HUMANUM - Helda
HUMANUM - Helda
HUMANUM - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lopuksi on sanottava, että<br />
106<br />
uskonto jää argumentatiivisessa tarkastelussa periferiaan,<br />
viimeiseksi eli viidenneksi argumentiksi. Tämä johtuu siitä, että oletus uskonnon ratkaisevasta<br />
roolista yleispätevän moraalin perustelemisessa maailmaneetos-projektissa on tämän esityksen<br />
alussa paljastunut harhaanjohtavaksi. Uskonnon argumentatiivisena tehtävänä on ainoastaan<br />
sitä ylempien argumenttien määrittämän maailmaneetoksen motivoiminen ja toteuttaminen.<br />
Edes tässä se ei kuitenkaan ole ainutlaatuisessa asemassa. Kuitenkin ateistista positiota<br />
voidaan pitää Küngin mallissa huonompana lähtökohtana kuin uskontoa. Uskonnon voidaan<br />
siten katsoa säilyttävän argumentatiivisen asemansa ateistisen position yläpuolella, joskaan ei<br />
kvalitatiivisesti. Kvantitatiivinenkin ero on kuitenkin pieni, kun otetaan huomioon Küngin<br />
optimistinen ihmiskäsitys: ateistikin kykenee moraalisesti hyvään käyttäytymiseen eli Küng<br />
myöntää tietyn asteisen moraaliautonomian olemassaolon.<br />
4.4. Filosofis-teologisen metodin pragmatistinen kritiikki<br />
Nyt on siis päädytty siihen, että yleisen eettisen kriteerin eli humanumin, ja selviytymisen tai<br />
maailmanrauhan välinen suhde on tämänsuuntainen: humanum perustelee maailmanrauhan<br />
tavoiteltavuuden, eikä päinvastoin. On myös saatu vastaus toiseen aivan vastaavaan<br />
kysymykseen. Mikä on humanumin ja uskonnon suhde? Kumpi on ensin, uskonto vai<br />
humanum? Maailmaneetos-projektin filosofis-teologisen moraaliargumentin mukaan<br />
humanum määrittelee sen, mikä on tosi uskonto. Küng asettaa siis universaalin eettisen<br />
kriteerin kaikkia uskontoja määrääväksi totuusperiaatteeksi. Samalla hän kuitenkin tiedostaa<br />
ongelman, joka liittyy universalisoitavan perusetiikan käyttämiseen uskontoteologiassa.<br />
Eikö humanumilla tule rakennettua jonkinlainen ”ylästruktuuri” konkreettisten uskontojen yläpuolelle,<br />
jonka mukaan uskontoja sitten pitäisi arvioida, jopa tuomita? Eikö ”humanum” – eurooppalaisen<br />
kristillisen vaikutuksen alaisen humanismin tulos – ole tyypillinen länsimainen kriteeri, joka ei lainkaan<br />
sovi itämaisille uskonnoille? Eikö humanum ekumeenisesti yhteisenä kriteerinä ole etukäteen määritelty,
Change language