HUMANUM - Helda

78
”Markkinatalous ei ole päämäärä itsessään, sen pitää pysyä ihmisten tarpeiden
palveluksessa [...]” 255
Eetoksen primaarisuus suhteessa talouteen ja politiikkaan [...] jokaista ihmistä ja jokaista
ihmisryhmää on kohdeltava inhimillisesti [...] on suuri merkitys kriittisellä perustilannearviolla, joka
ennen kaikkea kysyy taloudellisten positioiden normatiivisten premissien perään [...] Talous ja valtio
ovat olemassa ihmisten tähden, siten että niin valtiollisten kuin taloudellisten instituutioiden ei tule
leimautua ainoastaan valtaan, vaan niiden täytyvät aina tehdä oikeutta myös ihmisen arvolle. 256
Sitaatista käy niin ikään ilmi, kuinka Küng yhdistää toisiinsa toisaalta reaalipolitiikan,
maailmanrauhan argumentatiivisen apriorisuuden ja vallankäytön tämän tavoitteen
toteuttamisen välineenä sekä toisaalta normatiivisen moraalin, oikeudenmukaisuuden ja
ihmisyyden apriorisena kriteerinä. Hän asettuu itse – tosin hieman sovittelevin sanankääntein
(”ei ainoastaan [...] vaan myös”) – kannattamaan jälkimmäistä peruslähtökohtaa.
Toisaalta on hyvä huomata, etteivät ihmisyys ja oikeudenmukaisuuskaan tunnu olevan
maailmaneetos-projektissa paralleeleja kriteereitä: ”Oikeus on ihmistä varten eikä ihminen
oikeutta varten.” 257 Etiikka jonkinlaisena ihmisyydestä käsin määräytyvänä
oikeudenmukaisuutena on siis primaarissa asemassa suhteessa globaaliin
yhteiskuntajärjestykseen ja maailmanrauhaan. Siinä, että ihminen on etiikan keskipisteessä,
eikä esimerkiksi muu luonto ei tietenkään sinänsä ole mitään uutta, varsinkaan kristillisestä
näkökulmasta. Tällainen ilmaisu ei liioin ole kovin informatiivinen tutkielman päämäärän
kannalta. Tässä kappaleessa esille otetut näkökohdat tarjoavat kuitenkin olennaisen pohjan
seuraavan luvun analyysille. Jatkossa on tarkoitus tutkia tarkemmin esille nostettua
ihmisyyden käsitettä Küngin maailmaneetos-projektissa. Kun huomataan, ettei ihmisyyden
255
256
257
WWW, 283: ”Die Marktwirtschaft ist nicht Selbstzweck, sie muss im Dienst der Bedürfnisse der
Menschen stehen […]” (Kursivointi minun.)
WWW, 285: ”Primat des Ethos gegenüber Ökonomie und Politik [...] jeder Mensch und jeder
Menschengruppe menschlich behandelt werden soll [...] ist eine kritische Grundlagenreflexion von
grösster Bedeutung, die zunächst die normativen Prämissen der ökonomischen Positionen hinterfragt
[...] Wirtschaft und Staat existieren um der Menschen Willen, so dass staatliche wie wirtschaftliche
Institutionen nicht allein von der Macht geprägt sein dürfen, sondern immer auch der Würde des Menschen
gerecht zu werden haben.” (Kursivointi minun.)
WWW, 114: ”[…] das Recht für die Menschen da ist und nicht die Menschen für das Recht […]”