Lue - Satakuntalainen Osakunta

Kaksi satakuntalaista sanaa 337
1960), Isokyrö (Mari Korhonen 1960, V. Knaapi 1960), Laihia
(Elna Rintala 1960), Jurva (Raija Uitto 1960), Karijoki (ylioppilas
Virpi Järvisen suullinen tieto kirjoittajalle 1960).
Esimerkkejä merkityksen eteläiseltä levinneisyysalueelta:
sorrella 'ajaa peltoa ennen kylvämistä': «Kyl tota täytyyki nys
sorrella vähän enämmän ko se on nyn noin kovvaa, kyl kai sitä
täytyy ajjaa kolmeen kertaan ennenko sihen kylvölle pääsee«
(Mellilä, O. Saari 1919) / Kun keväällä mennään «pellon päälle«,
siis äestämään, niin se on «sortelemista«: «Ei meillä oov viä kylvönteko
alluusaka, vähä alkuun sorreltu on« ja «Mes sää Urho
nys sinnek kaukapellolles sortelemmaan« (Loimaa, U. Järveläinen
1959) / Maan äestämistä kylvökuntoon sanotaan «sortelemiseksi«:
«Jokos sää piam menet sortelemmaa mää meinaa huamen mennä«
(Yläne, Aino Arvela 1959) / sortaa 'äestää kynnöstä ensi kertaan':
«Se [poukkariaura] mylläs [möyhenti maan] kokòlailla nätìstik
ko sorrettu maa olì« ja «S-olì sortelemista ko kynnöm päältä
[ensi kertaa] äèstettii« (Vampula, E. Lepistö 1937—1938) / «Hän
on sortelemas [möyhentämässä maata joko äkeellä tai karhulla
ennen kevätkylvöjä]« (Eura, V. Jaakkola 1909) / «Sillä puupiikkiäkkeellä
ensik konne muuta viäl ollukka, mutta sitte, kylve-,
pantiir rautapiikkiäkkeellä ko rautapiikkiäkkeet tuli ni sorrellem
mutta, ei sillä sevotettu ko, siin oli piänep piikit ni ei sen ollum
määrä sevottaa ko se, puupiikkinen oli suurep piikit ja, ne oli
viälä latteet sittev vähäm päästä ja kon tollaila miäs sitte, niisä
seiso ja pani tollaila noin sitten että se hääly kahtaallep päin, ni
se sevotti hyvin. ..« (Kiikka, Suomen kielen nauhoitearkisto
251: 1) / Pellot muokattiin silloin hevosilla äestämällä ja
kylvöpellon tekemistä kylvökuntoon sanottiin «sortelemiseksi«.
Kun pelto oli valmiiksi «sorreltu«, toimitettiin kylväminen
käsin vakasta heittelemällä ja sen jälkeen «sevotettiin«, äestettiin
siemenet multaan. Isäntä saattoi kysyä äespojalta: «Jokos
sait sorreltua sev vainion ylisem pään että saan tullak kylvölle
?« Ei koskaan sanottu alkuvalmistelua äestämiseksi, vaan
peltoa oltiin «sortelemassa« ja kylvön päältä vasta äestettiin
(Kiikoinen, J. Kallio 1959) / «Sittek ko kylvöaika tuli ni, sinnes
sittem mentiin, ensi, toiset, äesti sitä, sitte erellä jota sanottiin
sortelemiseksi, ja, käsin kylvettiin, meilläkin ni, isä, tavallisestik
22