HUMANUM - Helda

125
uskontojen epärealistisessa tarkastelussa. Maailmaneetos-projektissa uskontojen moraali
nähdään länsimaisten silmälasien läpi. Jälkimmäisen ilmiön voidaan sanoa johtuvan
edellisestä. Se liittyy maailmaneetoksen toiminnalliseen painotukseen, sen
projektiluonteeseen. Sen seurauksena länsimaista etiikkaa ollaan
viemässä kaikkeen
maailmaan.
Kummassakin edellisessä tapauksessa globaalia imperialismia edesauttaa sen kätkeytyvyys
maailmanrauhan motiivin taakse. 383 Olennainen kysymys on siis, mikä on se teoreettinen
kriteeri, joka mittaa uskontojen toimivuuden näennäisesti pragmatistisessa mielessä. Küngin
maailmaneetos-projekti on Knitterin soteriosentrismin tapaan julkisessa keskustelussa
profiloitunut praktisena uskontoteologisena mallina. 384 Küngin pragmatismissa on kuitenkin
sisäinen jännite. Maailmaneetos-projektissa on nimittäin määräävänä tekijänä teoreettinen ja
kategorinen periaate humanum. 385 Juuri tämän vuoksi maailmaneetos-projekti on vastaavalla
tavalla imperialistinen kuin Knitterin uskontojen vapautuksen teologia.
Lopulta joudutaan siis vastaamaan myöntävästi Küngin itsensä esittämään kysymykseen
humanumin etukäteen määritellystä länsimaisuudesta. Küngin ehdotus uskonnon ja
ihmisyyden dialektisesta suhteesta ei kykene eliminoimaan tätä kritiikkiä. Maailmaneetosprojektin
eettiset perusteet ovat vahvalla tavalla kiinni Kantissa, valistuksessa ja länsimaisessa
humanismissa. Siksi sen esittämä tavoite on myös vahvasti epärealistinen.
383
384
385
Vrt. Niewiadomskin kritiikki edellisessä luvussa.
Schreiter 1998, 521; Komulainen 2000b, 588.
Itse asiassa samasta syystä voidaan kysyä, voiko eettinen pragmatismi ylipäänsä olla aidosti uskollinen
omille periaatteilleen. Tähän suuntaan Küng itsekin on viitannut. (ThA, 277.)