HUMANUM - Helda
HUMANUM - Helda
HUMANUM - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
128<br />
teologisen argumentin kohdalla Küng tulee tosiasiallisesti allekirjoittaneeksi valistuksen<br />
käsityksen moraalin lähtökohdasta ihmisen autonomisessa järjessä. Periaatteellisella tasolla<br />
Küng siis tosiasiassa puoltaa autonomista järkeä moraalin lähtökohtana, mutta ei voi ignoroida<br />
historiallista ja sosiologista evidenssiä siitä, että käytännössä moraalia toteutetaan parhaiten<br />
uskontojen piirissä. Pragmatistisen ja filosofis-teologisen metodin tulokset uskonnon<br />
argumentatiivisesta asemasta ovat siten jännitteessä keskenään, mutta tässä vaiheessa vielä<br />
tiedostamattomasti. Pragmatistinen metodi korostaa uskonnon argumentatiivista roolia, mutta<br />
filosofis-teologinen metodi tosiasiallisesti nihiloi sitä.<br />
Uskonnon argumentatiivinen asema jää siten puhtaasti funktionaaliseksi. Moraalin<br />
toteuttajanakaan Küng ei tosin näe uskonnon olevan kvalitatiivisesti ainutlaatuisessa asemassa,<br />
kun otetaan huomioon hänen positiivinen ihmiskäsityksensä. Siten maailmaneetos-projektin<br />
filosofis-teologinen metodologia dominoi pragmatistista metodologiaa uskonnon roolia<br />
minimoivalla tavalla. Toisin sanoen, viime kädessä Küng suhtautuu positiivisesti ihmisen<br />
autonomiseen kykyyn myös moraalin toteuttamisessa, toisin kuin hän pragmatistisen metodin<br />
yhteydessä antaa ymmärtää. Kaiken kaikkiaan, uskonto ajautuu argumentatiivisesti<br />
periferioidumpaan asemaan kuin ensivaikutelma antoi ymmärtää. Ulkonaisesti teistisestä<br />
lähtökohdastaan huolimatta maailmaneetos-projektin moraaliteologinen ansatsi on lopulta<br />
hyvin ihmiskeskeinen.<br />
Maailmanrauha-argumentin kohdalla maailmaneetos-projekti sisältää yhä eksplikoidumman<br />
jännitteen pragmatistisen ja filosofis-teologisen metodin välillä. Maailmanrauha<br />
maailmaneetoksen argumentatiivisena keskuksena, päämääränä sinänsä, muistuttaa<br />
reaalipoliittista lähtökohtaa. Pragmatistisen metodin yhteydessä saa siten vaikutelman, että