linkissÃ¤ - HeinÃ¤veden kunta

Asemakaavan selostus 

joka koskee 31 päivänä toukokuuta päivättyä asemakaavakarttaa. 

67070682.BBK 

EHDOTUS 31.5.2011 

HEINÄVEDEN KUNTA 

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, muutos ja laajentaminen

67070682.BBK 

2 

Sisältö 

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 

1.1 Tunnistetiedot 4 

1.2 Kaava-alueen sijainti 4 

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 5 

2 TIIVISTELMÄ 5 

2.1 Kaavaprosessin vaiheet 5 

2.1.1 Asemakaavan perustelut 6 

3 LÄHTÖKOHDAT 7 

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 7 

3.1.1 Alueen yleiskuvaus 7 

3.2 Luonnonympäristö 7 

3.3 Rakennettu ympäristö 12 

3.3.1 Heinäveden kirkonkylän historiaa 12 

3.3.2 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset 12 

3.4 Yhdyskuntarakenne 19 

3.4.1 Asuminen 19 

3.4.2 Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut 19 

3.4.3 Virkistys 20 

3.4.4 Liikenne 21 

3.4.5 Tekninen huolto 22 

3.4.6 Erityisalueet ja -kohteet 22 

3.4.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 22 

3.4.8 Maanomistus 23 

3.5 Suunnittelutilanne 23 

3.5.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 23 

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 28 

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 28 

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 28 

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 28 

4.3.1 Osalliset 28 

4.3.2 Vireilletulo 29 

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 29 

4.3.4 Viranomaisyhteistyö 29 

4.4 Asemakaavan tavoitteet 33 

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 33 

4.5 Yleiskaavallinen tarkastelu 35 

4.6 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 38 

4.6.1 Lähtökohdat kaavaratkaisuille 38 

4.6.2 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 38 

4.6.3 Asemakaavatyössä tehtävien ratkaisujen vaikuttavuus 43 

Copyright © Pöyry Finland Oy 



67070682.BBK 

3 

4.6.4 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset 44 

ASEMAKAAVAN KUVAUS 44 

ASEMAKAAVAN KUVAUS 45 

4.7 Kaavan rakenne 45 

4.7.1 Mitoitus 46 

4.8 Aluevaraukset ja muutokset 46 

4.8.1 Korttelialueet 46 

4.8.2 Muut alueet 52 

4.9 Kaavan vaikutukset 53 

4.9.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan 53 

4.9.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 54 

4.9.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 55 

4.9.4 Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen 55 

4.9.5 Vaikutukset talouteen 55 

4.9.6 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen 55 

4.9.7 Vaikutukset kulttuuriin 56 

4.9.8 Sosiaalisten vaikutusten arviointi 56 

4.10 Ympäristön häiriötekijät 57 

4.11 Kaavamerkinnät ja – määräykset 58 

4.12 Nimistö 58 

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 58 

5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 58 

5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 58 

Liitteet 

Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 

Liite 2 Lausunnot ja mielipiteet kaavaluonnoksesta sekä vastineet niihin 

Liite 3 Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta sekä vastineet niihin (lisätään) 

Liite 4 Muistio aloitusvaiheen viranomaisneuvottelusta 2.10.2008 

Liite 5 Asemakaavan seurantalomake 

Piirustukset 

Asemakaava 1:2000 

Havainnekuvat 4 kpl 




67070682.BBK 

4 

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 

1.1 Tunnistetiedot 

Heinäveden kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, muutos ja laajentaminen. 

Asemakaavan ajantasaistaminen ja muutos koskee Heinäveden kunnan koko asemakaava-aluetta. 

Heinäveden kunnan asemakaava-alueen laajennus koskee Heinäveden kunnan Hasumäen 

kylässä sijaitsevia tiloja RN:ot 1:34, 1:38, 1:42, 1:46, 1:50, 1:63, 1:67, 1:71, 1:74, 

1:75, 1:82, 1:94, 1:95, 1:129, 1:227, 1:276, 1:278, 1:331,1:332, 1:333, 1:334, 1:342, 

1:361, 1:221, 1:222, 4:15 ja 4:142. 

Asemakaavan laajennuksella muodostuvat Heinäveden kunnan asemakaava-alueen korttelit 

145, 149 – 159 sekä niihin liittyvät katu-, puistoja lähivirkistysalueet. 

1.2 Kaava-alueen sijainti 

Suunnittelualue on Heinäveden kirkonkylä, joka sijaitsee Itä-Suomen läänissä, Etelä- 

Savon maakunnassa Heinäveden kunnassa. 

Suunnittelualueen sijainti. 




67070682.BBK 

5 

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 

Heinäveden kirkonkylän asemakaavan tarkistaminen ja ajantasaistaminen. 

Asemakaavan päätavoitteena on sovittaa kirkonkylän voimassa oleva asemakaava uudelle 

vuonna 2007 valmistuneelle pohjakartalle. 

Merkittävimmät kaavatarkastelut ovat seuraavat: 

- Asemakaavaa laajennetaan mm. Kermanrannantien läntiselle reuna-alueelle (kaavan 

laajennusalue) 

- Satama-alueen kehittäminen 

- Määritellään uuden ala-asteen ja varalämpökeskuksen sijoittuminen kirkonkylään 

- Selvitetään ulkoilureittien yhteensovittaminen 

- Kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen kirkonkylän alueella 

Kaavan sovittamisen yhteydessä tehdään tarvittaessa myös muita vähäisiä kaavamuutoksia. 

2 TIIVISTELMÄ 

2.1 Kaavaprosessin vaiheet 

TYÖN KÄYNNISTÄMINEN, PERUSSELVITYKSET JA TAVOITTEET TALVI 

2007-KESÄ 2008 

Teknisen lautakunnan kaavoituspäätös 24.4.2007, § 84. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 § ja 64 §). 

Kuulutus kaavan vireille tulosta. 

Käsittely: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettaminen nähtäville. Aloitus- ja 

viranomaisneuvottelu ( MRL 66 §, MRA 26 §). 

Osallistuminen: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyyden arviointi. 

OAS nähtävillä. Palautteen antaminen OAS:sta. Neuvottelut maanomistajien kanssa. 

Tiedottaminen: Kuulutukset, kirjeet maanomistajille. Kaavoituksen aloittamisesta 

tiedottaminen Heinäveden lehdessä ja kunnan kotisivuilla. 

ASEMAKAAVALUONNOKSEN LAADINTA SYKSY 2008 – SYKSY 2009 

Ympäristövaikutusten arviointi 

Maankäytölliset aluevaraukset kartalla esitettynä 

Luonnoksen asettaminen nähtäville. 

Käsittely: Asemakaavan valmisteluaineiston käsittely teknisessä lautakunnassa ja 

kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus asettaa valmisteluaineiston nähtäville. 

Osallistuminen: Kaavaluonnos asetetaan nähtäville ja pyydetään tarvittaessa lausuntoja. 

Mahdollisuus esittää mielipiteitä ja jättää muutosesityksiä. Neuvottelut maanomistajien 

kanssa. 

Tiedottaminen: Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan Heinäveden lehdessä ja kunnan 

kotisivuilla. Maanomistajille ilmoitetaan kirjeitse. 




67070682.BBK 

6 

ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN LAADINTA syksy 2010 – kevät 2011 

Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksesta saadun palautteen pohjalta: asemakaavakartta ja 

kaavaselostus 

Vastineiden laatiminen lausuntoihin ja kommentteihin 

Käsittely: Asemakaavaehdotuksen ja vastineiden käsittely teknisessä 

lautakunnassa17.5.2011 ja kunnanhallituksessa 6.6.2011, asemakaavaehdotuksen 

asettaminen nähtäville (MRA 27 §). Viranomaisneuvottelu tarvittaessa lausuntojen 

saavuttua (MRA 26 §). Tarvittaessa kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville tai 

niiden kuuleminen erikseen, joita muutokset koskettavat. 

Osallistuminen: Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja pyydetään lausunnot. Mahdollisuus 

jättää muistutuksia. 

Tiedottaminen: Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan Heinäveden lehdessä ja kunnan 

kotisivuilla. Maanomistajille tiedotetaan kirjeitse. 

HYVÄKSYMISVAIHE syksy 2011 

Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin 

Kaavaehdotuksen tarkistaminen tarvittaessa 

Asemakaavakartta ja kaavaselostus 

Käsittely: Asemakaavaehdotuksen käsittely teknisessä lautakunnassa ja 

kaupunginhallituksessa ja hyväksyminen kaupunginvaltuustossa (MRL 52 §). 

Osallistuminen: Mahdollinen valitusprosessi. Kaavan hyväksymispäätöksen 

laillisuudesta voi valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen. 

Tiedottaminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Heinäveden lehdessä. 

2.1.1 Asemakaavan perustelut 

Asemakaavan tarkoituksena on sovittaa kirkonkylän voimassa oleva asemakaava uudelle 

vuonna 2007 valmistuneelle pohjakartalle. Kaavan sovittamisen yhteydessä tehdään 

myös vähäisiä kaavamuutoksia ja laajennetaan asemakaava-aluetta tarvittaville alueille. 

Lisäksi asemakaavan muutoksella turvataan alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen, 

tarkistetaan asemakaavan epätarkkuuksia kiinteistörajojen suhteen sekä saatetaan 

asemakaava ajan tasalle. 




67070682.BBK 

7 

3 LÄHTÖKOHDAT 

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 

3.1.1 Alueen yleiskuvaus 

Suunnittelualue on Heinäveden kirkonkylä koillisessa Etelä-Savossa, Itä-Suomen läänissä. 

Heinäveden naapurikunnat ovat Enonkoski, Kuopio, Leppävirta, Liperi, 

Outokumpu, Savonranta, Tuusniemi ja Varkaus. Lähimpään kaupunkiin, Varkauteen, 

on matkaa 45 km. Heinäveden suurimmat järvet Kermajärvi ja Juojärvi kuuluvat Suomen 

puhdas- ja kirkasvetisimpiin järviin. Kermajärvi kuuluu Natura-alueeseen ja on tärkeä 

rantojen- ja vesistöjensuojelualue. 

Kirkonkylä sijaitsee Kermajärven rannalla järven lounaispuolella ja on aiemmin ollut 

tärkeä sisävesisatama. Nykyäänkin Heinäveden reitin matkailulla on merkittävä työllistävä 

vaikutus Heinäveden kirkonkylälle. Kirkonkylän rakenne on alun perin ollut nauhamainen 

pohjois- etelä-suunnassa. Pohjoispäädyn muodostavat Kermajärven ranta satamineen 

sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä kirkonmäki. Eteläpuolella kirkonkylää 

rajaa seututie 476. 

Asutus ja palvelut ovat keskittyneet kirkonkylän pääkadun, Kermanrannatien varteen ja 

sen tuntumaan. 1970-luvulta alkaen kirkonkylän kaakkoispuolelle Kermantien alueelle 

on kasvanut lisää asuinalueita sekä laitimmaiseksi teollisuusalue. Seututie 476:n eteläpuolella 

sijaitsee uudehkoja asuinalueita Laaksotien alueella, sekä Heinäveden terveyskeskus, 

joka on v. 1936 rakennetun kunnan ensimmäisen sairaalan tontilla. 

3.2 Luonnonympäristö 

Knuutilan ja Kermanrannan alueille ollaan osoittamassa uutta rakentamista. Näille kohteille 

tehtiin 5.10.2008 sekä 23.6.2010 maastokäynnit, joiden tarkoituksena oli paikallistaa 

kohteilla sijaitsevat mahdolliset metsä-, luonnonsuojelu- tai vesilain mukaiset arvokkaat 

luontokohteet. Selvityskohteiden sijainti on esitetty kuvassa 2. 

Heinäveden taajama-alueesta osa kuuluu Heinäveden reitin maisema-alueeseen 

(MAO060071). Muita suojelualueita alueella ei ole. Kohteilla ei myöskään ole tiedossa 

uhanalaisten kasvi- tai eläinlajien esiintymiä (Etelä-Savon ympäristökeskus 31.8.2009). 

Lähimpiin tiedettyihin liito-oravaesiintymiin ei ole ilmakuvatarkastelun perusteella kaavakohteilta 

suoraa puustoista yhteyttä. 

Seuraavassa on esitetty maastossa läpikäytyjen kohteiden kohdekuvaukset. 




67070682.BBK 

8 

Kuva 1. Kohdekuvausalueiden sijainti ja luonnonsuojeluohjelma-alueen rajaus (Lähde: Ympäristöhallinnon 

Hertta-tietokanta 2010). 

Knuutilan alue 

Knuutilan alueella kankaan päällysosat ovat puustoltaan 10–13 m koivua ja 1-4 m aliskasvukuusta 

kasvavia vanhoja kesantona olevia peltoja tai laidunmaita, joiden lajistoa 

ovat mm. poimulehti, leinikit, voikukka, maitohorsma, koiranheinä, nurmitädyke, punaapila, 

särmäkuisma, metsäkurjenpolvi, hiirenvirna, lupiini, puna-ailakki, vadelma, timotei 

ja koiranputki (kuva 2). 

Radiomaston länsipuoliset metsäkuviot ovat lehtomaisen kankaan lähes varttuneita kuusikoita, 

mutta metsää ei arvioitu puuston ja metsäkuvion koon perusteella liito-oravan 

potentiaaliseksi elinympäristöksi. Knuutilasta Kirkontaukseen johtavan tien varren metsät 

ovat pääasiassa nuoria ja varttuneita koivikoita. Radiomaston itäpuolisessa loivassa 

rinteessä on 11-13 m koivikko ja 4-5 m kuusialiskasvos. Alueen halkaiseva sähkölinja 

on ryteikköistä pensaikkoa. 

Alueen pohjoisosa Takalantien pohjoispuolella on ilmeisesti myös puustottunutta, vadelmaa 

ja koiranputkea kasvavaa rinneniittyä (kuva 3). Harvan koivupuuston ohella 




67070682.BBK 

pensaskerroksessa metsävaahteran taimia ja yksi noin 6 m puuna. Metsävaahtera on alueellisesti 

uhanalainen (RT) laji (kohde UhL). Puun tarkka sijainti on huomioitava alueelle 

rakennettaessa. 

Alueelta ei löydetty huomionarvoisia luontokohteita. 

9 

Kuvat 2 ja 3. Vasemmalla alueen eteläosan niittyä, oikealla pohjoisosan harvaa koivikkorinnettä. 

Kuva 4. Takalantien pohjoispuolen luontokohde. 

Kermanranta ja satama 

Sataman länsipuolinen rinne on kallioista varttunutta mänty-kuusi – sekametsää. Kuviolla 

on lemmikkieläinten hautoja. Kuvio vaihettuu sataman pysäköintialueen takana rin- 




67070682.BBK 

teessä pienialaiseksi lehtokuvioksi. Yksittäisten järeiden kuusien lisäksi järeitä koivuja 

ja haapoja, pohjakerroksen lajistossa ovat mm. käenkaali, oravanmarja, lillukka, hiirenporras, 

metsäimarre, lehtokorte ja sudenmarja. Pensaskerroksessa on muutamia vaahteran 

taimia. Kokonaisuudessaan järeäpuustoinen metsäkuvio on rakennetulla alueella 

pienialainen järeäpuustoinen lähimetsä (kohde Lk1). Satamaan johtavan tien risteyksessä 

olevat muutamat järeät kuuset ovat maisemapuita (kohde Ma1). 

10 

Kuvat 5 ja 6. Vasemmalla satamaan johtavan tien risteyksen maisemakuusia, oikealla rinteen lehtokuvion 

järeää kuusikkoa. 

Kuva 7. Kermanrannan luontokohteet. 

Kermanrannantien länsipuolella harjanteiden välissä oleva notkoalue on hakattu. Itse 

harjanteet ovat kallioisia, kuivia ja karukkoisia, puustoltaan varttuneita ja uudistuskypsiä 

mäntykankaita. Harjanteiden rinteet hakattuun notkoon ovat paikoin verrattain jyrkkiä. 

Puustossa on ylispuumäntyjen lisäksi paikoin runsaasti sekapuuna koivua sekä yk- 




67070682.BBK 

sittäisiä aliskasvuskuusia (kuvat 8 ja 9). Alueen pohjoisosan pienissä notkoissa on harvennettuja 

lehtomaisia kangasjuotteja. 

11 

Kuvat 8 ja 9. Vasemmalla harjanteen kuivaa mäntykangasta, oikealla harjanteiden välistä hakattua notkoa. 

Etelä-Savon seutukaavojen yhdistelmän laatimisen yhteydessä (2001) on selvitetty yleisellä 

tasolla maakunnan pinnanmuodostusta, maaperää, vesistöjä ja kasvillisuutta. Lisäksi 

Etelä-Savon ympäristökeskuksen seuranta- tutkimus-, ja kehittämisohjelmassa 

(2005) on suoritettu myös Heinäveden kunnan alueella luontotutkimuksia, kuten vesistöjen 

veden laadun mittauksia. 

Etelä-Savon kallioperä on pääosin kiteistä liusketta, joka on 2 miljardia vuotta vanhaa 

jäännösainesta jääkausien ja rapautumisen hävittämän, Laatokalta Lappiin kulkeneen 

Karelidien vuorijonon kallioaineksesta. Paikoin tavataan kalkkikiviesiintymiä. Maaperä 

on suurelta osin moreenikerroksen peitossa. Moreenimaat ovat enimmäkseen mannerjään 

toiminnan tuloksena syntyneitä loivarinteisiä luode-kaakko-suuntaisia mäkimaita. 

Etelä-Savon vesistöt ovat runsassaarisia ja lähellä luonnontilaa. Heinäveden kunnan pinta-alasta 

(1318 km²) viidesosa on vesistöä. Kunnan halki kulkee historiallisesti, maisemallisesti 

ja matkailullisesti tärkeä vesistöreitti, Heinäveden reitti, joka yhdistää Kallaveden 

ja Haukiveden. Reitti kulkee Kallavedestä Suvasveteen ja Varisveteen, Karvionkosken 

kautta Kermanjärvelle, Joutsenveteen ja edelleen Haukiveteen. Reitillä on kuusi 

historiallisesti arvokasta kanavaa. Reitin ruoppaustyöt saatiin päätökseen 1907. 

Etelä-Savo lukeutuu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Kasvustossa on runsaimmin 

itäisiä ja eteläisiä lajeja, mutta maaperän karuudesta johtuen kasvisto on suhteellisen 

köyhää. Tosin alueella tavataan joitain vaateliaitakin kasveja. Tavallisin metsätyyppi 

Etelä-Savossa on ns. mustikkatyypin metsä eli tuore, mäntyvaltainen kangasmetsä. 

Heinäveden maa-alasta metsää on 84 %. Kuusimetsän osuus on n. puolet tästä, mikä 

on enemmän kuin Etelä-Savossa keskimäärin. Mäntymetsää on kolmasosa ja loput lehtimetsää. 

Soiden osuus Heinävedellä on vain 10 %, sillä seutu on liian mäkistä suurten 

suoalueiden kehittymisen kannalta. 1 

Pinnanmuodoiltaan Heinäveden taajama-alue on kumpuilevaa ja lähdettäessä Kermajärven 

rannasta kohti taajama-alueen keskustaa vastassa on varsin jyrkkä rinne, joka on 

pääosin säilynyt rakentamattomana Kermajärventien länsipuolella. Heinäveden Kirkonmäen 

kulttuurimaisemaan kuuluva Kirkonmäen ja Parkinlammen välinen alue on 

1 Etelä-Savon seutukaava (2001); Heinäveden historia I-II (1986, 1989); Heinäveden kunta, www.heinavesi.fi [viitattu 

4.1.2008]; Metsähallitus, www.luontoon.fi [viitattu 4.1.2008]. 




67070682.BBK 

säilynyt avarana, harvaan rakennettuna peltomaisemana. Pakarilan rakennusten ja Kirkonmäen 

väliin, Kermanrannantien varteen sijoittuu vielä viljelyksessä olevia peltoalueita. 

12 

3.3 Rakennettu ympäristö 

3.3.1 Heinäveden kirkonkylän historiaa 

Heinäveden kunnan vaiheista esihistoriasta 1980-luvulle on tehty kaksiosainen historiikki, 

Heinävesi I – II (Hämynen, Tapio 1986 & Hartikainen, Heimo 1989). Heinäveden 

kirkonkylä sijaitsee Kermajärven lounaisrannalla. Alue kuului pitkään Rantasalmen 

erämaihin ja seudulla on asuttu jo kivikaudella, mistä muinaisesine- ja kalliomaalauslöydöt 

todistavat. Asutus alkoi tiivistyä 1700-luvulla, ensimmäinen kirkko rakennettiin 

1748 Mustikkamäelle. Nykyinen kirkko on järjestyksessä kolmas ja se on rakennettu 

samalle kirkkomäelle.1800-luvun väestönkasvun, isojaon ja uudisasutuksen myötä kunnan 

väkiluku seitsenkertaistui edellisvuosisadan tuhannesta asukkaasta. 

Kirkonkylän muodostui nauhamaisesti nykyisen Kermanrannantien varteen 1930- 

luvulla, ja nykyinenkin liikekeskusta sijoittuu saman raitin varrelle. 1970-luvulla kirkonkylältä 

purettiin runsaasti vanhaa rakennuskantaa mm. uusien tielinjausten sekä uudistuvan 

kylärakenteen yhteydessä. Kirkonkylän yleisilme on 1960 -80-luvuilta. Heinäveden 

kirkonkylän rakennushistoriaa ajanjaksolla 1900 - 2000 on tutkinut ja kuvittanut 

arkkitehti Petri Enqvist Näe oma ympäristösi – projektissa. 

3.3.2 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset 

Kaavanlaadinnan yhteydessä tarkistettiin Heinäveden asemakaava-alueen inventoidut 

rakennukset, sekä kartoitettiin kulttuuriympäristöalueet ja – arvot. Tarkastelun laati rakennustutkija, 

FM Anu Taskinen Pöyry Finland Oy:stä kesällä 2010. 

Kirkonkylän alkuperäinen rakennuskanta keskittyi nykyisen Kermanrannatien varteen. 

Raitinvarressa Kirkkotie -Runoilijantieltä satamaan saakka on säilynyt kylän vanhinta 

rakennuskantaa 1800-luvun lopulta 1930-luvulle, Heinäveden reitin höyrylaivaliikenteen 

kukoistusajalta. Alueella on myös 1940 -50-luvun tyyppitaloja. Osa rakennuksista 

on huonokuntoisia, osaa on remontoitu vahvasti, mutta monia on säilynyt lähellä alkuperäisasuaan. 

Tienvarren yleisilme antaa hyvän kuvan näkymistä 1900-luvun alusta. 

Keskustasta on purettu runsaasti puurakenteisia pientaloja uusien asuin- ja liikerakennusten 

tieltä 1960-luvun lopulta lähtien. Liikekeskusta sijoittuu Kermanrannantien varrelle 

Virastokadun ja Askeltien rajaamalle välille. Rakennukset ovat pääasiassa 1960 - 

80-luvuilta, vanhimmat ovat 1950-luvulta ja uusimmat 1990-luvulta. Keskuksentien, 

Purokadun ja Kermarannantien risteysalueelle on muodostunut selkeä ja tiivis keskusta. 

Tori on syntynyt Puistolan tilan paikalle sen jälkeen, kun Puistolan tila, Tyynelän tila 

sekä Satulinna (ent. apteekki) rakennukset purettiin 1960-luvulla. Asfalttiaukon laidalle 

1975 tehty linja-autoasema purettiin 1990-luvulla, ja tilalle rakennettiin 1999 S-Market. 

Samalla linja-autoaseman aukio muokattiin kirkonkylän keskusaukioksi. 




67070682.BBK 

Vanhoista tiloista ovat säilyneet Pakarila ja Knuutila, tosin Knuutilan rakennukset on 

aittaa lukuun ottamatta uusittu. Merkittävimmät kulttuuriympäristöt ovat kirkonmäki pitäjäntupineen 

ja kotiseutumuseoineen, Kermanrannantien varsi Kirkkotie - Runoilijantieltä 

satamaan sekä Kermanrannan satama-alue. Satama on ollut tärkeä Heinäveden reitin 

liikenteelle. Satamanseutu aina kirkonmäelle ja Pakarilaan saakka on osoitettu Etelä- 

Savon maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaan Heinäveden reitin alueeseen 

(MaV550 Heinäveden reitti). 

13 

Heinäveden kirkonkylän rakentuminen ja alueiden ikärakenne. Kartalla värikoodein 

alueiden rakennuskannan enemmistön rakentumisajat. Kirkonkylän yleisilme on 1960-80- 

luvuilta, eheitä ja selkeitä vanhoja tai uusia alueita on vain muutama. 




67070682.BBK 

14 

Heinäveden kirkonkylän kulttuuriympäristötarkastelu 

Rakennushistoriallisesti (R ) merkittävä: aikakaudelleen tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt 

kohde, tai harvinainen rakennustyyppi/ tyyli. 

