29.09.2013 Views

Lue - Satakuntalainen Osakunta

Lue - Satakuntalainen Osakunta

Lue - Satakuntalainen Osakunta

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Kangasala, Virrat — parin pitäjännimen historiaa 345<br />

Kangasalustan (aivan samoin kuin taivutetaan Haudanalusta :<br />

Haudan alla; pelto Kälviän Vuolteen kylässä. — NA), -alusta :<br />

-alustassa -taivutusta tapaa ainakin yhtä usein. Selityksiä tällaiselle<br />

sekaantumiselle on esitetty kaksikin. On arveltu, että alkuperäinen<br />

nominatiivi olisi ollut Kangasalusta ja genetiivi Kangasalustan,<br />

koska alla, alta, alle -pesyeestä näitä sijoja ei tavallisesti<br />

käytetä (vrt. päänalus, pään alla), ja että Kangasala olisi<br />

paikallissijojen perusteella myöhemmin muodostettu nominatiivi.<br />

Myös pitäjän asukkaiden perimmäinen nimitys olisi näin ollen<br />

kangasalustalainen (Martti Rapola, Kangasalan Sanomat 17. 9.<br />

1938). Toisaalta taas on katsottu Kangasala alkuperäiseksi nominatiiviksi,<br />

koska ala on ensiksi tarkoittanut juuri 'alapuolta' (vrt.<br />

alla < * al-na). Sittemmin, kun ala -sanan vanhat merkitykset<br />

siirtyivät sen alus ja alusta -johdannaisten osalle ja Kangasalankin<br />

merkitys hämärtyi, kehitti kansankieli — suhteellisen myöhään<br />

— merkitykseen pohjautuvan analogiamuodon Kangasalusta (Vilho<br />

Rikkonen, emt. s. 9).<br />

Asiakirjamerkinnät eivät ulotu niin kauas, että pelkästään niiden<br />

perusteella jompikumpi käsityksistä osoittautuisi oikeaksi.<br />

Melko varmana voidaan kuitenkin pitää sitä, että tämäntyyppisten<br />

nimien nominatiivi ja genetiivi ovat paikallissijojen pohjalta<br />

muodostettuja. Nämä paikallissijatkin ovat nähtävästi alunperin<br />

olleet vain paikan määritteitä (mäen alla, sampaan alla, kangasalia),<br />

jotka vähitellen ovat saaneet paikannimen luonteen. Vasta<br />

myöhemmin, kun tällaiset paikat asutuksen tai jonkin muun syyn<br />

vuoksi saivat tietyn merkityssisällön, tuli myös nominatiivi tarpeelliseksi.<br />

Se pyrittiin tietenkin muodostamaan paikallissijoiksi<br />

tajuttujen Mäenalla, Sampaanalla, Kangasalla -ilmausten mukaan.<br />

Olettaisin, että tällöin ilman muuta päädyttiin Mäenalaan, Sampaanalaan<br />

ja Kangasalaan. Tähän viittaavat oikeastaan asiakirjamerkinnätkin,<br />

sillä jos niissä alusta -variantti tavataan, se on säännöllisesti<br />

myöhäisempi: Ridanala 1411, 1540; Rijdanala<br />

1540, 1542, 1545, 1555; Ridanalusta 1555 (Arvo Meri, emt.<br />

s. 139). 5<br />

) Ala -loppuiset kirjoitusasut näyttävät lukumääränsäkin<br />

5) Näin on myös samaan tapaan muodostettujen -taka ja -tausta nimien<br />

laita (mikäli -tausta -variantti vanhoissa asiakirjoissa esiintyy): Matkantaka,<br />

kylä Hauhon pitäjässä; Matkantaca 1482; Matkantaka 1483, 1500,

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!