Lue - Satakuntalainen Osakunta

22. Seinä A ulkoa päin sekä salvos A—D, jossa on pyöreä
nurkanpää.
IV
Rekonstruoimamme savupirtin rakenne poikkeaa oleellisesti
tähän asti maastamme tunnetuista suurista savutuvista, jotka
kaikki edustavat itäistä perinnettä. Sen sijaan siinä on useita
länsisuomalaisista rakennuksista tuttuja piirteitä. Sellaisia ovat
pitkittäissuuntaan uunin puolella pirttiä kulkeva jakohirsi sekä
poikittaiset ovensuuorret. Uuninpatsaan, joka nousee maasta, sekä
(kapeat) ludaslaudat tunnemme läntisistä riihistä ja riihi- ja saunapirteistä.
Eräissä länsimurteissa sana patsas merkitsee tuvanuunin
liedenkulmaa, mikä osoittaa, että myös asuintuvissa on ollut
uuninpatsaita. 7
) Uunin pituinen patsaslauta, samanlainen kuin
7
) U. T. Sirelius, Suomen kansanomaista kulttuuria II, Helsinki 1921,
s. 181. — Kustaa Vilkuna, Varsinais-Suomen kansanrakennukset (Varsinais­
Suomen historia II), Porvoo-Helsinki 1938, s. 13—14. — Niilo Valonen, Oma
osas on orren pääsä, pala pattaan nokasa (Kotiseutu 1940), s. 102.
6
Satakuntalaisista savupirteistä 81