittaa, että ihminen on kovin aikaansaava.<br />

Kiirestä kehuskellaan. ”On sääli, että ihmisiä<br />

mitataan sillä, kuinka kiireisiä he ovat. Siinä unohtuvat<br />

sisältö ja ajatukset”, sanoo teatteri-ohjaaja<br />

Seppo-Ilmari Siitonen. ”Pitäisi muistaa että ihminen<br />

tarvitsee hiljaisuutta ja pysähtymistä. Kelailua ja asioiden<br />

reflektointia, tutkiskelua. Niihin pitää olla aikaa<br />

ja rauhaa”, hän jatkaa. Luovuus tarvitseekin riitävän<br />

määrän aikalisää, laiskottelua. Kiire ja stressi<br />

tappavat luovuuden. Kaisa Barkman mediatoimisto<br />

Happi Mindsharesta on sitä mieltä, että kyetäkseen<br />

olemaan luova millään tasolla, työntekijä tarvitsee<br />

tarpeeksi aikaa ja inspiroivan työympäristön. Hän<br />

muistuttaa tosin, että luovuus tarkoittaa myös ahkeruutta.<br />

”Ei pelkällä sohvalla makaamisella ja kattoon<br />

syljeksimällä viinilasi kädessä saa mitään aikaan, luovaa<br />

tai muutakaan.” Happi on julistautunut valtakunnan<br />

ensimmäiseksi luovaksi mediatoimistoksi.<br />

Luovaa ajankäyttöä ja stressinhallintaa<br />

Luovat ihmiset muistavat, että ei sitä kaikkea aina<br />

jaksa eikä ehdi, pitää levätkin välillä. He priorisoivat<br />

aikansa. ”Aika on meidän maailmamme ainoa todella<br />

uusiutumaton luonnonvara”, muistuttaa Crelecokoulutusyrityksessään<br />

toimiva Jussi T. Koski kahvikupin<br />

äärellä. Tiimalasia vaikka kuinka kääntelisi, aika<br />

kuluu silti ja vuorokaudessa on yhä 24 tuntia. Mutta<br />

mitä jos tuntuu, että se ei riitä? Kun pitää käydä töissä,<br />

ja on asuntolainaa, ja koira pitää ruokkia ja ehdittävä<br />

salsa-tunneille ja korjata hajonnut vessan hana<br />

ja soittaa mummille ja samalla tehdä rästiin jääneitä<br />

töitä ja ties mitä kaikkea. Kosken mukaan suuria<br />

ongelmia syntyykin siitä, että arjen agendalla on yksinkertaisesti<br />

liikaa asioita, jotka repivät ihmistä joka<br />

suuntaan. Meidän tulisikin hänen mukaansa kaikkien<br />

löytää se oma juttu, johon voisimme keskittyä ja jossa<br />

voisimme kehittyä. Työyhteisössä se voi tarkoittaa<br />

esimerkiksi järkevämpää työnjakoa, arjessa ajan priorisointia<br />

ja ihan yleisellä tasolla ajan rajallisuuden<br />

hyväksymistä. Luovat ihmiset käyttävätkin aikaansa<br />

tehokkaasti, suhtautuvat siihen kunnioittavasti ja<br />

myös ottavat itselleen oman aikansa. Aina ei tarvitse<br />

eikä pidä olla menossa tai tulossa tai käytettävissä.<br />

”Luovat ihmiset ovat innostuneita ja energisiä, mutta<br />

he osaavat pitää tietyt rajat, ja harvemmin polttavat<br />

itsensä loppuun. He ehkäisevät ja hallitsevat stressiä<br />

muistamalla, että kapasiteetti ja aika ovat rajallisia”,<br />

Koski jatkaa.<br />

34

Kun jokainen on enemmän tai vähemmän yliverkostoitunut<br />

ja infoähkyn kourissa nimenomaan olennaiseen<br />

keskittyminen helposti unohtuu. Tai siihen ei ole<br />

yksinkertaisesti mahdollisuuksia. Esimerkkinä yhteiskunnan<br />

tehottomasta ajankäytöstä ja ihmisten resurssien<br />

hukkaamisesta Koski heittää terveyskeskusjonot.<br />

”Onhan se nyt kovin tehotonta toimintaa seisottaa<br />

ihmisiä terveyskeskuksissa puolipäivää tuskailemassa,<br />

kun he voisivat sen ajan käyttää paljon mielekkäämminkin”,<br />

Koski kuittaa.<br />

Päähän potkitut pienet ja huonot ideat<br />

Tarvitaan siis aikaa, miettimistä ja työtä. Sieltä ne uudet<br />

loistavat ideat sitten tulevat, noin vain. Ei ihan.<br />

Sillä yhtä hyvää ideaa varten yleensä tarvitaan kourallinen,<br />

tai ehkä isokin kasa, huonompia myös.<br />

Luovassa ajattelussa, ideoinnissa, tämä on tärkeää<br />

muistaa. Määrä tarkoittaa tässä tapauksessa lopulta<br />

laatua, mitä enemmän on ideoita, minkätasoisia tahansa,<br />

sen todennäköisempää on, että jokin niistä<br />

on myös hyvä. Pieniä ideoita ja ajatuksia ei myöskään<br />

kannata väheksyä. ”Pienet ideat ovat todella tärkeitä,<br />

niitä tarvitaan paljon, jotta suuret ideat mahdollistuisivat.<br />

Tämä tarkoittaa, että aina ei kannata metsästää<br />

vain sitä suurinta vaan muistaa antaa merkitys myös<br />

