HUMANUM - Helda

53
Reaalipolitiikka liittyy Küngin tarkoittamassa mielessä ajattelumalliin, jossa otetaan
ensisijaisesti huomioon yhteiskunnallinen tasapaino ja pyritään turvaamaan se; tämä tavoite
syrjäyttää moraalin ja oikeudenmukaisuuden. 170 Küngin mukaan nykyisessä maailmassa ei
enää ole turvattavana ainoastaan kansalliset edut. Elämme globaalissa maailmankylässä, ja
nykyisen politiikan tehtävänä on turvata, ei vain yhteiskunnallinen järjestys ja rauha, vaan
kokonainen maailmanjärjestys. 171 Tämän on oltava päätöksenteon ensisijaisena tavoitteena.
Küng havainnollistaa asiaa vertailukohdan avulla. Reaalipoliittisesta positiosta käsin voidaan
kritisoida vastakkaista kantaa eli ideaalipolitiikkaa. Se asettaa aina ja kaikkialla moraaliarvot
tärkeämmäksi kriteeriksi kuin käytännön tulokset. Se osoittautuu Küngin mukaan kuitenkin
liian moralistiseksi ja dogmaattiseksi malliksi. 172
Haittoina ovat mm. ”illusionäärisuus ja
”tehottomuus”. 173
Erityisesti uskonnoilla on vaara etsiä ”jäykkiä moraalisia ratkaisuja
taivaasta”. Tällöin on vaarana, että ei saavuteta mitään käytännön tuloksia, koska
konkreettinen maailma on prosessuaalisempi ja dynaamisempi kuin ideaali.
20. vuosisadan lopulla voimme vähemmän kuin koskaan hakea jäykkiä moraalisia ratkaisuja taivaasta
tai Taolta, johtaa niitä Raamatusta tai jostain muusta pyhästä kirjasta. […] Historiallisesti katsottuna
suurten uskontojen konkreettiset eettiset normit, arvot, käsitykset ja avainkäsitteet ovat kaiken
historiallisen tutkimuksen mukaan muodostuneet mahdollisimman monimutkaisessa sosiaalisdynaamisessa
prosessissa. 174
170
171
172
173
174
”Nicht Frieden und Gerechtigkeit können Hauptziel der Aussenpolitik sein. Nur Stabilität und Sicherheit
durch Mächtegleichgewicht sollen Staatsmänner mit Hilfe der Diplomatie anstreben wollen, damit die
ohnehin durch Tragik gezeichnete Welt durch die Errichtung eines stabilen Kräftegleichgewichts etwas
stabiler und sicherer und so indirekt dem Frieden näher geführt werde: unter Begrenzung der Krisen und
möglichst unter Vermeidung von Kriegen langsam, Schritt um Schritt, den Frieden ’stückweise’ ”
(Kursivointi minun.)
PWE, 38: ”Gerade das Jahr der Grossen europäischen Revolution 1989 […] Erstmals seit dem Zweiten
Weltkrieg zeichnen sich konkrete Möglichkeiten einer nicht nur krieglosen, sondern befriedeten und
kooperierenden Welt ab […] die Möglichkeit globaler Zusammenarbeit im Interesse des Fortschritts aller
erscheint nicht mehr als unrealistische Vision […]”; 131, 132. Vrt. Bauer 1999.
WWW, 52–61.
WWW, 60, 61: ”Eine Idealpolitik kann illusionär sein. [...] Eine Idealpolitik kann wirkungslos sein.” Vrt.
Kaplan 2002.
PWE, 71: ”Am Ende des 20. Jahrhunderts können wir weniger denn je fixe moralische Lösungen aus dem
Himmel oder dem Tao holen, aus der Bibel oder irgendeinem anderen heiligen Buch ableiten. [...] Historisch
gesehen haben sich die konkreten ethischen Normen, Werte, Einsichten und Schlüsselbegriffe der grossen
Religionen nach allen geschichtlichen Forschungen in einem höchst komplizierten sozial-dynamischen
Prozess herausgebildet.” (Kursivointi minun.) Ks. myös SGW, 159, 160; ZWR; RFV, 77; J, 15, 566–588; C,
54–57, 76–88; CW, 108; Vw, xi; CC, 294–296, 304; MS, 57; WW, 163; Kuschel 1994, 278–280.