HUMANUM - Helda

14
maailmassa. Johtoajatuksena on realismi, jolla tarkoitetaan, että tehdään oikeutta ympäröivälle
todellisuudelle. Vastapuolta syytetään usein epärealismista. Sosiologia ja historia ovat
tyypillisiä tämän lähestymistavan suosima tieteenaloja. Uskontotieteilijöistä Rudolf Otto on
tämän tyyppisen tutkimussuuntauksen edustajia. 33
Filosofis-teologinen metodi on sekin tämän tutkielman tarkoitusperiä palveleva terminus
technicus. Se tarkastelee päinvastoin näkymätöntä todellisuutta, joko teoreettista tai
transsendenttia todellisuutta. Johtoajatuksena rationaalinen uskottavuus, kategorisuus tai
uskollisuus totuudelle. Vastapuolta syytetään usein ristiriitaisuudesta tai relativismista.
Tyypillinen esimerkki filosofis-teologisesta metodista tämän tutkielman yhteydessä on
Immanuel Kantin moraalifilosofia, jossa etiikalle etsitään universaaleja ja persoonattomia
transendentaalisia ehtoja. Filosofis-teologinen menetelmä on luonteeltaan deduktiivinen, kun
taas pragmatistinen menetelmä on induktiivinen.
Küngin ajattelun kaksijakoisuus pragmatistisen ja filosofis-teologisen metodin välisessä
jännitekentässä on yksi punainen lanka tässä tutkielmassa. Kolmea maailmaneetos-projektin
perusargumenttia – uskontoa, maailmanrauhaa ja moraalia – käsitellään kutakin omassa
luvussaan siten, että jokaista argumenttia lähestytään sekä pragmatistiselta että teologisfilosofiselta
kannalta. Kokonaiskatsannossa Küngin metodiset ratkaisut vaikuttavat oleellisesti
siihen, miten maailmaneetos-projektin kolme argumenttia järjestäytyvät. Siten tutkielman
argumentatiivinen ja metodologinen intentio yhdistyvät, mikä näkyy ennen kaikkea
johtopäätöksissä. Tutkimustehtävän formaali eksplikaatio on siten seuraava:
Tutkimushypoteesin (argumentatiivinen hierarkkinen järjestys muotoa: 1. maailmanrauha 2.
33
Ks. McGrath 1993, 419.