Lue - Satakuntalainen Osakunta

346 Eero Kiviniemi
puolesta olleen aivan ylivoimaisia, usein jopa yksinomaisia. Ei
myöskään tunnu johdonmukaiselta, että merkitykseltään selvä ja
nykypäiviin asti säilynyt -alusta olisi jo varhain korvattu merkitykseltään
hämärtyneellä -alalla, joka jostain kummallisesta syystä
olisi vakiintunut virallisessa käytössä melkein yksinomaiseksi. Pikemmin
on käynyt päinvastoin: Kansa on kyllä tajunnut -alan
merkityksen, mutta korvannut sen usein selvemmällä ja tavallisemmalla
-alustalla. Tämä ei ole kuitenkaan kokonaan pystynyt
syrjäyttämään -alaa, sillä sitä ovat tukeneet puheessa etualalla
olevat vanhat paikallissijat, joissa ei ole mitään epäselvää.
(Uudemmissa nimissä sen sijaan on -alusta : -alustassa -taivutuskin
voinut päästä yksinomaiseksi, jos niiden perusteena on paikallisijojen
asemasta ollut alusta -nominatiivi.)
Virallisessa käytössä on Kangasalan tukena nähtävästi ollut
voimakas kirjoitustraditio. Kangasalustahan ei asiakirjoissa esiinny
ensinkään, vaikka se todennäköisesti ainakin sata tai pari sataa
vuotta sitten on ollut melko yleisessä käytössä. Kangasalan ja sen
ympäristön asukkaiden kanta taas kävi selville Aamulehden kyselystä.
Puhukaamme siis mekin kangasalalaisista ja sanokaamme
Kangasala, Kangasalan kirkko, lähteä Kangasalta, mennä Kangasalle
sekä asua Kangasalla, niinkuin jo Lönnrot sanakirjaansa
kirjoitti.
Kangasala erosi Pirkkalasta omaksi seurakunnakseen jo 1300luvulla,
kun taas Ruoveden alainen Virtain kappeliseurakunta perustettiin
vasta 1651. Niinpä varhaisin säilynyt asiakirjamerkintäkin
on vasta v:lta 1552: Wirdo maia ved Toewesi
(J. Jaakkola, Pohjois-Satakunnan vanha eräkulttuuri, Satakunta
V s. 80). Tämä Virtain maja oli eräiden Lempäälän talonpoikien
yhteinen eräsija Toisveden ja Vaskiveden välisen, kolmijakoisen
(Herraskoski, Marttisenalanen, Keiturinsalmi) virran rannalla.
Nähtävästi juuri nämä virrat ovat pitäjännimenkin perustana.
Luonnonpaikan nimi muuttui asutuksen vakiintuessa kylänni-
1501, 1530; Matcantaka 1490, 1493; Matcan Taust boar 1500 /
Salmentausta, kylä Pälkäneellä; Salmentacka 1448; Salmentaka
1530 / Syrjäntausta, kylä Lammilla; Syrientaka 1448 (Arvo Meri, emt.
s. 90).