Historiallisesti (H ) merkittävä: kohde liittyy alueen kehityshistoriaan tai henkilöhistoriaan. 

Maisemakuvallisesti (M ) merkittävä: kohde on tärkeä alueen ilmeen kannalta esimerkiksi siten, että rakennuksen 

tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys. 

Kaikilla kulttuuriympäristöselvityksissä mainituilla rakennuksilla ei ole suojelutarpeita, ne on esitelty 

osana kylän rakennuskantaa ja rakennushistoriaa. 

Kohteet 

(MA = kohde mainittu maakuntakaavan valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen osana) 

1. Kirkko 90-404-44-0 R, H, M MA 

2. Museo ja aitta 90-404-45-0 R, H, M MA 

Heinäveden nykyinen kirkko on kolmas samalla 

paikalla. Puu-uusgotiikkaa edustava kirkko valmistui 

1891 arkkitehti Johan Stenbäckin piirustuksin, 

hän oli Suomen tuotteliain kirkkosuunnittelija. 

Sisä- ja ulkomaalaukset valmistuivat vasta 

1905, alttaritaulu on taiteilija Johan Kortmanin 

käsialaa. Ristikirkon pituus on 40 m ja leveys 30 

m. Upea kirkko on kirkonkylän maamerkki ja näkyy 

90 m korkealta kirkonmäeltä kauas. 

3. Pitäjäntupa 90-404-45-0 R, H, M MA 

Heinäveden kotiseutumuseo sijaitsee kirkonmäellä, 

museo on entinen viljamakasiini eli kunnan 

lainajyvästö. Rakennuksen pitempi siipi on 1800- 

luvun alkupuolelta, laajennus vuodelta 1900. Museo 

avattiin 1961, nykyään sen omistaa kunta. 

Museo on kylän vanhimpia rakennuksia ja on osa 

pihapiiriä, johon kuuluvat aitta, Pitäjäntupa, navetta 

ja aiemmin myös komea kaksikerroksinen 

kansakoulu, joka on hävinnyt. 

4. Pakarila 90-404-1-362 R, H, M MA 

Museota vastapäätä, tien toisella puolen on entinen 

Pitäjäntupa (1852). Siinä on ollut kuntakokousten 

pitopaikka, putka, puhelinkeskus, neuvola, 

säästöpankki, posti ja kansalaiskoulu. Käsityöneuvonta-asema 

toimi talossa 1973-2005. Nyt 

yhdistyskäytössä. Kylän vanhimpia rakennuksia, 

osa Kotiseutumuseon pihapiiriä Kirkkotien varrella. 

Näköetäisyydellä kantatila Pakarilasta ja 

kirkosta. Remontoitu ja uusittu (mm. ikkunat ja 

vesikatto), perinteinen ilme silti säilynyt. 

Hasumäen Pakarila mainitaan lähteissä rusthollina 

jo 1841. Rustholli oli ruotujakolaitoksen aikaan 

(1600-l – 1886) maatila, jonka tehtävä oli 

varustaa asekuntoinen mies ja hevonen sotaan: 

tavallisimmin palkollinen, joskus talon poika tai 

isäntä. Vastineeksi rustholli sai verohelpotuksia. 

Rusthollit kuuluivat talonpoikaiseliittiin. Pakarilan 

päärakennuksessa (n. 1850?) on empireviitteitä. 

Rakennusta remontoitu ja uusittu, perinteinen 

ilme säilynyt. Pihapiiri on kylän kauneimpia vanhoine 

piharakennuksineen, muodostaa yhtenäisen 

kokonaisuuden naapuritilan kanssa. 

5. Lassila 90-404-1-353 R, M 6. Marjamäen pappila 90-404-6-20 R, H, M MA 




67070682.BBK 

15 

Lassila on erotettu naapuritila Pakarilasta 1930- 

luvulla, päärakennus vuodelta 1924. Muodostaa 

aittoineen eheän ja yhtenäisen pihapiirin Pakarilan 

kanssa. Aivan Kermanrannantien varressa, 

peltoaukean ja tien välissä. Vehreä ja perinteikäs 

pihapiiri, arvoa kokonaisuuden osana. 

7. Rantala 90-404-1-336 R, H, M 

Marjamäen pappila rakennettiin seurakuntalaisten 

varoin 1850-51, aumakattoinen hirsitalo edustaa 

empiretyyliä ja on vanhimpia rakennuksia kirkonkylällä. 

Pappila on säilynyt lähellä alkuperäisasuaan, 

ikkunat uusittu. Vehreässä pihassa 

lohkokivi-betoni-puunavetta (1800-1900-l). 

8. Apteekki (Rohtorinne) 90-404-5-275 M 

Rantalan tila on alkujaan rekisteröity 1919 ja se 

on lohkottu tilasta, joka oli perustettu 1802. Rakennukset 

ovat 1800-luvulta ja hyvin alkuperäisasussaan 

säilyneitä. Rantatörmällä on entinen 

nahkavarasto, nykyisin asuinkäytössä: näyttävä 

II-kerroksinen rakennus, alakerta on lohkokiveä. 

9. Ent. Yhdyspankki (Satola) 90-404-4-53 R, M 

(kuva: P. Envist 2001). 

Arkkitehtien Aili ja Niilo Pulkka suunnittelema 

apteekki valmistui 1952, se on ent. Yhdyspankin 

ohella viimeinen aivan tienvarteen rakennettu talo 

keskusraitin varressa, muistumana vanhasta katutilasta. 

Apteekkitalo on arkkitehtuuriltaan selkeä 

ja ajalle tyypillinen rapattu harmaa tiilirakennus. 

Osa kylän elinkeinohistoriaa. 

10. Kunnantalo (Maljala) 90-404-5-269 M 

Heinäveden ensimmäinen kokonaan tiilirakentei- 

Kunnan virastotalo valmistui arkkitehti Heikki 




67070682.BBK 

16 

nen talo, ja sotien jälkeen ensimmäinen julkinen 

rakennus keskustaan valmistui 1949. Yhdyspankki 

rakennettiin arkkitehti Jaakko tähtisen tyyppipiirustuksilla. 

Aumakatto, koristeelliset tiilipiiput 

ja massoittelu viittaavat riisutulla tavalla hollantilaisbarokkiin. 

Talo on näkymän päätepiste Heinävedentien 

ja Kermarannantien risteyksestä pohjoiseen 

katsottaessa, keskustan maamerkki yhdessä 

vastapäisen kunnantalon kanssa. 

11. Ent. Säästöpankki (Pankkila) 90-404-4-139 

R, M 

Korppi-Tommolan suunnittelemana 1969, rakennus 

edustaa ajankohdalleen tyypillistä rationalismi-tyyliä 

valenauhaikkunoineen ja betonielementtipintoineen. 

Muodostaa maamerkin yhdessä 

vastapäisen ent. Yhdyspankin talon kanssa, ja 

tyylillisen parin viereisen tontin valtion virastotalon 

(1973) kanssa. 

12. Suojala, nyk. yläaste ja lukio 90-404-4-9 

H, M 

Entisen Säästöpankin talon suunnitteli Alvar Aallon 

toimistossakin työskennellyt kauppalanarkkitehti 

Kalevi Väyrynen, talo valmistui 1954. Sotienjälkeiselle 

ajalle tyypillisessä rakennuksessa 

on muistumia 1930-luvun funktionalismista. Tasakattoinen, 

1975 valmistunut siipi on kauttaaltaan 

uusittu 1992 ja edustaa nyt vaaleatiilistä 

postmodernismia. Ratkaisu sointuu yleisilmeeseen. 

Rakennuskokonaisuus on toiminut aina pankin 

ja vakuutusyhtiön tiloina, edustaa vuosisadan 

puolivälin liikerakentamista ja kylän elinkeinohistoriaa. 

Alueet 

01. Satama ja Kermanrannantien varsi R, H, M MA 

Suojala-suojeluskuntatalo valmistui 1926. Rakennuksen 

muoto aumakattoineen kertoo edelleen 

rakentamisajasta, vaikka sitä on remontoitu ja uusittu. 

Vuosisadan alun rakennuksia on kylällä säilynyt 

vain vähän. Vuodesta 1948 Yhteiskouluna, 

nykyisin yläasteen ja lukion käytössä. Uusi koulurakennus 

Lisä-Suojala valmistui 1960-luvun 

alussa, se on ajalleen tyypillinen koulutalo. 

Sataman seutu ja vanha asutusalue kuuluvat Etelä-Savon maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaan 

Heinäveden reitin yhteyteen. Kermanrannantien varsi Kirkkotie – Runoilijantieltä satamaan on 




67070682.BBK 

perinteikästä, vehreää kulttuuriympäristöä. Raitin varrella on säilynyt runsaasti asuintaloja ja pihapiirejä 

höyrylaivaliikenteen ajoilta 1900-1930-luvuilta. Joukossa on myös tyyppitaloja 1940-50-luvuilta. 

Osa rakennuksista on huonokuntoisia, mutta miljöö on kokonaisuutena merkittävä ja ilme tulisi korjaus- 

ja uudisrakentamisessa säilyttää perinteisenä ja pienipiirteisenä. Satama on maisemallisesti merkittävintä 

aluetta Heinävedellä, pienvenesatamasta on edelleen risteilyliikennettä mm. Valamon luostariin. 

17 

02. Kirkonmäki R, H, M MA 

Heinäveden ensimmäinen kirkko rakennettiin Mustikkamäelle 1748, nykyinen kirkko on järjestyksessä 

kolmas samalla paikalla. Kirkon ympäristössä on vanha hautausmaa ja muistomerkkejä. Kirkon pihalta 

avautuvat upeat näkymät Kermajärvelle. Kirkolle vievän Kirkkotien varressa ovat Pitäjäntupa 

navetoineen ja ent. pitäjänmakasiini eli nykyinen Kotiseutumuseo aittoineen. Komea kaksikerroksinen 

kansakoulu on purettu. Kirkonkylän vanhin säilynyt tila, kantatila Pakarila, sijaitsee näköetäisyydellä 

Kirkkotieltä. Kirkonmäen alue kuuluu Etelä-Savon maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaaseen 

Heinäveden reittiin. 

03. Kirkonmäki – Pakarila – Parkinlampi - maisemapelto M, H MA 

Pitäjäntupaa ja Kotiseutumuseota ympäröi avoin niitty, rakennuksilta ulottuu Kermanrannantielle rinnepelto. 

Avoin pelto jatkuu alamaastoon Pakarilan ja Lassilan pihapiirien itäpuolelle kohti Parkinlampea. 

Pitäjäntuvan – Kotiseutumuseon ja Pakarilan välinen näkymä pellon yli avautuisi paremmin, jos 

ylikasvanutta kuusiaitaa harvennettaisiin. Perinteikäs näköyhteys ja avoin peltomaasto tulisi säilyttää. 

04. Liikekeskusta 

Liikekeskusta sijoittuu Kermanrannantien varteen Purotien risteysalueelle ja Virastokujan ja Askeltien 

välille. Alueen yleisilme on 1960-80-luvuilta, muutama 1940-50-luvun liikekerrostalo on säilynyt. 

Alue on muuhun kirkonkylään nähden melko tiiviisti rakentunutta ja muodostaa katutiloineen selvän 

keskustan. Täydennysrakentaminen ja istutukset eheyttäisivät katukuvaa entisestään. Keskustalla ei 

ole alueena erityisiä säilytys/suojelutarpeita. Kermanrannantien tielinjaus on säilynyt pitkälti samana 

1900-luvun alusta nykypäivään Satulinnan eli Pikkulin puistosta (Askeltien, Suojalantien ja Kermanrannantien 

rajaama viheralue) pohjoiseen satamaan saakka. 




67070682.BBK 

18 

Kirkonkylältä inventoidut kohteet ja alueiden rajaukset. 

Suojeltavat rakennuskohteet (SR) 

1. Heinäveden kirkko 

2. Kotiseutumuseo (ent. pitäjänmakasiini) ja aitta 

3. Pitäjäntupa 

4. Pakarilan päärakennus 

6. Marjamäen pappila 

7. Rantala, rantatalo ja päärakennus 

9. Ent. Yhdyspankki 

12. Suojala 

Maisemallisesti arvokas alue (ma): kulttuuriympäristön vaalimiseksi tärkeä alue 

01. Satama ja Kermanrannantien varsi 

02. Kirkonmäki 




67070682.BBK 

19 

Maisemapelto (MA-1) 

03. Kirkonmäki – Pakarila 

3.4 Yhdyskuntarakenne 

Heinäveden kirkonkylän yhdyskuntarakenne on kompakti, palvelut ovat sijoittuneet 

keskeisesti Kermanrannatien molemmin puolin, pääosin Koulutien ja Kermatien väliin 

jäävälle alueelle ja ne ovat liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Keskustan asuminen 

on monipuolista pientaloista kerrostaloihin. Asuinalueita on tasaisesti eripuolilla taajamaa 

ja työpaikka- ja teollisuusalueet ovat ydinkeskustan ulkopuolella, kuitenkin hyvien 

liikenneyhteyksien varrella. Viheralueita on tasaisesti ympäri kaava-aluetta ja asuinalueilta 

pääsee helposti luonnonhelmaan. Kirkonkylän virkistysalueet muodostuvat urheilukentän 

alueesta ja monitoimitalosta keskustassa ja Kermanrannasta venesatamineen ja 

uimarantoineen Kermajärven rannalla. Kermanrannan ja keskustan välin jäävä maisemallisesti 

arvokas Kirkonmäen alue jakaa taajaman kahtia keskustan ja Kermanrannan 

alueisiin. 

3.4.1 Asuminen 

Heinäveden kirkonkylällä asui vuoden 2007 alussa n. 2000 henkeä. Heinäveden koko 

kunnan väkiluku oli Tilastokeskuksen mukaan 31.12.2009 3 975 asukasta. Tilastokeskuksen 

väestöennusteen mukaan - monien muiden maaseutukuntien tavoin - Heinäveden 

väkiluku tulee laskemaan vuoteen 2040 mennessä tuhannella hengellä n. 3200 

asukkaaseen. 

Taajama-alueen keskustaan, keskusaukion ja palvelukeskittymän tuntumaan on Kermanrannantien 

länsipuolelle rakentunut matalien (kolmesta neljään kerrosta) kerrostalojen 

alue. Muualla taajama-alueella rakennuskanta on pääosin pientaloja ja rivitaloja. Suunnittelualueen 

tontit ovat Heinäveden kunnan ja yksityisten omistamia. 

Heinäveden kunnalla on suorassa omistuksessaan 86 kpl vuokra-asuntoja, ja kunnan 

omistamalla Kiinteistö Oy Heinäveden Asunnot – yhtiöllä on 161 kpl vuokra-asuntoja 

rivi- ja kerrostaloissa eri puolilla kuntaa. Lisäksi Heinäveden Vanhaintuki ry:llä on 97 

vanhusten asuntoa rivi- ja kerrostaloissa. 

Heinäveden taajama-alueella on vapaana olevia omakotitontteja noin 100 kpl, rivitalotontteja 

2 kpl ja vapaana olevia teollisuusalueita noin 15 ha. 

3.4.2 Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut 

Suunnittelualueen työpaikat painottuvat kunnan ja yksityisten palvelujen, matkailun sekä 

teollisuuden ja rakentamisen pariin. Suurimmat työnantajat Heinävedellä ovat Heinäveden 

kunta (372 työntekijää), Metalliset Oy (130), Tulikivi Oy (Kermansavi, 66), 

Berner Oy (35), Cederroth (20), Valamon luostari (36), Leväniemen toimintakeskus 

(32) sekä Metsätyö Ilkka Laitinen Ky (25). 

Elinkeinorakenne vuonna 2009: palvelut 54 %, jalostus 28 % ja maa- ja metsätalous 16 

%. Työttömyysaste on Heinäveden kunnassa suhteellisen matala. Heinäveden työttömyysaste 

oli 31.7.2010 10,7 %, joka oli vähemmän kuin Etelä-Savossa keskimäärin 

(12,1 %). 




67070682.BBK 

Valamon luostari on merkittävin matkailukohde, sillä siellä vierailee vuosittain n. 

180 000 kävijää. Toiseksi suosituin kohde on ollut Kermansaven tehdas 80 000 kävijällään. 

Lintulan luostarissa käy vuositasolla n. 25 000 vierailijaa, Kanavamuseossa 5000 

kävijää ja Heinäveden puukirkossa n. 3 500 henkeä vuosittain. Koloveden kansallispuistossa 

kävi v. 2003 n. 6000 matkailijaa. Heinäveden vesistöreitin matkailijoita ei tilastoida. 

2 Maatalouden merkitys työllistäjänä on heikkenemässä. Karjatilojen määrä puolittui 

Heinävedellä vuodesta 1999 vuoteen 2006, 62 tilasta 31:een. Maidontuottajia näistä 31 

tilasta oli 28 tilaa v. 2006. 

Heinäveden kirkonkylällä on kunnan peruspalvelut, eli kunnanvirasto, terveysasema, 

neuvola, hammashoitola, Kela, päiväkoti ja esikoulu, peruskoulu ja lukio, sosiaalitoimisto, 

verotoimisto, työvoimatoimisto ja nimismiehen kanslia. Yksityissektorin palveluina 

keskustaajamasta löytyy kaksi päivittäistavarakauppaa, pieni tavaratalo, posti, 

kaksi pankkia, hotelli ja ravintola, huoltoasema, useita pienempiä palvelualojen yrityksiä 

sekä Alko. 

Lisäksi kunnalla on palveluja erityistuettaville ryhmille, kuten vanhuksille ja vammaisille 

(mm. palveluja ryhmäkotiasuntoja vanhuksille, tukiasumistoimia vammaisille). 

20 

3.4.3 Virkistys 

Suunnittelualueella on yleinen uimaranta Kermajärven rannalla. Järven rannassa on 

myös vierasvenesatama. Koulukeskuksen vieressä sijaitsevat urheilukenttä ja Monitoimitalo. 

Ulkoilumahdollisuudet alueella ovat hyvät, sillä läheisen Kermajärven vesialueet 

ja kosket ympäristöineen sekä Koloveden kansallispuisto mahdollistavat mm. retkeilyn, 

veneilyn ja kalastuksen. Lähellä kirkonkylää, n. 3 kilometrin päässä keskustasta sijaitsee 

lisäksi laskettelurinne Pääskyvuori. 

Etelä-Savon matkailun kehittämissuunnitelmassa Heinäveden seutu on valittu yhdeksi 

maakunnan kolmesta matkailukeskittymästä Savonlinnan ja Mikkelin ohella. Kehittämisohjelman 

mukaan Heinävedellä keskeistä on hyödyntää alueen vahvoja imagotekijöitä, 

vesistöä ja Valamoa sekä alueen omaa kulttuuriperintöä. Lisäksi tulee vahvistaa 

alueen profiilia Heinäveden reitin kansallismaisemana. 

Heinäveden matkailun kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna 2000 ja kehittämissuunnitelma 

on päivitetty vastaamaan tämän päivän tilannetta vuonna 2007. Suunnitelman 

päivityksellä on pyritty löytämään painopistealueita, joihin kehittämistoimenpiteitä 

jatkossa suunnataan. 

2 Heinäveden kunta, www.heinavesi.fi [viitattu 8.1.2007]; Metsähallitus. 




67070682.BBK 

21 

Kuva 8. Heinäveden venesatama. 

3.4.4 Liikenne 

Pohjoisen Heinäveden kautta kulkee valtatie 23, josta haarautuva itä-länsisuuntainen 

seututie 476 kulkee Heinäveden kirkonkylän ja kunnan keskiosien halki. Heinäveden 

kirkonkylän tuntumasta kulkee myös Pieksämäki-Joensuu-rautatieosuus. Matkaa rautatieasemalle 

on kirkonkylältä n. 4 km. 

Heinäveden kirkonkylältä lähimpiin kaupunkeihin vievät valtatie 23 Varkauteen, seututie 

476 Outokumpuun ja 477 Joensuuhun. Heinäveden kirkonkylän kokoojaväylänä 

toimii seututie 476:n kanssa risteävä Asemantie – Kermanrannantie. 

Moottorikelkkareitti kulkee taajaman kaakkoisosassa, teollisuusalueen eteläpuolella sekä 

taajaman länsiosassa. 

Liikenneturvallisuussuunnitelma on päivitetty 2010. Lisäksi Sito Oy on laatimassa Heinäveden 

kuntaan selvitystä Heinäveden koulupihojen ja torialueen liikenneturvallisuudesta. 

Koulupihojen ja torialueen liikenneturvallisuusselvityksessä on esitetty liikenneturvallisuuden 

parantamista taajaman alueella Kirkonkylän koulujen, S-Marketin pihaalueen 

sekä torin ympäristössä sekä Kermanrannatien varteen kevyenliikenteen väylän 

rakentamista ja Heinävedentien ja Kermanrannantien liittymän parantamista kiertoliittymäksi. 




67070682.BBK 

22 

Liikennemäärät Heinäveden kunnassa, Tiehallinto 2009. 

3.4.5 Tekninen huolto 

Suunnittelualueet kuuluvat kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. 

3.4.6 Erityisalueet ja -kohteet 

Korttelin 14 itäpuolella sijaitsee kirkon hautausmaa ja korttelin 18 itäpuolella Parkintauksen 

hautausmaa. Korttelin 48 lounaiskulmassa sijaitsee lämpölaitos ja korttelissa 127 

jätevedenpuhdistamo. Heinäveden kirkonkylän alueella kulkee useita sähkölinjoja. 

3.4.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 

Jätevedenpuhdistus: Heinäveden kirkonkylän jätevedenpuhdistamo sijaitsee keskustaajaman 

kaakkoisosassa, korttelissa 127. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 0,3 

km etäisyydellä puhdistamorakennuksista keskustaajaman suuntaan ja noin 0,5 km 

kaakkoon sijaitsee lähimmät teollisuushallit. Muutoin puhdistamon ympäristö on asumatonta 

metsätalousaluetta. Asutuksen ja jätevedenpuhdistamon välissä kasvaa sakeaa, 

täysikasvuista havumetsää. Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella 

eikä jätevesien vaikutusalueella ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueita, pintavedenottamoita, 

eikä yleisiä uimarantoja tai muita vastaavia virkistysalueita. Heinäveden 

jätevedenpuhdistamolla käsitellään kirkonkylän keskustaajaman asumis- ja teollisuusjätevedet. 

Alkuperäinen puhdistamo on valmistunut 1985 ja puhdistamon saneeraus ja 

laajennustyöt valmistui keväällä 2002. Puhdistamo on kaksilinjainen aktiivilietelaitos. 




67070682.BBK 

Laitoksen puhdistetut jätevedet johdetaan Heinäveden reittiin kuuluvaan Itälahteen avoojassa. 

3 

Pilaantuneet maa-alueet: Pilaantuneista tai mahdollisesti pilaantuneista maa-alueista on 

saatu tiedot Etelä-Savon ELY-keskukselta Maaperän tilan tietojärjestelmästä. S- 

Marketin tontilta on puhdistettu vanhan huoltoaseman aikaiset pilaantuneet maat 

(1.10.1999, 8.2.2000 ja 8.8.2002) joten kunnostustarvetta ei siellä ole. Tietojärjestelmässä 

on kuitenkin osoitettu toimivia kohteita, joiden maaperää ei ole pilaantuneisuuden 

osalta tutkittu. Koska näille alueille ei ole kaavassa osoitettu toiminnallisia muutoksia, 

kaavakarttaan ei näin alueille tule merkintöjä pilaantuneista maista. Kohteet ovat: 

- Kermantie 3, Heinäveden Autopalvelu Oy, polttoaineen jakelu, kiint.tunnus 90-404- 

5-84 

- Haketie, Heinäveden Aluelämpö Oy, lämpökeskus, 90-404-4-128 

- Puolukkatie, Heinäveden kunta, jv-puhdistamo, 90-426-10-11 

- Ahjotie 6, Cederroth Oy, kemian- ja muoviteollisuuslaitos, 90-404-17-112 

- Kermantie 13 B, Tielaitoksen varikko, polttoaineen jakelu yms., 90-404-5-271 

Melu: Heinäveden kirkonkylän läpi kulkee seututie 476, joka aiheuttaa liikennemelua 

suunnittelualueelle. Heinäveden kirkonkylän kokoojaväylänä toimii seututie 476:n 

kanssa risteävä Asemantie – Kermanrannantie. 

23 

3.4.8 Maanomistus 

Suunnittelualueen maanomistajia ovat Heinäveden kunta, valtio, seurakunta sekä yksityiset 

maanomistajat. 

3.5 Suunnittelutilanne 

3.5.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 

Maakuntakaava 

Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 4.10.2010. 

Maakuntakaavassa on esitetty seuraavia merkintöjä Heinäveden kirkonkylän alueelle: 

a 

SR 608 

ma 600 

lsv 215 

Paikalliskeskusten alue. 