pienemmille”, Koski muistuttaa ja antaa esimerkin<br />

kahvilabisneksestä.<br />

Kahvilakulttuuri koki huikean muutoksen 90-luvun<br />

puolessa välissä, eikä se johtunut mistään tajuntaaräjäyttävästä<br />

mega-innovaatiosta. Joku keksi niinkin<br />

pienen asian kuin erikokoisten take-away –kuppien<br />

kansien kokojen yhdenmukaistamisen. Tämä mullisti<br />

alaa, koska työstä kahvilassa tuli sujuvampaa, kun ei<br />

tarvinnut aina etsiä oikean kokoisia kansia kuhunkin<br />

kuppiin, varastointi yksinkertaistui ja asiakaspalvelu<br />

nopeutui. Laadullisesti tämä tarkoitti enemmän aikaa<br />

palvella asiakasta ja kehittyä. Pikku juttu. Niinpä,<br />

mutta sitäkin arvokkaampi.<br />

Pienet ja vähäpätöisiltä tuntuvat asiat saattavat tehdä<br />

omasta elämästäkin parempaa, ja silloin voidaankin<br />

puhua ”arjen luovuudesta”. Siitä puhutaan muiden<br />

asioiden ohessa myös viime syksynä valmistuneessa<br />

hallitusohjelmaan sisältyvässä luovuusstrategiassa.<br />

Luovan arjen merkitystä ja mukana oloa strategiassa<br />

on korostanut työtä luotsannut opetusministeriön<br />

erkoissuunnittelija Esa Pirnes kulttuuri-, liikunta- ja<br />

nuorisopolitiikan osalta. Myös ohjaaja Siitonen näkee<br />

arkisen luovuuden laajassa mittakaavassa. ”Arjen luovuus<br />

tulee esille siinä, millaiseksi muokkaa omaa ympäristöään<br />

ja millaista sisältöä luo elämäänsä. Sisältö<br />

voi muodostua pienistä asioista, ihmisten kohtaamisista,<br />

jaetuista tunteista, ruuanlaitosta tai vaikka<br />

sisustamisesta. Pääajatuksena on, että jokainen ihminen<br />

on vastuussa omasta elämästään ja siitä, millaiseksi<br />

se muodostuu.”<br />

Jokainen ihminen on siis itsensä herra ja kuningas.<br />

Välillä se saattaa olla kyllä aika vaikeaa. Ajatellaanpa<br />

vaikka kaikkea sitä valtaa, jota muilla ihmisillä on yksilön<br />

elämään, kuten opettajia.<br />

Homo ludeNs koulunpenkillä<br />

Vanhempien lisäksi juuri opettajat ovat niitä henkilöitä,<br />

joiden kautta lapsen minä ja käsitys maailmasta<br />

kehittyy. Ja lapsista kasvaa aikuisia. ”Yleisesti koulujärjestelmä<br />

on aika tasapäistävä”, myöntää Helsingin<br />

Rudolf Steinerkoulun rehtori Meri Arni-Kauttu.<br />

Hänen mukaansa leikin osuutta pitäsi enemmän korostaa<br />

oppimisessa, koska se tutkitusti valmistaa yksilöä<br />

luovaan ongelmanratkaisuun, joka on todella<br />

tärkeä osa ihmisen identtitettiä ja selviämistä jokapäiväisestä<br />

elämästä. Hän nostaa esiin Homo ludensin,<br />

leikkivän ihmisen.<br />

Arni-Kauttu on huolissaan siitä, miten vähän lapset<br />

oikeasti leikkivät enää. ”Leikki ja lapsuus kuuluvat<br />

vahvasti yhteen. Liikaa keskitytään ns. hyötyaineisiin<br />

ja suorittamiseen, ja lapsuus, lapsena olo ja leikki jäävät<br />

varjoon.” Hän haluaisi turvata lapselle kasvurauhan,<br />

antaa mahdollisuuden omaan kehitysrytmiin,<br />

joka mahdollistaa myös yksilön luovuuden esiintuloa.<br />

Opettajat käyttävät suurta valtaa, he ovat niitä henkilöitä,<br />

jotka voivat edesauttaa nuoren mielen kehittymistä<br />

luovaan suuntaan tai tukahduttaa sen.<br />

Esa Pirnes ei halua olla koulun luovuuden arvioinnissa<br />

mustavalkoinen. ”On vaikea yksiselitteisesti sanoa,<br />

onko peruskoulu tällä hetkellä luovuuteen kannustava<br />

vai ei. Kouluissa on hyvin monenlaista toimintaa<br />

ja monenlaisia opettajia ja siksi käytössä on varmasti<br />

sekä hyvinkin luovia toimintatapoja, että kovin vanhakantaisia.”<br />

Hänkin myöntää tosin että kehitettävää<br />

on varmasti paljon, eikä pienin ongelma varmasti ole<br />

kasvavat ryhmäkoot. Jussi T. Koski on samoilla linjoilla.<br />

”Opetuksessa pitäisi ottaa käyttöön pienemmät<br />

luokat ja koulujen oppiaineiden tulisi keskittyä tehtäväänsä,<br />

antamaan lapsille erilaisia tapoja jäsentää<br />

maailmaa. Opetuksen laadussa ydinkysymyksinä ovat<br />

varmastikin herkistyminen pienten lasten eroihin ja<br />

lasten ohjaaminen itsenäisiksi, ajatteleviksi yksilöiksi”,<br />

hän sanoo.<br />

