HUMANUM - Helda

19
2.1. Pragmatistinen metodi: uskonto moraalin motivaattorina
Maailmaneetos-projekti koskee siis ensisijaisesti uskontojen välistä etiikkaa. Voidaankin
kysyä, miksi sekulaarit moraali-instituutiot ovat toissijaisessa asemassa. Vastatakseen tähän
Küng pyrkii perustemaan teonomisen moraalin tarpeellisuuden. 49 Hänen väitteensä on, että
nimenomaan usko järkeen moraalin oikeuttajana on kriisissä. 50 Ihmisen autonomiseen kykyyn
päättää, mikä on oikein ja väärin, on vaikea luottaa, kun on nähty kolmannen valtakunnan,
atomivoiman tai geeniteknologian tuottamat vaikutukset ihmiselle ja luonnolle. 51 Kun Küng
asennoituu pessimistisesti autonomisen, uskonnosta riippumattoman järjen moraaliseen
kapasiteettiin, hän tarkoittaa tällä sekularisoitunutta länsimaista moraalia. 52 Argumentaatio on
seuraava.
Puhuessaan järjen moraalisen autonomian ihanteesta Küng käyttää käsitettä ”valistuksen
dialektiikka”. 53 Uskonnolla hän puolestaan tarkoittaa kaikkia niitä elämänkatsomuksia, joissa
uskotaan johonkin korkeampaan voimaan. 54 Ensinnäkin, historia on Küngin mukaan faktisesti
osoittanut, että valistuksen paradigma on johtanut yhteiskunnallisiin ongelmiin. 55 Toiseksi, jos
49
50
51
52
53
54
55
PWE, 58: ”[…] durch alle Jahrtausende hindurch waren die Religionen jene Orientierungssysteme, welche
die Grundlage für eine bestimmte Moral bildeten, sie legitimierten, motivierten und oft auch mit Strafen
sanktionierten. Aber – muss das auch heute noch, in unserer weitgehend säkularisierten Gesellschaft, so
sein?” Jumalalähtöisen ja sekulaarin moraalin problematiikasta ks. mm. Hofmeister 1978; Ricoeur 1996. Vrt.
Hauerwas 1983.
PWE, 33: ”Die Krise des Fortschrittsdenkens aber ist im Kern die Krise des modernen
Vernunftsverständnisses.”
PWE, 76. On syytä kysyä kuinka paljon Küngin historiallinen pessimismi liittyy postauswitzin aikaiseen
laajempaan kansalliseen itsetutkiskeluun – siitä huolimatta, että hän on sveitsiläinen, ei saksalainen. (ks.
esim. ThA, 158, 229; PWE, 76.)
Ks. esim. PWE, 58: ”[…] durch alle Jahrtausende hindurch waren die Religionen jene Orientierungssysteme,
welche die Grundlage für eine bestimmte Moral bildeten […] Aber – muss das auch heute noch, in unserer
weitgehend säkularisierten Gesellschaft, so sein?” Ks. myös PWE, 63–66. On huomautettava, että järki
sinänsä ei Küngin teologiassa sulje pois uskoa tai päinvastoin. (ThA, 244, 245.)
Ks. PWE, 63: ”Dialektik der Aufklärung”
PWE, 77.
PWE, 66: ”Die grossen ökonomisch-technologischen Probleme unserer Zeit sind immer mehr zu politischmoralischen
Probleme geworden […] und diese übersteigen und überfordern auch jegliche Psychologie,
Soziologie […]” Ks. myös C, 824–828, 844, 845, 868, 869.