Rakennussuojelukohde (SR 2.608 Heinäveden kirkko, kotiteollisuusneuvontaasema 

eli Pitäjäntupa, museo, Pakarila, Satama ja asuntoalue) 

Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta merkittävä kohde 

(ma 600 Marjamäen pappila) 

Venesatama (Vierasvenesatama, kirkonkylä) 

3 Ympäristölupapäätös ESA 2003 Y 315. 




maV 550 

67070682.BBK 

Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti 

merkittävä alue (Heinäveden reitti) 

Lisäksi maakuntakaavassa ovat merkinnät moottorikelkkailureitistä, valtatiestä/kantatiestä 

ja seututiestä/pääkadusta. 

24 

Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta. 




Yleiskaava 

Kaava-alueella on voimassa Kirkonkylän osayleiskaava (hyväksytty 28.1.1991). 

67070682.BBK 

25 

Heinäveden kirkonkylän osayleiskaava. 

Voimassa oleva asemakaava 

Kaava-alueella on voimassa useina eri vuosina vahvistuneita asemakaavoja, vuodelta 

1966 lähtien. 




67070682.BBK 

26 

Heinäveden kirkonkylän asemakaava, jota muutetaan. 

Rakennusjärjestys 

Heinäveden kunnan rakennusjärjestys hyväksyttiin Heinäveden kunnanvaltuustossa 

28.05.2001 ja se tuli voimaan 01.06.2001. 




Tonttijako- ja rekisteri 

67070682.BBK 

Kaava-alue kuuluu maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistörekisteriin ja tonttijako 

on ohjeellinen. 

27 

Pohjakartta 

Heinäveden kirkonkylän pohjakartta on laadittu vuonna 2007 ja hyväksytty 18.1.2008. 

Pohjakartta-aluetta on täydennetty vuonna 2009. 

Rakennuskiellot 

Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 

Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat 

- Heinäveden rakennusinventointi (1987). 

- Heinävesi I-II. Hämynen Tapio (1986) & Hartikainen Heimo (1989). 

- Näe oma ympäristösi – projekti Heinävedellä. Etelä-Savon taidetoimikunta & Enqvist 

Petri (2001). 

- Etelä-Savon maakuntakaavan liittyvät selvitykset. 

- Varkaus – Pieksämäki –seudun liikenneturvallisuussuunnitelma, Pohjois-Savon 

ELY-keskus 2010. 

- VAT-Vuoksi, Etelä-Savon ympäristökeskuksen raportteja, 2007 

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 

Valtioneuvosto päätti maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaisista valtakunnallisista 

alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000, ja päätös tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Päätöksessä 

tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) 

eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, 

virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin 

seudun erityiskysymykset 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 

Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. 

Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä 

on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2–4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 

8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan 

ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana 

on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta 

on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. 

Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. 




67070682.BBK 

Tässä hankkeessa VAT-tavoitteista tulevat esille erityisesti toimiva aluerakenne sekä 

eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Suunnittelualueeseen sisältyy 

Heinäveden reitin aluetta Kermanrannassa ja Kirkonmäellä, joka on valtakunnallisten 

alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4.4 kulttuuri- ja luonnonperintö ja kohdan 4.7 (Vat- 

Vuoksi) mukaista luonto- ja kulttuuriympäristönä erityistä aluekokonaisuutta. Lisäksi 

alueella on paikallisesti ja kirkon osalta valtakunnallisesti arvokkaita rakennuksia, joiden 

käyttöön ja säilyttämiseen tulee kaavoituksen yhteydessä ottaa kantaa. Tosin sanoen 

alueen erityistarpeet on tunnistettava, alueiden käyttö tulee sopeuttaa mahdollisimman 

tasapainoisesti luonnon ja kulttuuriperinnön arvot säilyttäen ja omaleimainen ja kylä- ja 

kulttuuriympäristö tulee säilyttää ehjänä. 

28 

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 

”Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin 

vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi.” (Maankäyttö- ja rakennuslaki 

60 §) Kuntaan on saatu numeerisessa muodossa oleva kaavan pohjakartta (2007) ja tämän 

hankkeen luonnollisena jatkeena muutetaan myös asemakaava numeeriseen muotoon. 

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 

Heinäveden kunnan tekninen lautakunta on 24.4.2007, § 84 päättänyt kirkonkylän asemakaavan 

tarkastamisesta ja ajantasaistamisesta. 

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 

4.3.1 Osalliset 

Maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2000) myötä kaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu 

huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn 

on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. 

Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen 

kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, 

työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa. 

Tässä kaavahankkeessa ovat osallisia: 

- Heinäveden kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat 

- maanomistajat 

- kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen asukkaat 

- rajanaapurit 

- alueen yritykset, yhdistykset ja järjestöt 




67070682.BBK 

Viranomaiset: 

- Etelä-Savon liitto 

- Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristövastuualue 

- Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne- ja infrastruktuurivastuualue. 

- Etelä-Savon pelastuslaitos 

- Savonlinnan maakuntamuseo / Museovirasto 

Muut : 

- Heinäveden seurakunta 

- Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 

- Alueen teleoperaattorit 

29 

4.3.2 Vireilletulo 

Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ilmoitettiin 

maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaisesti 5.2.2008 Heinäveden lehdessä ja kunnan 

kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 14.2.2008 alkaen. 

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 

Asemakaavan muutos laaditaan vuorovaikutteisesti maanomistajan, viranomaisten ja 

muiden osallisten kanssa. Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista 

ilmoitetaan kunnan ilmoitustaululla sekä Heinäveden lehdessä ja internetissä 

(www.heinavesi.fi). Maanomistajia informoidaan kirjeitse. Kaava-aineistot pidetään 

nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa. 

Valmisteluaineisto osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen (OAS) oli nähtävillä 

14.2.2008 alkaen 30 päivän ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saatu palautetta. 

Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen 

Luonnosaineisto oli nähtävillä 20.10. – 18.11.2009. Luonnoksesta saadut lausunnot ja 

mielipiteet sekä vastineet niihin ovat liitteenä 2. 

Ehdotusaineisto nähtävillä x.x.- x.x.xxxx. Muistutukset oli toimitettava x.x.xxxx mennessä. 

4.3.4 Viranomaisyhteistyö 

Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa viranomaisneuvotteluja on pidetty seuraavasti: 




67070682.BBK 

30 

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 2.10.2008 

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa esille tulivat seuraavat asiat: 

- Etelä-Savon maakuntakaava on tulossa ehdotusvaiheeseen. Maakuntakaavassa on 

määritelty paikalliskeskusten alue. Kunta itse määrittelee taajaman ulottuvuuden 

(yleiskaavalla). Heinäveden kunnan osalta maakuntakaavaan ei ole tulossa merkittäviä 

muutoksia. Voimassa olevassa seutukaavassa on kohtuullisen väljät rajat. Jos ko. 

asemakaavatyön yhteydessä laajennusalueet menevät seutukaavan taajamatoimintojen 

tai teollisuustoimintojen aluevarausten ulkopuolelle, on laajennusalueille oltava 

hyvät perusteet. Jos asemakaava-alue laajenee seutukaavassa osoitettujen rajausten 

ulkopuolelle, tulee ympäristöministeriöstä hakea poikkeamislupaa seutukaavasta. 

- Heinäveden kunnan taajaman suunnittelua ei tulisi tehdä pelkästään asemakaavalla, 

vaan pohjalla tulisi olla yleiskaava. Ympäristökeskus suosittelee myös yleiskaavan 

laatimista Heinäveden taajama-alueelle. Koko kunnan aluekäyttötarpeet olisi hyvä 

tutkia yleiskaavalla sekä tehdä vaihtoehtojen tarkastelua ja kehitysvaihtoehtoja. 

Heinäveden kunnan taajaman yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, jolloin asemakaavan 

laatimisen yhteydessä tarvitaan tarkempaa tarkastelua. Kaavamuutosten suhdetta 

tulee peilata yleiskaavaan ja löydettävä perustelut sille, miksi mahdollisesti on 

tarvetta poiketa yleiskaavasta. Asemakaavan vaikutuksissa tarkasteltava mm. kunnallistekniikka, 

laajennusalueet, ymv. Asemakaavamuutoksissa on mukana isoja 

asioita (liikenne, asuinalueet), jotka tulisi ratkaista ensin yleiskaavalla. Kunnan tulee 

harkita uudelleen yleiskaavan laatimista. Kunta harkitsee nykyistä toimeksiantoa ja 

sitä laajennetaan tarvittaessa. Tehty toimeksianto Heinäveden kunnan ja Pöyry Environment 

Oy:n kesken kattaa vain asemakaavan viennin numeeriseen muotoon uudelle 

pohjakartalle sekä tarvittavat kaavatarkastelut ja kaavan laajentamisalueet (kerrottu 

osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa). Asemakaavan päätavoitteena on sovittaa 

nykyinen kaava uudelle pohjakartalle. 

- Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulee lisätä tietoa siitä, miten ja missä vaiheessa 

osalliset voivat kommentoida asemakaavaa. Kaavoituksessa huomioitava ja 

OAS:n lisättävä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Selvitysten osalta on käytävä 

läpi, onko tarvetta päivitykseen mm. muinaismuistojen ja rakennusinventoinnin 

osalta sekä laajennusalueiden osalta tarve luontoselvityksille. 

- Heinäveden kunnasta löytyy aineisto taajama-alueella vapaana olevien tonttien määrästä. 

Taajamassa sijaitsee joitakin vapaana olevia rakentamattomia tontteja. Osa 

näistä tonteista on vaikeita rakentaa. Tonttivaranto olisi hyvä käydä läpi (päivittää 

tieto) mm. asumisen ja teollisuuden osalta. Lisäksi tulisi pohtia, onko taajaman läheisyydessä 

vapaata aluetta rakentamiseen, minne olisi myös helppo rakentaa. Mahdollinen 

taajaman laajenemissuunta voisi olla Kerman suunta, jonne on jo osittain 

rakennettu kunnallistekniikkaa. 

- Kyseessä olevan Heinäveden kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamis- ja laajennustyön 

ulkopuolelle jätetään yleiskaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvat alueet (mm. 

Kurikkaniemi). Tämän kaavatyön yhteydessä tehdään akuutit kaavamuutokset. Kaa- 




67070682.BBK 

valuonnosvaiheessa voi ilmetä vielä uusia, yksityisten maanomistajien taholta tulevia 

muutostarpeita. 

- Kermanrannantien osalta tulee harkita, muutetaanko se tämän kaavatyön yhteydessä 

liikennealueesta kaduksi. Joka tapauksessa Kermanrannantie muuttuu kaduksi vuoden 

2010 jälkeen (siirtymäsäännös). 

- Kaavatöiden, ennen kaikkea kaavan laajennusalueiden yhteydessä on aikatauluun 

hyvä kiinnittää huomiota jo aivan kaavatyön alkuvaiheessa luontoselvitysten vuoksi. 

Linnustoselvityksille paras ajankohta on keväällä huhti-toukokuussa, liitooravaselvityksille 

helmi-maalis-huhtikuussa ja kasvillisuusselvitykselle kesällä. Selvitysraportit 

toimitetaan ympäristökeskuksen biologille tarkistettavaksi. Kaavaa 

voidaan laatia luontoselvitysten kanssa samanaikaisesti. 

- Kaavatyön ”sivutuotteena” syntyy sähköinen ajantasa-asemakaava. Ajantasaasemakaava 

on hyvä liittää asemakaava-aineistoon liitteeksi, jolloin osallisilla ja viranomaisilla 

on mahdollisuus verrata olemassa olevaa ja suunniteltua tilannetta. 

Kaavaselostukseen tulee ”purkaa auki” ainakin kaavamuutoskohteet sekä asemakaavan 

laajennusalueet. 

- Mainitut asemakaavan muutos- ja laajennushankkeet voidaan hoitaa voimassa olevan 

yleiskaavan mukaan. Tarkastelussa on kuitenkin huomioitava laajempi tarkastelualue, 

sillä kirkonkylän alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. 

31 

Asemakaavamuutokset ja – laajennukset: 

1. Lämpölaitos 

- Teollisuusalueelle, kortteliin 122 on suunnitteilla uusi varalämpölaitos. Nykyisin 

alue on kaavoitettu teollisuuskäyttöön kaavamerkinnällä T. Kaavamuutoksen myötä 

osa tontista muutetaan energiahuollon alueeksi, EN. 

- Keskustelun yhteydessä ilmeni tarvetta myös toiselle varalämpölaitokselle, jonka sijoituspaikka 

olisi hyvä olla Kermanrannatien läheisyydessä. Varalämpölaitoksen sijoittaminen 

asuinalueiden läheisyyteen on hankalaa, sillä valituksia tulee helposti. 

Varalämpölaitoksen osalta tulee selvittää sen aiheuttamat vaikutukset sekä laskeumat. 

Varalämpölaitoksen paikkaa selvitellään ja tarvittaessa se huomioidaan 

asemakaavatyön yhteydessä. 

2. Heinävedentien ja Kermanrannantien risteysalue 

- Heinävedentien ja Kermanrannantien risteys on koettu liikenneturvallisuuden kannalta 

turvattomaksi risteysalueeksi. Kunnassa on pohdittu mm. olisiko risteykseen 

mahdollista rakentaa kiertoliittymä. Kaakkois-Suomen tiepiiri ei ole tutkinut tarkemmin 

mahdollisuutta rakentaa kiertoliittymää ko. risteysalueelle. Kaavoituksen 

yhteydessä on hyvä tutkia myös muita mahdollisuuksia parantaa risteyksen liikenneturvallisuutta. 

Liikenne risteysalueen läheisyydessä on lisääntynyt. Kaavatyön yhteydessä 

selvitettävä vanhoista liikennelaskemista paljonko alueen läheisyydessä on 

liikennettä ja mihin saakka liikenteen ennusteet on ulotettu. 




67070682.BBK 

- Keskustelun yhteydessä esille nousi meluselvityksen tekeminen, jolle Heinäveden 

taajama-alueella olisi arvetta. 

32 

3. Entinen neuvola 

- Entinen neuvolan rakennus on myyty yksityiselle henkilölle. Kirkonkylän asemakaavan 

ajantasaistamisen yhteydessä selvitetään/ratkaistaan neuvolan rakennuksen 

uusi käyttötarkoitus. 

4. Koulu (uusi ja vanha) 

- Uusi koulu on tarkoitus rakentaa kortteliin 47 ja suunnittelu on käynnissä. Koulun 

asemakaavamuutoksen yhteydessä tulee huomioida liikenneturvallisuus koulun alueella 

sekä sen läheisyydessä. Entiselle koulurakennukselle ei ole vielä keksitty uutta 

käyttöä. Vuoden loppuun mennessä selvinnee mitä ko. rakennukseen voisi sijoittaa. 

Liikennejärjestelyt lienevät mietittävä kohta, jos alueelle sijoittuu esimerkiksi liikerakennuksia, 

tms. 

5. Kirkontaus/Kermanranta 

- Kirkon pohjoispuolella sijaitsevan asuinalueen osalta asemakaava tarkistetaan ja 

päivitetään. Voimassa olevassa asemakaavassa osa tonteista on rakentamattomaksi 

kelpaamattomia (suuret korkeuserot). 

6. Venesatama 

- Heinäveden venesataman läheisyydessä tarkoituksena on ottaa asemakaavaan mukaan 

muutama jo olemassa omakotitalotontti. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa 

venesataman läheisyyteen matkailua palvelevaa rakentamista. Keskusteluja on 

käyty myös uimahallin rakentamisesta venesataman läheisyyteen, mutta se lienee 

vielä haave tässä vaiheessa. Vireillä on myös matkailun kehittämishanke, joka tulee 

huomioida asemakaavaa laadittaessa. 

7. Asemakaavan laajennusalueet 

- Yksityiset maanomistajat ovat ilmoittaneet kuntaan maa-alueita, joille haluaisivat 

laajentaa kirkonkylän asemakaavaa (Kurikkaniemi, Knuutila). Laajennusalueille olisi 

halukkuutta sijoittaa omakotitalotontteja. 

- Kurikkaniemi on seutukaavassa osoitettu Ares- alueeksi. Alueelle ei ole laadittu 

yleiskaavaa tai asemakaavaa. Rakentaminen tulisi suunnata ensin taajamatoimintojen 

alueeksi osoitetuille alueille ja vasta sitten Ares- alueille. Kurikkaniemen alueella 

ei ole voimassa olevaa asemakaavan pohjakarttaa, eikä se kuulu sovittuun toimeksiantoon. 

Asemakaavatyössä pysytään toimeksiannon sisällä. Asemakaava-alueen 

laajentaminen yksittäisten kiinteistöjen osalta Kirkkotien länsipuolella, Knuutilan 

alueella onnistunee, sillä pohjakartta ko. kiinteistöjen osalta on lähes valmis. 

- Uusien asuinalueiden osoittaminen asemakaava-alueen rajojen ulkopuolelle onnistunee, 

suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida, että laajennusalueet sijoittuvat 

maakuntakaava/seutukaavan taajamatoimintojen rajausten sisäpuolelle. Asemakaa- 




67070682.BBK 

van laajennuksissa tulee huomioida, että pohjakartan tulee olla voimassa koko kaava-alueella. 

Asemakaavan laajennusalueiden osalta tulisi tutkia luonnonolot. Alueet 

lienevät tällä hetkellä pääosin maa- ja metsätalousaluetta, jolloin niiltä voi löytyä 

luonnon monimuotoisuusarvoja. 

33 

Työneuvottelu 30.4.2010 Heinävedellä 

Asemakaavahankkeesta päätettiin pitää työneuvottelu, jossa sovittiin seuraavaa: 

Päätettiin, että luonto- ja maisemaselvitystä täydennetään Kermanrannan sekä yksityisten 

maille tulevien laajennusalueiden ja kirkonmäen alueen osalta. Samoin täydennetään 

rakennusinventointia ja molempien täydennysten tulokset tuodaan esiin 

kaavassa tarvittavin merkinnöin tai selostuksin. 

Laaditaan asemakaavatyön yhteydessä kaava-alueen kattava strateginen tarkastelu. 

Strategisessa yleiskaavatarkastelussa kirkonkylän alueen nykyinen ja tavoiteltu 

maankäyttö kuvataan kartalla alueina ja vyöhykkeinä siten, etteivät aluevaraukset ole 

sidoksissa perinteisen yleiskaavan mukaisesti kiinteistöjen rajoihin. 

Työneuvottelun jälkeen käytiin tutustumassa Kermanrannan alueeseen ja todettiin, 

että kaavassa esitetty palvelualue on mahdollista sijoittaa ko. alueelle maiseman kärsimättä. 

Palvelualueen sijoittumista lähemmäksi rantaa myös selvitetään. 

Työneuvottelu Heinävedellä 25.1.2011 

Käytiin läpi luonto- ja maisemaselvityksen ja rakennusinventoinnin täydennyksiä sekä 

yksittäisiä kohteita kaavassa. Sovittiin neuvotteluista torialueen ympäristön, Takalantien 

alueen, Kermanrannan ja korttelin 148 maanomistajien kanssa. 

Maanomistajaneuvottelu Heinävedellä 6.4.2011 

Esiteltiin suunnitelmat torialueen ja Kermanrannan ja Takalantien uusien asuinalueiden 

osalta. Maanomistajat hyväksyivät vähäisin muutoksin esitetyt suunnitelman kaavaehdotuksen 

pohjaksi. Korttelin148 maanomistajien kanssa keskusteltiin tontille 2 pääsyn 

järjestämisestä, kaavaehdotuksessa Naistenlahdentien katualuetta on laajennettu koskemaan 

sitä aluetta, joka nykyisinkin on tiekäytössä. 

4.4 Asemakaavan tavoitteet 

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskettavat Heinäveden kunnan asemakaavaaluetta 

mm. seuraavien kokonaisuuksien osalta: 

Toimiva aluerakenne 

- tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä 

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 




67070682.BBK 

- pyritään edistämään hyvää taajamakuvaa 

- pyritään edistämään olevan rakennuskannan hyödyntämistä 

- pyritään monipuolistamaan kunnan asuntotonttitarjontaa 

- pyritään edistämään kaukolämmön käyttöedellytyksiä 

- otetaan huomioon tulvavaara-alueet ja tulviin liittyvien riskien ehkäiseminen 

- varaudutaan lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin 

- pyritään sijoittamaan haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavat 

toiminnot riittävän etäälle vaikutuksille herkistä toiminnoista 

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 

- pyritään edistämään kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä 

- otetaan huomioon valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisemat 

- pyritään osoittamaan matkailun kehittämiselle riittävät alueet 

- otetaan huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarpeet ja käyttötarpeet 

- pyritään luomaan viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia 

Toimivat yhteysverkostot 

- varaudutaan tarvittaviin liikenneyhteyksiin sekä niiden nykyisiin ja tuleviin tilavarauksiin 

- pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta. 

Etelä-Savon maakuntakaavan asettamat tavoitteet 

Etelä-Savon maakuntakaavan asettamien tavoitteiden mukaan taajamatoimintojen alueen 

ja sen lähituntuman suunnittelussa tulisi ottaa huomioon mm. seuraavat seikat: 

Kunnan asettamat tavoitteet 

Järvi- ja rantaluontoa hyödynnetään kestävällä aluetaloudellisella tavalla 

luonnonympäristön arvoja vaalien 

Taajamatoimintojen alueen läheisyyteen on varattava riittävästi virkistysalueita 

ja ulkoilureittejä 

Suunnittelussa tulee huomioida se, että taajama-alueelle jää myös rakentumatonta 

ranta-aluetta 

Vapaa-ajan asuminen ja matkailu tulisi kytkeä muuhun yhdyskuntarakenteeseen 

Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tulee kehittää ja hyödyntää suunnittelussa 


vuonna 2007 valmistuneelle pohjakartalle. Merkittävimmät kaavatarkastelut ovat 

asemakaava-alueen laajentaminen mm. Kermanrannantien läntiselle reuna-alueelle, satama-alueen 

kehittäminen, uuden ala-asteen, uimahallin ja varalämpökeskuksen sijoittuminen 

kirkonkylään, ulkoilureittien yhteensovittaminen sekä kulttuurihistoriallisten 

arvojen turvaaminen kirkonkylän alueella. Kaavan sovittamisen yhteydessä tehdään tarvittaessa 

myös muita vähäisiä kaavamuutoksia. 

34 




4.5 Yleiskaavallinen tarkastelu 

67070682.BBK 

Taajamayleiskaavan laatimista ei tässä yhteydessä ole pidetty välttämättömänä, koska 

asemakaavan laadinnassa on pääsääntöisesti kyse taajaman olevan maankäytön sovittamisesta 

uudelle ajantasaiselle pohjakartalle. 

Asemakaavan päivittämisen tueksi taajaman kokonaisrakennetta on kuitenkin tarkasteltu 

pelkistetyllä yleiskaavallisella tasolla. Kokonaisrakennetta kuvaava yleistarkastelu on 

nähty hyödylliseksi, jotta mm. tavoitteissa esitettyjen yksittäisten uusien maankäyttöhankkeiden 

merkittävyys voidaan arvioida taajaman kokonaisrakenteen kannalta. 

Kokonaisrakenteellisessa tarkastelussa on kuvattu yleispiirteisellä ja pelkistetyllä esitystavalla 

taajaman maankäytön nykytila, kehittämisen reunaehtoja ja mahdollisuuksia. 

Suunnittelualueen luonto- ja maisemaselvitystä täydennettiin kesällä 2010 asemakaavan 

laajennusalueiden osalta. Lisäksi tehtiin rakennusinventointi koko kaava-alueelta. 

35 




67070682.BBK 

36 

Taajaman yleiskaavallisen tarkastelun kartta. 

Pääosa Heinäveden taajamasta sijoittuu Kermajärven ja seututie 476:n väliselle alueelle. 

Seututien eteläpuolella ovat palvelukeskus ja terveyskeskus sekä asuin- ja teollisuusalueita. 

Keskustan pääkatuna toimii Kermanrannantie, joka yhdistää Kermanrannan sataman 

ja Heinäveden keskustan. Kermanrannantien ja siitä itään erkanevan Kermantien 

varrelle on rakentunut tiivis taajamamiljöö palveluineen ja asuinkortteleineen. Pientalovaltaiset 

asuinalueet ovat sijoittuneet tasaisesti eripuolille taajamaa, mikä tekee taajamarakenteesta 

tasapainoisen. Teollisuusalueet ovat sijoittuneet kaava-alueen kaakkoisosaan 

ja ne ovat hyvien liikenneyhteyksien varrella. Asuinalueet ja teollisuusalueet on 

erotettu toisistaan vihervyöhykkeillä. 

