HUMANUM - Helda

71
eroja silottelemalla peittämään alleen kaikki totuus- ja uskontoristiriidat maailmanrauhan
nimissä. 234
Samalla ne kuitenkin relativoivat kaikki uskonnolliset totuusväittämät. 235 Tämä on linjassa
juuri ”uuspakanallisen” markkinayhteiskunnan kanssa. Uskonnon korvikkeeksi ovat nimittäin
astuneet markkinavoimat, joille on annettu samoja omnipotentteja ja kaiken inhimillisen
kaipuun tyydyttäviä attribuutteja kuin perinteisesti Jumalalle. Tätä muutosta perustellaan mm.
sillä, että maailman nähdään modernisoituneen ”suureksi kyläksi”, jonka tasapaino ja järjestys
on siten universaali vaatimus. Siten mainostettu maailmanjärjestys tarkoittaa markkinavoimien
tyranniaa:
[...] markkinat itse ovat jo kauan sitten saaneet päällysuskonnon tehtävän. Omissa puitteissaan markkinat
suvaitsevat paljon; ainoastaan vaihtoehdot markkinalogiikalle itselleen ovat sille sietämättömiä.
Tunnustus: ”Extra ecclesiam nulla salus” on siten laajentanut radikaliteettinsä uuteen tunnustukseen, ja
tämä kuuluu: ”Extra mercatum nulla salus”. On vain yksi ”dogma”, johon ei uskota ja jota ei eletä
ainoastaan keskieurooppalaisessa ja amerikkalaisessa yhteiskunnassa ja joka vaatii meiltä jokaiselta
uskonuhria: markkinoiden dogma. [...] Siinä, että modernin maailmansivilisaation ja sen totalitaarisen
vaatimuksen megakoneen tulisi olla se ainoa ihmisen elämän- ja kuolemannäkymä, piilee tosiasiallinen
teologisesti relevantti vaara, joka tähtää muiden uskonnollisten vaatimusten syrjäyttämiseen. 236
Päinvastoin kuin ”maailmankyläajattelun päällysuskonto” antaa ymmärtää, on Niewiadomskin
mukaan totuuden nimessä turvattava pohjimmiltaan eksklusivististen maailmanuskontojen
”dramaattisten kohtaamisten” aitous. Jos näin tapahtuisi, nämä kohtaamiset edistäisivät
234
235
236
Niewiadomski 1996, 86: ”Der Monotheismus der Grossreligionen und deren exklusiver Heilsanspruch ist
gerade der vermeintlich areligiösen Öffentlichkeit unseres ’grossen Dorfes’ zum Ärgernis geworden, er gilt
ihr automatisch als eine der Hauptursachen des Unfriedens […]” Vrt. Surin 1990; Pannenberg 1990; Knitter
1994, 151; O’Connor 1994, 160; Miri 1996, 171–176; Frühbauer 1997, 588, 589. Uskonnon
mahdollisuuksista globaalissa markkinayhteiskunnassa ks. Meeks 1996, 205–222.
Vrt. C, 868, 869.
Niewiadomski 1996, 87, 88: ”[...] der Markt selber längst die Funktion einer Oberreligion bekommen hat. In
seinem Rahmen duldet der Markt vieles; nur die Alternativen zur Marktlogik selbst sind ihm unerträglich.
Das Bekenntnis: ’Extra ecclesiam nulla salus’ hat somit seine Radikalität auf ein neues Bekenntnis hin
verlangert, und dieses lautet: ’Extra mercatum nulla salus’. Es gibt nur ein ’Dogma’, welches nicht nur in der
mitteleuropäischen und amerikanischen Gesellschaft geglaubt und gelebt wird und von uns allen
Glaubensopfer fordert: das Dogma der Markwirtschaft. […] In der Megamaschine der modernen
Weltzivilisation und ihrem totalitären Anspruch, der alleinige Lebens- und Sterbehorizont der Menschen zu
sein, ist die eigentliche theologisch relevante Gefahr, die auf die Verdrängung anderer religiösen Ansprüche
zielt, zu orten.” Küng itse pohtii samansuuntaisesti tiukan reaalipolitiikan kohdalla WWW, 92: ”Ist
möglicherweise allein die Erhaltung der Nation (und die Erhaltung ihrer Kultur) das Ziel, alles übrige
jedoch, selbst territoriale Integrität und politische Unabhängigkeit, nur Mittel?” Vrt. mm. Alliez 1991;
Kindhäuser 1992; Beck 1997; Fenn 1999; Falk 1999, 75, 76; Krysmanski 1999.