HUMANUM - Helda

131
Tämän perusteella voidaan lopullisesti nähdä, että yleinen eettinen kriteeri, humanum, on
maailmaneetos-projektin varsinainen päämäärä ja pääargumentti. Moraali määrittää siten itse
itsensä sekä kaksi muuta argumenttia, maailmanrauhan ja uskonnon. Tämä näkyy myös
eettisen kriteerin ”yleisyydessä”:
humanum on universaali moraaliperiaate. Filosofisteologinen
metodi moraaliargumenttina painaa pragmatistisen metodin maailmanrauhaargumenttina
alempaan asemaan. Kummankin näiden alle jää puolestaan uskonto yhteisen
moraalin yhtenä varteenotettavana toteuttajana.
Täten on saatu vastaus tutkimuskysymykseen. Toisin kuin ensivaikutelma antoi olettaa,
argumentatiivinen suhde maailmaneetos-projektin eettisten peruskäsitteiden välillä on
hierarkkinen ja muodostuu järjestyksessä 1. moraali 2. maailmanrauha 3. uskonto.
Nyt voidaan myös nähdä kokonaisuudessaan metodologinen rakenne, joka ilmeni uskonnon
kohdalla alustavasti, maailmanrauhan kohdalla eksaktimmin ja moraalin kohdalla
eksplikoidusti: Filosofis-teologinen metodi ja siihen liittyvä moraaliargumentti, humanum,
joka palautuu aatehistoriallisesti Kantiin, valistukseen ja humanismiin, muodostuu
maailmaneetos-projektin eettiseksi keskipisteeksi. Tähän liittyen filosofis-teologinen metodi
dominoi sen kanssa jännitteessä olevaa pragmatistista metodia myös uskonto- ja
maailmanrauha-argumentin kohdalla. Humanum on Küngin teologiassa niin voimakkaasti
strukturoiva periaate, että se selittää esimerkiksi maailmaneetos-projektin ihmiskeskeisen
ansatsin uskontoargumentin kohdalla. Küngin selektiivinen tyyli osoittautuu siis tämän
esityksen kokonaisuudessa puolueellisemmaksi synteesiksi kuin johdantoluvussa oletettiin.
Juuri tästä syystä tyypillinen maailmaneetos-projektin kritiikki yleisessä keskustelussa
esitetään pragmatistisesta peruskonseptiosta käsin: maailmaneetos-projekti joutuu alttiiksi