Kermanranta ja Kirkonmäki sisältyvät valtakunnallisesti arvokkaaseen Heinäveden reitin 

alueeseen. Kirkonmäki maisemapeltoineen hallitsee taajaman maisemaa kuljettaessa 




67070682.BBK 

keskustasta Kermanrantaan päin ja se toimii jakajana keskustan ja Kirkonmäen pohjoispuolen 

asuntoalueiden välillä. Kermanrannantien varressa olevat vanhat rakennukset 

muodostavat kyläkuvallisesti arvokkaan alueen ja tälle alueelle ominaisia piirteitä tulee 

vaalia uudisrakentamisessa ja vanhojen rakennusten korjaustöissä. 

Maiseman kannalta taajaman tärkeimmät alueet ovat Kirkonmäki ja Kermanranta. Em. 

alueet ovat jo itse maisemallisesti arvokkaita, mutta niiltä myös avautuvat hienot näköalat 

Kermajärvelle ja Kirkonmäeltä muuallekin ympäristöön. Koska taajaman maasto 

on kumpuilevaa ja paikoin pienemmiltäkin mäenharjanteilta avautuu hienoja maisemia, 

tulisi keskustan alueen metsänhoidollisia toimenpiteitä kohdistaa sellaisille paikoille, 

joilta voidaan avata näköaloja lähialueen luontoon. Näköalat ovat merkittävä kyläkuvaa 

parantava tekijä Heinäveden taajamassa. 

Asemakaavatyön keskeisiä kaavatarkasteluja ovat asemakaavan laajentaminen Kermanrannan 

läntiselle reuna-alueelle sekä satama-alueen kehittäminen. Asemakaava-aluetta 

on myös laajennettu kaavoittamalla pientalotontteja yksityisten maanomistajien maille 

Knuutilan alueella. Tehdyt laajennukset sijoittuvat hyvin olemassa olevaan taajamarakenteeseen 

ja monipuolistavat asuintonttien tarjontaa taajamassa. Kermanrannan alue 

asuinalueena on houkutteleva maiseman ja vesistön läheisyyden takia. Pientaloasutusta 

on mahdollista sijoittaa mäenrinteeseen niin, että pihoilta ja ikkunoista avautuu hieno 

Heinäveden reitin järvimaisema. Rannan läheisyys mahdollistaa helposti vesillä liikkumisen 

ja rannan virkistysalueet ovat kävelyetäisyydellä asuinalueesta. 

Satama-alueen matkailullisen vetovoiman ja palvelujen kehittäminen on osa Heinäveden 

matkailun kehittämistä. Kermanrannan satamaa pitävät kotisatamanaan lukuisat 

pienveneilijät ja satamaan liikennöi kesäaikaan sisävesilaiva säännöllisellä laivareitillä 

Kuopio-Heinävesi-Savonlinna. Satamaan on osoitettu asemakaavassa uutena alueena 

palvelurakennusten kortteli P-1, jolle saa sijoittaa uimahallin / kylpylän. Tavoitteena on, 

että satamaan voidaan sijoittaa palveluja, jotka tukevat järvimatkailua ja voisivat tuoda 

uutta myös kunnan palvelutarjontaan, esim. uimahallin tai kylpylän muodossa. 

Yleiskaavan näkökulmasta edellä kerrotut uudet alueet sopivat hyvin nykyiseen taajamarakenteeseen 

ja ovat luontevia alueita laajenemiselle. Lisäksi Kermanrannan alue tuo 

tonttitarjontaan monipuolisuutta ja on sijaintinsa ja maisemansa puolesta houkutteleva 

kohde uudisrakentamiselle. Näköpiirissä ei ole sellaisia toimenpiteitä tai hankkeita, jotka 

edellyttäisivät varautumista taajama-alueen laajentamiseen nyt esitettyjen alueiden lisäksi. 

Pientalorakentaminen on asemakaava-alueella ollut viimevuosina vähäistä, vuosina 

2005-2009 on valmistunut 7 omakotitaloa ja 1 kahden asunnon talo. Nykyisellä kaava-alueella 

on reservissä rakentamatonta teollisuusaluetta Mustikkatien alueella noin 6,7 

hehtaaria. Rakentamattomia pientalotontteja on noin 100 ja uusia 14, vapaita kerros-, rivi- 

ja asuinliiketontteja noin 11. Suurin osa näistä on valmiin kunnallistekniikan piirissä 

ja teknisesti helposti käyttöön otettavissa. Taajaman pientalotontit ovat kuitenkin suurimmaksi 

osaksi yksityisten omistuksessa, joten niiden käyttöönotto rakentamiseen ei 

ole yksin kunnan päätösvallassa. Virkistys- ja viheralueita on asukkaiden käyttöön 

myös riittävästi, asuinalueilta pääsee helposti luontoon. 

Toimenpiteitä tulisikin jatkossa kohdistaa alueiden täydennysrakentamiseen ja taajamakuvan 

kohentamiseen. Nämä toimenpiteet eivät ole pelkästään kunnan tehtävissä, taajamakuvasta 

ovat vastuussa kaikki alueen maan- ja kiinteistönomistajat ja – haltijat. 

37 




67070682.BBK 

38 

4.6 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 

4.6.1 Lähtökohdat kaavaratkaisuille 

Asemakaava saatetaan ajan tasalle 

Monipuolistetaan pientalojen tonttitarjontaa uusilla rannan läheisillä tonteilla 

Turvataan alueen maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen 

Luodaan edellytykset uusille palveluille ja työpaikoille 

Huomioidaan luonnon ja maiseman erityispiirteet ja suojeluarvot 

Tarkistetaan kiinteistörajojen epätarkkuudet 

Yhtenäistetään ja tarkistetaan voimassa olevat aluevaraukset ja maankäyttö 

4.6.2 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 

Koska asemakaavatyö on pääosin vanhan asemakaavan numeeristamista ja ajantasaistamista, 

kaavavaihtoehtojen esittäminen ja vertailu on tullut kysymykseen lähinnä vain 

uusilla alueilla sekä torin ympäristössä. 

Knuutilan uusi pientaloalue ja kortteli 100 

Yksityisille maanomistajille on osoitettu uusia pientalotontteja uuden Takalantien varrelle. 

Luonnosvaiheen jälkeen maanomistajien kanssa neuvoteltiin alueen kulkuyhteyksistä 

ja esillä oli maanomistajista lähtöisin oleva ajatus, että Takalantietä ei käytettäisi 

kortteleille 156-159 (luonnoksessa 155-158) kulkemiseen, vaan liikenne niille ohjattaisiin 

joko Kitronintien tai Knuutilan pihapiirin kautta. Kumpikaan em. vaihtoehdoista ei 

ole toteuttamiskelpoinen, koska uusille alueille liikennöintiä ei ole tarpeen osoittaa 

esim. ahtaaseen väliin Kitronintien jatkeelle eikä Knuutilan pihapiirin kautta kaavaalueen 

ulkopuolelta. Pitäydyttiin luonnoksessa esitetyssä Takalantien vaihtoehdossa, 

kuitenkin niin, että Takalantie sijoitettiin korttelin 100 kohdalla ehdotuksessa hieman 

alemmaksi kuin mitä se luonnoksessa oli. Myös korttelissa 100 olevien neljän uuden 

tontin rajauksia tarkennettiin niin, että ne istuvat paremmin kiinteistörajoihin. Tilan 

1:128 Mäkelä osalta korttelissa 100 kaavaa on muutettu AR-tontin rajauksen osalta, katualue 

on jätetty pois ja kerrosluku on nostettu yhdestä kahteen rinnerakentamisen takia. 

Tontille on lisätty myös istutettava alueen osa uusien tonttien vastaiselle rajalle. 




67070682.BBK 

39 

Knuutilan alue ja kortteli 100: luonnos ja ehdotus. 

Kermanranta 

Kaavatyön merkittävä kehittämiskohde on Kermanrannan asemakaava-alueen laajentaminen 

ja sataman toiminnallisuuden parantaminen. Tavoitteena on lisätä kunnan pientalotonttien 

tarjontaa osoittamalla uusia tontteja kaavan laajennusalueelle Kermajärven 

rantamaisemaan. Myös palvelurakennusten kortteli, jonne on mahdollista sijoittaa uimahalli 

tai kylpylä on osoitettu kaavassa. Luonnosvaiheessa palvelurakennusten tontti 

oli osoitettu Kurikkaniementien yläpuoliseen rinteeseen ja uusia pientalotontteja sen 

yläpuolelle. Ehdotusta laadittaessa ja maanomistajilta saadun palautteen perusteella palvelukortteli 

siirrettiin lähemmäksi rantaa, venevalkaman ja Kurikkaniementien väliselle 

alueelle ja pientalotontteja uuden Koukkutien varrella muokattiin uuteen järjestykseen. 

Tehdyt muutokset parantavat uudisrakentamisen sopeutumista Heinäveden reitin arvokkaaseen 

kulttuurimaisemaan Kermanrannassa. 




67070682.BBK 

40 

Kermanranta luonnos. 

Kermanranta ehdotus. 

Keskusta, torin alue 

Torin paikka on noussut puheenaiheeksi Heinäveden keskustan liikennöintiä ja maankäyttöä 

suunniteltaessa. S-Marketin tontilla oleva tori on parhaimpaan turistiaikaan vilkas 

ja liikennöinti on Askeltien alueella tuolloin hankalaa. Tavalliseen aikaan, kun esim. 

kesäistä iltatoria ei ole, torin alue on osa S-Marketin pysäköintialuetta. Tavoitteena on 




67070682.BBK 

ollut, että torille voidaan osoittaa asemakaavassa paikka, jossa se voi toimia jatkuvasti ja 

että sen toiminnallisuus ja saavutettavuus olisi mahdollisimman hyvä. 

Luonnosvaiheessa tori osoitettiin nykyiselle paikalleen, joka ei ole sama kuin voimassa 

olevassa asemakaavassa on esitetty. Kunnan, Osuuskauppa PeeÄssän ja korttelin 51 

maanomistajien kanssa neuvoteltiin luonnoksen nähtävillä olon jälkeen torin paikasta ja 

siihen kytkeytyvistä liikenne- ja pysäköintijärjestelyistä. Lopputuloksena päädyttiin esittämään 

torin paikaksi Askeltien ja Kermanrannantien kulmausta, joka on osittain nykyistä 

korttelin 51 aluetta ja Askeltien katualuetta. Haluttiin pitää tori lähes nykyisellä 

paikallaan, jossa ympäröivät palvelut (kaupat, Gasthaus) myös tukevat torin toimintaa. 

Uuteen torin paikkaan liittyy osittain myös kortteleiden 52 ja 53 pientalotonttien uudelleen 

järjestely. Maanomistajan esityksestä nykyisessä kaavassa kortteleiden 52 ja 53 välissä 

oleva puisto on poistettu ja pientalotontteja laajennettu entisen puiston alueelle. 

Tämä järjestely parantaa Tyynelänkujan tonttien rakennettavuutta kun pieni, hankalasti 

yleiseen käyttöön otettava puisto tulee käyttöön tonttimaana. Torin ympäristöä havainnollistettiin 

toiminnallisuutta osoittavalla mallipiirroksella. 

41 

Torikorttelimalli 04/2011. 




67070682.BBK 

42 

Tori ympäristöineen voimassa olevassa asemakaavassa. 

Tori ympäristöineen kaavaluonnoksessa. 




67070682.BBK 

43 

Tori ympäristöineen kaavaehdotuksessa. 

4.6.3 Asemakaavatyössä tehtävien ratkaisujen vaikuttavuus 

TOIMENPIDE HYVÄT VAIKUTUKSET HUONOT VAIKUTUKSET 

- Selvitetään alueen luonnon ja 

kulttuurihistorialliset arvot 

- Tarkistetaan alueen 

kiinteistörajat 

- Aluevarausten ja maankäytön 

tarkistaminen 

- Tehdään tarvittavat 

asemakaavan muutos- ja 

laajennustyöt 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alueen kulttuurihistorialliset arvot 

säilyvät 

Kiinteistörajat tarkentuvat 

Taajaman maankäyttö selkeytyy ja 

aluevaraukset täsmentyvät 

Luonnon ja maiseman erityispiirteet 

huomioidaan 

Tonttitarjonta lisääntyy ja 

monipuolistuu kaavanlaajennusten 

myötä 

Kasvava tonttitarjonta lisää 

kiinnostusta taajama-asumista 

kohtaan 

Taajamakuvalliseen ilmeeseen 

kiinnitetään kaavatarkistuksen 

myötä aiempaa enemmän huomiota, 

mikä vaikuttaa myönteisesti 

asukkaiden viihtyvyyteen 

Laajennsualueet tukeutuvat 

olemassa olevaan 

yhdyskuntarakenteeseen 

 

Kaavaratkaisut eivät välttämättä 

edesauta keskustassa jo olevien 

rakentamattomien pientalotonttein 

rakentumista. Kunnalistekniikkaa jää 

edelleen niiiden osalta 

vajaakäyttöön. 




67070682.BBK 

44 

4.6.4 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset 

Kaavoituspäätös (tekninen lautakunta) 

24.4.2007, § 84 

Vireilletuloilmoitus (Heinäveden lehdessä) 

5.2.2008 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 

asetettiin nähtäville 

14.2.2008 alkaen 

Viranomaisneuvottelu 

2.10.2008 

Luonnoksen nähtävillepanopäätös (tekninen ltk.) 

6.10.2009, § 95 

Kaavaluonnoksen nähtävilläpito 

20.10.- 18.11.2009 

Kaavaehdotuksen käsittely 

tekninen ltk. 17.5.2011, § 33 

Kaavaehdotuksen nähtävillepanopäätös 

kunnanhallitus 6.6.2011, § 155 

Kaavaehdotuksen nähtävilläpito 

x.x.- x.x.xxx 

Mahdollinen viranomaisneuvottelu 

x.x.xxxx 

Asemakaavan käsittely 

kunnanhallitus x.x.xxxx, § x 

Asemakaavan hyväksyminen 

kunnanvaltuusto x.x.xxxx, § x 




67070682.BBK 

45 

ASEMAKAAVAN KUVAUS 

4.7 Kaavan rakenne 

Heinäveden kaava-alue on pitkänomainen, L-kirjaimen muotoinen ja se on sijoittunut 

seututien 476 (Heinävedentie) ja yhdystien 15420 (Kermanrannantie) risteykseen. Em. 

tiet jakavat kaava-aluetta toimien alueen liikenteellisinä pääväylinä Kermantien kadun 

kanssa. Taajaman kaupallinen ja hallinnollinen keskus on sijoittunut Kermanrannantien 

ja Kermantien varrelle ja palvelut ovat keskeisillä paikoilla hyvin saavutettavissa. Asemakaavassa 

on liikerakentaminen ja kerrostalorakentaminen osoitettu pääosin juuri keskustan 

alueelle. Keskustan tuntumassa on myös vanhoja pientalokortteleita, mutta pääsääntöisesti 

pientaloasuminen on sijoittunut ydinkeskustan ulkopuolelle, tasaisesti eripuolille 

taajamaa. Suurimmat yhtenäiset työssäkäynti- ja teollisuusalueet (Yrittäjäntien 

ja Mustikkatien alueet) sijaitsevat kaava-alueen itälaidalla, hieman asuinalueista erillään 

ja niille on hyvät liikenneyhteydet suoraan Heinävedentieltä. 

Asemakaavassa ydinkeskustan alueella olevat puistot ovat pienialaisia kortteleiden välisiä 

viheralueita (VP), joista vain osa on rakennettu puistomaiseksi. Asuinalueiden välissä 

on laajempia vihervyöhykkeitä (VL). Urheilualue kenttineen ja monitoimitaloineen 

sijaitsee ydinkeskustassa koulun vieressä ja sieltä on yhteys Pääskyvuoren retkeilyreitille. 

Tämä teknisluoteinen kaavamuutos ei vaikuta merkittävästi Heinäveden taajaman rakenteellisiin 

maankäyttöratkaisuihin. Huomattavimmat kaavamuutokset tapahtuvat 

Kermanrannan ja Kirkonmäen pohjoispuolelle rakentuneen asuinalueen välillä. Tälle 

alueelle on osoitettu uusia pientalotontteja ja palvelurakennusten korttelialue P-1, jolle 

on mahdollista rakentaa uimahalli/kylpylä. Toteutuessaan tämän alueen toiminnat elävöittävät 

entisestään Kermanrannan satamaa. Matkailijoille tarjottavat palvelut paranevat 

ja kunnan tonttitarjonta monipuolistuu muutamalla pientalotontilla Kermanjärven 

rantamaisemassa. Lisäksi asemakaava-alue laajenee kortteleiden 23 ja 22 länsipuolelle 

Knuutilan alueelle, jonne on osoitettu myös pientalotontteja (AO). Askeltien ja Keskuksenkujan 

välisellä alueella, korttelissa 45 S-Marketin tontilla tapahtuvat muutokset vaikuttavat 

keskustan ilmeeseen, sillä torin paikka muuttuu kaavassa Kermanrannantien ja 

Askeltien kulmaan. Tämän takia Askeltien ja Kermanrannantien risteys siirtyy hiemna 

pohjoiseen päin. Torin paikan muutos vaikuttaa myös korttelin 51 alueeseen ja Tyynelänkujan 

varrella olevia tontteja kortteleissa 52 järjestellään uudelleen.. Muut kaavaalueella 

tapahtuvat muutokset ovat mm. kortteleiden käyttötarkoituksen sekä kerroslukujen 

ja rakennusoikeuksien sekä rakennusalan rajojen muutoksia ja tarkistuksia. 

Heinäveden taajamassa on arvokasta kulttuuriympäristöä. Maisemaa hallitseva kirkonseutu 

museoineen ja maisemapeltoineen toimii jakajana ydinkeskustan ja Kirkonmäen 

alapuolisen, Kermanrannan asuinalueen ja sataman välillä. Kaavaan on rajattu maisemallisesti 

ja kyläkuvallisesti tärkeät alueet. Taajaman pohjoisosa kirkonmäeltä satamaan 

on rajattu kokonaan maisemallisesti tärkeäksi alueeksi. Satama ja kirkonmäki 

kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuurimaisema-alueisiin. Kyläkuvallisesti 

arvokas alue on Kermanrannantien varsi Kirkkotien ja sataman välillä. Myös rakennukset, 

joilla on rakennushistoriallista, historiallista tai maisemakuvallista arvoa on merkitty 

kaavaan suojelumerkinnöin. 




4.7.1 Mitoitus 

67070682.BBK 

Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueen laajuus on yhteensä noin 270 ha. Asemakaava-alue 

laajenee noin 23 ha, kun kaava-aluetta laajennetaan kortteleiden 22 ja 23 länsipuolelle 

Knuutilan alueelle sekä Kirkonmäen ja Kermanrannan väliselle alueelle. 

Asemakaava-alueesta on osoitettu asumiseen noin 104 ha, liikeja palvelutoimintoihin 

noin 2,7 ha, yleisten rakennusten ja hallinnon alueisiin noin 11 ha, teollisuusalueisiin 

noin 28 ha, maa- ja metsätalouteen noin 7 ha, virkistysalueisiin noin 60 ha, erityisalueisiin 

noin 7 ha ja katuja liikennealueisiin noin 44 ha. Tarkempi mitoitus maankäyttölajeittain 

on esitetty liitteenä 5 olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa. 

46 

4.8 Aluevaraukset ja muutokset 

4.8.1 Korttelialueet 

AK, Asuinkerrostalojen korttelialue. 

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamisen ja laajentamisen yhteydessä asemakaavaalueelle 

ei ole osoitettu uusia asuinkerrostalojen korttelialueita. Asemakaava-alueella sijaitsevien 

asuinkerrostalokortteleiden osalta on tarkistettu, että kortteli- ja tonttirajat 

vastaavat kiinteistörajoja ja tarvittaessa on tarkistettu/korjattu myös kerros- ja tehokkuuslukuja. 

AKR, Rivitalojen ja asuinkerrostalojen korttelialue. 

Korttelin 75 tontti 1 on osoitettu rivitalojen ja asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Korttelin 

osalta on tarkistettu, että korttelirajat vastaavat kiinteistörajoja 

AP, Asuinpientalojen korttelialue. 

Uusia asuinpientalojen korttelialueita asemakaava-alueelle on osoitettu 1 kpl. Kyseinen 

kortteli 151 sijoittuu Kermanrantaan uudelle kaava-alueelle tilalle RN:o 1:63, Kurikkaniementien 

varrelle. Kortteliin on osoitettu kaksi tonttia, kerrosluku Iu½, tehokkuusluku 

0,25, rakennusoikeutta kortteliin muodostuu 1659 kem 2 . 

Muutoksena korttelissa 59 sijaitseva Marjamäen pappila on osoitettu asuinpientalojen 

korttelialueeksi AP entisen yleisten rakennusten korttelialueen (Y) sijasta tehokkuudella 

e=0.25. Rakennusoikeutta alueelle muodostuu 1792 kem 2 ja suurin sallittu kerrosluku 

on II. Korttelissa sijaitseva asuinrakennus on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi merkinnällä 

sr-1: historiallisesti / taajamakuvallisesti merkittävä rakennus. Korjaus- ja 

muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas ja taajamakuvan 

kannalta merkittävä luonne säilyy. Lisäksi pappilan pihapiiri on osoitettu alueeksi, 

jolla ympäristön ominaispiirteet säilytetään (/s-2). Alueella tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen 

sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön 

ominaispiirteisiin. 

Korttelissa 83 osa AP-tonteista muutetaan erillispientalotonteiksi AO, niin että kortteliin 

muodostuu kaksi AO-tonttia ja yksi AP-tontti. Korttelista puretaan tyhjillään olevat rivitalot. 




67070682.BBK 

Kortteleiden 135, 138 ja 139 kaavamerkintä AP-1 muutetaan AP:ksi ja AP-1 merkintä, 

jonka mukaan rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 15 %, jää 

pois käytöstä. 

Korttelissa 136 sijainnut rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue 

AR-1 on muutettu asuinpientalojen korttelialueeksi AP, vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. 

AR, Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 

Asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten 

korttelialueita. Asemakaava-alueella sijaitsevien rivitalokortteleiden osalta on 

tarkistettu, että kortteli- ja tonttirajat vastaavat kiinteistörajoja ja tarvittaessa on tarkistettu/korjattu 

myös kerroslukuja ja tehokkuuslukuja. 

Muutoksena korttelin 131, korttelin 132 tonttien 5 ja 6, korttelin 134 tontin 4 sekä korttelin 

144 tonttien 14 ja 15 kaavamääräys AR-1 on muutettu määräykseksi AR. Merkintä 

AR-1, Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue, rakennuspaikan 

pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 15 %, jää pois käytöstä. 

Korttelissa 56 terveyskeskuksen tonttiin on otettu aluetta viereisestä AR-tontista. 

AO, Erillispientalojen korttelialue. 

Kermanrannan uudelle kaava-alueelle on osoitettu uusia rakentamattomia erillispientalotontteja 

kortteleihin 145,150,153,154 ja 155 yhteensä 16 kappaletta. Lisäksi ennestään 

rakennettuja tontteja on otettu kaavaan kortteleissa 145, 146, 147, 150, 152 ja 1 yhteensä 

13 kappaletta. Heinäveden kunta on halunnut monipuolistaa kirkonkylän tonttitarjontaa 

sekä tarjota uusia rakennuspaikkoja läheltä rantaa. 

Knuutilan uudella kaava-alueella, joka käsittää korttelista 100 tontit 6-9 sekä korttelit 

156 – 159 on yhteensä 11 erillispientalotonttia, joista yksi ennestään rakennettu. Korttelissa 

100 on tehty vähäisiä muutoksia rakennusalan rajoihin Museokujan puoleisissa 

kolmessa AO-tontissa. 

Kortteliin 57, Heinävedentien eteläpuolelle Pappilantien varteen, on kaavamuutoksella 

muodostunut osasta entistä yleisten rakennusten korttelia 3 uutta erillispientalotonttia tilan 

RN:o 6:20 alueelle. 

Korttelissa 52 Tyynelänkujalla muutetaan kaavaa siten, että AO-tontteja laajennetaan 

kortteleiden 52 ja 53 väliselle puistoalueelle, näin ollen em. korttelit yhdistyvät ja niiden 

välinen puisto poistuu. 

Korttelissa 128 Kalliokujan katualuetta on levennetty tonteille päin kevyenliikenteen 

väylän rakentamista varten. 

Muilla AO-alueilla on tarkistettu, että kortteli- ja tonttirajat vastaavat kiinteistörajoja ja 

tarvittaessa on tarkistettu/korjattu myös kerroslukuja ja tehokkuuslukuja. 

AOR, Rivitalojen tai erillisten enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten korttelialue. 

47 




67070682.BBK 

Korttelin 94 tontit 4-6, korttelin 96 tontit 1 ja 2 ja kortteli 98 on osoitettu rivitalojen tai 

erillisten enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten korttelialueiksi. Ei muutosta aikaisempaan 

kaavaan. 

AL, Asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialue. 

