Lue - Satakuntalainen Osakunta

90 Niilo Valonen
manlaista kahtalaisuutta tapaamme saunan lavojen sijainnissa, kuitenkin
niin että perälava on levinnyt kauemmas itään. 17
)
Useimmiten kausiasunnon perälava on matala. Toisinaan sille
noustaan astumalla erityiselle askelhirrelle (kuvat 26, 27). Mutta
tunnetaan myös tapauksia, jolloin se sijaitsee niin korkealla katon
rajassa, että sinne on noustava tikkaita pitkin. Ilmajokelaisen jokisaunan
(kuva 29) sisustus on tässä suhteessa tarkasti sama kuin
Punkalaitumen savupirtin. 18
) Myös Huittisissa on niittypirtin makuulava
eli parvi ollut korkealla ja käynti parveen huoneen etuosasta,
mutta lava on täyttänyt huoneen koko pinta-alan niin kuin
esim. aitan parvi. 19
)
On syytä kysyä, eikö Punkalaitumen pirtti makuulavoineen
olekin vanha niittymaja eikä vakinainen talon olohuone. Aivan
mahdotonta se ei ehkä ole. Kuitenkin pirttimme suuri koko, huolelliset
orsirakenteet, monet luukkuakkunat ja huoneen suuruuteen
nähden vähäinen makuupinta-ala viittaavat melko selvästi
asuntoon, joka on tarkoitettu olohuoneeksi ja jokapäiväiseksi työskentelypaikaksi
eikä vain kausiluontoiseksi yöpymismajaksi. Myöhemmässä
vaiheessa, jolloin pirttiin on kuulunut kaksi pitkittäisortta
ja kenties lava pitkällä sivuseinällä, se on voinut olla niittypirttinäkin.
Punkalaitumen pirtti edustaa ilmeisesti vanhaa satakuntalaista
savupirttityyppiä. Pirttimme erikoisominaisuuksien läheinen kytkeytyminen
kausiasunnon, saunan ja riihen länsisuomalaisiin erikoispiirteisiin
osoittaa, että länsisuomalainen savupirtti viimeisinä
vuosisatoina on ollut oleellisesti toisenlainen kuin itäsuomalainen.
Se pohjautuu voimakkaampiin muinaisen pirtti-nimisen huoneen
Perinteihin sekä lisäksi eräisiin muihin seikkoihin, joiden pohdiskelu
tässä yhteydessä veisi liian pitkälle.
1 7
) Ilmar Taive, Bastu och torkhus (Nordiska museets handlingar 53),
Stockholm 1960, s. 310.
1 8
) Kansallismuseon Kansatieteellisen osaston valokuva-arkisto.
1 9
) Juho Jaakolan vastaus KM:n kyselyyn 1.