HUMANUM - Helda
HUMANUM - Helda
HUMANUM - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
filosofisen egoismin ongelmaa: ei yksinkertaisesti ole olemassa mitään<br />
24<br />
rationaalista<br />
perustetta altruistiselle toiminnalle. Moraalinen toiminta vaatii määritelmän mukaan jonkin<br />
asteista uhrautumista. Siten ei ole olemassa mitään rationaalista perustetta sille, että juuri<br />
minun tulisi toimia moraalisesti. Riippumatta siitä olenko paha vai hyvä, tuntuu siltä, että<br />
minulta ei voida vaatia moraalista toimintaa. Filosofinen egoisti pitää egoismiaan<br />
rationaalisesti oikeutettuna. 71 Küng näyttää pitävän tätä etiikan kipeänä kysymyksenä eikä<br />
niinkään ihmisten luonteen pahuutta. Seuraavaksi käsiteltävän filosofis-teologisen metodin<br />
kohdalla onkin tärkeää huomata, että vaikka Küng etsii ratkaisua etiikan ongelmaan<br />
uskonnoista, hänen määrittelemänsä ongelma on varsinaisessa mielessä kuitenkin filosofinen.<br />
Tästä johtuen hän etsii myös ongelman ratkaisua filosofiapainotteisesti. 72<br />
Siten käy<br />
ymmärrettäväksi myös se sinänsä yllättävä seikka, että maailmaneetos-projektissa ei<br />
käytännössä lainkaan käsitellä synnin teologista ongelmaa.<br />
2.2.1. Vain ehdoton voi velvoittaa ehdottomasti<br />
(Uskonnon alustava rooli moraalin lähtökohtana)<br />
Küngin filosofis-teologinen metodi uskontoargumentissa etenee pragmatistisen metodin<br />
tavoin: rigoristisesti ja ex negativa, jonka jälkeen hän esittää oman positiivisen vaihtoehtonsa.<br />
Ajatuksen kulku on seuraava. Küng kritisoi Kantia siitä, että hän olettaa ihmisillä olevan<br />
synnynnäisesti välineet absoluuttisesti oikean moraalisen toiminnan arvioimiselle. Tällä Küng<br />
71<br />
72<br />
Tietyssä mielessä jopa ainoana oikeutettuna, koska ei ole mitään varmoja perusteita kunnioittaa toisia, mutta<br />
on – ainakin intuition perusteella – hyvät perusteet kunnioittaa itseään. On huomattava, että filosofinen<br />
egoismi ei ole mikään sadismin kaltainen marginaaliryhmien moraalimalli. (Filosofisesta sadismista ks.<br />
tarkemmin Airaksinen 1995. Oikeastaan sadismikaan ei ole mitenkään poikkeuksellinen positio filosofisessa<br />
mielessä. Se liittyy tarkemmassa katsannossa suoraan yllä puhuttuun egoismin ongelmaan modernissa<br />
yhteiskunnassa, ks. Hartwig 1996, 808.) Se toimii pohjana koko länsimaiselle liberalismille, varsinkin<br />
amerikkalaiselle libertanismille. Jos Küngin modernin rationaalisuuden tulkinta viittaa epäsuorasti<br />
filosofiseen egoismiin, kuten on syytä olettaa, hän ei suinkaan taistele näkymätöntä vihollista vastaan.<br />
Egoismin filosofisesta ongelmasta ja sen lajeista, ks. Airaksinen 1987, 118–128. Toinen tärkeä huomio on,<br />
että moderni länsimainen etiikka ylipäänsä on keskittynyt lähes kauttaaltaan moraalin rationaalisiin<br />
perusteisiin eikä esim. persoonan luonteen ominaisuuksiin, kuten perinteinen aristotelis-kristillinen etiikka.<br />
(McDowell 1997; Foot 1997; Slote 1997.)<br />
Vrt. J, 494.
Change language