Lue - Satakuntalainen Osakunta

Kangasala, Virrat — parin pitäjännimen historiaa 343
gasalo, Kangasaloo, Kangesale, Kangesall, K a ngessala,
Kanghasala ja Kanngasala.
Lähemmin tarkastellen eroavat nämä kirjoitustavat suuresta
lukumäärästään huolimatta toisistaan varsin vähän; kun vielä
ottaa huomioon, että Cangasala ja Kangasala ovat aina
olleet eniten käytettyjä, voi useimpia poikkeavaisuuksia pitää
silloisen horjuvan ortografian syynä. Merkintöjen loppu-o on
myös täten selitettävissä (ks. esim. Heikki Ojansuu, Suomalaista
paikannimitutkimusta I s. XII—XXIII), joten salo -etymologioilta
putoaa tässäkin mielessä pohja pois. Kangasala on se nimi, joka
kuultaa kaikkien kirjoitusasujen alta. Tätä todistaa myös se huomattava
vakiintuminen, joka kirjoitusasuissa ilmenee 1600-luvun
puolelle siirryttäessä. Maanmittaushallituksen kartoissa ja karttaselityksissä,
joita Kangasalan pitäjästä on vuodelta 1635 aina
nykypäiviin asti, ei yleensä esiinny kuin kaksi kirjoitustapaa:
Cangasala ja Kangasala.
Miksi ja milloin on sitten syntynyt Kangasalusta? Eihän tästä
nimityypistä ainakaan vanhoissa asiakirjamerkinnöissä näkynyt
jälkeäkään. Lienee syytä tarkastella nimen rakennetta hieman
tarkemmin. — Kangasala on yhdysperäinen paikannimi,
jonka osina ovat maastotermi kangas ja paikan asemaa ilmaiseva
ala. Tämä ala esiintyy nimistössämme kahdessa merkityksessä.
Näistä tavallisempi on vanhojen sanakirjojemmekin
(Ganander, Renvall) tuntema 'maa-alue, latoala, pelto- t. niittyala'.
Viljelysten nimistä löytyy lukuisia esimerkkejä: Sauna-ala, niitty
Paltamon Uurankylässä; kun tämä oli syömmoata, oli siinä saona /
Kirvesala, niitty Nurmeksen Salmenkylässä (Sanakirjasäätiön
nimistöjaoksen arkisto = NA). Harvinaisempi on ala 'jonkin alapuolella
sijaitsevan paikan' merkityksessä, vaikka esimerkkejä
riittää kyllä tästäkin: Ahteenala, asuntotontti Salon Kaukvuoressa
(NA) / Haapanala, tila Vehmaisissa; Haapanala 1540—1563,
1705—1722; Happanalthaby 1555 (J. A. Lopmeri, Vanhan
Vehmaan kihlakunnan pitäjien ja kylien nimet II s. 14) / Mäenala,
mökki Perniön Pohjakylässä maantien vieressä mäen alla (NA) /
kylä Uskelassa; Manala, Mäenala 1540 (Arvo Meri, Vanhan
Vehmaan kihlakunnan pitäjien ja kylien nimet I s. 140) /
Sampaanala, tila Rauman mlk:ssa; Sampanala 1540—1545,