Opettamisesta on myös kokemusta säveltäjä Eero<br />

Hämeenniemellä. Hän opettaa oman sävellystyönsä<br />

ohella Sibelius-Akatemiassa säveltämistä. ”Omassa<br />

opetustyössäni yritän antaa oppilaalle mahdollisuuden<br />

kehittyä itsensälaiseksi, keskustelemalla ja konkreettisesti<br />

opastamalla. Oppilasta täytyy rohkaista.”<br />

Hän sanoo luovuuden opettamisen toiselle ihmiselle<br />

olevan kyllä joskus aika haastavaa. ”Kun ei sitä luovuutta<br />

voi opettaja komentaa!”<br />

Luova johtaja tekee tulosta<br />

Toinen ryhmä, jolla on yleensä valtaa toisten elämään,<br />

ovat johtajat. Kaikenlaiset johtajat, suurissa<br />

tai pienissä yrityksissä ja työyhteisöissä antavat hyvin<br />

pitkälti raamit siihen, onko työnteko mielekästä<br />

ja määrittävät, kuinka paljon ihminen voi käyttää<br />

luovaa ajattelua omassa työssään. ”Suomalaisten yritysten<br />

pitäisi enemmän oppia käyttämään luovuutta<br />

hyväkseen, esimerkiksi avoimuus ja avoin johtaminen<br />

on luovuuden esilletulossa ehdoton edellytys.<br />

Yrityksissä ja johtamisessa tarvitaan yhä enemmän<br />

sellaista mukaansa tempaavaa voimaa”, muotoilija<br />

Jukka Korpihete kiteyttää.<br />

Korpihete on tehnyt yhteistyötä lukuisten yritysten<br />

kanssa, niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hänen<br />

kokemuksensa mukaan kotimaassa ollaan onneksi<br />

johtotasollakin avoimuudessa huomatavasti edellä<br />

toista EU-maata Italiaa, jossa toiminta on hänen mielestään<br />

jähmeää. ”Suomessa periatteessa kuka tahansa<br />

voi katsoa jonkun yrityksen johtajan numeron<br />

vaikka internetistä ja soittaa sille suoraan. Johtaja<br />

on ehkä juuri silloin mökillään, mutta vastaa silti.”<br />

Toisaalta Korpihete arvostelee suomalaista työilmapiiriä<br />

samasta aiheesta. Hänen mukaansa suomalainen<br />

kritiikin kulttuuri on suorastaan sairaan huono.<br />

Hän kertoo esimerkin, jossa ylemmältä taholta annetaan<br />

työntekijälle palautetta, eikä valttämättä ihan<br />

kaikkein parasta sellaista. Kertomatta omaa mielipidettään<br />

asiasta tai omaa näkökantaansa työntekijä<br />

luikkii häntä koipien välissä kulman kuppilaan ja tilittää<br />

sitten siellä. Toisen osapuolen ajatukset eivät<br />

siis koskaan kantaudu johdon korviin. Miksi näin joskus<br />

on? ”Ehkä se johtuu pelosta, työpaikkojen epävarmuudesta”,<br />

Korpihete arvelee.<br />

Niin, pelko siitä, että jos avaa suunsa ja kertoo omat<br />

mielipiteensä työntekijänä, niin saa heti kenkää tai<br />

ainakin huomattavaa kyräilyä osakseen, saattaa<br />

olla aiheellinen. Hyvä johtaja voi vaikuttaa tähän<br />

kannustamalla alaisiaan avoimuuteen ja mielipiteiden<br />

vaihtoon. Ja työympäristössä, jossa vuorovaikutus<br />

on olennainen osa työntekoa ja puhumiseen<br />

ja ideoiden esille tuomiseen kannustetaan, on huomattavasti<br />

paremmat mahdollisuudet luovuuden lisääntymiseen.<br />

Sitä kautta taas yrityksessä päästään<br />

helpommin kiinni uusiin innovaatioihin ja tuloskin<br />

mitä luultavammin paranee. TIEKE:n, eli tietoyhteiskunna<br />

kehittäimiskeskuksen johtaja Kirsti Timperi<br />

allekirjoittaa omalta osaltaan luovuuden ja innovatiivisuuden<br />

tarpeen. ”Suomessa toimivat organisaatiot<br />

eivät voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ainoastaan<br />

alhaisten kustannusten ja hintojen avulla<br />

vaan niiden pitää pystyä tarjoamaan asiakkailleen<br />

kilpailijoita parempaa lisäarvoa. Tämän toteuttamisessa<br />

tarvitaan innovatiivisia työntekijöitä, mutta se<br />

asettaa myös suuren haasteen toimintaympäristön ja<br />

johtamisen innovatiivisuudelle.”<br />

36

K I R JAT KERTOVAT<br />

TEKSTI KARI NURMINEN<br />

Myyttistä korkealentoa vai arkista puurtamista?<br />

Tarunhohtoisuus katoamassa johtamistyöstä<br />

Johtajien ihailun sijaan ollaan siirtymässä johtamisen arkistumiseen ja sankarimyyteistä arkisen, hyvän johtamistyön ja<br />

taidon kunnioitukseen. Toisaalta etäisyys, ajallinen tai paikallinen, voi vahvistaa myyttejä ja luoda uusia sankaritarinoita.<br />