Korttelin 148 tontti 1 on muutettu asuinpientalojen korttelialueesta AP asuin-, liikeja 

toimistorakennusten korttelialueeksi AL ja tehokkuusluku on muutettu 0,15:ta 0,25:een, 

kerrosluku on muutettu I:stä II:een. Kermanrannan ranta-alueella on varauduttu sataman 

kehittämiseen. 

Korttelissa 50 sijaitseva entisen terveystalon tontti on muutettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa 

palvelevien rakennusten tontista YS, asuin-, liikeja toimistorakennusten 

tontiksi AL. Muutos vastaa paremmin nykyistä toimintaa tontilla. 

Kortteleissa 28 ja 31 olevat yhdistettyjen liikeja asuinkerrostalojen korttelialueet ALK 

on muutettu asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialueiksi AL. Vanha merkintä 

ALK jää pois käytöstä. 

Korttelissa 34 on muutettu kerrosluku II :sta III:een. Samoin korttelin 51 tonteille 1 ja 2 

kerrosluku on muutettu III:ksi ja koko korttelin tonttitehokkuus on muutettu e=0,60:ksi. 

Torin paikan myötä myös korttelin rajoja on muutettu. 

AM, Maatilojen talouskeskusten korttelialue. 

Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia maatilojen talouskeskusten 

korttelialueita. 

Korttelissa 20 sijaitseva Pakarilan pihapiiri on osoitettu maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi 

tehokkuudella e=0.25. Rakennusoikeutta alueelle muodostuu 3409 kem 2 ja 

suurin sallittu kerrosluku on muutettu kerrosluvusta I vastaamaan todellista tilannetta 

kerrosluvuksi II. Pihapiirissä sijaitseva hirsinen talonpoikaistalo 1800-luvun puolivälistä 

on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi merkinnällä sr-1: historiallisesti / taajamakuvallisesti 

merkittävä rakennus. Korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen 

historiallisesti arvokas ja taajamakuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Lisäksi 

Pakarilan pihapiiri on osoitettu alueeksi, jolla ympäristön ominaispiirteet säilytetään 

(/s-2). Alueella tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen sekä muut ympäristöä 

muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin. 

Y, Yleisten rakennusten korttelialue. 

Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia yleisten rakennusten 

korttelialueita. Korttelin 48 tontti 8 on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, 

tontilla sijaitsee Heinäveden monitoimitalo. 

YL, Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. 

Asemakaava-alueella sijaitsevien kortteleiden osalta on tarkistettu, että kortteli- ja tonttirajat 

vastaavat kiinteistörajoja ja tarvittaessa on tarkistettu/korjattu myös kerroslukuja 

ja tehokkuuslukuja. 

48 




67070682.BBK 

Kortteli 103 uutena sekä korttelin 31 tontti 4 ja korttelin 7 eteläosa on osoitettu julkisten 

lähipalvelurakennusten korttelialueeksi. 

Korttelin 7 eteläosaan osoitetun julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueella sijaitsee 

kirjasto ja kansalaisopisto. Korttelin 31 tontilla 4 sijaitsee sosiaalitoimisto. Korttelissa 

103 sijaitsee päiväkoti. 

YH, Hallinto- ja virastorakennusten korttelialue. 

Asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia asuinkerrostalojen korttelialueita. Asemakaava-alueella 

sijainneiden asuinkerrostalokortteleiden osalta on tarkistettu, että kortteli- 

ja tonttirajat vastaavat kiinteistörajoja ja tarvittaessa on tarkistettu/korjattu myös kerroslukuja 

ja tehokkuuslukuja. 

Kortteli 29 sekä korttelin 31 tontti 1 on osoitettu hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi. 

Korttelissa 29 sijaitsee Heinäveden kunnanvirasto, matkailutoimisto ja palolaitos. 

Korttelin 31 tontilla 1 sijaitsee Poliisin, Kelan ja työvoimatoimiston tilat. 

YO, Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 

Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueella, korttelissa 27 sijainnut opetus- ja sosiaalitoimintoja 

palvelevien rakennusten korttelialue (Y-1) on muutettu julkisten lähipalvelurakennusten, 

toimitilarakennusten ja rivitalojen korttelialueeksi sekä puistoksi. Korttelissa 

27 sijainnut kirkonkylän ala-aste on jouduttu sulkemaan ja kunta etsii entisen koulun 

alueelle uutta käyttötarkoitusta. Uusi kirkonkylän ala-aste on suunniteltu rakennettavaksi 

korttelissa 47 sijaitsevan koulukeskuksen yhteyteen, jonka vuoksi korttelissa 47 

sijainneet asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialueet sekä yleinen pysäköintialue 

on muutettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Korttelissa sijaitseva 

entinen suojeluskuntatalo Suojala, on arvostettu historiallisesti ja maisemakuvallisesti 

arvokkaaksi rakennukseksi, joten sille on osoitettu suojelumerkintä sr-1. 

Kortteli 47 on osoitettu kokonaisuudessaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten 

korttelialueeksi tehokkuudella e=0.80. Rakennusoikeutta kortteliin muodostuu 14710 

kem 2 ja suurin sallittu kerrosluku on III. Korttelissa sijaitsee nykyisin Heinäveden koulukeskus: 

yläaste ja lukio. Alueelle rakennetaan myös ala-aste ja päiväkoti. Korttelialueen 

rajauksessa on huomioitu Suojalantien levennys liikenneturvallisuuden parantamisen 

vuoksi. 

YS, Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. 

Asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien 

rakennusten korttelialueita. 

Korttelin 56 tontti 1 on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten 

korttelialueeksi, tontilla sijaitsee Heinäveden kunnan terveyskeskus, palvelukeskus 

ja hammashoitola. Tontin ja sen viereisten lähivirkistysalueen VL, puiston VL ja rivitalotontin 

AR välisiä rajoja on tarkistettu vastaamaan todellista käytössä olevaa tilannetta. 

Tonttitehokkuuslukua e= 0,35 on nostettu tulevan lisärakentamisen takia e= 

0,45:een. 

YM, Museorakennusten korttelialue. 

49 




67070682.BBK 

Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia museorakennusten 

korttelialueita. Asemakaava-alueella sijainneiden museorakennuskortteleiden osalta on 

tarkistettu, että kortteli- ja tonttirajat vastaavat kiinteistörajoja. 

Kortteli 89 ja korttelin 100 tontti 2 on osoitettu museorakennusten korttelialueeksi. 

Korttelissa 89 sijaitsee Heinäveden museo, entinen pitäjänmakasiini. Rakennus on entinen 

pitäjän lainajyvästö, jonka vanhin osa on 1800-luvun alkupuolelta ja uudempi siipi 

vuodelta 1900. Rakennus kuuluu kirkonmäen kulttuurimaisemaan ja se on toiminut museona 

vuodesta 1961. Museorakennus on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi kaavamääräyksellä 

sr-1: Suojeltava rakennus. Historiallisesti/taajamakuvallisesti merkittävä 

rakennus, jonka korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti 

arvokas ja taajamakuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Lisäksi korttelialueen 

ympäristölle on osoitettu määräys /s-2: Alue, jolla ympäristön ominaispiirteet 

säilytetään. Alueella tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen sekä muut ympäristöä 


Korttelin 100 tontilla 1 sijaitsee kotiteollisuusneuvonta-asema, entinen Pitäjäntupa. Hirsinen 

tupa 1800-luvulta ja se on toiminut kunnantalona 1960-luvulle asti. Rakennus 

kuuluu kirkonmäen kulttuurimaisemaan ja se on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi 

kaavamääräyksellä sr-1: Suojeltava rakennus. Historiallisesti/taajamakuvallisesti merkittävä 

rakennus, jonka korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen 

historiallisesti arvokas ja taajamakuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Lisäksi 

korttelialueen ympäristölle on osoitettu määräys /s-2: Alue, jolla ympäristön ominaispiirteet 

säilytetään. Alueella tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen sekä muut ympäristöä 


YK, Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue. 

Korttelin 57 tontti 1, joka aiemmin on olut yleisten rakennusten tontti Y, on osoitettu 

kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi, tontilla sijaitsee 

Heinäveden evankelisluterilaisen seurakunnan seurakuntatalo ja kirkkoherranvirasto. 

YK/s-1, Kirkollisten rakennusten korttelialue, jolla alueen ympäristön ominaispiirteet 

säilytetään. Alueella sijaitsevia muistomerkkejä ja vastaavia ei saa hävittää eikä 

muuttaa siten, että niiden historiallinen/maisemallinen arvo vaarantuu. 

Korttelissa 14 sijaitsee Heinäveden evankelisluterilaisen seurakunnan kirkko, joka on 

valtakunnallisesti arvokas rakennus. Kirkon alue on osoitettu kirkollisten rakennusten 

korttelialueeksi, jolla alueen ympäristön ominaispiirteet säilytetään. Alueella sijaitsevia 

muistomerkkejä ja vastaavia ei saa hävittää eikä muuttaa siten, että niiden historiallinen/maisemallinen 

arvo vaarantuu. Kirkko on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi 

kaavamääräyksellä srk-1: kirkkolain 14 luvun 5 §:n nojalla suojeltu kirkollinen rakennus. 

Korjaus- ja muutostöissä on kuultava museovirastoa. 

KL, Liikerakennusten korttelialue. 

Kortteli 143, Heinävedentien ja Alasintien välissä oleva liikerakennusten korttelialue 

säilyy ennallaan. 

50 




67070682.BBK 

KL-1, Liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa myös polttoaineen jakelupisteen 

tarvitsemia rakennuksia ja rakennelmia 

Kortteli 45 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi, jonka alueelle saa rakentaa 

myös polttoaineen jakelupisteen tarvitsemia rakennuksia ja rakennelmia. Korttelia on 

laajennettu Keskuksenkujalle päin ja tehokkuuslukua on nostettu e=0,40:stä e= 0,50 

:een jolloin rakennusoikeutta alueelle muodostuu 2563 kem 2 ja suurin sallittu kerrosluku 

on II. Korttelissa sijaitsee päivittäistavarakauppa polttoaineen jakelupisteineen. 

KTY-1, Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa liikeja toimistorakennuksia, 

yleisiä rakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- 

ja varastorakennuksia. 

Entinen Heinäveden kirkonkylän ala-asteen alue, korttelin 27 tontti 1, on osoitettu asemakaavamuutoksen 

myötä toimitilarakennusten korttelialueeksi, jolla saa rakentaa liikeja 

toimistotiloja, yleisiä rakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuusja 

varastorakennuksia. Korttelialueen tehokkuusluvuksi on osoitettu e=0.30, jolloin rakennusoikeutta 

alueelle muodostuu 3448 kem 2 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Alaasteen 

toiminta alueelta on päättynyt rakennuksessa ilmenneiden kosteusongelmien 

vuoksi. Kunnan tavoitteena on saada alueelle uusia yrityksiä. 

P-1, Palvelurakennusten korttelialue 

Kermanrannan uudelle kaava-alueelle, kortteliin 149, on sijoitettu palvelurakennusten 

korttelialue, jolle on mahdollista sijoittaa uimahalli/kylpylä tai muita satamaa ja matkailua 

tukevia palveluja. Tontin kerrosluku on II ja rakennusoikeus noin 4760 kem². Luonnosvaiheessa 

ko. alue oli sijoitettu ylemmäs rinteeseen, mutta ajatellut palvelut ovat helpommin 

toteutettavissa ehdotuksessa esitetyssä paikassa. 

T, Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. 

Asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia teollisuusja varastorakennusten korttelialueita. 

Asemakaava-alueella sijaitsevien teollisuuskortteleiden osalta on tarkistettu, että 

kortteli- ja tonttirajat vastaavat kiinteistörajoja ja tarvittaessa on tarkistettu/korjattu 

myös kerroslukuja ja tehokkuuslukuja. 

T-1, Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa yhden 

erillisen asuinrakennuksen. 

Korttelin 87 tontti 7 on varattu teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi, jolle 

saa rakentaa yhden erillisen asuinrakennuksen. Ei muutoksia aikaisempaan kaavaan. 

TY, Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle 

erityisiä vaatimuksia. 

Korttelin 37 tontti 8 (aiemmin TP, pienteollisuusrakennusten tontti), korttelin 39 tontti 9 

(aiemmin T, teollisuusja varastorakennusten tontti) ja korttelin 70 tontti 8 (entinen LH, 

huoltamorakennusten tontti) ovat osoitetut teollisuusrakennusten korttelialueiksi, joilla 

ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kyseiset teollisuustontit sijaitsevat 

lähellä asutusta, jonka vuoksi toiminnan ei haluta aiheuttavan ympäristöhäiriötä. 

Korttelin 37 tontilla 8 sijaitsee Heinäveden Lehden toimitalo, korttelin 39 tontilla on 

51 




67070682.BBK 

entinen tielaitoksen varikkoalue ja korttelin 70 tontilla 8 on yksityinen korjaamorakennus. 

52 

4.8.2 Muut alueet 

Viheralueet: 

Naistenlahden uimaranta-alue VV, on rajattu tällä hetkellä uimarantakäytössä olevalle 

alueelle ja loppu VV – alue on muutettu lähivirkistysalueeksi VL. Puistoalueella, 

tilalla 1:341 olevan asuintalon olemassa olo turvataan, sille osoitetaan oma AO – 

tontti korttelissa 147. 

Uutta puistoa VP, osoitetaan asemakaavan laajennusalueille Kermanrannassa ja kortteleiden 

27 ja 103 väliselle alueelle. Knuutilan ja Kermanrannan alueille muodostuu 

uutta lähivirkistysaluetta VL. 

Erityisalueet: 

Teollisuuskortteliin 122 Mustikkatien varrelle on lisätty tontti energiahuollon käyttöön, 

kaavamerkintä EN. Alueella on lämpövoimala. 

Kermanrannassa, Naistenlahdentiellä oleva varavedenottamo on aikaisemmassa asemakaavassa 

ollut puistoa, nyt se on merkitty kaavaan ET-alueena eli yhdyskuntateknistä 

huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten tonttina. 

Varalämpövoimalalle ei ole osoitettu paikkaa tämän kaavatyön yhteydessä alkuperäisistä 

suunnitelmista huolimatta. 

Tie- ja katualueilla tapahtuu seuraavia muutoksia: 

Tie- ja katualuevarauksia tarkistetaan toteutuneen tilanteen ja kiinteistörajojen mukaisiksi. 

Uusi katuja kaava-alueella ovat Koukkutie,Takalantie ja Mäkelänkuja. Koska Naistenlahdentie 

ei ehdotuksessa enää yllä Parkintiehen asti, on kortteleiden 1 ja 2 välinen 

katualue nimetty Kotikujaksi. 

Kenttätie on osoitettu pihakaduksi. 

Pihlajakujaa kortteleiden 93 ja 94 välissä jatketaan 10 metriä nykyiseen puistoon 

päin. Näin saadaan parannettua tonteille ajoa. 

Askeltien ja Kermanrannantien risteys siirtyy hieman pohjoiseen uuden torin paikan 

takia ja Askeltien katualuetta kavennetaan 

Keskuksenkujan sijaintia muutetaan puiston ja korttelin 45 välissä olevalla osuudella 

niin, että kortteliin 45 liitetään osa nykyisestä Keskuksenkujan katualueesta ja vastaavasti 

katualueeseen otettaan osa nykyisestä puistosta. 

Paimentietä jatketaan katuna nykyisten puiston ja kevyenliikenteenväylän läpi Kielotielle. 

Kalliokujan katualue levenee korttelin 128 kohdalla. 

Suojalantien ja Lähteenkujan risteyksessä ollut yleinen pysäköintialue LP, poistuu ja 

muuttuu katualueeksi. 

Naistenlahdentien katualuetta lyhennetään, vanhalta vedenottamolta niemen ympäri 

johtava katu ja LP –alue muutetaan VL eli lähivirkistysalueeksi. Kulkuyhteys korttelissa 

147 olevalle asuintontille osoitetaan nykyistä reittiä LP-alueen ja puiston kautta. 

Osa Kermanrannan satamassa olevasta LV eli venevalkama-alueesta muutetaan P-1 

eli palvelurakennusten kortteliin kuuluvaksi. LV-alueen rajat muuttuvat. 




67070682.BBK 

Maantien liikennealuetta LT, on laajennettu Heinävedentien, Asemantien ja Kermanrannantien 

risteyksessä. Lisäaluetta on otettu viereisistä puistoista. Laajentamisella 

on varauduttu risteyksen mahdollisiin uudelleen järjestelyihin tulevaisuudessa. 

Yhdystiet 15420 eli Kermanrannantie ja 4763 Heinävesi as. eli Asematie muutetaan 

maantiealueesta kaduksi, niille ei voida osoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 83.4 §:n 

mukaista yleisten teiden liikennealuetta eli LT-merkintää. 

Kitronintietä jatketaan noin 16 m kortteleiden 22 ja 23 väliselle puistokaistaleelle, 

tarkoituksena on parantaa rivitalotontille pääsyä korttelissa 23. 

53 

4.9 Kaavan vaikutukset 

Kaavatyön kuluessa arvioidaan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, luontoon, 

teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen ja turvallisuuteen, sosiaalisiin 

oloihin ja kulttuuriin sekä erityisesti taajamarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, 

liikenteeseen ja eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä. 

4.9.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan 

Taajamakuva/maisema 

Alueen taajamakuva ei tule kaavantarkistuksen myötä muuttumaan, vaan taajama säilyy 

pääosin pientalovaltaisena. Kirkonkylän maankäyttö on pääosin toteutunut voimassa 

olevan asemakaavan mukaisesti, ja tämä asemakaavan muutos on lähinnä teknisluonteinen 

numeeriseen muotoon siirtäminen. 

Uudet asuinalueiden laajennukset istuvat hyvin taajamakuvaan, sillä ne sijaitsevat olevan 

yhdyskuntarakenteen reunoilla olemassa oleviin asuinalueisiin kytkeytyen. 

Suunnittelualueella sijaitsevat viheralueet sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet tulevat 

säilymään lähes ennallaan. Uudelle kaava-alueelle Kermanrantaan osoitetut asuinalueet 

ja palvelurakennusten alue tulee olemaan toteutuessaan merkittävin ja näkyvin 

muutos nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Alueen rakennukset on suunniteltava niin, että 

ne sopeutuvat hyvin valtakunnallisesti arvokkaaseen Heinäveden reitin maisemaan ja 

että järvinäköalaa on mahdollista hyödyntää. Erityisesti pientaloalueen sijoittelussa on 

huolehdittu, että uudisrakentaminen rinteeseen ei peitä näkymiä järveltä Kirkonmäelle 

päin katsottaessa. 

Kulttuuriperintö/rakennuskanta 

Asemakaavan suojelumääräykset mahdollistavat valtakunnallisesti ja paikallisesti merkittävien 

rakennusten ja alueiden säilymisen suunnittelualueella. Kaavassa satama ja 

Kirkonmäen alue on rajattu viivoituksella ja merkinnällä ma-1, maisemallisesti arvokas 

alue. Alueen sisällä olevat kohteet on vastaavasti merkitty kaavaan tarvittavilla kohdemerkinnöillä 

ja suojelua ja säilyttämistä ohjaavilla kaavamääräyksillä. Kyläkuvallisesti 

arvokas Kermanrannantien pohjoisosa on niin ikään ositettu aluerajauksella ja merkinnällä 

sk-1, kyläkuvallisesti tärkeä alue ja sille on kaavamääräyksessä annettu uudis- ja 

korjausrakentamiseen sekä maisemanhoitoon liittyvät määräykset. 




67070682.BBK 

Asemakaavassa osoitetaan suojelu- tai muut aluemerkinnät seuraaville kohteille tai alueille: 

Suojeltavat rakennuskohteet (sr, srk-1, numero viittaa edellä olevan kohdan 3.3.2 kohdeluettelon 

numerointiin). 

1. Heinäveden kirkko 

2. Kotiseutumuseo (ent. pitäjänmakasiini) ja aitta 

3. Pitäjäntupa 

4. Pakarilan päärakennus 

6. Marjamäen pappila 

7. Rantala, rantatalo ja päärakennus 

9. Ent. Yhdyspankki 

12. Suojala 

Maisemallisesti arvokas alue (ma-1): Valtakunnallisesti arvokasta Heinäveden reitin 

aluetta. 

Satama ja Kirkonmäen alue 

54 

Kyläkuvallisesti tärkeä alue (sk-1) 

Kermanrannantien varsi (sisältyy myös maisemallisesti arvokkaaseen alueeseen) 

Maisemapelto (MA) 

Kirkonmäki – Pakarila 

Virkistys-/ulkoilualueet 

Heinäveden taajama-alueella on hyvät mahdollisuudet virkistäytymiseen ja ulkoiluun. 

Kermanrannassa sijaitsee mm. satama ja uimaranta. Urheilukenttä on ydinkeskustan 

tuntumassa, jossa ovat jalkapallokenttä ja tenniskentät. Urheilukentän ja koulujen välittömässä 

läheisyydessä on urheilutalo sisäliikuntatiloineen. Urheilukentän alueelta alkaa 

valaistu kuntopolku, joka vie Pääskyvuorelle. Polku palvelee talvella hiihtolatuna. 

Asuinalueiden läheisyyteen on joka puolella taajamaa sijoitettu puistoja ja lähivirkistysalueita, 

joten edellytykset lähiluonnossa liikkumiseen kotiovelta lähtien ovat olemassa. 

4.9.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 

Yhdyskuntarakenne laajenee kaavaratkaisun myötä Kirkonmäen taakse rakentuneen 

asuinalueen ja Kermanrannan väliselle alueelle sekä Takalantien eteläpuolelle. Muutoin 

uusia aluevarauksia ei esitetä. Pienillä aluevarausten ja maankäyttötarkoitusten muutoksilla 

pyritään saamaan Heinäveden taajaman maankäyttö ja kunnallistekniset verkostot 

vastaamaan nykyisiä olosuhteita sekä kohentamaan olevaa taajamarakennetta. Yhdyskuntarakennetta 

hajauttavia maankäyttötoimintoja ei esitetä. 

Kaavatarkistuksen ja - muutoksen avulla kehitetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta 

monipuolistamalla taajaman tonttitarjontaa ja asumisvaihtoehtoja, sekä vaalimalla 

kulttuuriympäristöä. Kaavamuutos ei kuitenkaan muuta taajaman sisäistä rakennetta 

oleellisesti tiiviimmäksi tai väljemmäksi, sillä Heinäveden taajaman keskusta-alue on 

rakentunut jo nyt kohtuullisen tehokkaasti. 




4.9.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 

67070682.BBK 

Kaavan vaikutukset kirkonkylän luontoon ja luonnonympäristöön jäävät toteutuessaan 

vähäisiksi. Edellä kohdassa 3.2 Luonnonympäristö on esitetty kaava-alueen luontokohteet. 

Näistä kaksi maisemakuuset ja järeäpuustoinen lähimetsä sijaitsevat Kermanrannan 

alueella korttelissa 149. Korttelin rakentamisen toteutuessa joudutaan uhraamaan ainakin 

osittain em. lähimetsä, erityisiä suojeltavia luontoarvoja ei kummallakaan em. kohteella 

ole. Takalantien pohjoispuolella. Korttelissa 100 sijaitseva alueellisesti uhanalainen 

luontokohde metsävaahtera on merkitty s-3 -merkinnällä kaavakarttaan ja se tulee 

säästää. Heinäveden taajaman alueella sijaitsevat viheralueet säilyvät lähes ennallaan. 

Uusia viheralueita kaavan myötä osoitetaan kaava-alueen pohjois- ja länsiosaan, kaavan 

laajennusalueille. Kaava-alueelle ei ole osoitettu luonnonsuojelualueita. 

55 

4.9.4 Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen 

Tiivistyvä rakennuskanta mahdollistaa nykyisen kunnallistekniikan hyödyntämisen sekä 

uuden kunnallistekniikan kustannustehokkaan rakentamisen olemassa olevien verkostojen 

jatkeeksi. Uusien asuinalueiden viemäröinnin rakentaminen aloitetaan asuntorakentamisen 

aloittamisen varmistuttua, jolloin kunnallistekniikan kustannukset ovat perusteltuja 

ja katettavissa. 

Kaavanlaajennusten myötä liikenne alueella saattaa lisääntyä hieman. Kuitenkin uudet 

asuinalueiden laajennukset ovat kooltaan pieniä ja sijoittuvat olemassa olevan rakentamisen 

lähituntumaan, joten liikenteellinen lisäys ei ole merkittävä. 

Asemakaavan laajenemisalueille Kermanrantaan ja Knuutilan tilan alueelle on osoitettu 

uusia katualueita. 

Kaavassa on osoitettu vesihuoltoverkoston sekä sähkölinjojen sijainti tarpeellisin osin. 

