HUMANUM - Helda

124
ilmeisimmin yllä olevassa sitaatissa ilmaus ”optimaalinen edellytys”. Uskonto siis tarjoaa
parhaat mahdolliset eli optimaaliset olosuhteet siitä kokonaan riippumattomasti perustellun ja
määritellyn humanumin toteuttamiselle.
Näin siis Küng itse tulee ilmaisseeksi seikan, joka liittää tämän tutkielman lopun ja alun
kiinteästi yhteen. Yleisen eettisen kriteerin eli humanumin ja uskonnon välinen suhde on
eräiltä keskeisiltä osin sittenkin yksisuuntainen. Oikea ihmisyys on maailmaneetos-projektin
uskonnosta riippumaton pääargumentti. Se määrittelee lopulta itse itsensä kantilaisessa
mielessä, ilman että uskonnolla olisi mitään itsenäistä roolia tässä määrittelyprosessissa. Mikä
merkittävintä, humanum määrittelee kriteerinomaisesti myös sen, mikä on oikeaa
uskonnollisuutta. Uskonnon rooli on ihmisyyden toteuttamisen motivoimisessa, ei sen
perustelemisessa tai määrittelemisessä. Uskonto ei missään mielessä määrittele, mikä on
oikeaa ihmisyyttä.
Humanum universaalina eettisenä kriteerinä ajaa periaatteellisesti yli uskontojen reaalisen
etiikan. Tämä heijastuu ennen kaikkea siinä, että vahvin maailmaneetos-projektin kritiikki on
luonteeltaan nimenomaan uskontojen realismista nousevaa. Küngin ilmaus dialektisesta
vaihtosuhteesta ei kykene eliminoimaan tätä tosiasiaa.
Maailmaneetos-projektin etiikan suurimmaksi heikkoudeksi jää siten sama tekijä kuin
Knitterin soteriosentrismissä: imperialismi. Küngin mukaan maailmaneetos-projektin yleinen
eettinen kriteeri tuomitsee imperialismin. 382 Tosiasiassa tämä kriteeri on itse imperialistinen.
Erityisesti Heimin esittämän Knitter-kritiikin perusteella voidaan väittää, että maailmaneetosprojekti
sekä (1) on imperialismin vaikutuksen alainen että (2) aiheuttaa sitä. Edellinen näkyy
382
ThA, 289.