Joka tapauksessa johtajien toiminta tai toimimattomuus vaikuttaa sekä arkipäivän menestymiseen että yrityksestä<br />

kerrottaviin tarinoihin ja sitä kautta imagoon.<br />

MYYTTIEN LUONTEESTA<br />

Myytit ovat alun perin jumalolentoihin liittyviä taruja<br />

ja satuja. Johtamis-tutkimuksessa erityinen suuntaus<br />

on tutkia organisaatioita tai niiden johtamista<br />

erityisenä kulttuurina. Antropologisista lähtökohdista<br />

tarkasteluun tulee väistämättä mukaan ihmisyhteisöille<br />

tyypillinen tapa siirtää tietoa tarinoiden, legendojen<br />

ja olettamusten muodossa. Johtajuuteen<br />

ja johtajiin kytketään usein kaavamaisia sankaritarinoita<br />

ja palveluorganisaatioissakin tuttua on legendaaristen<br />

johtajien ylistäminen. Johtajan yksi<br />

tehtävä on luoda merkitystä ja tarkoitusta toiminnalle.<br />

Uudenlaista merkityksellisyyttä luovaan henkilöön<br />

kytketään usein karismaattisia, yliluonnollisia<br />

ominaispiirteitä. Erilaisten tarinoiden voima mielen<br />

hallinnassa ja organisaatioiden toiminnan ohjauksessa<br />

on tunnustettu. Tarinat kantavat tai välittävät<br />

yhteisiä ja organisaatiolle tyypillisiä hyväksyttyjä<br />

uskomuksia, arvoja, asenteita sekä toimintatapoja.<br />

Niillä on parhaimmillaan organisaation koheesiota<br />

Kirjoittaja työskentelee <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ssa johtamisen lehtorina<br />

