HUMANUM - Helda
HUMANUM - Helda
HUMANUM - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
36<br />
Küngin deontologisesti määräytyneeseen moraalikäsitykseen. Maailmaneetos-projektin<br />
moraalifilosofinen viitekehys on peruskantilainen velvollisuusetiikka: moraalissa on kyse<br />
velvollisuuksien täyttämisestä tai niiden laiminlyömisestä. Toisin kuin Kant, Küng lisäksi<br />
uskoo, että ilman uskontoa ei ole löydettävissä filosofista perustetta velvollisuuksien<br />
täyttämiselle. Tämä johtuu siitä, että ”vain ehdoton voi velvoittaa ehdottomasti.” Tarvitaan siis<br />
ihmisestä riippumaton velvoittaja, jotta velvoite olisi pätevä. Küngille tämä tarkoittaa, että<br />
tarvitaan uskonto, jotta etiikka olisi tuloksellista. Siten Küngin ajattelussa moraalin<br />
deontologisuus ja teonomisuus nivoutuvat mielenkiintoisella tavalla yhteen. 117<br />
Küngin ambivalentti suhde Kantin moraalifilosofiaan näyttää siis seuraavanlaiselta. Toisaalta<br />
Küng tunnustautuu implisiittisesti kantilaiseen velvollisuusetiikkaan. Toisaalta juuri<br />
velvollisuusetiikasta nousevilla perusteilla hän opponoi kantilaista moraaliautonomiakäsitystä.<br />
Seuraavassa kappaleessa tulee kuitenkin ilmi, että maailmaneetos-projektin ja Kantin<br />
moraalifilosofian välinen suhde ei tarkasti ottaen ole näinkään yksinkertainen.<br />
2.3. Filosofis-teologisen metodin filosofis-teologinen kritiikki<br />
Küngin filosofis-teologisen metodin kritiikkiä voidaan tarkastella seuraavasta ongelmasta<br />
käsin. Onko todella niin, että Kantin rationaalinen moraaliautonomia implikoi moraalin<br />
mielivaltaisuuden, kuten Küng väittää? Onko mahdollista, että viime vuosisadan Euroopassa<br />
tapahtuneet moraalittomuudet ovat myös teoreettiselta kannalta katsoen osoitus nimenomaan<br />
Kantin moraaliteorian heikkoudesta? Vastauksen saamiseksi on perehdyttävä siihen, mitä Kant<br />
117<br />
Küng ei ole ainoa, joka näkee loogisesti välttämättömänä sitoa deontologinen etiikka teistiseen etiikkaan.<br />
(Ks. Schneewind 1984.) G.E.M. Anscombe ajattelee myös näin, mutta päätyy vastakkaiseen<br />
johtopäätökseen; hänen mukaansa ateistisen etiikan sijasta on hylättävä deontologinen moraalikäsitys.<br />
(Anscombe 1997) Anscombe itse edustaa hyve-etiikan viimeaikaista renesanssia moraalifilosofiassa. (Crisp<br />
& Slote 1997.) Ks. myös MacIntyre 1983.
Change language