4.9.5 Vaikutukset talouteen 

Kuntataloudelle taajaman täydennysrakentamisen hyödyt näkyvät parhaiten edullisina 

kunnallistekniikan kustannuksina. Kaavaratkaisun muita suoria vaikutuksia kuntatalouteen 

tai ylipäänsä alueen talouteen on vaikea osoittaa konkreettisesti. Esimerkiksi Kermanrannan 

uudet palvelut voivat vaikuttaa alueen talouselämään positiivisesti lisääntyneen 

matkailun ja työllisyyden myötä. Yksittäisille maanomistajille taloudellinen hyöty 

voi tulla tonttien myynnin kautta. 

4.9.6 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen 

Terveys/turvallisuus, elinolosuhteet 

Kaavaratkaisun toteutumisella ei ole erityisiä haitallisia vaikutuksia väestön elinoloihin. 

Kaavamuutokset ovat pääasiassa teknisluonteisia, kuten korttelien tehokkuus- ja kerroslukujen 

muutoksia, jotka eivät vaikuta taajaman asukkaiden arkielämään. Luonnonläheisten 

asuinalueiden laajenemisten mahdollistaminen lisännee erityisesti lapsiperheiden 

kiinnostusta taajamaa kohtaan. 




67070682.BBK 

Haja-asutusalueiden vanhusväestön elinolosuhteet saattavat parantua kaavamuutoksen 

mahdollistaman lisärakentamisen myötä: lähellä palveluja sijaitsevat pientalot ja rivitalot 

tarjoavat varteenotettavia asumismahdollisuuksia niille kuntalaiselle, jotka eivät enää 

pysty asumaan esimerkiksi haja-asutusalueiden maatiloilla, mutteivät tarvitse vielä varsinaista 

palveluasumista. 

56 

4.9.7 Vaikutukset kulttuuriin 

Kaavan tarkistamisen eräänä tavoitteena on historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai taajamakuvallisesti 

arvokkaiden rakennusten ja alueiden säilymisen turvaaminen. 

Suojelun piiriin osoitetut arvokkaat rakennukset ja alueet on lueteltu edellä kohdassa 

5.3.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan, Kulttuuriperintö / rakennuskanta. 

Suojelumerkinnöillä taataan taajaman kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. 

4.9.8 Sosiaalisten vaikutusten arviointi 

Asuminen/maanomistus 

Täydennysrakennuspaikat sijoittuvat olemassa olevaan taajamarakenteeseen, eivätkä ne 

heikennä nykyisten asukkaiden viihtyisyyttä, vaan tulevat tiivistämään ympäristöä. Uudet 

asuinalueet on osoitettu alueille, jotka soveltuvat asumiseen, ovat lähellä luontoa ja 

muodostavat sopivia, väljiä kokonaisuuksia. 

Nykyisillä asemakaava alueilla ei kaavatyö tuo muutoksia maanomistusoloihin. Uusien 

alueiden osalta Knuutilan alueella on maanomistusolot selkeät, mutta Kermanrannassa 

on kortteleita, joissa on useita eri maanomistajia ja tämä edellyttää kiinteistökauppoja 

tai –vaihtoja, jotta rakennuspaikat on mahdollista toteuttaa. 

Palvelut 

Kaavamuutos ei suoraan synnytä uusia palveluja alueelle. Kaava-alueelle tulevan uuden 

asutuksen vuoksi ei tarvitse rakentaa palveluja, vaan uudet asukkaat edesauttavat nykyisten 

palvelujen säilymistä ja niiden käyttöasteen nostamista. Taajama-asumisen houkuttelevuuden 

lisääminen mahdollistaa nykyisten palvelujen säilymisen ja kasvun. 

Aivan Heinäveden taajaman keskustassa, kortteleissa 45 ja 47 on varauduttu päivittäistavarakaupan 

laajentamiseen ja pysäköintipaikkojen uudelleen järjestelemiseen sekä 

uuden ala-asteen ja päiväkodin rakentamiseen. 

Kermanranta on yksi keskustan kehitettävistä alueista ja sinne on osoitettu palvelu-, 

asuin- ja liiketoiminnan mahdollistavia kortteleita. Kaavaratkaisut tukevat nykyistä kirkonkylän 

palveluverkon toimintaa ja toteutuessaan Kermanrannan matkailullinen kehittyminen 

monipuolistaa sitä. Taajama-alueen tonttivarannon lisääminen ja monipuolistaminen 

lisää mielenkiintoa taajamarakentamista kohtaan, mistä on huomattavaa etua 

Heinäveden kunnan kehitykselle. 




Viihtyisyystekijät 

67070682.BBK 

Suunnittelualue on maaseututaajama, jonka yleinen luonnonläheisyys on merkittävä 

viihtyisyystekijä. Viihtyisyyttä lisää, mikäli tyhjät tontit saadaan rakentamisen piiriin ja 

taajaman hajanainen ilme eheytyy. Myös istutusten lisäämisellä julkisille alueille ja 

pienten keskustan puistoalueiden siistimisellä voidaan parantaa taajamakuvaa nykyisestä. 

57 

4.10 Ympäristön häiriötekijät 

Päästöt, melu, saasteet yms. 

Teollisuustoiminnan määrä Heinäveden taajaman kaakkoisreunamalla voi kasvaa asemakaavan 

toteutuessa. Tällöin teollisuustoiminnan luonteesta riippuen on mahdollista 

syntyä melua, tärinää, pölyä ja hajuja. Haittavaikutusten vähentämiseksi on kussakin tapauksessa 

erikseen laadittava suunnitelma, joka täyttää teollisuusympäristön laadulle 

asetetut kriteerit. 

Moottorikelkkareitti on suunniteltu yhteistyössä ympäristökeskuksen asiantuntijan kanssa 

siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän melu- tai muita haittoja. Moottorikelkkareitti 

kulkee Syrjäharjun länsilaitaa ja on tähän saakka yltänyt tankkauspisteeseen 

keskustan huoltoasemalle korttelin 47 rakentamattoman osan kautta. Nyt uuden koulun 

rakentamisen myötä reitti huoltamolle katkeaa eikä uutta vaihtoehtoista reittiä tankkauspisteelle 

ole löydetty. Reitillä harju toimii meluesteenä idän eli keskustan suuntaan. 

Reitti on suunniteltu siten, että se seurailee asutuksen laitoja ja rantaa, jotta Syrjäharjun 

luonto jäisi mahdollisimman nykyiselleen. Taajama-alueella tapahtuva moottorikelkkaliikennöinti 

on melultaan ja päästöiltään autoliikenteeseen verrannollista, eikä 

keskustan alueella voi täysin ehkäistä liikenteen melu- tai päästöhaittoja. 

Muutoin suunnittelualueen toiminnot eivät tule poikkeamaan nykyisestä, jolloin syntyvät 

ympäristöhaitat eivät muuta nykyistä tilannetta päästöjen ja melun osalta. Taajaman 

vesihuoltoa palveleva jätevedenpuhdistamo sijaitsee kaava-alueen kaakkoisosassa, Puolukkatien 

päässä, teollisuusalueen läheisyydessä. Puhdistamolta on matkaa lähimmälle 

asuinalueelle noin 300 metriä. 

Heinäveden kirkonkylän kaava-alueella sijaitsee kaksi polttoaineen jakelupistettä, jotka 

ovat palovaaraa aiheuttavia tuotantolaitoksia. Kyseessä olevilla alueilla voi olla pilaantuneita 

tai mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. Pilaantuneet/kunnostettavat maaalueet 

tulee puhdistaa ennen rakentamisen aloittamista. 

Heinäveden taajaman halki kulkee seututie 476, Asemantie ja Kermanrannantie, joiden 

liikennemäärät on esitetty edellä kohdassa 3.1.3 Rakennettu ympäristö, Liikenne. Alueen 

vilkkaimmin liikennöidyn tien, seututie 476 eli Heinävedentien varrella on joitakin 

asuinalueita, joille aiheutuu jonkin verran meluhaittaa ohikulkevasta liikenteestä. Kaavakarttaan 

on merkitty teoreettinen 55 dB:n melualuerajaus ohjaamaan tulevaisuuden 

rakentamista, tämän kaavatyön yhteydessä ei ole osoitettu em. teoreettiselle melualueelle 

uusia toimintoja. 




4.11 Kaavamerkinnät ja – määräykset 

Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat selostuksen liitteenä asemakaavakartassa. 

67070682.BBK 

58 

4.12 Nimistö 

Uusia kadun nimiä ovat Koukkutie, Takalantie ja Kotikuja. Rantatie Kermanrannassa 

jää pois käytöstä. 

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 

5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 

Havainnekuvissa on esitetty Kermanrannan asuinalueiden ja uuden rannanläheisen palvelualueen 

massoittelu. Suunnittelun yhteydessä tulee huomioida olemassa oleva ympäristö 

ja luoda alueista yhtenäisiä ja maisemaan sopivia. 

5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 

Asemakaavan toteutushankkeet voidaan aloittaa hyväksytyn kaavan tultua voimaan. 

Kuopiossa 31.5.2011 

Pöyry Finland Oy 

Jorma Harju 

Projektipäällikkö 

Timo Kortelainen 

Suunnittelija 




OAS 

Liite 1 

67070682.BBK 

2/2009 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 


Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

67070682.BBK 

Aloite 

Heinäveden kunnan tekninen lautakunta on 24.4.2007, § 84 päättänyt kirkonkylän asemakaavan 

tarkastamisesta ja ajantasaistamisesta. 

Suunnittelualue 

Asemakaavan tarkistaminen ja ajantasaistaminen koskee koko Heinäveden kirkonkylän 

asemakaava-aluetta. Kaava-alue on laajuudeltaan noin 240 ha. 

Keskeiset muutosalueet ja tavoitteet 


vuonna 2007 valmistuneelle pohjakartalle. 

Merkittävimmät kaavatarkastelut ovat seuraavat: 

- Asemakaavaa laajennetaan mm. Kermanrannantien läntiselle reuna-alueelle (kaavan 

laajennusalue) 

- Satama-alueen kehittäminen 

- Määritellään uuden ala-asteen, uimahallin ja varalämpökeskuksen sijoittuminen kirkonkylään 

- Selvitetään ulkoilureittien yhteensovittaminen 

- Kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen kirkonkylän alueella 

Kaavan sovittamisen yhteydessä tehdään tarvittaessa myös muita vähäisiä kaavamuutoksia. 

Selvitykset 

Edellä mainituissa kaavatarkasteluissa huomioidaan olevat lähtötiedot mm. rakennetusta 

ympäristöstä sekä kulttuuri- ja luontoarvoista. Asemakaavatyössä tarkastellaan tarvittavissa 

määrin mahdollisten maankäyttömuutosten vaikutusta myös taajamarakenteeseen 

(mm. viheralueet, reitit). 

Tekeillä on Etelä-Savon maakuntakaava, jonka asettamat tavoitteet huomioidaan tarvittavissa 

määrin asemakaavan päivityksessä. 

Maanomistus 

Suunnittelualueen suurimpia maanomistajia ovat Heinäveden kunta, valtio, seurakunta 

sekä yksityiset maanomistajat. 

Copyright © Pöyry Environment Oy 


Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen

67070682.BBK 

Suunnittelutilanne 

Maakuntakaava 

Etelä-Savon liitossa on käynnissä Etelä-Savon maakuntakaavan laadinta. Maakuntakaavoitus 

on pantu vireille 2004. Etelä-Savon maakuntakaavaehdotus oli maakuntahallituksen 

päätöksen mukaisesti nähtävillä ajalla 15.12.2008–23.1.2009. Seuraavaksi kaavaprosessissa 

käsitellään saatu palaute ja pidetään maankäyttö- ja rakennuslain mukainen 

viranomaisneuvottelu. Tavoitteena on, että maakuntakaava saataisiin hyväksymiskäsittelyyn 

maakuntavaltuuston kevätistuntoon touko-kesäkuun vaihteessa. 

Maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty seuraavia merkintöjä Heinäveden kirkonkylän 

alueelle: 

a 

SR 608 

ma 600 

lsv 215 

maV 550 

Paikalliskeskusten alue. 

Rakennussuojelukohde (SR 2.608 Heinäveden kirkko, kotiteollisuusneuvontaasema, 

museo, Pakarila, Satama ja asuntoalue) 

Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta merkittävä kohde 

(ma 600 Marjamäen pappila) 

Venesatama (Vierasvenesatama, kirkonkylä) 

Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti 

merkittävä alue (Heinäveden reitti) 

Lisäksi maakuntakaavaluonnoksessa ovat merkinnät moottorikelkkailureitistä, valtatiestä/kantatiestä 

ja seututiestä/pääkadusta. 

Ote Etelä-Savon maakuntakaavaehdotuksesta. 




67070682.BBK 

Seutukaava 

Heinävesi kuuluu Etelä-Savon maakuntaan. Heinäveden kunnan alueella on voimassa 

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu kuutena eri vaihekaavana vuosina 1980, 

1982, 1988, 1995, 2000. Vahvistetut seutukaavat kattavat koko Etelä-Savon maakunnan 

alueen. Seutukaavoista julkaistiin 2001 yhdistelmä, johon on koottu kaikki kuusi vahvistettua 

seutukaavaa. Seutukaava on voimassa, kunnes valmisteilla oleva maakuntakaava 

korvaa sen. 

Heinäveden kirkonkylän kohdistuvat seuraavat seutukaavan merkinnät: 

A 

T 

Ares 

Taajamatoimintojen alue (A 07.100 Kirkonkylä). 

Teollisuustoimintojen alue 

(T 07.120 Kirkonkylän teollisuusalue, T 07.122 Kirkonkylän läntinen teollisuusalue). 

Taajamatoimintojen reservialue (Ares 07.101 Kurikkaniemi) 

Lisäksi alueella on merkinnät rakennussuojelukohteista ja kulttuurimaisemakohteista 

(SR 07.601 Heinäveden kirkko, km 07.602 Kirkonmäen kulttuurimaisema, SR 07.604 

satama, SR 07.605 Kotiteollisuusneuvonta-asema, SR 07.606 museo, SR 07.622 Marjamäen 

pappila). 

Ote Etelä-Savon seutukaavasta. 




67070682.BBK 

Yleiskaava 

Kaava-alueella on voimassa 28.1.1991 hyväksytty kirkonkylän osayleiskaava. 

Ote Heinäveden kirkonkylän osayleiskaavasta. 

Asemakaava 

Kaava-alueella on voimassa useina eri vuosina vahvistuneita asemakaavoja, 1960- 

luvulta lähtien. 




67070682.BBK 

Asemakaavan laadinnassa huomioitavat tehdyt tai tekeillä olevat suunnitelmat 

Heinäveden kunnan rakennusjärjestys (2001). 

Heinäveden rakennusinventointi (1987). 

Heinävesi I-II. Hämynen Tapio (1986) & Hartikainen Heimo (1989). 

Näe oma ympäristösi – projekti Heinävedellä. Etelä-Savon taidetoimikunta & Enqvist 

Petri (2001). 

Etelä-Savon maakuntakaavan liittyvät selvitykset. 

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 

Valtioneuvosto päätti maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaisista valtakunnallisista 

alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000, ja päätös tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Päätöksessä 

tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) 

eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, 

virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin 

seudun erityiskysymykset 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 

Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. 

Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä 

on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2–4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 

8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan 

ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana 

on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta 

on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. 

Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. 

Arvioitavat vaikutukset: 

Kaavaratkaisusta aiheutuvien vaikutusten arvioinnin yhtenä keskeisenä tarkoituksena on 

tukea asemakaavan päätöksentekoprosessia. Toisaalta vaikutustarkastelu ohjaa suunnitteluratkaisuja 

ja toimii yhtenä perusteena kaavaan lopullisesti valittaville maankäytöllisille 

aluevarauksille ja kaavamerkintöjen sisällöille. 

Maanomistajien ja eri intressitahojen sekä suunnittelijan välisen osallistuvan suunnittelun 

ja edelleen vaikutusten arviointien kautta pyritään välttämään nykyrakennetta huonontavia 

suunnitteluratkaisuja sekä kehittämään suunnittelualueen maankäytöllistä ja 

ympäristöllistä kokonaisuutta. 




67070682.BBK 

Suunnittelun yhteydessä arvioidaan vaikutukset: 

yhdyskuntarakenteeseen: asuminen / palvelut / liikenneverkostot / kunnallistekniset 

verkostot 

rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön: kulttuuriperintö / rakennuskanta 

/ maisema / suojelu / virkistysalueet / ulkoilualueet / retkeily 

talouteen: elinkeinoelämä / palvelut / matkailu 

sosiaalisiin oloihin: asuminen / maanomistus / virkistysalueet / viihtyisyystekijät / 

terveys / turvallisuus / elinolosuhteet / ympäristöhäiriöt 

Tässä hankkeessa arvioidaan erityisesti suunnittelun tavoitteissa mainittujen maankäytöllisten 

muutosten vaikutukset taajamarakenteeseen. 

Osalliset 

Uudistuneen maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2000) myötä asemakaavoituksen ominaisuuksiin 

kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua 

asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. 

Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen 

kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, 

työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa. 

Keskeiset osalliset: 

Heinäveden kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat 

maanomistajat 

kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen asukkaat 

rajanaapurit 

alueen yritykset, yhdistykset ja järjestöt 

Viranomaiset 

Etelä-Savon liitto 

Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 

Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikennevastuualue 

Savonlinnan maakuntamuseo / Museovirasto 

Tiehallinto / Kaakkois-Suomen tiepiiri 

Muut 

Heinäveden seurakunta 

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 

Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 

Asemakaavan muutos laaditaan vuorovaikutteisesti maanomistajien, viranomaisten ja 

muiden osallisten kanssa. Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista 

ilmoitetaan kunnan ilmoitustaululla sekä Heinäveden lehdessä ja internetissä 

(www.heinavesi.fi). Kaava-aineistot pidetään nähtävillä kunnan teknisellä osastolla. 




67070682.BBK 

Suunnitteluvaiheet ja alustava aikataulu 

TYÖN KÄYNNISTÄMINEN TALVI 2007 - KEVÄT 2008 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 § ja 64 §) 

Kuulutus kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 

Käsittely: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) käsittely ja asettaminen 

nähtäville. Aloitus- ja viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, MRA 26 §). 

Osallistuminen: OAS nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman 

(OAS) riittävyyden arviointi. Palautteen antaminen OAS:sta. 

Tiedottaminen: Kaavoituksen aloittamisesta ilmoitetaan Heinäveden lehdessä 

ja kunnan kotisivuilla. 

LÄHTÖTIEDOT JA TAVOITTEET KEVÄT 2008 - KESÄ 2009 

Lähtötietojen keruu 

Maankäytöllisten muutosalueiden määrittely 

Tavoitteiden yksilöinti alueittain 

Osallistuminen: Tarvittaessa neuvottelut maanomistajien kanssa. 

KAAVALUONNOS SYKSY 2009 

 

 

 

Ympäristövaikutusten arviointi 

Maankäytölliset aluevaraukset kartalla esitettynä 

Kaavaluonnoksen asettaminen nähtäville 

Käsittely: Tekninen lautakunta käsittelee kaavaluonnoksen ja asettaa sen 

nähtäville. 

Osallistuminen: Kaavaluonnos asetetaan nähtäville. Pyydetään tarvittaessa 

lausunnot viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Mahdollisuus jättää mielipiteitä. 

Tiedottaminen: Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan Heinäveden 

lehdessä ja kunnan kotisivuilla. 




67070682.BBK 

KAAVAEHDOTUS KEVÄT 2011 

 

Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksesta saadun palautteen pohjalta: 

asemakaavakartta ja kaavaselostus 

Käsittely: Asemakaavaehdotuksen ja vastineiden käsittely teknisessä lautakunnassa 

ja asemakaavaehdotuksen nähtäville asettaminen (MRL 27 §). Viranomaisneuvottelu 

tarvittaessa lausuntojen saavuttua (MRA 26 §). 

Osallistuminen: Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja pyydetään lausunnot 

viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Mahdollisuus jättää muistutuksia. 

Tiedottaminen: Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan 

Heinäveden lehdessä ja kunnan kotisivuilla. 

HYVÄKSYMISVAIHE SYKSY 2011 

 

 

 

Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin 

Kaavaehdotuksen tarkistaminen ja asettaminen uudelleen nähtäville tarvittaessa 

Asemakaavakartta ja kaavaselostus 

Käsittely: Asemakaavaehdotuksen käsittely teknisessä lautakunnassa ja 

edelleen kunnanhallituksessa ja hyväksyminen kunnanvaltuustossa (MRL 52 

§). 

Osallistuminen: Mahdollinen valitusprosessi. Kaavan hyväksymispäätöksen 

laillisuudesta voi valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan 

hallinto-oikeuteen. 

Tiedottaminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Heinäveden lehdessä. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 

Täydennetty 7.10.2009, 5.5.2011. 




67070682.BBK 

Yhteystiedot: 

Heinäveden kunta 

Tekninen toimisto 

Kermanrannantie 7 

79700 HEINÄVESI 

Rakennustarkastaja Erkki Tuomainen 

puh. (017) 578 1218 

gsm. 040 556 5914 

Email: erkki.tuomainen@heinavesi.fi 

Tekninen johtaja Jouko Korhonen 

gsm. 040 355 6320 

Email: jouko.korhonen@heinavesi.fi 

Pöyry Finland Oy 

Itkonniemenkatu 13 

70500 KUOPIO 

Projektipäällikkö Jorma Harju 

Puh. 010 33 45725 

Email: jorma.harju@poyry.com 

Suunnittelija Timo Kortelainen 

Puh. 010 33 45801 

Email: timo.kortelainen@poyry.com 




1 

KAAVOITTAJAN VASTINEET Liite 2 

Aihe: 

Heinäveden kunta, Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, muutos- ja laajennusluonnos 

Lausunnot ja mielipiteet 

1. Heinäveden seurakunta, 17.11.2009 

Vaikka alun perin kortteliin 57 esitimme 4 tonttipaikkaa ei sitä ole toteutettu, seurakunta ei kuitenkaan 

anna muutosehdotuksia kaavaluonnokseen. Korttelin 57 tonttien 2 – 4 väheneminen 1 

tontilla on perusteltu. 

Vastine: 

Alueelle on osoitettu 3 yli 1000 m²:n suuruista tonttia, tiiviimpi sijoittelu vaikeuttaisi tonttien rakentamista. 

2. Mikko Holopainen, Kermanrannantie 17 A, 79700 Heinävesi 

Allekirjoittanut ilmoittaa otsikkoasiaan viitaten, että hänen omistamansa tilan Pakarila RN:o 1:362 

osalta, että oheisesta karttaliitteestä lähemmin ilmenevällä alueella, jossa sijaitsevat tilan rakennukset 

poistetaan kaavamerkinnöistä alueen osalta AM/s-2 merkintä ja rakennuksen osalta SR-1 

merkintä. 

Vastine: 

Pakarilan tilan päärakennus sisältyy Etelä-Savon seutukaavaliiton toimesta v. 1987 laadittuun 

kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden luetteloon. Tilan alue sisältyy valtakunnallisesti 

merkittävien kulttuuriympäristöjen alueeseen, Heinäveden reittiin. Vahvistettavana olevassa Etelä-Savon 

maakuntakaavaehdotuksessa Pakarilan alue on merkitty valtakunnallisesti arvokkaana, 

rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvana kohteena. SR-1 merkintä päärakennuksen kohdalla 

tarkoittaa suojeltavaa, historiallisesti / taajamakuvallisesti merkittävää rakennusta. Korjaus- ja 

muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja taajamakuvan 

kannalta merkittävä luonne säilyy. Merkintä pitää sisällään rajoitukset rakennuksen ulkoasun 

muuttamiselle, sisätilojen muutostöihin ei sillä puututa. Edellä kerrottuun viitaten myös Pakarilan 

tilan pihapiiri on maisemallisesti arvokas ja kyläkuvallisesti tärkeä alue. Merkinnällä /s-2 on haluttu 

kiinnittää huomio myös pihapiirissä tehtävien korjaus- tai muutostöiden sekä ympäristöä muuttavien 

toimenpiteiden tekoon – ne tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin. 

Korttelissa 20 sijaitsevalle Pakarilan tilalle osoitetut kaavamerkintöjen tarkoituksena on siis rakennuskulttuurin 

kannalta arvokkaan rakennuksen ja siihen liittyvän maisemallisesti arvokkaan 

pihapiirin säilyttäminen, joten merkintöjä ei ole syytä poistaa. 

3. Martti Järvenpää, Markku Järvenpää ja Lauri Järvenpää, 15.11.2009 

Omistamme Hasumäen kylässä tilat RNo 1:221 ja 1:222. Tiloille on uudessa kaavassa tulossa 

tontit n:o 6,7,8 ja 9. Niissä ei ole mitään huomautettavaa. Emme hyväksy, että kaavatie kulkee 

tilojemme kautta Takalan tietä pitkin kortteleille 155-158. Parempi tien paikka on Kallentien kautta.