eli yhteishenkeä ja yhdensuuntaista toimintaa tiivistävä<br />

vaikutus. Pahimmillaan myytit voivat olla todellisuutta<br />

vääristäviä ja pohjimmiltaan falskeja, vääriin<br />

tietoihin perustuvia olettamuksia tai harhaluuloja.<br />

Myytit saattavat haitata jopa urakehitystä tai vääristää<br />

johtajien itsensä käsityksiä johtajaominaisuuksistaan.<br />

POSITIIVISIA, KANNUSTAVIA MYYTTEJÄ<br />

Johtajan rooleista tärkeimpiä on olla organisaationsa<br />

keulakuva ja puolestapuhuja. Henry Minzbergin<br />

tunnetun selvityksen mukaan henkilösuhderooleihin<br />

kuuluu keulakuvan, esimies-johtajan sekä yhteyshenkilön<br />

roolit. Suomessa hotellialalla tunnetuimpia<br />

ja julkisuudessa näkyvimpiä keulakuvia on ollut Ville<br />

Noschis toimiessaan Palace Oy:n toimitusjohtajana<br />

ja hotellinjohtajana. Palacelle syntyi maine ”palvelukorkeakouluna”,<br />

jossa työskennelleisiin tarttui jotakin<br />

olennaista talon palvelukulttuurista. Kirjoittaja<br />

sai läheltä seurata tämän arvostetun johtajan toimintaa<br />

työskennellessään Palace Oy:n palveluksessa.<br />

Totta kai keulakuvan rooliin kuului esiintyminen<br />

julkisilla foorumeilla ja vaikkapa alan järjestöissä<br />

vaikuttaminen. Kirjoittajaan teki kuitenkin suuren<br />

vaikutuksen tämän johtajan henkilökohtainen omistautuminen<br />

työlleen ja alaisilleen. Noschis harrasti<br />

”vaeltelujohtamisen” tyyppistä kiertelyä yrityksen<br />

eri osastoilla, tapasi ihmisiä ja sai näin tilaisuuden<br />

puuttua palvelutapahtumiin tai vaikkapa siisteyteen,<br />

jotka ovat isoja asioita asiakkaalle. Saattoipa<br />

hän ilmestyä kalaravintola Havis Amandan aulaan<br />

lounasaikaan ja herrasmiehenä tervehtiä henkilökuntaa<br />

sekä asiakkaita, usein nimeltä mainiten.<br />

Kesähovimestarilta tämä ihmistaitaja tiedusteli<br />

opintojen sujumista ja tulevaisuuden suunnitelmia.<br />

Joko hänellä oli järjestelmällinen tietovarasto jossakin<br />

työpöytänsä uumenissa tai sitten ilmiömäinen<br />

muisti. Talossa oli myös kirjoittamaton sääntö, että<br />

asiakastiloissa ei koskaan istuttu, oleskeltu eikä tupakoitu;<br />

siellä tehtiin vain palveluun liittyviä asioita.<br />

Tätä sääntöä myös toimitusjohtaja kunnioitti ja<br />

näytti esimerkkiä. Mieleen jäi siis päällimmäiseksi<br />

tämän johtajan toiminta ja siitä seurannut menestys,<br />

ei niinkään asema toimitusjohtajana tai hänestä<br />

kerrotut tarinat… Tarinoista ei ole pulaa Palace Oy:<br />

n toisen pitkäaikaisen vaikuttajan kohdalla. Konsuli<br />

Heikki Tavela on toiminut sekä hallituksen jäsenenä<br />

että yrityksen osakkaana. Hänestä kerrotut patruuna-<br />

ja isäntätyyppiset tarinat ovat olleet niin voimakkaita,<br />

että erään televisiosarjan kauppaneuvos<br />

Paukun hahmon väitetään perustuvan elävään malliin.<br />

Tarinat kummastakin johtajasta ovat epäilemättä<br />

muokanneet myös Palacen imagoa ja sitä kautta<br />

vaikuttaneet tuloksiin.<br />

Edellisessä kappaleessa kuvattujen johtajien toimintaan<br />

ja heistä kerrottuihin tarinoihin kytkeytyy sankarimyytti,<br />

joka on tuttu jo jumaltarustoista. Meillä<br />

jumaltarut nousevat Kalevalasta, jossa sankarin<br />

roolia esittävät mm. Joukahainen ja Väinämöinen.<br />

Perustarina eli myytti kertoo kansanjohtajasta, joka<br />

saa ’suuren tehtävän’ ja sitten, voitettuaan erilaiset<br />

vastukset ja esteet, palaa sankarina kotiseudulleen.<br />

Yritystoimintaan sovellettuna sankaritarina on kertomus<br />

karismaattisesta, kaikkivoivasta johtajasta,<br />

joka toiminnallaan kääntää liiketoiminnan suunnan<br />

ja saa aikaan menestystä. Huomisen legendat ovatkin<br />

ihmisiä, jotka toimivat nopeasti ja muuttavat<br />

kurssia ajoissa uusien tilaisuuksien käyttämiseksi tai<br />

katastrofin välttämiseksi.<br />

MYYTTI, TOTUUS JA MAINE<br />

Johtajista väitetään, että he idealistisesti pyrkivät<br />

”yhteiseen hyvään” ja uhraavat itsensä sen eteen.<br />

Näyttää kuitenkin siltä, että useimmat johtajat<br />

nauttivat vallan käytöstä ja valtapeleistä. Erilaisissa<br />

piirreteoreettisissa selvityksissä on havaittu myös<br />

hallitsevuuden luonteenpiirteenä olevan tyypillinen<br />

johtajille. Varsin kyseenalainen on myytti synnynnäisestä<br />

johtajuudesta. Usein vedotaan väittämään,<br />

jonka mukaan johtajaksi synnytään ja johtaja on jotenkin<br />

yli-ihminen. Yli-ihminen on karismaattinen ja<br />

kaikkivoipa. Varsin tuoreessa tutkimuksessa löytyi,<br />

vastoin yli-ihmismyyttiä, varsin arkisia ominaisuuksia<br />

ja toimintatapoja, joihin johtajuus nojaa ja joita esimiehen<br />

kannattaa miettiä omassa toiminnassaan:<br />

• Rehellisyys<br />

• Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeiden huomiointi<br />

• Yksilön hyvinvointi ja kehittäminen<br />

• Yhteistyötaidot, toimiminen muiden kanssa<br />

• Nöyryys ja oman roolin näkeminen muiden palvelijana<br />

Johtaminen näyttäytyy joukkona kykyjä ja taitoja,<br />

joita voi oppia ja harjoitella. Johtajuus on määriteltävissä<br />

yksinkertaisesti, puuttumatta myytteihin karismasta<br />

ja sankaruudesta:<br />

• Johtajuus on aktiivinen ja strateginen taito johon kuuluu<br />

kyky vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen tehtävän suorittamiseksi.<br />

Yritykset tarvitsevat karismaattisia johtajia, hoetaan.<br />

Karisma on ominaisuus tai piirre, joka liitetään<br />

menestyviin johtajiin. Kuitenkin karismaattinen,<br />

persoonansa peliin laittava ja itseään jotenkin<br />

muiden yläpuolella pitävä johtaja voi äkkiväärillä<br />

asenteillaan ja oikeassa olemisen tarpeellaan jyrätä<br />

alaisensa. Hän ei käytä juurikaan rationaalista argumentointia<br />

tai suostuttelu- ja neuvottelutaitoja.<br />

Karismaattisia suunnan kääntäjiä voidaan tarvita<br />

äärimmäisessä hädässä, kriisitilanteissa. Usein juuri<br />

sodat ja lamat nostavat rauhallisempina aikoina<br />

”hyllytetyt” johtajatyypit ja – persoonallisuudet<br />

pinnalle, kuten Suomessa sota-marsalkka C.G.E.<br />

Mannerheimin. Heidänkin maineensa ja edustamiensa<br />

organisaatioiden imago ovat pitkälti toiminnan<br />

tulosta. Legendat ja maine syntyvät arkipäivän ja<br />

kriisiaikojen teoista, ei kauniista puheista.<br />

KIRJALLISUUTTA<br />

Furnham, A. 1996. The Myths of Management.<br />

Forty Fables From the World of Management.<br />

Whurr Publishers Ltd., London.<br />

Juuti, P. 1995. Johtaminen ja organisaation alitajunta.<br />

Aavaranta-sarja n:o 38. Otava.<br />

Randall, C. 1997. The Folklore of Management.<br />

John Wiley & Sons, Inc., New York.<br />

Schein, E. 2001. Yrityskulttuuri – selviytymisopas.<br />

Suomen Laatukeskus, Koulutuspalvelut Oy.<br />

Tietze, S., Cohen, L. & Musson, G. 2003.<br />

Understanding organizations through language.<br />

SAGE Publications Ltd., London.<br />

38 39

TEKSTI LIISA ROHWEDER, KTT<br />

Kirjoittaja työskentelee <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> amk:ssa vastuualueenaan kestävään kehitykseen ja<br />

yritysten yhteiskuntavastuulliseen toimintaan liittyvä koulutus sekä tutkimus- ja kehitystyö.<br />

