HUMANUM - Helda
HUMANUM - Helda
HUMANUM - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
49<br />
kuitenkaan haluta perustella millään yksittäisellä uskonnolla. Küng nimittäin perustelee<br />
maailmaneetos-projektin moraalista arvoa yhtä lailla myös ateisteille. 159<br />
Neljänneksi, jopa moraalin motivoimisen ja käytännön toteuttamisen tasolla Küng näyttäisi<br />
puoltavan vähintään yhtä suurta ihmislähtöisyyttä, ellei suurempaakin kuin Kant. Kant puhuu<br />
ihmisen luontaisesta taipumuksesta heteronomiseen eli itsekeskeiseen käyttäytymiseen.<br />
Küngille ihminen on puolestaan sekoitus hyvää ja pahaa, ja perisynnin käsite on<br />
ongelmallinen. Ihminen toisin sanoen kykenee tekemään hyvää myös maailmanrauhan<br />
edistämiseksi, jos hän vain saa teoreettisen perustan eli moraalin perusteet selvitetyksi<br />
tyydyttävällä tavalla. Tämä näyttäisi kuitenkin vievän pohjan maailmaneetos-projektin<br />
pragmatistiselta uskontoargumentilta. Kantille teoreettiset perusteet eivät takaa vielä mitään<br />
käyttäytymisen tasolla. Viime kädessä Küng menee vieläkin pidemmälle ja joutuu<br />
jännitteeseen filosofis-teologisen uskontoargumenttinsa kanssa. Uskonto ei ole välttämätön<br />
edes moraalisen toiminnan perustelemiseksi.<br />
Päällisin puolin katsottuna näyttäisi tosin siltä, että maailmaneetos-projektin sekä<br />
pragmatistinen että filosofis-teologinen metodologia puoltaisivat uskonnon horjumatonta<br />
asemaa moraalin lähtökohtana. Tarkemmassa katsannossa huomataan kuitenkin, että Küng<br />
tulee todellisuudessa hyväksyneeksi uskonnon korvautumisen autonomisella järjellä, ja vielä<br />
enemmän: jopa maailmaneetos-projekti itse heijastelee autonomisen järjen eettistä vaatimusta.<br />
Küng on sittenkin Kantin linjoilla: moraalin lähtökohta (a) on deontologinen ja (b) perustuu<br />
autonomiseen järkeen kantilaisessa mielessä.<br />
159<br />
PWE, 58–62; WW, 82–85.