2 

Vastine: 

Maanomistajien tilat sijaitsevat asemakaavan laajennusalueella, joka käsittää korttelin 100 tontit 

6-9, lisäksi uutta aluetta ovat korttelit 155-158. Asemakaavassa tontin tulee pääsääntöisesti rajoittua 

katuun. Kaavaluonnoksessa on osoitettu katu tilan 1:222 alueella olevilla tonteille 8 ja 9 

saakka, joten se tulee aikanaan myös sinne asti rakennettavaksi. Tästä on luonnollista ja kunnallisteknisesti 

edullista jatkaa katua etelään uusien kortteleiden 155-158 alueille. Huom! kaavaehdotuksessa 

kortteleiden numerointia on muutettu ja uudet numerot ovat 156-159 sekä kortteli 

100 on uusien tonttien osalta numero 160. Esitetty katuratkaisu palvelee hyvin uutta asuinaluetta 

eikä sitä tule muuttaa. 6.4.2011 maanomistajien kanssa käydyissä neuvotteluissa sovittiin, että 

kulku alueelle tapahtuu Takalantien kautta, kuten luonnoksessa on esitetty, Takalantietä siirretään 

kuitenkin muutamia metrejä etelään päin. 

4. Vilma Tirkkonen, Kurikkaniementie 2 B, 79700 Heinävesi, 16.11.2009 

Vastustan asemakaavaa koskien tontteja RN:o 1:129 ja RN:o 1:278. Haluan säilyttää tontit metsätalousmaana. 

Vastine: 

Vilma Tirkkosen omistamille tiloille on osoitettu kaavaluonnoksessa lähivirkistysaluetta (VL), puistoa 

(VP), katualuetta ja erillispientalotontteja (AO) kortteleissa 152 ja 154. 

Alueelle on haluttu osoittaa uusia pientalotontteja ja tilat 1:278 ja 1:129 ovat keskeisellä paikalla, 

joten toimivan kokonaisuuden kannalta on ollut tarpeen osoittaa myös ko. tilojen alueita asuinrakentamiseen. 

Muistutuksen johdosta kaavaluonnosta muutetaan niin, että tilan 1:129 alue muutetaan 

maa- ja metsätalousmaaksi lukuun ottamatta noin 200 m²:n suuruista aluetta, joka jää 

korttelin 154 AO-tontteihin 1 ja 2. Maanomistajien kanssa käydyissä neuvotteluissa 6.4.2011 sovittiin, 

että tilalle 1:278 osoitetaan kortteliin 152 kaksi AO-tonttia olemassa olevien rakennusten 

rakennuspaikoille. Lisäksi tilan alueelle osoitetaan kortteleihin 154 ja 155 yhteensä 3 uutta tonttia. 

Kiinteistöjaotuksesta johtuen ko. tonteista kahden muodostaminen edellyttää maanvaihtoja 

Heinäveden kunnan kanssa. Loppuosa tilasta 1:278 osoitetaan lähivirkistysalueeksi VL. 

5. Vuokko Suhonen, Tyynelänkuja 6, 79700 Heinävesi, 3.11.2009 

Pyydän, että korttelissa 52 olevia 2 kaavatonttia, AO aluetta, suurennettaisiin karttaliitteessä esitetyllä 

tavalla. AO kaavatontit suurentuisivat noin 1900 m²:llä. Lisäalue muodostuu nykyisen 

kaavan mukaisesta puistoalueesta. Suuremmalle kaavatontille on mahdollista rakentaa toimivampi 

omakotitalo. Osa puistoalueesta jäisi viheralueeksi edelleen. Todettakoon, että nykyinen 

puistoalue on ollut rakentamaton kymmeniä vuosia. 

Vastine: 

Korttelien 52 ja 53 välinen rakentamaton puistoalue poistetaan ja liitetään tontteihin. Alueella tehdään 

myös muutoksia Tyynelänkujan linjaukseen ja myös muihin maanomistajan tilalla 5:237 oleviin 

tontteihin. Muutoksilla parannetaan rakentamattomana olevien ok-tonttien rakennettavuutta 

ja mahdollistetaan uuden torin sijoittaminen Askeltien varrelle. Suunnitelma esiteltiin maanomistajalle 

6.4.2011 ja maanomistaja hyväksyi suunnitelman sellaisenaan.

3 

6. Mikko Pelkonen, Heikki Pelkonen, Osmo Pelkonen ja Terttu Törmäkangas, Kermanrannantie 

45, 79700 Heinävesi, 17.11.2009 

Rantala 1:336 tilalle on 6 m leveä tieoikeus Kermanrannantieltä Hiekkaranta 1:28 tilan kautta 

(merkitty rasitteeksi). Tieuraa on käytetty ikiaikaisesti. 

Tieoikeudesta on 7.8.2001 päivätty kokouspäätösasiakirja TN:o 2000 – 677163. Päätös tieoikeudesta 

perustuu mm. 7.11.2000 pidetyn kokouksen yhteydessä suoritettuun maastokatselmukseen. 

Tällöin todettiin toimitusinsinöörin ja uskottujen miesten sekä tilan 1:336 edustajien 

kanssa 

ettei kunnan rakentama ajoväylä Rantalan tontille uimalan puoleiselta tieltä (Naistenlahdentie) 

ole toimiva. 

Huomioiden Hiekkaranta 1:28 tontilla oleva tieura (Y2001-32134/1/6 m), valtaoja ja yhteinen venevalkama-alue 

(878:10) ja rantaviiva sekä Kermanrannantien läheisyys jää tosiasiallinen rakentamiseen 

soveltuva pinta-ala kymmenesosaan tontin todellisesta pinta-alasta. Toisin sanoen 

Hiekkaranta 1:28 on AL-korttelialueeksi soveltumaton. 

Esitämme seuraavaa: Asemakaavaluonnoksessa korttelin 148 tontti 1 soveltuu VP tai VL alueeksi, 

johon pienveneilijöillä (kanootit, soutuveneet) rantautumisoikeus. Kyseisillä välineillä 

matkaaville ei ole Kermanrannassa osoitettu rantautumispaikkaa. Tieoikeus Rantala 1:336 tilalle 

säilyy ennallaan. 

Vastine: 

Korttelin 148 tontti 1 jää asuin-, liikeja toimistotilojen tontiksi AL. Alueelle on mahdollista sijoittaa 

sataman toimintoja tukevia palveluita ja rannanläheistä asumista. Tilalla 1:28 Hiekkaranta on 

pidetty 21.4.2010 aloitettu ja 10.5.2010 lopetettu rakennuspaikan osan lunastustoimitus sekä tieoikeuksien 

käsittely. (Toimitusta ei ole vielä rekisteröity 4.5.2011) Toimituksessa tilan 1:28 omistajat 

Eero ja Ari Hänninen ovat hakeneet kaavan mukaisella tontilla olevan yhteisen venevalkaman, 

kiinteistötunnus 90-404-878-10, lunastamista ja tilan 1:336 Rantala hyväksi perustetun tieoikeuden 

poistamista tilan Hiekkala 1:28 alueelta, Toimituksessa on päätetty lunastaa AL-tonttiin 

kuuluva venevalkama-alue ja poistaa em. tieoikeus tilan 1:28 alueelta. 

Maanomistajien kanssa neuvoteltiin asiasta 6.4.2011. Todettiin, että kaavassa ei ole tarpeen 

puuttua tonttien sisäiseen kulkuyhteyteen. Samoin todettiin, että tilan 1:28 Hiekkaranta kaavamerkintää 

AL ei muuteta. Kaavaluonnosta muutetaan niin, että Naistenlahden tien katualuetta 

levennetään tilan 1:336 alueelle uimarannan puoleisessa osassa vastaamaan sitä aluetta, joka 

nykyiselläänkin on käytössä tienä. 

7. Tarja Heiskanen, Kaivokuja 2, 79700 Heinävesi, 16.11.2009 

Omistamamme omakotitalo sijaitsee Kaivokuja 2:ssa, korttelissa n:o 54. 

Ehdotus: Kaivokuja –niminen tie poistetaan käytöstä ja korvataan koko tieosuus nimellä Suojalantie 

entisen neuvolan kääntöpaikalle asti. 

Perustelut: Tien nimi on ilmeisesti perua ajalta, jolloin Kaivokujan ja Kaivotien (jatkuu Heinävedentien 

toisella puolella) tielinjaus oli erilainen. Nykyään Suojalantie päättyy kesken suoraa tietä 

ja sitten alkaa Kaivokuja. Kohtuullisen useasti Kaivokuja sekoitetaan Kaivotiehen ja taloamme 

etsitään myös Lähteenkujalta. Omakotitaloamme etsineet henkilöt ovat pitäneet Kaivokujan alkamista 

kesken Suojalantietä harhaanjohtavana, eivätkä ole tahtoneet löytää perille. Emme tiedä, 

onko kysymyksessä muiden kaivokujalaisten toive, mutta näin me asian koemme. 

Vastine: Muutos selventää osoitejärjestelmää, tehdään esitetyllä tavalla. 

8. Heinäveden kunta, sivistystoimialapäällikkö, lausunto 4.11.2009

4 

Sivistyslautakunnalla ei ole huomautettavaa Heinäveden kirkonkylän asemakaavasta. 

9. Etelä-Savon maakuntaliitto, lausunto 14.12.2009 

Seutukaavassa Heinäveden kirkonkylä on osoitettu seuraavin aluevarausmerkinnöin: taajamatoimintojen 

alue (A), tähän liittyvät kaksi teollisuustoimintojen aluetta (T) sekä taajamatoimintojen 

reservialue Kerman rannassa. Lisäksi seutukaavassa on osoitettu kulttuuriympäristön kannalta 

arvokkaita kohteita ja alueen osia. 

Maakuntavaltuuston 29.5.2009 hyväksymässä maakuntakaavassa Heinäveden kirkonkylä on 

paikalliskeskuksen kohdemerkinnällä (a). Keskusverkon mukaisten taajamatoimintojen alueiden 

maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Paikalliskeskuksissa 

(a) kunnat määrittelevät maakuntakaavan määräysten ja suositusten sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden 

ohjaamana yleiskaavoin taajamien ulottuvuudet. Tämän lisäksi maakuntakaavassa 

on osoitettu alueen osan erityisominaisuuksia kuvaavilla merkinnöillä rakennetun 

kulttuuriympäristön kohteita ja kulttuurimaisema-alueita. Maakuntakaava on ympäristöministeriön 

vahvistettavana. 

Kuntakeskuksen ja kirkonkylien kehittäminen on yksi maakunnallisesti merkittävä ennakoivan 

maapolitiikan ja kuntakaavoituksen painopistealue. Koko Heinäveden kirkonkylän käsittävä asemakaavan 

muutos on tehty ensisijaisesti uuden pohjakartan takia ja lähinnä teknisenä muutoksena. 

Tämä ei edistä Uusiutuva Etelä-Savo -strategian eikä maakuntavaltuuston hyväksymän 

maakuntakaavan toteuttamista. Heinäveden kirkonkylän asemakaavan tavoitteet on asetettu 

kovin matalalle suhteessa kaavatyöhön käytettäviin resursseihin. 

Maakuntakaavassa annetaan mm. seuraavat kuntakaavoitusta ohjaavat suositukset: 

- Maankäytön, asumisen, liikenteen sekä alueen oloista johtuvien erityisten tarpeiden 

yhteensovittamiseksi maakuntakeskukseen, seutukeskuksiin sekä paikalliskeskuksiin 

suositellaan laadittavaksi strateginen maankäytön suunnitelma (yleiskaava) 

maapolitiikan, yksityiskohtaisemman kaavoituksen, rakentamisen ja erilaisten 

kehittämistoimenpiteiden tueksi. 

- Maankäytön suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kaavojen ajantasaisuuden 

arviointiin, kuntien maankäyttöpolitiikkaan ja kykyyn palvella erilaisia maankäyttöja 

investointitarpeita sekä muihin alueen oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. 

Lisäksi suunnittelumääräyksissä määrätään, että maakuntakaavan keskusverkon (maakuntakeskus, 

seutukeskukset ja paikalliskeskukset) yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä 

erityistä huomiota alueen oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin: 

- kilpailukykyisen tonttitarjonnan varmistamiseen hyödyntämällä ja eheyttämällä 

olemassa olevaa kaupunki- ja yhdyskuntarakennetta 

- seudullisten asiointi- ja palvelualueiden toiminnallisen vuorovaikutuksen kehittämiseen 

ja tukemiseen 

- seudullisten ja paikallisten palvelu-, työpaikka-, teollisuusja matkailualueiden mitoitukseen 

ja toimintojen yhteensovittamiseen kestävän kehityksen periaatteet 

huomioiden 

- palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuteen julkisella kulkuvälineellä ja kevyen 

liikenteen avulla 

- riittävien virkistysalueiden varaamiseen, virkistysalueiden ja ulkoilureittien seudulliseen 

jatkuvuuteen sekä yhteyksiin taajamakeskukseen ja palveluihin 

- vapaa-ajan asumisen ja matkailun kytkemiseen kiinteäksi osaksi muuta palveluja 

yhdyskuntarakennetta 

- taajamien rakentamattomiin ranta-alueisiin, yhteyksiin luontoon, rantaan ja ve-

5 

teen 

alkutuotannon ja maiseman kannalta merkittävien yhtenäisten peltoalueiden säilyttämiseen 

tuotannossa 

- luonnon, erityisesti järvi- ja rantaluonnon sekä alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön 

ja/tai maiseman kannalta tärkeiden alueiden ja kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen 

vaalimiseen ja säilymiseen sekä kestävään aluetaloudelliseen 

hyödyntämiseen 

- Ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvien haittojen, kuten 

tulvavaaran lisääntymisen, huomioimiseen. 

Heinäveden kirkonkylässä on kaavaselostuksen mukaan yli 100 rakentamattoman omakotitalotontin 

reservi, josta pääosalle on rakennettu kaavatiet ja kunnallistekninen verkosto. Tähän reserviin 

kaavaluonnoksessa ei ole puututtu, vaikka kalliit kunnallistekniset investoinnit ovat 

vajaakäytöllä. Päinvastoin asemakaavaluonnoksessa on todettu nykyinen kaavatilanne hyvin 

vähäisin muutoksia ja lisäksi osoitettu kokonaan uusia pientaloalueita eli uusia kunnallisteknisiä 

investointeja. Nykyisen asemakaavan vajaakäyttöisten alueiden saneerausta ei ole kaavaasiakirjojen 

perusteella harkittu. Eri maankäyttömuotojen mitoitus vaikuttaa tapahtuneen 

yksittäisinä kaavamuutosajatuksina vailla kokonaisnäkemystä. Esimerkiksi vapaa-ajanasumisen 

ja matkailun kytkeminen osaksi muuta yhdyskuntarakennetta on kaavaluonnoksessa toteutettu 

osoittamalla matkailutoiminnot asemakaavan laajennusalueille. Vaihtoehtoisia ratkaisuja eikä 

olemassa olevien rakenteiden ja investointien hyödyntämismahdollisuuksia ei kaavaluonnoksessa 

ole esitetty. 

Taajaman suunnittelun osalta näyttäisi Heinävedellä olevan selkeää tarvetta kokonaisvaltaiselle 

suunnittelulle, vaihtoehtojen vertailulle ja asemakaavan saneerauksen ohjelmoinnille. Maakuntaliitto 

suosittelee asemakaavaprosessiin aikalisää, jotta kunta saisi hankkeesta mahdollisimman 

suuren hyödyn, pääsisi kaavaratkaisussa lähemmäs kokonaisvaltaista suunnittelua ja voisi kehittää 

kirkonkylän tonttitarjontaa kilpailukykyisempään suuntaan kestävästi ja taloudellisesti. Kunnan 

kannattaisi harkita kirkonkylään laadittavaksi yleiskaavatarkastelua, jossa em. maakuntakaavan 

suunnittelumääräyksiä hyödyntäen kunta tarkastelisi eri vaihtoehtojen kautta asumisen, 

palvelujen, työpaikka-alueiden sekä matkailun, vapaa-ajan rakentamisen ja virkistyksen kehittämistarpeita 

yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kun yleiskaavatarkastelu on tehty, voidaan sen 

tulokset huomioida asemakaavaprosessissa ja muussa kunnan maapolitiikassa. 

Maakuntaliitolla ei ole muuta huomautettavaa kaavaluonnoksesta. 

Vastine: 

Nyt käynnissä olevalla asemakaavan muutoshankkeella ollaan pääsääntöisesti teknisluonteisesti 

ajantasaistamassa olevaa asemakaavaa. Teknisesti on erittäin merkittävää ja hyödyllistä, että 

kaikki olevat useat irralliset taajaman asemakaavat saadaan koottua "yhteen pakettiin" ja jopa 

numeeriseen muotoon uuden pohjakartan myötävaikutuksella. 

Käynnissä olevan asemakaavatyön tavoite ei ole pohtia tätä laajakantoisemmin taajamaan liittyviä 

strategisia maankäytön muutostarpeita, lukuun ottamatta Kermanrannan lähiympäristöä ja joitakin 

yksittäistapauksia. 

Esille tuodut useat rakentamattomat rakennuspaikat sijoittuvat olevan taajamarakenteen yhteyteen 

eripuolille taajamaa. 

Yleistäen näiden osalta voidaan todeta, ettei näille alueille ole odotettavissa mitään vaihtoehtoista 

maankäyttöä. Ko. rakennuspaikat ovat normaalia taajaman sisäistä tonttireserviä, johon ei siis 

kohdistu strategisesti mitään maankäytöllistä muutostarvetta. 

Nyt tekeillä oleva kaavamuutoshanke ei poissulje (eikä ole ristiriidassa) mahdollisen myöhemmin 

tehtävän strategisen yleiskaavan laadintaa. Sen sijaan tämän asemakaavahankkeen pysäyttäminen 

odottamaan yleiskaavoitusta saattaisi hidastuttaa joidenkin pienialaisten hankkeiden toteuttamista. 

Asemakaavan yhteydessä on tehty ns. yleiskaavallinen tarkastelu, joka palvelee tässä 

asemakaavassa tehtyjä ratkaisuja. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että tämän asemakaavahankkeen jälkeen on olemassa erinomaiset 

tekniset valmiudet, mikäli kunnassa tarpeelliseksi nähdään, mahdolliselle syvällisemmälle

6 

taajamaympäristön yleiskaavatarkastelulle. Nyt tehtävä asemakaavatyö ei aseta sille mitään todellista 

estettä. 

10. Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri, lausunto 26.11.2009, 13641/2009/30/2 

Luonnoksessa on osoitettu taajaman maantieverkolle maantien alueen varausmerkintä – LT. virnaomaisneuvotteluun 

viitaten yhdysteille 15420 Kermanranta eikä 4763 Heinävesi As. ei voida 

osoittaa MRL 83.4 §:n mukaista yleisten teiden (maantien) liikennealuetta eli LT –merkintää. Liikennealueen 

osoittamista koskeva MRL:n 213.3 §:n siirtymäsäännös on voimassa tämän vuoden 

loppuun saakka, vuonna 2010 hyväksyttävissä asemakaavoissa kyseiset väyläosuudet tulee 

osoittaa katuna. 

Seututien 476 ja yhdysteiden liittymän mahdolliseen parantamiseen kiertoliittymäksi on varauduttu 

laajentamalla maantien aluetta (LT) hieman VP –alueen puolelle. Varaus ei perustu kuitenkaan 

suunnitelmaan eikä päätöksiin kiertoliittymän toteuttamisesta. Ko. varaus voidaan säilyttää, 

mutta liittymän parantamistarpeen selvittäminen vaatii suunnitelman ja siitä annettavan hvyäksymispäätöksen. 

Asemakaavan päivitysprosessin kannalta olisi ollut tärkeää ajantasaistaa myös yleiskaavallisia 

valmiuksia, oikeusvaikutukseton taajaman yleiskaava on hyväksytty vuonna 1991 ja on sinällään 

elinkaarensa päässä. Yleiskaava olisi antanut laadittavaan asemakaavan tarkistukseen selkeämpiä 

lähtökohtia ja ennakointia mm. pidemmän tähtäimen aluevarausten laajenemissuuntien 

kannalta. 

Kaakkois-Suomen tiepiiri esittää, että viimeistään kaavaehdotusvaiheessa pidettäisiin vielä kaavapäivityksen 

ratkaisuista viranomaisneuvottelu. 

Vastine: 

Luonnosta muutetaan yhdysteiden 15420 Kermanranta sekä 4763 Heinävesi As. lausunnossa 

esitetyllä tavalla niin, että ko. väylät merkitään katualueiksi. 

Yleiskaavan päivittämisen tarpeellisuudesta on keskusteltu kaavatyön alkuvaiheessa ja sen tarpeellisuus 

on tiedostettu. Edellä kohdan 9. vastineessa on vastattu yleiskaavan päivittämisen 

vaatimuksiin. 

11. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, lausunto 6.11.2009 

Lausunnon liitteenä olevissa kartoissa on esitetty nykyinen 20 kV:n keskijänniteilmajohto ja asemakaavan 

ajantasaistamisesta, muutoksesta ja laajennuksesta aiheutuva aluevaraus 20 kV / 0,4 

kV pylväsmuuntamolle sekä 20 kv:n keskijänniteilmajohdolle. 

Mahdolliset asemakaavan laatimisesta johtuvat PKS Oy:n omistaman nykyisen ilmajohdon siirtotyöt 

tullaan tekemään työntilaajan kustannuksella erillisellä siirtotarjouksella. 

Vastine: 

Asemakaavakarttaan täydennetään puuttuvat aluevaraukset johdoille ja muuntamoille. 

12. Osuuskauppa PeeÄssä, lausunto 17.11.2009 

Osuuskauppa PeeÄssän hallinnoimalla tontilla 1:45 mielestämme tulee kirkonkylän asemakaavakartassa 

tarkentaa seuraavia asioita: 

1. Rakennusalueen rajaa laajennetaan niin, että rakennusalueen raja kulkisi 2 metrin etäisyydellä 

uuden tontin rajoista. 

2. Rakennusoikeutta lisätään tontilla 0,4:stä 0,5:een. 

3. Torialue rajataan esittämämme tontinkäyttöluonnoksen mukaan (liite).

7 

4. Polttoainejakelun paikkaa ei sidota Kt-merkinnällä vaan kaavan tulee sallia polttoainejakelupisteen 

sijainti tontilla vapaasti. 

Toivomme kaavoituksessa huomioitavan yllä mainitut asiat. 

Vastine: 

Rakennusalan rajausta muutetaan niin, että se koko tontin alueella 2 metrin päässä tontin ulkorajoista. 

Ohjeellista rakennusalan rajausta laajennetaan koko tontilla. Rakennusoikeutta lisätään 

0,4:stä 0,5:een. Kt-merkintä ei ole kaavamerkintä vaan pohjakartan katosta osoittava merkintä. 

Torialueen osalta paikkaa on mietitty uudelleen ja suunnitelma uudesta torin paikasta on laadittu 

mm. Osuuskauppa PeeÄssän kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. Suunnitelma esiteltiin 

Osuuskauppa PeeÄssälle 6.4.2011 ja he hyväksyivät esitetyn suunnitelman. 

13. Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausunto 16.2.2010. 

ELY-keskus suosittaa ainakin kirkonkylää koskevan yleiskaavan laatimista. Kaavaa varten on 

tehtävä luonto- ja maisemaselvitykset kaavan laajennusalueilta, erityisesti sataman läheisyydessä 

olevalta asutusalueelta. Palvelurakennusten korttelialueen (P-1) sijoittaminen rannan läheisyydessä 

olevalle kukkulalle vaikuttaa arvokkaan maiseman kannalta arveluttavalta. Kirkonkylän 

vanhassa keskustassa sijaitsevat pellot ja niiden reunavyöhykkeet ovat sellaisia maiseman osaalueita, 

jotka tulisi osoittaa omilla merkinnöillä ja kaavamääräyksillä. 

Alueen kulttuuriympäristö ja rakennusperintö tulee inventoida. Myös historiallisen ajan muinaisjäännökset 

tulee käsitellä kaavaselostuksessa. Kaavaluonnoksessa ei ole huomioitu riittävästi 

kulttuuriympäristön säilyttämistä. Kaavan sk-1 ja ma –alueiden rajaukset ja sisällöt eivät vastaa 

alueiden rakennushistoriallisia ja maisemallisia kokonaisuuksia eikä niiden arvojen säilyttämistavoitteita. 

Kaavaselostuksessa on täydennettävä vaikutusten arviointia mm. maiseman ja valtakunnallisten 

alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Maakuntakaavatilanteessa tapahtuneet muutokset on syytä 

korjata ajan tasalle. 

Lopullinen kaavakartta on tulostettava niin, että kaavamerkinnät erottuvat selvästi pohjakartan 

merkinnöistä. Mahdolliset pilaantuneen maaperän alueet tulee huomioida kaavamerkinnöissä. 

