HUMANUM - Helda
HUMANUM - Helda
HUMANUM - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
62<br />
esteenä voidaan nähdä olevan enemmänkin ihmisen pahuus kuin moraalin eksistentiaalisten<br />
yhteiskunnallisten edellytysten puuttuminen. 206 Seuraavassa maailmaneetos-projektin<br />
maailmanrauha-argumenttia tutkitaan Girardin, Neuhausin, Cobbin sekä Niewiadomskin<br />
näkökulmien avulla.<br />
René Girard käsittelee ihmisen pahuutta agressiivisuutena. Hänen teologiansa on siten<br />
uskontoteologisesti ajankohtainen puhuttaessa rauhasta. Saarinen esittelee Girardin mallia<br />
seuraavasti. Girard näkee uskonnot agressioiden kanavina. Erityisesti uhrin ja syntipukin<br />
asema on keskeinen tapa hallita ihmisessä piilevää käsittämätöntä ja käsittelemätöntä<br />
väkivaltaa. Ratkaisevaa on ymmärtää, että tällainen sisäinen pahuus on ihmiseen<br />
sisäänrakennettuna. Saarisen<br />
mukaan ongelma nousee esiin erityisesti modernissa<br />
länsimaisessa ajattelussa, koska se on taipuvainen positiiviseen ihmiskäsitykseen.<br />
Yhteiskunnassamme ovat suosiossa humanistiset arvot, kuten tasa-arvo ja globaali yhteisyys<br />
esimerkiksi etiikan kohdalla. Väkivaltaisuuden ja vihamielisyyden ongelma niin<br />
yhteiskunnallisissa kuin globaaleissakin asioissa lakaistaan siten kuitenkin vain maton alle.<br />
Saarinen näkeekin Girardin ajattelun pohjalta, että länsimainen moderni perustuu pitkälti<br />
näiden ihmisen pimeiden puolien kieltämiseen tai ainakin peittelemiseen ja eliminoimiseen<br />
eikä niiden kanavoimiseen. Tähän liittyy myös se, että yhteiskunnastamme ovat hävinneet<br />
tabuna tai pyhänä pidetyt asiat. Juuri ne tarjoavat perinteisissä uskonnoissa tavan käsitellä<br />
aggressiivisuutta peittelemättömällä, mutta vaarattomalla tavalla. Saarisen mukaan<br />
länsimainen kiltteyden ja suvaitsevaisuuden leima kyseenalaistaa myös yhteisen<br />
maailmaneetoksen tarkoituksenmukaisuutta uskonto- ja maailmanrauhaan pyrittäessä. 207<br />
206<br />
207<br />
Ks. esim. Moltmann 1986. V<br />
Saarinen 1999, 49–53. Vrt. Miri 1996, 163–171. Girardista enemmän, ks. Saarinen 2003.
Change language