Suomenlahdella varaudutaan öljytankkerionnettomuuteen<br />

Öljykuljetukset ovat voimakkaassa kasvussa<br />

Suomenlahdella. Kuljetusten määrä on seitsenkertaistunut<br />

kymmenessä vuodessa: Kun vuonna 1996<br />

öljyä kuljetettiin 22 miljoonaa tonnia, oli määrä vuonna<br />

2006 140 miljoonaa tonnia. Tämä tarkoittaa, että<br />

Suomenlahdelta lähtee päivittäin kymmenkunta täydessä<br />

lastissa olevaa öljyalusta. Mikäli kaikki Venäjän<br />

ja Viron terminaalihankkeet toteutuvat, nousee<br />

Suomenlahden öljykuljetusten määrää noin 250 miljoonaan<br />

tonniin vuoteen 2015 mennessä.<br />

Kuljetusmäärien kasvu lisää onnettomuusriskiä<br />

Kuljetusmäärien kasvu tarkoittaa lisääntyvää onnettomuusriskiä.<br />

VTT:n arvioiden mukaan öljyonnettomuuden<br />

riski Suomenlahdella tulee yli kaksinkertaistumaan<br />

vuoteen 2015 mennessä. Onnettomuudet<br />

ovat jo yleistyneet koko Itämerellä. Helcomin tilastojen<br />

mukaan alueella sattui vuonna 2005 151 laivaonnettomuutta.<br />

2000 luvun alussa onnettomuuksia tapahtui<br />

yli puolet vähemmän.<br />

Suomi, Viro ja Venäjä valvovat Suomenlahdella liikennöivien<br />

laivojen liikkumista, kulkusuuntaa ja nopeutta<br />

Gulf of Finland Reporting –keskuksen avulla.<br />

Valvonta perustuu kansainvälisen merenkulkujärjestö<br />

IMO:n päätökseen. Laivat näkyvät koko ajan valvontakeskusten<br />

monitoreissa ja laivoihin saadaan yhteys<br />

suoraan komentosillalle. Valvojat antavat ohjeita<br />

väylältä harhautuneille tai törmäyskurssilla ajaville<br />

aluksille. Tästä huolimatta onnettomuuksia sattuu.<br />

Esimerkiksi suomalaisille viranomaisille tuntemattomasta<br />

syystä Venäjän valvonta ei varoittanut kreikkalaista<br />

säiliöalus Propontista sen ajauduttua pois väylältä<br />

viime helmikuussa ja alus sai pohjakosketuksen.<br />

Propontiksen lastina oli 100 000 tonnia raakaöljyä.<br />

Aluksen kaksoispohjasta johtuen öljyvahinkoa ei kuitenkaan<br />

päässyt syntymään.<br />

Pahimmissa skenaarioissa kaksi tankkeria törmää yhteen,<br />

jolloin mereen valuu kymmeniä tuhansia tonneja<br />

öljyä. Matkustajalaivan ja öljyaluksen törmäys ei<br />

myöskään ole poissuljettu mahdollisuus. Se aiheuttaisi<br />

ympäristöonnettomuuden lisäksi turvallisuusriskin<br />

ihmisille. Varoittavana esimerkkinä suuren öljyonnettomuuden<br />

seurauksista on vuonna 2002 Espanjan<br />

rannikolla haaksirikkoutunut Prestige –tankkeri.<br />

Onnettomuudessa pääsi mereen noin 64 000 tonnia<br />

öljyä. Vuodon seurauksena satoja kilometrejä<br />

Espanjan ja Ranskan rannikkoa pilaantui. Öljy tappoi<br />

ja vahingoitti arviolta 300 000 lintua sekä lukemattomia<br />

muita eläimiä. Alueen pääelinkeinot, kalastus<br />

ja matkailu, kärsivät pahasti ja kymmeniä tuhansia<br />

ihmisiä menetti työpaikkansa. Onnettomuuden<br />

taloudelliset vaikutukset olivat useita miljardeja<br />

euroja. Prestigen suuruisen onnettomuuden vaikutukset<br />

Suomenlahden luontoon ja merellisiin elinkeinoihin<br />

sekä virkistyskäyttöön olisivat kohtalokkaita.<br />

Kokoluokaltaan lähes vastaavanlainen onnettomuus<br />

ei ole mahdoton, sillä Suomenlahdella liikennöivien<br />

suurimpien alusten kuljettama öljymäärä voi ylittää<br />

100 000 tonnia.<br />

SYKE ja pelastustoimi vastuussa<br />

öljyntorjunnasta<br />

Öljyntorjuntavastuu on Suomessa avomerellä Suomen<br />

ympäristökeskuksella (SYKE) ja rannikolla sekä maalla<br />

alueen pelastustoimella. Tärkein ja kiireisin torjunta<br />

tapahtuu välittömästi onnettomuuspaikalla merellä.<br />

Suomalainen öljyntorjunta perustuu puomitukseen,<br />

mekaaniseen keräykseen ja puhdistukseen.<br />

Puomituksella onnettomuus pyritään rajaamaan<br />

mahdollisimman pienelle alueelle. Mekaaninen keräys<br />

tehdään puomituksen jälkeen harjatekniikalla. Mikäli<br />

torjunta merellä ei onnistu ja öljy saavuttaa rannat,<br />

tarvitaan ihmisiä. Tähän toimintaan on Suomessa pelastusviranomaisten<br />

