29.09.2013 Views

Lue - Satakuntalainen Osakunta

Lue - Satakuntalainen Osakunta

Lue - Satakuntalainen Osakunta

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

82 Niilo Valonen<br />

Punkalaitumen pirtissä, on säilynyt hämäläisissä saunoissa. Yhden<br />

luukkuakkunan uuniseinällä ja kolme vastakkaisella sivuseinällä<br />

(sekä lisäksi yhden peräseinällä) näemme mm. vanhassa ruoveteläisessä<br />

savupirtissä. 8<br />

) Uunin sijainti pesänsuu ovea kohti on<br />

satakuntalaisissa savujohdollisissa pirteissä harvinainen, mutta<br />

kuitenkin hyvin vanha piirre.<br />

Oudoksuttavinta on makuulavan sijainti korkealla huoneen<br />

perällä. U. T. Sireliuksen tutkimuksista periytyy käsitys,<br />

että Länsi-Suomenkin tuvissa ennen on ollut — niin kuin Pohjois-<br />

Karjalassa ja Venäjällä — makuulava uunin ja peräseinän välissä.<br />

9<br />

) Tähän viittaa nimitys lavanalusta (lavanalus, lavanda,<br />

lavanalanen, lavanlattia), joka tarkoittaa uunin ja peräseinän välistä<br />

osaa pirtissä, siis huoneessa, jossa ei mitään lavaa enää ole<br />

olemassa. Sama nimitys esiintyy myös saunassa ja riihessä. Asuinhuoneeseen<br />

kuuluvana tämä nimitys tunnetaan toisaalta Satakunnassa,<br />

toisaalta Tornionjoella (kuva 23) 10<br />

) Tämä osoittaa, että<br />

sana on keskiaikana tunnettu Satakunnan murteissa ja silloin<br />

uudisasutuksen mukana kulkeutunut Pohjan perille. Huomattakoon,<br />

että vastaava nimitys Etelä-Hämeessä ja Satakunnan itäisissä<br />

pitäjissä on ahjentausta (ahjentaka, -takunen; ahentausta,<br />

-taka, -takanen, -takunen, -takusta, -taus) sekä savolais- ja karja-<br />

8<br />

) Jorma Heinosen valokuvia ja kertomus Kansallismuseon Kansatieteellisen<br />

osaston arkistossa.<br />

9<br />

) U. T. Sirelius, mt. s. 172—.<br />

1 0<br />

) Alatorniolla lavvanalanen, Karungissa lauanalusta, Ylitorniolla ja<br />

Pellossa lauta(i)spuoli, Kemijoella lauvonalusta (Kemi), lauvopuoli (Tervola),<br />

Simojoella lauvonalusta, lauvonalusikkuna (Simo). Lava-sanan genetiivi on<br />

sekaantunut lanta-sanan genetiiviin (lauan). Siten on syntynyt lautaispuoli.<br />

Lava on siis ollut laajemmaltikin tunnettu Tornionjokilaaksossa.<br />

23. Uunin ja peräseinän välistä osaa merkitsevien sanojen levinneisyys.<br />

1. lavanalusta pirtissä, 2. sama riihessä, 3. sama saunassa, 4. ah(j)entausta<br />

pirtissä (tuvassa), 5. sama riihessä, 6. sama saunassa, 7. karsinatuvassa<br />

(pirtissä), 8. sama riihessä, 9. sama saunassa; 10. karsina 'kellarikuoppa<br />

tuvan (pertin) lattian alla'; 11. perämaa 'uunin ja peräseinän<br />

välinen osa tuvassa'. — Viiva rajoittaa sen alueen, missä jokapäiväisen olohuoneen<br />

nimi on pirtti 1) Länsi-Suomessa ja 2) Pohjois-Suomessa. —<br />

Kansallismuseon ja Sanakirjasäätiön kokoelmien mukaan.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!