Ainakin maanteiden varsialueilla on liikenteen aiheuttamat haitat (melu, pöly) huomioitava myös 

kaavamerkinnöillä, mikä edellyttää riittäviä selvityksiä. 

Suojeltavien kohteiden kaavamääräykset eivät ole riittävän tarkkoja ja määräyksiä on vielä täydennettävä 

(sr-1, s-2, sk-1, ma) kohteiden säilymisen turvaamiseksi. 

Keskustassa olevia rakentamattomia tontteja tulisi saada houkuttelevammaksi rakentajille. Rakentamattomien 

tonttien suuren määrän takia (noin 100) ELY-keskus ei näe mitään tarvetta uusien 

asuinalueiden kaavoittamiselle. Jos ja kun laajentuminen on tarpeen, olisi se hyvä toteuttaa 

yhteisesti sovituin maapoliittisin keinoin. 

ELY-keskus esittää kaavan sisällön osalta työneuvottelua, jossa voitaisiin keskustella yksityiskohtaisemmin 

lisäselvitysten tekemisestä sekä tässä lausunnossa esitettyjen korjausten täsmennyksistä 

kaavaselvityksistä ja-merkinnöistä. Myös viranomaisneuvottelu kaavaluonnoksen jatkotoimenpiteistä 

olisi tarpeen. 

Vastine: 

Kaava-aineistoa on täydennetty ELY-keskuksen esittämällä tavalla. Kesällä 2010 on tehty alueen 

luonto- ja maisemaselvitykset laajennusalueilta, lisäksi kulttuuriympäristö- ja rakennusinventointia 

on täydennetty. Kaavaselostukseen on kirjattu selvitysten tulokset. Yleiskaavallinen tarkastelu on 

liitetty osaksi kaavaselostusta. 30.4.2010 pidetyssä työneuvottelussa kunnan ja ELY-keskuksen 

kanssa sovittiin edellä mainittujen selvitysten täydentämisestä ja yleiskaavallisen tarkastelun tekemisestä. 

Maakuntakaavan kohteet Kirkonmäki ja Kermanrannan alue on rajattu maisemallisesti arvokkaaksi 

alueeksi (ma-1, valtakunnallisesti arvokas Heinäveden reitti) maakuntakaavan rajausta 

mahdollisimman tarkasti noudattaen. Merkinnälle on kirjattu maiseman ja rakennuskannan säilyt-

8 

tämistä sekä uudisrakentamisen maisemaan sopeuttamista koskevat määräykset. Myös maakuntakaavassa 

mainittu Kermarannantien varsi pohjoisosassa on osoitettu kyläkuvallisesti arvokkaaksi 

alueeksi ja merkinnälle on annettu ohjeet uudis- ja korjausrakentamisen sopeuttamiseksi 

maisemaan. Rakennusinventoinnin perusteella on esitetty suojelumerkinnät rakennuksille, joiden 

on katsottu olevan suojelun arvoisia. Mukaan on otettu rakennuksia pääkadun varrelta ja Kermanrannasta. 

Rakennusten suojelumerkinnän sr-1 on katsottu olevan sisällöltään riittävän. Samoin 

alueen ja ympäristön ominaispiirteiden säilyttämistä edellyttävä merkintä s-2, on riittävä ohjaamaan 

rakentamista ko. alueilla. Tarkemmat määräykset edellyttäisivät jopa rakentamistapaohjeita 

ympäristölle ja rakennuksille. 

Ennusteen mukainen teoreettinen 55 dB melualueen rajaus on osoitettu kartassa Heinävedentien 

varrelle. Rajaus perustuu Tiehallinnon aineistoon Savo-Karjalan teiden melualueista. 

Rakentamattomien tonttien osalta edellä vastineessa Etelä-Savon maakuntaliitolle on kerrottu 

oleellinen. 

Pima -kohteet on selvitetty Maaperän tilan tietojärjestelmästä, yksi kohteista on kunnostettu ja 

edelleen toimivia kohteita ei ole tutkittu maaperän pilaantuneisuuden osalta. VAT-Vuoksen asettamia 

vaatimuksia kaavalle on lisätty kaavaselostuksessa. 

Työneuvottelussa ELY-keskuksen kanssa 30.4.2010 tutustuttiin Kermanrannan alueeseen ja 

päätettiin tutkia palvelualueen sijoittamista lähemmäs rantaa. Viranomaisneuvottelun tarpeellisuus 

sovitaan kaavan ehdotusvaiheessa. 

Kuopiossa 5.5.2011 

PÖYRY FINLAND OY 

Timo Kortelainen

Muistio 

Pöyry Environment Oy 

Itkonniemenkatu 13 

FI-70500 Kuopio 

Finland 

Kotipaikka Helsinki, Finland 

Y-tunnus 0196118-8 

Puh. +358 10 33450 

Faksi +358 10 33 45701 

www.environment.poyry.fi 

Päiväys 8.10.2008 

Viite 67070682.BBK 

Sivu 1 (6) 

Yhteyshenkilö Riikka Leskinen 

Puh. 010 33 45758 

E-mail: riikka.leskinen@poyry.com 

HEINÄVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN 

ALOITUSVAIHEEN VIRANOMAISNEUVOTTELU 

Aika Torstai 2.10.2008 klo 10.00 – 12.00 

Paikka 

Osallistujat 

Heinäveden kunnanvirasto 

Satu Karjalainen 

Saara Ryhänen 

Janne Nulpponen 

Pertti Asikainen 

Seppo Korhonen 

Riitta A Tilus 

Erkki Tuomainen 

Auvo Gustafsson 

Jouko Korhonen 

Aarno Happonen 

Juhani Havukainen 

Jorma Harju 

Riikka Leskinen 

Etelä-Savon ympäristökeskus 

Etelä-Savon ympäristökeskus 

Etelä-Savon maakuntaliitto 

Kaakkois-Suomen tiepiiri 

Suuntakartta Oy 









Asiat 

Jakelu 

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen 

1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 

2. Keskeiset asemakaavan muutosalueet 

3. Muut asiat 

Osallistujat 

Museovirasto

2 

1 JÄRJESTÄYMYMINEN 

Todettiin paikallaolijat. Puheenjohtajana toimi Aarno Happonen ja muistion laatijana 

Riikka Leskinen. 

2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käytiin läpi. 

Etelä-Savon maakuntakaava on tulossa ehdotusvaiheeseen. Tavoitteena on, että 

maakuntakaava olisi keväällä 2009 maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyssä. 

Maakuntakaavassa on määritelty paikalliskeskusten alue. Kunta itse määrittelee 

taajaman ulottuvuuden (yleiskaavalla). Heinäveden kunnan osalta maakuntakaavaan ei 

ole tulossa merkittäviä muutoksia. 

Voimassa olevassa seutukaavassa on kohtuullisen väljät rajat. Jos ko. asemakaavatyön 

yhteydessä laajennusalueet menevät seutukaavan taajamatoimintojen tai 

teollisuustoimintojen aluevarausten ulkopuolelle, on laajennusalueille oltava hyvät 

perusteet. Jos asemakaava-alue laajenee seutukaavassa osoitettujen rajausten 

ulkopuolelle, tulee ympäristöministeriöstä hakea poikkeamislupaa seutukaavasta. 

Heinäveden kunnan taajaman suunnittelua ei tulisi tehdä pelkästään asemakaavalla, 

vaan pohjalla tulisi olla yleiskaava. Ympäristökeskus suosittelee myös yleiskaavan 

laatimista Heinäveden taajama-alueelle. Koko kunnan aluekäyttötarpeet olisi hyvä 

tutkia yleiskaavalla (kartoittaa missä toteutumattomia tontteja, laajennustarpeet, ymv.) 

sekä tehdä vaihtoehtojen tarkastelua ja kehitysvaihtoehtoja. Kuntaa ei kuitenkaan 

voida pakottaa laatimaan yleiskaavaa, se olisi kuitenkin suositeltavaa tehdä. 

Heinäveden kunnan taajaman yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, jolloin 

asemakaavan laatimisen yhteydessä tarvitaan tarkempaa tarkastelua. Kaavamuutosten 

suhdetta tulee peilata yleiskaavaan ja löydettävä perustelut sille, miksi mahdollisesti 

on tarvetta poiketa yleiskaavasta. Asemakaavan vaikutuksissa tarkasteltava mm. 

kunnallistekniikka, laajennusalueet, ymv. 

Tehty toimeksianto Heinäveden kunnan ja Pöyry Environment Oy:n kesken kattaa 

vain asemakaavan viennin numeeriseen muotoon uudelle pohjakartalle sekä tarvittavat 

kaavatarkastelut ja kaavan laajentamisalueet (kerrottu osallistumis- ja 

arviointisuunnitelmassa). Asemakaavan päätavoitteena on sovittaa nykyinen kaava 

uudelle pohjakartalle. Heinäveden asemakaava-alueelle suunnitellut kaavamuutokset 

ja – laajennukset käydään läpi yksitellen ja jokaisen muutoksen/laajennuksen osalta 

pohditaan onko tarvetta yleiskaavatasoiselle tarkastelulle. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulee lisätä tietoa siitä, miten ja missä 

vaiheessa osalliset voivat kommentoida asemakaavaa. Kaavoituksessa huomioitava ja 

OAS:n lisättävä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Selvitysten osalta on 

käytävä läpi, onko tarvetta päivitykseen mm. muinaismuistojen ja 

rakennusinventoinnin osalta (muinaismuistot: ovatko tiedot ajan tasalla, tarvetta 

päivittämiselle, rakennusinventointi: onko täydennystarvetta, arvottaminen) sekä 

laajennusalueiden osalta tarve luontoselvityksille.

3 

3 KAAVAMUUTOKSET JA KAAVAN LAAJENNUSALUEET 

Lämpölaitos 

Teollisuusalueelle, kortteliin 122 on suunnitteilla uusi varalämpölaitos. Nykyisin alue 

on kaavoitettu teollisuuskäyttöön kaavamerkinnällä T. Kaavamuutoksen myötä osa 

tontista muutetaan energiahuollon alueeksi, EN. EN- alueen pinta-alaksi tulisi noin 

6000 m 2 . Varalämpölaitos toimisi vain varsinaisen lämpölaitoksen häiriötilanteessa tai 

putkiston vaurioituessa. Kyseisen kaavamuutoksen yhteydessä ei ole tarvetta 

yleiskaavatasoiseen tarkasteluun. 

Keskustelun yhteydessä ilmeni tarvetta myös toiselle varalämpölaitokselle 

(kattilapaketti), jonka sijoituspaikka olisi hyvä olla Kermanrannatien läheisyydessä. 

Kattilapaketti tulisi sijoittaa keskeisen kuorman alueelle, jotta sitä voidaan hyödyntää, 

jos runkoverkossa ilmenee häiriöitä. Kattilapaketin pohjan pinta-ala tulisi olemaan 

noin 6m*10m ja läheisyyteen sijoittuisi myös öljysäiliö. Varalämpölaitoksen 

sijoittaminen asuinalueiden läheisyyteen on hankalaa, sillä valituksia tulee helposti. 

Varalämpölaitoksen osalta tulee selvittää sen aiheuttamat vaikutuksen sekä laskeumat. 

Varalämpölaitoksen paikkaa selvitellään ja tarvittaessa se huomioidaan 

asemakaavatyön yhteydessä. 

Heinävedentien ja Kermanrannantien risteysalue 

Heinävedentien ja Kermanrannantien risteys on koettu liikenneturvallisuuden kannalta 

turvattomaksi risteysalueeksi. Kunnassa on pohdittu mm. olisiko risteykseen 

mahdollista rakentaa kiertoliittymä. Kaakkois-Suomen tiepiiri ei ole tutkinut 

tarkemmin mahdollisuutta rakentaa kiertoliittymää ko. risteysalueelle. Kaavoituksen 

yhteydessä on hyvä tutkia myös muita mahdollisuuksia parantaa risteyksen 

liikenneturvallisuutta. Liikenne risteysalueen läheisyydessä on lisääntynyt. Kaavatyön 

yhteydessä selvitettävä vanhoista liikennelaskemista paljonko alueen läheisyydessä on 

liikennettä ja mihin saakka liikenteen ennusteet on ulotettu (onko tarvetta uudelle 

liikennelaskennalle?). Mahdollinen kaavamuutos risteysalueen osalta ei ole 

yleiskaavallinen kysymys. 

Keskustelun yhteydessä esille nousi meluselvityksen tekeminen, jolle Heinäveden 

taajama-alueella olisi arvetta. Liikenne on lisääntynyt ja kaavatyön myötä taajamaalueelle 

osoitetaan joitakin uusia asuinalueita. 

Entinen neuvola 

Entinen neuvolan rakennus on myyty yksityiselle henkilölle. Kirkonkylän 

asemakaavan ajantasaistamisen yhteydessä selvitetään/ratkaistaan neuvolan 

rakennuksen uusi käyttötarkoitus. Mahdollinen kaavamuutos ei ole yleiskaavallinen 

kysymys. 

Koulu (uusi ja vanha) 

Uusi koulu on tarkoitus rakentaa kortteliin 47 ja suunnittelu on käynnissä. Koulun 

asemakaavamuutoksen yhteydessä tulee huomioida liikenneturvallisuus koulun 

alueella sekä sen läheisyydessä. Kyseisen kaavamuutoksen yhteydessä ei ole tarvetta 

yleiskaavatasoiseen tarkasteluun.

4 

Entiselle koulurakennukselle ei ole vielä keksitty uutta käyttöä. Vuoden loppuun 

mennessä selvinnee mitä ko. rakennukseen voisi sijoittaa. Liikennejärjestelyt lienevät 

mietittävä kohta, jos alueelle sijoittuu esimerkiksi liikerakennuksia, tms. Kyseisen 

kaavamuutoksen yhteydessä ei ole tarvetta yleiskaavatasoiseen tarkasteluun. 

Kirkontaus/Kermanranta 

Kirkon pohjoispuolella sijaitsevan asuinalueen osalta asemakaava tarkistetaan ja 

päivitetään. Voimassa olevassa asemakaavassa osa tonteista on rakentamattomaksi 

kelpaamattomia (suuret korkeuserot). Mahdollinen kaavamuutos ei ole 

yleiskaavallinen kysymys. 

Venesatama 

Heinäveden venesataman läheisyydessä tarkoituksena on ottaa asemakaavaan mukaan 

muutama jo olemassa omakotitalotontti. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa 

venesataman läheisyyteen matkailua palvelevaa rakentamista. Keskusteluja on käyty 

myös uimahallin rakentamisesta venesataman läheisyyteen, mutta se lienee vielä 

haave tässä vaiheessa (uimahallin käyttökustannukset melko kalliita). Vireillä on 

myös matkailun kehittämishanke, joka tulee huomioida asemakaavaa laadittaessa. 

Kyseisen kaavamuutoksen yhteydessä ei ole tarvetta yleiskaavatasoiseen tarkasteluun. 

Asemakaavan laajennusalueet 

Yksityiset maanomistajat ovat ilmoittaneet kuntaan maa-alueita, joille haluaisivat 

laajentaa kirkonkylän asemakaavaa (Kurikkaniemi, Knuutila). Yksityiset 

maanomistajat ovat ilmoittaneet myös osallistuvansa kaavoituskustannuksiin. 

Laajennusalueille olisi halukkuutta sijoittaa omakotitalotontteja. 

Kurikkaniemi on seutukaavassa osoitettu Ares- alueeksi. Alueelle ei ole laadittu 

yleiskaavaa tai asemakaavaa. Rakentaminen tulisi suunnata ensin taajamatoimintojen 

alueeksi osoitetuille alueille ja vasta sitten Ares- alueille. Kurikkaniemen alueella ei 

ole voimassa olevaa asemakaavan pohjakarttaa, eikä se kuulu sovittuun 

toimeksiantoon. Halu laajentaa asemakaava-aluetta Kurikkaniemeen johtunee 

kunnallistekniikan puuttumisesta, tieoloista sekä tonttien arvon noususta 

asemakaavoituksen myötä. Asemakaavatyössä pysytään toimeksiannon sisällä. 

Asemakaava-alueen laajentaminen yksittäisten kiinteistöjen osalta Kirkkotien 

länsipuolella, Knuutilan alueella onnistunee, sillä pohjakartta ko. kiinteistöjen osalta 

on lähes valmis. 

Uusien asuinalueiden osoittaminen asemakaava-alueen rajojen ulkopuolelle 

onnistunee, suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida, että laajennusalueet sijoittuvat 

maakuntakaava/seutukaavan taajamatoimintojen rajausten sisäpuolelle. Asemakaavan 

laajennuksissa tulee huomioida, että pohjakartan tulee olla voimassa koko kaavaalueella.

5 

Asemakaavan laajennusalueiden osalta tulisi tutkia luonnonolot. Alueet lienevät tällä 

hetkellä pääosin maa- ja metsätalousaluetta, jolloin niiltä voi löytyä luonnon 

monimuotoisuusarvoja. Toivottavaa olisi, että alueiden luonnonympäristö 

tarkastettaisiin jo tänä syksynä. Tilanne liito-oravan osalta tulee myös todeta. 

Asemakaavan läpivienti helpottuu jos tarvittavat selvitykset on tehty. 

4 MUUT ASIAT 

Asemakaavamuutoksissa on mukana isoja asioita (liikenne, asuinalueet), jotka tulisi 

ratkaista ensin yleiskaavalla. Kunnan tulee harkita uudelleen yleiskaavan laatimista. 

Kunta harkitsee nykyistä toimeksiantoa ja sitä laajennetaan tarvittaessa. 

Heinäveden kunnasta löytyy aineisto taajama-alueella vapaana olevien tonttien 

määrästä. Taajamassa sijaitsee joitakin vapaana olevia rakentamattomia tontteja. Osa 

näistä tonteista on vaikeita rakentaa. Tonttivaranto olisi hyvä käydä läpi (päivittää 

tieto) mm. asumisen ja teollisuuden osalta. Lisäksi tulisi pohtia, onko taajaman 

läheisyydessä vapaata aluetta rakentamiseen, minne olisi myös helppo rakentaa. 

Mahdollinen taajaman laajenemissuunta voisi olla Kerman suunta, jonne on jo osittain 

rakennettu kunnallistekniikkaa. 

Kyseessä olevan Heinäveden kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamis- ja 

laajennustyön ulkopuolelle jätetään yleiskaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvat alueet 

(mm. Kurikkaniemi). Tämän kaavatyön yhteydessä tehdään akuutit kaavamuutokset. 

Kaavaluonnosvaiheessa voi ilmetä vielä uusia, yksityisten maanomistajien taholta 

tulevia muutostarpeita. 

Kermanrannantien osalta tulle harkita, muutetaanko se tämän kaavatyön yhteydessä 

liikennealueesta kaduksi. Joka tapauksessa Kermanrannantie muuttuu kaduksi vuoden 

2010 jälkeen (siirtymäsäännös). 

Kaavatöiden, ennen kaikkea kaavan laajennusalueiden yhteydessä on aikatauluun 

hyvä kiinnittää huomiota jo aivan kaavatyön alkuvaiheessa luontoselvitysten vuoksi. 

Linnustoselvityksille paras ajankohta on keväällä huhti-toukokuussa, liitooravaselvityksille 

helmi-maalis-huhtikuussa ja kasvillisuusselvitykselle kesällä. 

Selvitysraportit toimitetaan ympäristökeskuksen biologille tarkistettavaksi. Kaavaa 

voidaan laatia luontoselvitysten kanssa samanaikaisesti. 

Kaavatyön ”sivutuotteena” syntyy sähköinen ajantasa-asemakaava (tällä hetkellä 

voimassa olevat asemakaavat viedään sähköiseen muotoon). Ajantasa-asemakaava on 

hyvä liittää asemakaava-aineistoon liitteeksi, jolloin osallisilla ja viranomaisilla on 

mahdollisuus verrata olemassa olevaa ja suunniteltua tilannetta. Kaavaselostukseen 

tulee ”purkaa auki” ainakin kaavamuutoskohteet sekä asemakaavan laajennusalueet. 

Aikataulu pyritään pitämään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyn 

mukaisena. 

Mainitut asemakaavan muutos- ja laajennushankkeet voidaan hoitaa voimassa olevan 

yleiskaavan mukaan. Tarkastelussa on kuitenkin huomioitava laajempi tarkastelualue, 

sillä kirkonkylän alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa

6 

Muistion laati: 

Riikka Leskinen 

Pöyry Environment Oy

Asemakaavan seurantalomake 

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 

Kunta 

090 

Heinävesi 

Täyttämispvm 07.06.2011 

Kaavan nimi 

Kirkonkylän ak ajantasaistaminen, muutos ja laajennus 

Hyväksymispvm Ehdotuspvm 06.06.2011 

Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 24.04.2007 

Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 

Generoitu kaavatunnus 

Kaava-alueen pinta-ala [ha] 269,6110 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 22,9664 

Maanalaisten tilojen pinta-ala 

[ha] 

Asemakaavan muutoksen pinta-ala 

[ha] 

246,6446 

Ranta-asemakaava 

Rantaviivan pituus [km] 

Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset 

Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset 

Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus 

[ha] [%] [k-m²] [e] 

Yhteensä 269,6110 100,0 415253 0,15 

A yhteensä 104,6882 38,8 237691 0,23 

P yhteensä 1,0577 0,4 4760 0,45 

Y yhteensä 11,0767 4,1 46827 0,42 

C yhteensä 

K yhteensä 1,7324 0,6 6187 0,36 

T yhteensä 28,4701 10,6 118508 0,42 

V yhteensä 59,6909 22,1 

R yhteensä 

L yhteensä 45,8290 17,0 1280 0,00 

E yhteensä 6,8712 2,5 

S yhteensä 

M yhteensä 7,4400 2,8 

W yhteensä 2,7548 1,0 

Pinta-alan 

muut. [ha +/-] 

Kerrosalan muut. 

[k-m² +/-] 

Maanalaiset 

tilat 

Yhteensä 

Pinta-ala 

[ha] 

Pinta-ala 

[%] 

Kerrosala 

[k-m²] 

Pinta-alan muut. 

[ha +/-] 


[k-m² +/-] 

Rakennussuojelu 

Suojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos 

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] 

Yhteensä 10 9

Alamerkinnät 

Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus 

[ha] [%] [k-m²] [e] 

Yhteensä 269,6110 100,0 415253 0,15 

A yhteensä 104,6882 38,8 237691 0,23 

AK 1,6890 1,6 7850 0,46 

AP 7,5545 7,2 16367 0,22 

AR 16,0142 15,3 26793 0,17 

AO 67,5663 64,5 138942 0,21 

AL 8,2706 7,9 38419 0,46 

AM 1,3636 1,3 3409 0,25 

AKR 0,2656 0,3 1000 0,38 

AOR 1,9644 1,9 4911 0,25 

P yhteensä 1,0577 0,4 4760 0,45 

P-1 1,0577 100,0 4760 0,45 

Y yhteensä 11,0767 4,1 46827 0,42 

Y 0,9149 8,3 5489 0,60 

YL 1,1653 10,5 4567 0,39 

YH 0,8665 7,8 4711 0,54 

YO 1,8387 16,6 14710 0,80 

YS 2,8618 25,8 12878 0,45 

YM 0,4562 4,1 1369 0,30 

YK 2,9733 26,8 3103 0,10 

C yhteensä 

K yhteensä 1,7324 0,6 6187 0,36 

KL 0,0704 4,1 176 0,25 

KL-1 0,5127 29,6 2563 0,50 

KTY-1 1,1493 66,3 3448 0,30 

T yhteensä 28,4701 10,6 118508 0,42 

T 27,3080 95,9 115022 0,42 

TY 1,1621 4,1 3486 0,30 

V yhteensä 59,6909 22,1 

VP 12,1549 20,4 

VL 44,7839 75,0 

VU 2,5918 4,3 

VV 0,1603 0,3 

R yhteensä 

L yhteensä 45,8290 17,0 1280 0,00 

Kadut 34,7697 75,9 

Katuauk./torit 0,0997 0,2 

LT 9,2893 20,3 

LV 0,4656 1,0 

LP 0,7780 1,7 

LH 0,4267 0,9 1280 0,30 

E yhteensä 6,8712 2,5 

ET 0,9413 13,7 

EN 1,4091 20,5 

Pinta-alan 



[k-m² +/-]

Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala 

[ha] [%] 

EH 4,4750 65,1 

ET-1 0,0458 0,7 

S yhteensä 

M yhteensä 7,4400 2,8 

M 4,2789 57,5 

MA 3,1611 42,5 

W yhteensä 2,7548 1,0 

W 2,7548 100,0 

Kerrosala 

[k-m²] 

Tehokkuus 

[e] 

Pinta-alan 



[k-m² +/-] 

Suojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos 

Rakennussuojelu 

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] 

Yhteensä 10 9 

Asemakaava 10 9

linkissÃ¤ - HeinÃ¤veden kunta

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?