apuna muun muassa WWF:n kouluttamia<br />

vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja, joihin<br />

on jo ilmoittautunut lähes 4000 suomalaista.<br />

Merellä tapahtuvan öljyntorjunnan osalta maailmalla<br />

käydään jatkuvasti keskustelua hajottajakemikaalien<br />

eli dispersanttien käytöstä sekä öljyn polttamisesta.<br />

Hajottajakemikaalit vähentävät öljyn pintajännitystä<br />

ja hajottavat öljylautan pieniksi pisaroiksi meriveteen.<br />

Mm. Venäjällä pohditaan kemikaalien käyttömahdollisuuksia<br />

Suomenlahdella. Öljyn polttaminen on puolestaan<br />

nousemassa pääasialliseksi torjuntakeinoksi<br />

Kanadassa ja Yhdysvalloissa talvella vaikeissa jääoloissa.<br />

Suomen viranomaiset suhtautuvat sekä kemikaaleihin<br />

että öljyn polttamiseen varauksellisesti, koska<br />

niitä pidetään herkän ympäristön kannalta kestämättöminä<br />

ratkaisuina. Suomenlahti on fysikaalisilta ominaisuuksiltaan<br />

kuin suuri jokisuisto, sen pituus on 400<br />

km ja leveys vaihtelee välillä 48-135 km. Keskisyvyys<br />

on 37 metriä ja tilavuus vain viisi prosenttia koko<br />

Itämeren tilavuudesta.<br />

Öljyntorjuntakoulutus on kiistatta keskeisessä asemassa<br />

öljyonnettomuuteen varautumisen näkökulmasta.<br />

Tulevaisuuden koulutustarpeita selvitettäessä on tärkeää,<br />

että niitä tarkastellaan kokonaisuutena siten, että lähtökohtana<br />

on koko Itämeren alueen varautuminen öljytankkerionnettomuuteen.<br />

Tällöin keskeisiä kysymyksiä ovat:<br />

• Millaista koulutusta Itämeren alueella tarvitaan?<br />

• Mikä on Itämeren alueella toteutettavan koulutuksen<br />

kokonaistarve?<br />

• Mitkä ovat keskeiset kohderyhmät?<br />

Suomen valtiolla on 14 öljyntorjunta-alusta. Laivat on<br />

sijoitettu eri puolille rannikkoa siten, että niiden pitäisi<br />

ehtiä vahinkopaikalle kuudessa tunnissa. Kuntien<br />

pelastuslaitoksilla on lisäksi lähes 100 torjunta-alusta<br />

sekä satoja veneitä. Öljypäästöjä Suomi valvoo kahdella<br />

lentokoneella. Suomen öljyntorjuntavalmius paranee<br />

lähivuosina, kun suunnitteilla oleva uusi öljyntorjunta-alus<br />

valmistuu. Tehokkaan kaluston lisäksi<br />

öljyntorjunta edellyttää yhteistoimintasuunnitelmia<br />

sekä toimivaa johtamista.<br />

Onnettomuuteen varaudutaan<br />

johtamiskoulutuksella<br />

Yhtenä esimerkkinä öljyntorjunnan johtamistaitojen<br />

kehittämisestä on <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />

ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuonna<br />

2006 toteuttama Öljyntorjunnan johtamiskoulutus.<br />

Pilottikoulutuksen rahoitukseen osallistuivat Itä-<br />

Uudenmaan maakuntaliiton koordinoiman Interreg<br />

IIIA –rahoitteisen Ekologistiikka- hankkeen lisäksi<br />

Neste Oil, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ja Länsi-<br />

Uudenmaan pelastuslaitos. Koulutukseen osallistui<br />

öljyntorjuntaan velvoitettujen viranomaisten lisäksi<br />

myös yritysten edustajia.<br />

Öljyntorjuntakeskus tulevien koulutusten koordinoijaksi<br />

Näihin kysymyksiin voitaneen löytää vastaukset<br />

Porvooseen suunnitteilla olevan Suomen ensimmäisen<br />

öljyntorjuntakeskuksen puitteissa (kenen koulutuskeskus<br />

tämä on?), sillä sen yhdeksi tehtäväksi on kaavailtu koulutuksen<br />

kokonaiskoordinointia ja koulutuksen kehittämistyön<br />

edistämistä. Öljyntorjuntakeskuksen toimintatavaksi<br />

on määritelty yhteistyö ja verkottuminen alan eri<br />

toimijoiden kesken. Tämän tulisi olla keskeisenä tavoitteena<br />

myös kaikissa öljyntorjuntaan liittyvissä koulutushankkeissa.<br />

Toistuvaksi suunnitellun koulutuksen tavoitteena oli<br />

kehittää öljyntorjuntaan osallistuvien viranomaisten<br />

sekä muiden toimijoiden välisiä yhteistyömalleja sekä<br />

öljyntorjunnan johtamiskäytänteitä organisaatioiden<br />

sisällä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos vastasi koulutuksessa<br />

