HUMANUM - Helda

28
monistisesta idealismista Küngin ajattelussa. 84 Sitä paitsi on todettava, että Küng suorastaan
tukeutuu maailmaneetos-projektin fundamentaaliteologian osalta aikaisempiin teoksiinsa. 85
On huomion arvoista, että vaikka Küngin voidaan sanoa nyttemmin puhuvan yhä
positiivisempaan sävyyn muista uskonnoista, tämän ei tarvitse välttämättä kumota edes hänen
alkuperäistä monistista tulkintaansa Kristuksen merkityksestä. Positiivinen uskontokäsitys
sopii sinänsä Küngin pre-eksistenssikristologiaan ja idealismiin, jossa Kristus irrotetaan
historiallisesta Jeesuksesta. 86
Kristomonistinen kristologia on mahdollista tulkita vaikkapa
symbolisesta näkökulmasta Raimon Panikkarin tapaan. 87
Tämän tutkimuksen kannalta
kristomonismia olennaisempi aihe on kuitenkin eksistentialismi. Maailmaneetos-projektin
systemaattinen yhteys eksistentialismiin tulee esille seuraavissa Huovisen Küng-tulkinnan ja
Küngin nykyisen tuotannon välisissä rinnastuksissa.
Huovisen mukaan Küngin eksistentialistisen teologian kantava ajatus on, että historiallinen
Jeesus on funktionaalinen apuväline, joka viittaa ideaaliseen prinsiippiin, ”Jumalan asiaan”,
jossa on viimekädessä kysymys elämän mielekkyyden löytymisestä. 88
Ratkaiseva käsite
84
85
86
87
88
Huovinen 1978, 143: ”Arvokokemuksen ja ontologian väliseen problematiikkaan on vaikea antaa
yksiselitteistä vastausta, koska Küng ei varsinaisesti käsittele siihen liittyviä ongelmia. Tästä vaikenemisesta
ei tosin voida vielä päätellä mitään ehdottoman sitovaa arvokokemuksen ulkopuolella mahdollisesti olevasta
ontologiasta. Silti argumentum ex silentio on konvergoivana perusteluna myös tukemassa edellä esitettyä
tulkintaa Küngin ajattelun taipumuksesta subjektiiviseen idealismiin. Tällainen vaikeneminen kokemuksen
ulkopuolisesta ontologiasta on myös sikäli symptomaattista, että subjektiivisen idealismin perusongelma on
juuri ontologisesta problematiikasta vaikeneminen.”
WW, 18: ”Die drei Bücher ’Christ sein’, ’Existiert Gott?’ und ’Ewiges Leben?’ bilden für mich bis heute die
Basis meiner theologischen Arbeit. Ich habe bis heute keine dieser Positionen revidieren müssen. Im
Gegenteil. Schon das erste Kapitel von ’Christ sein’ umschreibt ja einerseits den Horizont der modernen
Säkularität und des modernen Atheismus, und andererseits den der Weltreligionen.”; C, 59, 78. Kasper
puolestaan väittää, että Christ sein -teoksen teologinen perustruktuuri löytyy jo Küngin väitöskirjasta.
(Huovinen 1978b, 27, 28)
Huovinen 1978b, 88–90, 153–158.
Ks. Komulainen 2000c, 129–126. Panikkarin uskontoteologiasta ks. Komulainen 2003.
Huovinen 1978b, 167. Vrt. C, 17: ”Dieses Buch kann und muss kirchenkritisch sein, weil es aus
unerschütterlichen Glauben an Person und Sache Jesu Christi herausgeschrieben ist [...]” (Kursivointi
minun.), 59: ”Was ich im Buch ’Christ sein’ breit ausgeführt und aus dem Neuen Testament belegt habe,
kann ich hier knapp zusammenfassen: Jesus hat sich die Sache des Gottes Israels zu eigen gemacht.”, 63: