Lue - Satakuntalainen Osakunta

78 Niilo Valonen
17. Seinä D sisäpuolelta.
hirsikertaa (samoin kuin 2—4 alinta) ovat nuoremmalta aikakaudelta.
Mutta kun perälavalla on täytynyt mahtua oleskelemaan,
on seinän siitä syystä täytynyt olla sivuiltakin vähintään 2,5 m
korkea. Se on kuitenkin voinut olla paljonkin korkeampi. Määrittelyä
vaikeuttaa se, että emme tiedä, millainen on ollut kattorakenne.
Rakennuksen ikää voidaan yrittää arvioida rakennusteknisten
yksityiskohtien perusteella. Nykyisin seinähirret ovat
veistettyjä sekä ulkoa että sisältä. Salvos on sulkanurkkaa, jossa
nurkanpäät on nuistettu nelikulmaisiksi (kuva 19). Mutta näyttää
siltä, että hirret ulkoapäin on alunperin jätetty pyöreiksi ja vasta
myöhemmin veistetty. Siitä johtunee jyrkkä olka liki nurkanpäätä
(kuvat 12, 21). Samaan suuntaan puhuu se, että toisessa
oviseinän puoleisessa nurkassa (A—D) tapaamme pyöreätä nurkanpäätä
kenties jäännöksenä alkuperäisestä nurkkamuodosta
(kuvat 20, 22). Sisäpuolella näemme palasen pyöreätä veistämätöntä
hirttä uunin yläpuolella ovenpäällisorsien lovien kohdalla
(kuva 16). Jos tämäkin olisi jäännös alkuperäisistä kauttaaltaan
pyöreistä hirsistä, mikä on mahdollista, olisi veistäminen kuitenkin
tapahtunut jo varhain, sillä veistettyihin hirsiin on lyöty kahdet
erilaiset numerointimerkit rakennuksen purkamista ja uudelleen
pystyttämistä varten (kuvat 6, 9, 15, 16, 17). Veistetyt seinät on siis
vähintään kaksi kertaa uudelleen pystytetty. Lisäksi huomataan,