29.09.2013 Views

Lue - Satakuntalainen Osakunta

Lue - Satakuntalainen Osakunta

Lue - Satakuntalainen Osakunta

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Kaskenpoltosta ja kydönviljelyksestä Satakunnassa ennen isoavihaa 27<br />

he eivät olleet huolineet Luhalahden kyläläisiä, joiden kanssa heillä<br />

oli yhteismetsä, hakkaamaan kanssaan yhtiökaskea, vaan olivat<br />

ottaneet siihen ulkokylän miehiä. 113<br />

) Sipi Matinpoika Hämeenkyrön<br />

Järvenkylästä oli v. 1630 hakannut kaskea erään rengin mukana,<br />

mutta talon leskiemäntä ei huolinutkaan häntä yhtiötoveriksi.<br />

Oikeus ei halunnut emäntää pakottaa, vaan kehotti Sipiä<br />

vain vaatimaan rengiltä palkkaansa. 114<br />

) Toisin sanoen työ ei tässä<br />

riittänyt yhtiömiehyyden perustaksi. Ruoveden käräjillä v. 1628<br />

Matti Mäkäräinen kertoi, että hänellä oli ollut kaskiyhtiö Perttu<br />

Lemisen kanssa, mutta Perttu väsyi ja meni tiehensä eikä suorittanut<br />

työtään niin kuin hänen olisi kuulunut se tehdä, «koska<br />

heillä oli yhteinen metsä«. 115<br />

) Mouhijärvellä hääti kolme Selkeen<br />

kylän isäntää v. 1630 kartanon lampuodit metsästä kaskea kaatamasta<br />

jatkaen itse työtä. Kun kartanon edustaja Michel Boij kuitenkin<br />

pystyi todistamaan, että metsä oli yhteinen, ja kartanolla<br />

oli 12 manttaalin osuus siihen kylän kolmea manttaalia vastaan,<br />

tuomittiin kasken tuotto kartanolle ja isännät sakkoihin. 116<br />

)<br />

Kyläläiset olisivat olleet oikeutettuja tulemaan kaskeen osakkaiksi,<br />

mutta ei yksinomistajiksi; ilmeisesti heillä oli jo muualla kaskia<br />

verolukuaan vastaava määrä, koska kartano sai kaiken.<br />

4. METSÄN VÄHENEMINEN JA KASKEN<br />

VUOKRAAMINEN<br />

Pentti Erkinpoika Virtain Kalettomasta valitti v. 1658, että<br />

hänellä oli niin pieni ulkomaa, että hänen täytyi<br />

vuokrata<br />

1 1 7<br />

kaskimetsää. ) Hän esitti tällöin varmaankin<br />

yleisimmän syyn, joka oli johtanut tämän 1600-luvulla sangen<br />

yleisen tavan syntymiseen. Metsän puute oli tietenkin vain<br />

suhteellista; vaikka metsää oli paljon, ei sitä ollut tarpeeksi mielin<br />

määrin kasketa.<br />

) Hämeenkyrön käräjät 23. 10. 1629, nn 2: 385v.<br />

) Hämeenkyrön käräjät 23. 8. 1630, nn 3:92v.<br />

) Ruoveden käräjät 4. 4. 1628, nn 2: 48.<br />

) Karkun käräjät 23. 2. 1630, nn 3: 76v.<br />

) Ruoveden käräjät 12.—13. 2. 1658, nn 62: 304v.<br />

1 1 3<br />

1 1 4<br />

1 1 5<br />

116<br />

1 1 7

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!