öljyntorjunnan substanssiosaamisesta ja<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> puolestaan organisaatioiden oppimisesta<br />

ja kehittämisestä. Toteutettu koulutus on hyvä<br />

esimerkki korkeakoulun sekä ammatillisten toimijoiden<br />

välisestä jaettuun asiantuntijuuteen perustuvasta<br />

yhteistyöstä.<br />

<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> ympäristö- ja turvallisuusjohtamiseen<br />

liittyvien koulutusten perusfilosofiana on kokonaisvaltainen<br />

lähestymistapa kestävään kehitykseen ja yritysten<br />

yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Koulutukset<br />

eivät perustu yksisuuntaiseen tiedon jakamiseen vaan<br />

yhteisölliseen organisaatioiden toimintamallien ja –<br />

kulttuurien kehittämiseen. Näin ollen uuden, vuonna<br />

2007-2008 toteutettavan Öljyntorjunnan johtamiskoulutuksen<br />

lähtökohtana on ensimmäisen koulutuksen<br />

tuloksena saavutettu organisaatioiden osaaminen ja<br />

tavoitteena on, että koulutukseen osallistuvat organisaatiot<br />

nousevat öljyntorjunnan johtamiseen liittyvässä<br />

kehittämistyössä seuraavalle tasolle.<br />

40

Luonnehdintasi Signalsin<br />

kuvausprosessista<br />

HA AGA-<strong>HELIA</strong> Signalsin kuvitusf ilosof ia on: yksi kuvaaja, yksi numero.<br />

Jokaisen lehden kuvaa Taideteollisen korkeakoulun Valokuvataiteen opiskelija, ja<br />

temmellyskentäksi annamme koko numeron. Lehden kuvamaailman tulee pysäyttää.<br />

Sen tulee edustaa lahjakkuutta, ennakkoluulottomuutta ja oppimista. Kuvat<br />

tekevät lehdestä mielenkiintoisen, persoonallisen kokonaisuuden.<br />

Tämän lehden kuvasi Nea Helsto<br />

Vapaus tehdä mitä vain ei ollutkaan niin helppoa. Tuntui, että aina voisi tehdä jotain<br />

vielä hienompaa. Suurimman osan ajasta vietin poissa kameran luota, ideoiden ja<br />

kuva-arkistojani tutkien. Mukavinta olivat henkilökuvaukset, jotka kaikki pääsin<br />

tekemään vasta viimeisellä viikolla, mikä toi kivan loppukirin projektiin.<br />

Hyvä Alumni.<br />

Muistathan päivittää<br />

tietosi alumnirekisteriin.<br />

Miksi et tekisi sitä heti?<br />

RAVINTOLAKOLMIO-RYHMÄ<br />

1979 perustettu perheyritys<br />

• Liikevaihto 20 MEUR (2006)<br />

• Henkilöstö yli 200<br />

• Omistaminen: Ravintolakolmioryhmän<br />

partnerit (22), Heimo Keskinen<br />

ja Martti Tyynismaa<br />

Mitä aiot kuvata seuraavaksi?<br />

Kuvausunelmasi?<br />

Jatkan koulutyötä, jossa kuvaan joogaajia.<br />

Voisipa vain painaa laukaisinta. Olisipa assistentti, joka hoitaisi kaiken muun kuvaamiseen<br />

liittyvän.<br />

www.haaga-helia.fi/alumni<br />

Kerro jotain työskentelytavastasi<br />

Nautin eniten siitä kun saan kuvata rauhassa, huomaamatta. Tietokoneen ääressä<br />

kökkimistä en voi sietää.<br />

Viimeisin ahaa-elämyksesi<br />

Kabuki on huippupaikka.<br />

Mistä elementeistä tyylisi koostuu?<br />

Olet valinnut tälle sivulle tuotannostasi<br />

yhden kuvan. Kertoisitko siitä?<br />

En tunnista, että minulla olisi omaa tyyliä. Odotan innolla sen syntymistä.<br />

Kuvasin kesällä 2006 jokaisen paikan, jossa vietin yöni bändini Yhdysvaltainkiertueella.<br />

Sarjassa on 22 kuvaa eri ihmisten kodeista, lattioista, sohvista, keikkapaikoista<br />

ja jopa videovuokraamosta. Kuvan sohva on Kansas Cityssä.<br />

Kehystämö<br />

DIANA OY<br />

Snellmanninkatu 15<br />

09-135 6278<br />

ILMOITUSKOOT JA -HINNAT<br />

TÄLLÄ SIVULLA<br />

1/16 • 67*48 mm • 1 nro 150 ,–<br />

1/16 • 67*48 mm • 2 nroa 250,–<br />

Palkkaa elämäntyöstä.<br />

Arvomme:<br />

• Asiakasuskollisuus<br />

• Kumppaniuskollisuus<br />

• Toiminnan tuloksellisuus<br />

• Jatkuva kehittyminen<br />

Hyvät henkilökuntaedut, esim.<br />

• Opintomatkat ulkomaille<br />

• Laajennettu työterveydenhuolto<br />

• Työsuhdeasunnot<br />

• Täysimääräinen liikuntaetu<br />

Oikeus saada hyvää johtamista<br />

• Vuoden 2006 henkilökunnan<br />

työtyytyväisyysmittauksen tuloksen<br />

keskiarvo 4,01 (1—5)<br />

Ryhmän sisällä hyvät<br />

etenemismahdollisuudet<br />

42<br />

www.ravintolakolmio.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!