Lue - Satakuntalainen Osakunta

Kangasala, Virrat — parin pitäjännimen historiaa 349
(FMU IV s. 349), Wirdois by ja Sarenkoski, liggandes
uti Wirdois älf 1569 (BFH IV s. 380).
Tällaisten ruotsalaisten nimiasujen mallina ovat nähtävästi
olleet genetiivi ja paikallissijat. Genetiivi oli paikkakunnan murteelle
tyypillinen Virtain, ja paikallissijoissa nimi kuului joko Virroilla
tai Virroissa.
Virtailla, Virtailta, Virtaille -muodot Setälä aivan suotta panee
«herrojen« tiliin. Puheessa etualalla olevasta Virtain -genetiivistä
on Virtai -vartalo varmasti jo varhain lainattu paikallissijoihinkin.
Oli siis olemassa kaksi rinnakkaista taivutustyyppiä: Virtain
: Virroilla t. Virroissa ja Virtain : Virtailla. Virrat -nominatiivin
asema ei nähtävästi alunperin ole ollut kovin vankka, koska se
on saanut useita rinnakkaismuotoja. Tämä onkin ymmärrettävää,
sillä eihän sen käyttö puheessa ollut edes välttämätöntä, koska aivan
yhtä hyvin voitiin puhua Virtain kylästä, seurakunnasta ja pitäjästä.
Yleisimmäksi uusista tulokkaista pääsi Virtai, joka on syntynyt
siten, että Virtain : Virtailla -taivutustyypin vartalo alettiin
käsittää nominatiiviksi. Virtai -nominatiivi on varmasti ollut
melko yleinen, kulkihan esim. pitäjän vesillä höyrylaiva Virtai.
Sama Virtai on myös ollut kirjoitettuna erääseen tienviittaan
Peräseinäjoella, vaikka tämä nimi Etelä-Pohjanmaalla — niinkuin
paikoin Virtain pitäjässäkin — on yleensä asussa Virtaa tai Virtoo
(Jussi Laurosela, Äännehistoriallinen tutkimus Etelä-Pohjanmaan
murteesta II, s. 59). Virtaa -nominatiivi on saatu Virtaan : Virtaalla
-taivutuksesta aivan samoin kuin Virtai Virtain : Virtailla
-taivutuksesta. Oikeastaan nämä taivutustyypit vastaavat tarkalleen
toisiaan; Etelä-Pohjanmaan murteen äännelakien mukaisesti
on -ai- siellä vain kehittynyt -aa:ksi ja -oi- -oo:ksi. Jälkimmäisen
muutoksen mukaisesti on Virroilla, Virroissa -muodoista
tultu Virroolla, Virroossa -muotoihin, ja näistä taas on saatu nominatiivi
Virtoo. Virtoin -genetiivi ei alunperin ole kuulunut paradigmaan,
koska sellaista ei näiden seutujen kansankielessä ole
ollut, mutta Virroilla, Virroissa -taivutuksen mukaan on sellainenkin
ehkä voitu muodostaa (Lönnrotin mainitsemaa Wirtoinpitäjäs
-asua tuskin voidaan pitää todisteena tällaisesta edustuksesta; se